28.12.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 487/92

Esittelijä:

Gundars STRAUTMANIS

1.1

ETSK suhtautuu komission laatimaan asiakirjaan kaiken kaikkiaan myönteisesti, sillä se on lähtölaukaus käytännön suunnitelmille ja aloitteille tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin edistämiseksi. Asiakirjassa määritellään prioriteettialat ja keskeiset toimet aikatauluineen (suunnitelma).

1.2

ETSK katsoo, että standardoinnin avulla tulee edistää lisäarvon kasvua, työpaikkojen turvaamista kaikilla aloilla ja hyvinvoinnin parantamista koko yhteiskunnassa. Näin ollen on erityisen tärkeää määrittää mm. tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialat näiden yhteiskunnan kannalta erittäin tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. Tätä taustaa vasten komission tiedonanto on välttämätön ja olennaisen tärkeä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin edistämiseksi ja siten digitaalisten sisämarkkinoiden kehittämiseksi.

1.3

ETSK esittää muutamia suosituksia, jotka voivat auttaa komissiota parantamaan laatimiaan tiedonantoja ja muita aiheeseen liittyviä asiakirjoja.

1.4

ETSK suhtautuu komission tiedonantoon yleisesti ottaen myönteisesti, mutta se kehottaa silti pohtimaan seuraavia kysymyksiä:

2.1

Euroopan komissio hyväksyi 19. huhtikuuta 2016 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle suunnatun tiedonannon ”Tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteetit digitaalisilla sisämarkkinoilla” (COM(2016) 176 final).

2.2

Komission tiedonannon tavoitteena on

2.3

Komission tiedonannon ydinajatukset:

2.4

Komission tiedonannon taustaa:

2.5

Komission tiedonannon keskeinen sisältö:

3.1.1

Komission tiedonannon tekstijaksossa 1 todetaan, että globaalin talouden digitalisoituminen vaikuttaa kaikkiin tuotanto- ja palvelusektoreihin. Lisäksi siinä käsitellään tiedonantoon liittyviä yleisiä kysymyksiä, kuten

3.2.1

Komission tiedonannon tekstijaksossa 2 todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan standardien laatimiseen liittyy useita uusia haasteita, jotka edellyttävät kohdennettua ja kestävää EU-tason ratkaisua.

3.2.2

Tiedonannossa korostetaan, että näiden haasteiden mahdollisia seurauksia ovat vähäisten resurssien hajaantuminen ja suhteellisen vähäinen teho sekä yleisemmin ottaen Euroopan innovointikyvyn heikkeneminen.

3.3.1

Komission tiedonannon tekstijaksossa 3 esitetään prioriteettitoimintasuunnitelma teknologian standardoinnin seuraavaa vaihetta varten digitaalitaloudessa.

3.3.2

Komission ehdottama lähestymistapa:

3.4.1

Komission tiedonannon kohdassa 3.1 mainitaan viisi prioriteettialaa, jotka ovat digitaalisten sisämarkkinoiden keskeisiä teknologisia osatekijöitä (alojen esittämisjärjestyksellä ei ole merkitystä):

3.4.2

Prioriteettialojen valinnassa saatiin opastusta tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevältä eurooppalaiselta sidosryhmäfoorumilta, joka tuo yhteen teollisuuden sidosryhmät, standardien laatijat sekä viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajat.

3.4.3

Digitalisaatiokehitys vaikuttaa laajasti eri aloihin ja kuluttajiin, ja monet tärkeät tieto- ja viestintätekniikan käyttöalat (esim. sähköiset terveydenhuoltopalvelut, älykkäät liikennejärjestelmät, älykäs energia, kehittynyt valmistus, älykkäät kaupungit jne.) ovat riippuvaisia valituista viidestä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialasta.

3.4.4

Valituilla prioriteeteilla täydennetään muita standardointivälineitä, joita käytetään eurooppalaisen standardointipolitiikan täytäntöönpanoon. Suunnitellun standardointia koskevan yhteisen aloitteen lisäksi näitä ovat tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävä standardointisuunnitelma ja unionin vuotuinen työohjelma.

3.5.1

Komission tiedonannon kohdassa 3.2 todetaan, että tieto- ja viestintätekniikan standardeja koskevien prioriteettien asettaminen pelkästään digitaalisia sisämarkkinoita varten ei riitä. Onnistuminen riippuu laajan sidosryhmäpohjan tiiviistä sitoutumisesta standardointiin. Tähän sisältyvät teollisuus, standardointielimet ja tiedeyhteisö sekä EU:n toimielimet ja kansalliset viranomaiset.

3.5.2

Komissio ehdottaa korkean tason prosessia priorisoitujen toimien toteuttamiseksi. Prosessi käyttää perustana ja standardien hyväksymis- ja levittämismekanismeina eurooppalaista sidosryhmäfoorumia, tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävää standardointisuunnitelmaa ja unionin vuotuista työohjelmaa. Komissio kuvailee tiedonannossaan prosessin jokaisen vaiheen ja kaikki niihin liittyvät toimet.

4.1.1

Komission tiedonannossa lähdetään siitä, että standardointi ei ole itsetarkoitus vaan pelkkä keino, jonka avulla on tarkoitus mm. edistää tieto- ja viestintätekniikan alan tutkimusta ja innovointia.

4.1.2

Jokainen standardi tarjoaa mahdollisuuksia mutta määrittää myös kehykset ja asettaa rajoituksia. Standardit voivat paitsi edistää kehitystä myös haitata sitä, erityisesti tieto- ja viestintätekniikan kaltaisilla nopeasti kehittyvillä aloilla.

4.1.3

Tiedonannon tekstijakson 2 ”Tieto- ja viestintätekniikan standardien laatiminen nopeasti muuttuvassa ja haastavassa globaalissa ympäristössä” kohdassa, jossa käsitellään standardointiprosessin yhteydessä kohdattuja ongelmia, todetaan seuraavasti: ”– – Kolmanneksi standardien laatiminen on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi standardien runsauden ja standardointiin osallistuvien teknisten yhteisöjen monimuotoisuuden vuoksi, ja tämä saattaa hidastaa innovointia.”

4.1.4

Julkisen kuulemismenettelyn tulokset (julkista kuulemismenettelyä koskeva tiivistelmäraportti ”Standards in the digital single market: setting priorities and ensuring delivery”) paljastavat asianomaisten sidosryhmien, kuten tieto- ja viestintätekniikkatoimialan, näkemykset: ala haluaa standardoinnin tapahtuvan alhaalta ylöspäin.

4.1.5

On selvää, että standardien liian tiukka tai ennenaikainen käyttöönotto voi

4.1.6

Tämä tarkoittaa, että standardointiprosessin yhteydessä on arvioitava huolellisesti kunkin standardin laadinta-, vahvistamis- ja toimeenpanotilanne ja löydettävä järkevä tasapaino standardoinnin rajoittavuuden ja luovuuden välillä eli säilytettävä vapaus luoda uusia, normista poikkeavia ratkaisuja.

4.2.1

Komission tiedonannon tekstijaksossa 3.1 mainitaan seuraavat viisi tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialaa:

4.2.2

Tiedonannossa viitataan lisäksi tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävään vuotuiseen standardointisuunnitelmaan. Tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävässä vuoden 2016 standardointisuunnitelmassa mainitaan seuraavat alat ja kuvaillaan niitä:

4.2.3

Vaikka komission tiedonanto ja tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävä vuoden 2016 standardointisuunnitelma ovat toisiinsa liittyviä ja toisiaan täydentäviä asiakirjoja, niissä käytetään eri termistöä. Kummassakaan asiakirjassa ei luoda yhteyttä samanlaisten standardointialojen välille.

4.3.1

Komission tiedonannon tekstijaksossa 3.1 luetellaan valitut viisi tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin prioriteettialaa ja todetaan seuraavasti: ”Näiden alojen valinnassa opasti tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi, joka tuo yhteen teollisuuden sidosryhmät, standardien laatijat, viranomaiset ja kansalaisyhteiskunnan edustajat. Julkisessa kuulemisessa vahvistettiin, että tässä asiakirjassa esitetyistä prioriteeteista ollaan laajalti yhtä mieltä.”

4.3.2

Julkinen kuulemismenettely toteutettiin vuoden 2015 syyskuun 23. päivän ja vuoden 2016 tammikuun 4. päivän välisenä aikana, ja osanottajia oli 168. Julkisen kuulemismenettelyn tulokset esitetään tiivistelmäraportissa”Standards in the Digital Single Market: setting priorities and ensuring delivery”.

4.3.3

Koska kyselyn tuloksia hyödynnettiin valittaessa komission tiedonannossa esitettyjä tieto- ja viestintätekniikka-alan strategian prioriteettialoja, jotka vaikuttavat laajasti Euroopan yrityksiin, vastausten suhteellisen vähäisen määrän (168) takia on ehkä syytä tarkastella lähemmin sitä, millaisilta tahoilta ne saatiin.

4.3.4

Raportissa esitetään kyselyyn osallistuneista ryhmistä seuraavat tiedot (2).

4.3.5

Kuten kuviosta näkyy, suuri osa vastaajista on erilaisia standardointielimiä. Verrattain pieni osa on suunnittelijoita ja valmistajia eli niitä tahoja, jotka seuraavat tarkasti markkinoiden tarpeita ja määrittävät tai seuraavat tekniikan kehityssuuntia ja joilla on omia kehityssuunnitelmia. Näitä tahoja oli mukana lukumääräisesti vähän.

4.3.6

Tiivistelmäraportissa esitetyt julkisen kuulemisen tulokset tarjoavat tietoa valituista aloista, mutta tuloksista ei käy ilmi, monestako alasta ja mistä aloista kaiken kaikkiaan keskusteltiin, kuka ne valitsi ja jos alkuperäisessä luettelossa oli muitakin aloja, mitä vastaajat niistä ajattelivat. (Myöskään sitä ei mainita, oliko kyse tieto- ja viestintätekniikan säännöllisesti päivitettävässä vuotuisessa standardointisuunnitelmassa mainituista aloista.)

4.4.1

Komission tiedonannossa mainitaan lukuisia konkreettisia ja näin ollen ajan mittaan muuttuvia seikkoja, kuten prioriteettialat, tärkeimmät toimet ja määräajat ja paljon muuta. Kyseistä asiakirjaa – komission tiedonantoa – ei siis voi olla tarkoitettu pitkäikäiseksi.

4.4.2

Tämän johdosta tulee laatia konkreettinen ja käytännössä toteutettava menettely, jonka puitteissa määritellään, millä tavoin ja millaisin väliajoin on tarkoitus tarkistaa asiakirjaa, järjestää julkisia kuulemismenettelyjä, tehdä päätöksiä, laatia toimintasuunnitelmia ja toteuttaa muita toimia. Toisin sanoen on suunniteltava asiakirjan säännöllinen hallinnointi sen koko elinkaaren ajaksi sekä tähän liittyvät toimet.

4.5.1

Komission tiedonannossa kuvaillaan monia tieto- ja viestintätekniikan standardointiprioriteettien valintaan liittyviä näkökohtia sekä suunniteltuja jatkotoimia. ETSK:n valmisteluryhmä on kuitenkin todennut tutustuessaan komission tiedonantoon ja siihen liittyviin asiakirjoihin, että useita yhteiskunnallisesti tärkeitä näkökohtia ei käsitellä tiedonannossa lainkaan tai niitä vain sivutaan.

4.5.2

Vaikka komission tiedonannon päätarkoituksena on määritellä tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin pääsuunnat ja niihin liittyvät toimet, tiedonannon täytäntöönpano ja käytännön soveltaminen vaikuttavat suoraan tai välillisesti myös sellaisiin aloihin kuin

4.5.3

ETSK huomauttaa, että standardointiprosessin aikana on kiinnitettävä huomiota