21.9.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 346/10

—

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä 20. lokakuuta 2005 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco) yleissopimuksen,

—

ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (1),

—

ottaa huomioon tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY (2),

—

ottaa huomioon Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 (3),

—

ottaa huomioon 25. marraskuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät Euroopan audiovisuaalipolitiikasta digitaaliajalla (4),

—

ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalistrategia” (COM(2010)0245),

—

ottaa huomioon 4. toukokuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) soveltamisesta ”Audiovisuaaliset mediapalvelut ja internetiin liitetyt laitteet: kehitys ja tulevat näkymät” (COM(2012)0203),

—

ottaa huomioon 24. syyskuuta 2012 annetun komission ensimmäisen kertomuksen direktiivin 2010/13/EU 13, 16 ja 17 artiklan soveltamisesta vuosina 2009–2010 ”Eurooppalaisten teosten edistäminen tilattavissa ja aikataulun mukaan välitettävissä audiovisuaalisissa mediapalveluissa EU:ssa” (COM(2012)0522),

—

ottaa huomioon 7. joulukuuta 2012 annetun komission kolmannen kertomuksen Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista (SWD(2012)0431), jotka liittyvät elokuvaperinnöstä ja siihen liittyvän teollisen toiminnan kilpailukyvystä 16. marraskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen 2005/865/EY täytäntöönpanoon,

—

ottaa huomioon 18. joulukuuta 2012 annetun komission tiedonannon sisällöstä digitaalisilla sisämarkkinoilla (COM(2012)0789),

—

ottaa huomioon 24. huhtikuuta 2013 annetun komission vihreän kirjan ”Valmistautuminen täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan: kasvu, luominen ja arvot” (COM(2013)0231),

—

ottaa huomioon 15. marraskuuta 2013 annetun komission tiedonannon elokuville ja muille audiovisuaalisille teoksille myönnettävästä valtiontuesta (2013/C 332/01) (5),

—

ottaa huomioon 15. toukokuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen elokuva digitaaliajalla: Kulttuurien monimuotoisuuden ja kilpailukyvyn yhdistäminen” (COM(2014)0272),

—

ottaa huomioon 4. joulukuuta 2014 annetun alueiden komitean lausunnon eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla,

—

ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta elokuvasta digitaaliajalla (6),

—

ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman audiovisuaaliteosten verkkojakelusta Euroopan unionissa (7),

—

ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 antamansa päätöslauselman audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin täytäntöönpanosta (8),

—

ottaa huomioon 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman valmistautumisesta täysin konvergoituneeseen audiovisuaaliseen maailmaan (9),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

—

ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0123/2015),

A.

toteaa, että elokuvat ovat sekä talous- että kulttuurihyödykkeitä ja ne edistävät tuntuvasti Euroopan taloutta kasvun ja työllisyyden myötä ja auttavat muovaamaan eurooppalaista identiteettiä ilmentämällä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, edistämällä Euroopan kulttuureja yli rajojen ja lisäämällä kulttuurivaihtoa ja kansalaisten keskinäistä ymmärtämystä;

B.

toteaa, että Euroopan kulttuurialan ja luovan alan sekä eritoten Euroopan elokuvateollisuuden potentiaalia ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti Euroopan kulttuurisen moninaisuuden ja kulttuuriperinnön edistämisessä sekä kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisessa, jotka vuorostaan voivat hyödyttää muita talouden aloja ja tarjota Euroopan unionille kilpailuetuja globaalilla tasolla;

C.

toteaa, että Euroopan elokuva-ala on yksi maailman suurimmista tuottajista, joka toi markkinoille 1 500 uutta elokuvaa vuonna 2014, mutta sille on ominaista sekä rahoitusta että tuotantotyyppejä koskeva heterogeeninen rakenne;

D.

toteaa, että eurooppalaisten elokuvien tyypillisiä piirteitä ovat laadukkuus, omaperäisyys ja monimuotoisuus mutta niitä haittaavat rajallinen markkinointi ja jakelu unionissa; toteaa tämän näkyvän saavutetuissa verrattain alhaisissa yleisömäärissä samalla kun eurooppalaiset elokuvat joutuvat kohtaamaan kovaa kansainvälistä kilpailua ja vaikeuksia jakelussa sekä Euroopassa että sen ulkopuolella;

E.

toteaa, että muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakelu on jäsenvaltioissa edelleen heikkoa, vaikka vuosittain tuotetaan paljon elokuvia, kun taas muut kuin eurooppalaiset elokuvat leviävät laajalle unionissa;

F.

toteaa, että eurooppalaisten elokuvien monimuotoisuus ilmentää Euroopan kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden rikkautta ja voimaa, mikä merkitsee, että Euroopan elokuva-alan markkinat ovat luonnostaan hajanaiset;

G.

toteaa, että korkealaatuisen elokuvatuotannon edistäminen on erityisen tärkeää pienemmille jäsenvaltioille, joiden kieltä puhuu pienempi määrä ihmisiä;

H.

toteaa, että Luova Eurooppa -ohjelman Media-alaohjelma (jäljempänä Media) tarjoaa uusia rahoituslähteitä ja tilaisuuksia muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten elokuvien jakeluun ja levitykseen, yleisöpohjan kehittämiseen ja medialukutaidon tukemiseen;

I.

toteaa, että yksi digitaalisten sisämarkkinoiden tärkeimmistä tavoitteista olisi oltava internetiä koskevan luottamuksen rakentaminen ja laillisen audiovisuaalisen sisällön saannin lisääminen, jolloin edistetään eurooppalaisiin elokuviin investoimista;

J.

toteaa, että elokuvaesitykset tuottavat edelleen ensimmäisenä julkaisukanavana merkittävän osan elokuvatuotoista ja ovat siten erittäin tärkeitä eurooppalaisten elokuvien tuotannon ja jakelun rahoituksen kannalta; katsoo, että niillä on lisäksi ratkaiseva tehtävä, kun kyse on elokuvien menestyksestä muilla julkaisukanavilla;

K.

toteaa kuitenkin, että yhä useammat vaatimattoman tuotanto- ja mainosbudjetin omaavat eurooppalaiset elokuvat hyötyisivät joustavammista julkaisustrategioista ja nopeammasta pääsystä tilausvideopalveluihin;

L.

toteaa, että julkaisukanavien parempi organisointi maksimoisi potentiaalisen yleisön ja tekisi samalla laittomasta elokuvankatselusta vähemmän houkuttelevaa;

M.

toteaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tilattavien palvelujen tarjoajat edistävät eurooppalaisia teoksia; toteaa, että tämä säännös on pantu täytäntöön eri tavoin ja eritasoisten oikeudellisten vaatimusten avulla, mikä on johtanut siihen, että palveluntarjoajat sijoittautuvat vaatimuksia väljimmin soveltaviin jäsenvaltioihin;

N.

toteaa, että suurin osa Euroopan elokuva-alan julkisesta rahoituksesta, jota saadaan sekä kansallisista että unionin rahoituslähteistä, kohdennetaan elokuvatuotantoon;

O.

ottaa huomioon, että Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1295/2013 14 artiklassa todetaan, että ”komissio perustaa kulttuurialalle ja luoville aloille tarkoitetun lainantakausvälineen”, joka helpottaa kulttuurialoilla ja luovilla aloilla toimivien pk-yritysten rahoituksensaantia ja mahdollistaa osallistuville rahoituksen välittäjille, että ne voivat arvioida tehokkaammin niihin hankkeisiin liittyviä riskejä, joille pk-yritykset hakevat lainoja ja rahoitusta;

P.

toteaa, että komission 7. joulukuuta 2012 annetussa kolmannessa kertomuksessa Euroopan elokuvaperinnön analogisen ja digitaalisen aikakauden haasteista todetaan, että ainoastaan 1,5 prosenttia Euroopan elokuvaperinnöstä on digitalisoitu; toteaa, että prosenttiosuus on tällä hetkellä edelleen sama huolimatta toistuvasti esitetyistä huolenaiheista, joiden mukaan kyseisestä perinnöstä saattaa suuri osa kadota tulevilta sukupolvilta ikuisiksi ajoiksi, minkä osoittaa esimerkiksi se, että ainoastaan 10 prosenttia mykkäelokuvista on säilytetty;

Q.

toteaa, että digitalisointi ja tiedotusvälineiden konvergenssi tarjoavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisten elokuvien jakeluun ja markkinointiin yli rajojen ja että ne lisäävät innovoinnin ja joustavuuden potentiaalia samalla kun ne muuttavat merkittävästi katselijoiden käyttäytymistä ja odotuksia;

R.

toteaa, että on tärkeää taata rahoitus elokuvaperinnön ja siihen liittyvän aineiston digitalisoinnille, säilyttämiselle ja online-saatavuudelle ja luoda Euroopan laajuiset normit digitaalisten elokuvien säilyttämiselle;

S.

toteaa, että medialukutaito ja eritoten elokuvalukutaito voivat kehittää kansalaisten kriittistä ajattelua ja ymmärrystä ja stimuloida heidän omaa luovuuttaan ja ilmaisukykyään;

T.

toteaa, että digitaalisella aikakaudella tekijänoikeuksien olisi kannustettava investoimaan elokuvien tuottamiseen ja luomiseen ja varmistettava asianmukaiset korvaukset oikeudenhaltijoille samalla kun kannustetaan kehittämään uusia palveluja ja tapoja tarjota kansalaisille elokuvia yli rajojen ja mahdollistetaan, että kulttuurialan ja luovan alan teollisuus voivat edelleen osaltaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista;

U.

toteaa, että on tärkeää varmistaa orpoteosten tietyistä sallituista käyttötarkoituksista annetun direktiivin 2012/28/EU tehokas täytäntöönpano ja asettaa orpoteosten määritelmään sisältyvät elokuvat yleisesti saataville;

1.

kannustaa Euroopan elokuva-alaa jatkamaan innovatiivisten palvelujen, uusien liiketoimintamallien ja jakelukanavien kehittämistä, jotta voidaan parantaa eurooppalaisten elokuvien saatavuutta yli rajojen ja lisäksi mahdollistaa, että koko unionin kansalaiset voivat saada alati laajemman elokuvakirjon yhä useampien foorumeiden avulla; suosittelee tässä yhteydessä, että Euroopan elokuvateollisuus ottaa opikseen EU:n ulkopuolella toteutettavista parhaista kaupallisista käytännöistä;

2.

panee merkille luovien teosten luvattoman käytön vaikutuksen luovan työn sykliin ja teosten luojien oikeuksiin; korostaa, että tarvitaan enemmän korkealaatuista laillista tarjontaa ja että nuorten tietoisuutta asiasta on lisättävä;

3.

ehdottaa, että audiovisuaalisten palvelujen rajatylittävän saatavuuden kehittämistä kartoitettaisiin edelleen, kun otetaan huomioon tilausvideopalvelujen ja sähköisten maksutapahtumien nopea kasvu koko unionissa, koska näin katsojat voisivat päästä näkemään elokuvia riippumatta siitä, missä he ovat;

4.

korostaa sellaisen kohdennetun markkinoinnin merkitystä koko unionissa, jossa otetaan huomioon eurooppalaisyleisöjen kulttuuriset erityispiirteet ja pyritään varmistamaan eurooppalaisten elokuvien parempi ja tehokkaampi markkinointi;

5.

kehottaa tästä syystä lisäämään tekstitettyjen elokuvien saatavuutta, jotta voidaan lisätä eurooppalaisten elokuvien levittämistä rajojen yli, parantaa katsojien tietoisuutta Euroopan kulttuurisesta ja kielellisestä monimuotoisuudesta sekä voimistaa keskinäistä ymmärtämystä;

6.

panee erityisesti merkille Median aseman tekstitysten ja jälkiäänityksen tukemisessa, jotta saadaan lisää eurooppalaisia elokuvia tekstitettyinä alkuperäisversioina, mikä helpottaa niiden levitystä ja parantaa Euroopan kulttuurien ja kielten tuntemusta ja ymmärrystä;

7.

korostaa, että äskettäin hyväksytty valmistelutoimi ”Tekstitysten hankkiminen joukkoistamisen avulla eurooppalaisten teosten levityksen laajentamiseksi” sekä komission työskentely tämän toimen täytäntöönpanemiseksi ovat erittäin tärkeitä;

8.

kannattaa lisäksi sellaisia aloitteita kuin komission pilottihanke ”Euroopan yhdentymisen edistäminen kulttuurin avulla”, jolla pyritään lisäämään tekstitettyjen eurooppalaisten elokuvien tarjontaa esittämällä valittujen televisio-ohjelmien uusia tekstitettyjä versioita kaikkialla Euroopassa;

9.

toteaa pitävänsä erittäin tärkeänä, että elokuvien saatavuutta parannetaan entisestään vammaisten henkilöiden kannalta erityisesti kuvailutulkkauksen ja jälkiäänittämisen avulla;

10.

korostaa yksityisten ja julkisten eurooppalaisten televisiokanavien erityismerkitystä elokuvatuotannossa sekä televisiota että elokuvia varten tehdyissä yhteistuotannoissa, ja korostaa merkitystä, joka niillä voi olla lukuisten, erityisesti pienten ja keskisuurten, elokuvatuotantoyhtiöiden tulevaisuuden turvaamisessa EU:ssa;

11.

muistuttaa Euroopan parlamentin LUX-elokuvapalkinnon roolista, sillä palkinnon tunnettuus on lisääntynyt vuosien mittaan, ja sillä markkinoidaan eurooppalaisia elokuvia siten, että voittanut elokuva käännetään ja tekstitetään kaikilla unionin 24 virallisella kielellä, millä varmistetaan eurooppalaisten elokuvien parempi näkyvyys ja saatavuus sekä parempi tietoisuus niistä; kehottaa kansallisia parlamentteja markkinoimaan edelleen LUX-elokuvapalkintoa jäsenvaltioissa yhteistyössä Euroopan parlamentin tiedotustoimistojen kanssa;

12.

toteaa, että eurooppalaisia yhteistuotantoja on edistettävä ja tuettava ja että tällaista tuotantoa lisäämällä voidaan kenties laajentaa eurooppalaisten elokuvien jakelua koko mantereelle;

13.

korostaa lisäksi korkealaatuisten eurooppalaisten tv-sarjojen kasvavaa suosiota ja strategista merkitystä tällaisten sarjojen tuotantoa, jakelua ja markkinointia ajatellen eurooppalaisilla ja globaaleilla markkinoilla;

14.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään erityistapahtumia, kuten elokuvafestivaaleja ja kiertäviä elokuvahankkeita, kannustaakseen eurooppalaisten elokuvien levittämiseen ja esittämiseen niiden alueella ja tukeakseen sitä;

15.

suosittelee, että lujitetaan olemassa olevia toimia, jotta voidaan paremmin optimoida elokuvalippujen hinnat ja että luodaan innovatiivisia markkinointikampanjoita ja ennakkotilauksia koskevia tarjouksia, jotka auttaisivat varmistamaan elokuvateattereiden houkuttelevuuden ja kaikkien pääsyn elokuviin;

16.

kannustaa elokuvien jakelijoita ja esittäjiä lisäämään muista Euroopan maista peräisin olevien elokuvien näkyvyyttä ja saatavuutta yleisömäärien nostamiseksi;

17.

toteaa, että elokuvateatterit ovat edelleen tärkeimpiä paikkoja esittää ja markkinoida elokuvia sekä sosiaaliselta ulottuvuudeltaan tärkeitä paikkoja, joissa ihmiset tapaavat ja vaihtavat mielipiteitä; tähdentää, että pienten ja riippumattomien elokuvateattereiden häviäminen, eritoten pikkukaupungeista ja vähemmän kehittyneiltä alueilta, rajoittaa Euroopan kulttuuriresurssien, kulttuuriperinnön ja vuoropuhelun hyödyntämistä; kehottaa tämän vuoksi komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään tukea siihen, että kaikki valkokankaat varustetaan digitaalisella esityslaitteistolla ja äänitekniikalla, jotta tällaiset elokuvateatterit säilyvät;

18.

korostaa, että elokuvia on markkinoitava varhaisessa tuotantovaiheessa, jotta voidaan parantaa levitystä ja varmistaa, että potentiaaliset yleisöt koko Euroopassa ovat tietoisia näistä elokuvista;

19.

tähdentää Media-ohjelman merkitystä testattaessa tapoja kehittää yleisöpohjaa ja erityisesti tuettaessa festivaaleja, elokuvatuntemukseen liittyviä aloitteita ja yleisöpohjan kehittämiseen pyrkiviä toimia;

20.

muistuttaa, että audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin 13 artiklan 1 kohdassa velvoitetaan jäsenvaltiot varmistamaan, että tilattavien palvelujen tarjoajat edistävät eurooppalaisia teoksia; tähdentää, että tämä säännös on pantu täytäntöön epätasaisesti ja eritasoisten oikeudellisten vaatimusten avulla, mikä saattaa johtaa siihen, että palveluntarjoajat sijoittautuvat vaatimuksia väljimmin soveltaviin jäsenvaltioihin;

21.

katsoo, että kaikkien, jotka saavat eurooppalaisista elokuvateoksista vaikka vain välillistä taloudellista hyötyä suoran tarjonnan, markkinoinnin tai levityksen kautta, tilausvideot mukaan luettuina, olisi osallistuttava taloudellisesti eurooppalaisten elokuvien tuotantoon; kehottaa komissiota tekemään tästä ohjaavan periaatteen myös silloin, kun se tarkastelee jäsenvaltioiden elokuvarahoitusjärjestelmiä kilpailunäkökulmasta;

22.

kehottaa komissiota ottamaan edellä mainitun huomioon, kun se ehdottaa nykyisen oikeudellisen kehyksen uudelleenarviointia, jotta Euroopan audiovisuaalialan markkinoilla voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset, jotka ovat oikeudenmukaiset ja yhdenvertaiset kaikille palveluntarjoajille;

23.

kehottaa tilausvideofoorumeita antamaan julkisesti tietoon kaikkien valikoimiinsa kuuluvien elokuvien kulutusta koskevat tiedot, jotta varmistetaan niiden vaikutuksen asianmukainen arviointi;

24.

katsoo, että tuotannon ja jakelun rahoitusta on tasapainotettava paremmin pyrkien lisäämään kehittämiseen, markkinointiin ja kansainväliseen jakeluun tarkoitettua tukea, jotta eurooppalaisten elokuvien levitystä voidaan parantaa sekä eurooppalaisilla että kansainvälisillä markkinoilla;

25.

pitää välttämättömänä lisätä elokuvajakelun, -mainostamisen ja -markkinoinnin todellista rahoitusta ilman, että tämä on pois elokuvatuotannon rahoituksesta;

26.

kehottaa jäsenvaltioita erityisesti lisäämään julkista rahoitusta, jotta voidaan tukea kansallisten ja ei-kansallisten eurooppalaisten elokuvien varhaisen vaiheen jakelua ja markkinointia ulkomailla;

27.

kehottaa jäsenvaltioita lisäämään kannustimia, joilla edistetään eurooppalaisten elokuvien tuotantoa, jakelua, saatavuutta ja houkuttelevuutta; katsoo, että samojen alennettujen arvonlisäverokantojen soveltaminen sekä sähköisesti että muulla tavoin myytäviin audiovisuaalisiin kulttuuriteoksiin kiihdyttää uusien palvelujen ja foorumien kasvua;

28.

korostaa Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen roolia autettaessa kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivia pk-yrityksiä saamaan rahoitusta ja kannustettaessa rahoituksen välittäjiä tekemään enemmän investointeja, mikä parantaa elokuva-alan rahoitusmahdollisuuksia;

29.

ehdottaa, että arvioidaan eurooppalaisten ja kansallisten elokuvarahoitusjärjestelmien tehokuutta ja vaikuttavuutta ja kiinnitetään erityistä huomiota rahoitusta saavien elokuvien laatuun ja mahdollisuuksiin sekä otetaan huomioon myös markkinointiin ja yleisöpohjan kehittämiseen tarkoitettujen rahoitusvälineiden saatavuus ja tehokkuus; kehottaa komissiota tiedottamaan muille jäsenvaltioille tulosten yhteydessä esiintulleista parhaista käytännöistä;

30.

muistuttaa, että elokuvatuotanto ja yhteistuotannot edellyttävät huomattavia taloudellisia investointeja ja että nykyinen lainsäädäntökehys ei estä usean valtion alueen kattavaa lisensiointia, korostaa tästä syystä, että olisi edelleen panostettava tuotannon ja jakelujärjestelmien moninaisuuteen, jotta voidaan edistää investointeja eurooppalaisiin elokuviin ja vastata Euroopan kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten markkinoiden tarpeisiin ja turvata kulttuurinen moninaisuus ja edistää sitä;

31.

korostaa, että eurooppalaiset elokuvat saavat rahoitusta monista eurooppalaisista, kansallisista ja alueellisista julkisista varoista ja että olisi kannustettava näiden varojen suurempaan täydentävyyteen, jotta voidaan lisätä rahoituksen tehokkuutta;

32.

pitää myönteisenä, että komissio on tehnyt aloitteen eurooppalaisen elokuvan foorumin perustamisesta edistääkseen kaikkien audiovisuaalisen alan osapuolten jäsenneltyä vuoropuhelua elokuva-alan nykyisistä digitaalisen aikakauden haasteista, jotta voidaan parantaa yhteistyötä, tiedonsaantia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa;

33.

kehottaa tästä syystä kaikkia asiaankuuluvia toimielimiä osallistumaan asiaan laajalti ja tekemään yhteistyötä erityisesti Euroopan parlamentin kanssa;

34.

kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan medialukutaidon ja etenkin elokuvalukutaidon kohentamiseksi koulujen opetusohjelmissa ja kulttuurikasvatusta tarjoavissa elimissä ja kehittämään kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason aloitteita kaikella virallisen ja epävirallisen koulutuksen saralla;

35.

on tietoinen elokuvateattereiden erityismerkityksestä elokuva- ja medialukutaidolle sukupolvien rajat ylittävinä oppimispaikkoina ja pitää ilahduttavina toimenpiteitä, jotka edistävät tällaista kohdennettua elokuvateatteritoimintaa;

36.

kiinnittää huomiota nuorille tarkoitettujen opetuselokuvien edistämiseen ja tukee kilpailuja, joissa nuoria kannustetaan luomaan audiovisuaalisia teoksia; korostaa myös Media-ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia tuettaessa elokuvalukutaitohankkeita;

37.

kannattaa innovoivia hankkeita ja käytäntöjä – kuten eurooppalaisten elokuvien levittämistä digitaalisella aikakaudella koskevaa komission valmistelevaa toimea – jotka on suunniteltu testaamaan elokuvien joustavampaa esittämistä eri tiedotusvälineissä ja useassa jäsenvaltiossa ja pitää ilahduttavana tämän toimen sisällyttämistä Luova Eurooppa -ohjelmaan;

38.

katsoo, että julkaisukanavista joustavampia tekevät aloitteet saattaisivat hyödyttää tietyntyyppisiä eurooppalaisia elokuvia näkyvyyden, yleisöpohjan tavoittamisen, tulojen ja kustannussäästöjen suhteen, ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan edelleen tällaisia aloitteita;

39.

kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan elokuvateosten digitalisoinnin ja perustamaan digitaalisia tallennejärjestelmiä tai mukauttamaan nykyiset mekanisminsa tällaisiin formaatteihin edellyttämällä, että digitaalisia elokuvia varten tallennetaan kansainvälinen standardoitu digitaalinen mastertallenne;

40.

korostaa erityisesti elokuvaperintöä vaalivien elinten ja yleisradiotoiminnan harjoittajien audiovisuaalisten arkistojen merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita takaamaan asianmukaisen rahoituksen ja asianmukaiset oikeuksia koskevat selvitysjärjestelmät, joilla tuetaan niiden julkisen palvelun tehtävän täyttämistä, mukaan lukien elokuvaperinnön säilyttäminen, digitalisointi ja asettaminen yleisön saataville;

41.

korostaa EU:n digitaalisen kirjaston Europeanan tärkeää tehtävää Euroopan audiovisuaalisen perinnön (sekä elokuvat että television käsittävänä) kirjastona;

42.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.