26.2.2016   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 75/41

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle (COM(2012)0060)”,

—

ottaa huomioon komission tiedonannon ”Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia” (COM(2010)2020),

—

ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman resurssitehokkaasta Euroopasta (1),

—

ottaa huomioon komission tiedonannon perushyödykemarkkinoihin ja raaka-aineisiin liittyviin haasteisiin vastaamisesta (COM(2011)0025) sekä tiedonannosta 13. syyskuuta 2011 antamansa päätöslauselman (2),

—

ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan neuvoston puheenjohtajakauden päätelmät vuodelta 2005 (”The Knowledge-Based Bio-Economy in Europe”), Saksan neuvoston puheenjohtajakauden päätelmät vuodelta 2007 (”En route to the Knowledge based Bio-Economy”) sekä Belgian neuvoston puheenjohtajakauden päätelmät vuodelta 2010 (”The Knowledge Based Economy in Europe: achievements and challenges”),

—

ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

—

ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7-0201/2013),

A.

ottaa huomioon, että maapallon väkiluvun arvioidaan kasvavan seitsemästä yli yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä, mikä aiheuttaa 70 prosentin kasvun elintarvikkeiden kysynnässä ja vesivaroihin kohdistuvan voimakkaan paineen;

B.

ottaa huomioon, että maailman luonnonvarojen vähyys, uusiutuviin raaka-aineisiin kohdistuvat paineet sekä ilmastonmuutoksen maailmanlaajuiset vaikutukset edellyttävät resurssien tehokasta käyttöä;

C.

ottaa huomioon, että pitkän tähtäimen, innovatiivinen ja tehokas lähestymistapa varmistaa paremman kestävyyden lisäksi myös tuen maaseudun ja alueiden kehittämiselle, mahdollisuuden vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, tuotantoketjun paremman kestävyyden ja teollisten innovaatioiden levittämisen kautta koko arvoketjun;

D.

ottaa huomioon, että siirtyminen kohti kestävää taloutta mahdollistaa Euroopan teollisuuden ja maatalousalan kilpailukyvyn vahvistamisen ja talouskasvun nousun, jotka puolestaan edistävät Euroopan työllisyysasteen kohenemista;

E.

ottaa huomioon, että Euroopan biotalouden menestyminen on riippuvainen kestävällä tavalla hoidettujen ja (maataloudesta, metsätaloudesta ja biologisesti hajoavasta jätteestä) tuotettujen elintarvikevarastojen saatavuudesta;

F.

toteaa, että Euroopan unionin biotalouden vuosittainen liikevaihto on jo lähes kaksi biljoonaa euroa ja kestävän alkutuotannon, elintarvikkeiden jalostuksen, teollisen bioteknologian ja biojalostamoiden odotetaan luovan merkittävää kasvua;

1.

pitää tervetulleena komission tiedonantoa ”Innovointistrategia kestävää kasvua varten: biotalousstrategia Euroopalle” sekä toimintasuunnitelmaa tiedonantoon sisältyvän biotalousstrategian täytäntöönpanemiseksi;

2.

katsoo, että biotalous mahdollistaa teollisuus- ja kulutushyödykkeiden tuottamisen pienemmin kustannuksin, vähemmällä energialla ja ympäristöä vähemmän kuormittavalla tavalla;

3.

on samaa mieltä siitä, että älykkääseen, kestävään ja osallistavaan biotalouteen siirtyminen ei saisi perustua yksinomaan ympäristövaikutuksiltaan vähäisten uusiutuvien luonnonvarojen tuotantoon, vaan myös niiden ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävään käyttöön siten, että bioottisia resursseja käytetään vain ekosysteemien uudistumisen sallimissa rajoissa;

4.

korostaa, että on tärkeää toimia heti, jotta voidaan tukea innovaatioita ja investointeja uusiin tekniikoihin ja liiketoimintamalleihin sekä kehittää kannusteita, jotka tuovat taloudelle pitkän aikavälin hyötyjä; korostaa yksityisen sektorin keskeistä roolia kestävän talouskasvun aikaansaamisessa;

5.

katsoo, että biotalous on edellytyksenä Eurooppa 2020 -strategian ja varsinkin innovaatiounionia ja resurssitehokasta Eurooppaa koskevien aloitteiden tavoitteiden saavuttamiselle;

6.

pitää myönteisenä, että komissio kannattaa perinpohjaista muutosta unionin suhtautumisessa biologisten resurssien tuotantoon, kulutukseen, prosessointiin, varastointiin, kierrätykseen ja loppusijoitukseen;

7.

huomauttaa, että vaikka biotalouden ala työllistää jo nyt 22 miljoonaa ihmistä, mikä on yhdeksän prosenttia unionin kokonaistyöllisyydestä, se tarjoaa vielä huomattavia mahdollisuuksia työllistää miljoonia ihmisiä lisää;

8.

kannattaa komission ehdotusta siitä, että luodaan biopohjaisia teollisuudenaloja käsittelevä työryhmä ja etenemissuunnitelma, jossa korostetaan sitä, miten uusiutuvat luonnonvarat ja bioteknologia myötävaikuttavat kestävään kehitykseen ja kannustetaan alueita ja toimijoita kehittämään uusia innovaatiota biotaloussektorille;

9.

kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia ja alueellisia biotaloutta koskevia toimintasuunnitelmia ja pyytää komissiota esittämään parlamentille joka toinen vuosi kertomuksen biotalouden täytäntöönpanosta;

10.

korostaa, että EU on maailmanlaajuinen johtaja monilla biotieteen ja biotekniikan aloilla; katsoo, että biotalouteen siirtymisen ansiosta Eurooppa voi ottaa merkittäviä edistysaskelia vähähiilisen talouden, innovoinnin ja kilpailukyvyn alalla ja että se vahvistaa sen kansainvälistä roolia;

11.

korostaa resurssi- ja energiatehokkuuden merkitystä ja siihen liittyviä valtavia mahdollisuuksia; tähdentää tarvetta ”tuottaa enemmän vähemmällä” niin, että biotalous säilyy kestävänä;

12.

katsoo, ettei Euroopan biotalous saa vain korvata nykyistä hiilipohjaista taloutta tai toistaa nykyisiä tuhlaavia käyttäytymis- ja kulutustapoja, vaan sen olisi kehityttävä tehokkaammaksi ja kestävämmäksi malliksi, jossa otetaan huomioon yhteiskunnan ja ympäristön suojelu kaikissa biotalouteen perustuvissa arvoketjuissa;

13.

suhtautuu myönteisesti käynnissä olevaan unionin biopolttoainelainsäädännön tarkistukseen, jotta voidaan lieventää epäsuoran maankäytön muutoksen (ILUC) kielteisiä vaikutuksia ja edistää kehittyneempien biopolttoaineiden markkinoita ja tuotekehitystä, jonka avulla olisi voitava käyttää enemmän muita kuin elintarviketuotantoon käytettäviä raaka-aineita, kuten jätettä, jäännöksiä sekä lignoselluloosapitoisia ja selluloosapitoisia aineksia;

14.

muistuttaa, että uusiutuvia energialähteitä koskevassa direktiivissä ja polttoaineiden laatua koskevassa direktiivissä olisi säädettävä sellaisista epäsuorien maankäytön muutosten vaikutuksia mittaavista tekijöistä, jotka koskevat biopolttoaineita ja bionesteitä, sekä määrättävä sitovat kestävyyskriteerit kiinteän ja kaasumaisen biomassan käytölle; kehottaa komissiota ehdottamaan biomassaa koskevaa puitedirektiiviä, joka kattaisi kaikki biomassan käyttötavat (energia, polttoaineet, tarvikkeet ja kemikaalit) ja jossa esitettäisiin biomassan käyttökohteiden hierarkia;

15.

kehottaa komissiota jatkamaan koordinointiponnistelujaan tutkimuksen ja kehittämisen alalla yli jäsenvaltioiden rajojen ja eri aloilla; korostaa erityisesti tarvetta tutkia bioottisten resurssien kestokyvyn rajojen arviointia ottaen huomioon ekosysteemien tehtävät, luonnolliset ravintoketjut sekä ihmisten elintarvikekysynnän;

16.

ottaa huomioon biotalouden hyödyntämisen erilaiset mahdolliset vaikutukset ja mahdolliset väärät käyttötavat ja kehottaa siksi tutkimaan entistä yksityiskohtaisemmin biotalouden tarjoamia sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä mahdollisuuksia sekä mahdollisia kustannuksia seuraavista näkökulmista: niukkojen luonnonvarojen käyttö, ympäristövahinkojen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemisen riski ja suojelumahdollisuudet;

17.

kannattaa alan asiantuntijoista koostuvan biotalouspaneelin perustamista, jotta voidaan tukea politiikkojen ja aloitteiden välisten yhteisvaikutusten ja niiden välisen johdonmukaisuuden lisäämistä, sekä biotalouden observatorion perustamista, jotta voidaan edistää molemminpuolista oppimista varmistamalla tutkimuslaitosten, yritysten, elinten, yliopistojen, alueellisten toimijoiden, maanviljelijöiden ja maaseudun kansalaisten välinen jatkuva tietojenvaihto sekä nopeuttaa sellaisten lainsäädäntöpuitteiden laatimista, joilla lisättäisiin ja edistettäisiin tutkimusta, sen soveltamista sekä innovaatioiden kaupallistamista;

18.

muistuttaa, että biotekniikan käytössä, etenkin muuntogeenisten organismien ja synteettisen biologian aloilla, on tärkeää soveltaa ennalta varautumisen periaatetta;

19.

katsoo, että on tarpeen perustaa monialaisia ja poikkitieteellisiä tiedotus- ja koulutusohjelmia tutkimustulosten saattamiseksi sidosryhmien, myös kuluttajien, saataville, mikä luo mahdollisuuksia lisätä heidän tietoisuuttaan ja osallistumistaan;

20.

vaatii, että innovoinnin esteet poistetaan koko arvoketjusta, erityisesti nopeiden ja tieteeseen pohjautuvien bioteknisiä tuotteita koskevien EU:n hyväksyntämenettelyjen ja huomattavasti nopeamman markkinoille pääsyn avulla;

21.

pyytää komissiota esittämään biotaloustuotteiden tuotantoa ja kulutusta edistäviä, laajalti alueita kattavia konkreettisia toimenpiteitä alueellisella tasolla;

22.

korostaa, että biotalous edellyttää uusien taitojen, uuden tietämyksen ja uusien tieteenalojen kehittämistä ja/tai sulauttamista edelleen, jotta voidaan selvitä biotalouteen liittyvistä yhteiskunnallisista muutoksista, lisätä kilpailukykyä ja kasvua, luoda työpaikkoja, täyttää teollisuuden tarpeet ja varmistaa, että ammatilliset taidot ja työmahdollisuudet kohtaavat paremmin;

23.

korostaa, että biotalous tarvitsee korkeatasoista osaamista ja ammattitaitoisia työntekijöitä; toteaa, että on välttämätöntä täyttää ammatillista ja korkeakoulukoulutusta koskevat tarpeet Euroopan unionin alueilla niiden erityisominaisuudet huomioon ottaen; huomauttaa, että laajamittainen koulutus alueilla tukee myös yritysten kasvua;

24.

pitää tervetulleena komission ehdotusta 4,5 miljardin euron suuruisten määrärahojen myöntämisestä tutkimuksen puiteohjelmalle ”Horisontti 2020” ja toivoo, että kyseiset määrärahat asetetaan biotalouden kaikkien alojen ja välineiden käyttöön ja innovaatioiden eteenpäin jalostamiseen, mukaan lukien ekosysteemien rajojen sekä biomateriaalien uudelleenkäytön ja kierrätyksen tutkimukseen;

25.

katsoo, että biojalostamot, jotka perustuvat kestävästi tuotettuun paikalliseen biomateriaaliin, joka ei syrjäytä elintarvikkeita tai muita arvokkaampia käyttötarkoituksia, ovat keskeinen väline toimintansa lopettaneiden laitosten ottamiseksi onnistuneesti uudelleen käyttöön ja kriisin runtelemien alueiden elvyttämiseksi kierrätystaloutta edistävien innovatiivisten prosessien ja investointien avulla, ja toivoo, että biojalostamoiden tällaista roolia edistetään jatkossakin;

26.

korostaa, että biojalostamoiden menestyvään toimintaan Euroopassa tarvitaan riittävästi kestäviä raaka-aineita; toteaa, että tähän tarvitaan myös parempia varastointi- ja kuljetusinfrastruktuureja sekä tarvittavan logistiikan kehittämistä;

27.

toteaa, että Euroopassa on vain muutamia demonstraatiolaitoksia ja että tarvitaan lisäinvestointeja, jotta eurooppalainen teollisuus säilyttää johtoasemansa biojalostamojen alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan pilotti- ja demonstraatiotoimia tuotteiden ja prosessien tason nostamiseksi;

28.

korostaa, että biotalouspolitiikat on suunniteltava paremmin biomassan porrastetun käytön varmistamiseksi; kehottaa siksi kehittämään oikeudellisen välineen, jolla raivataan tietä kyseisen kallisarvoisen resurssin entistä tehokkaammalle ja kestävämmälle käytölle; korostaa, että kyseisellä välineellä olisi otettava käyttöön biomassapyramidia koskeva porrastetun käytön periaate, jossa otetaan huomioon sen eri kerrokset ja jolla vahvistetaan sen korkeimpia tasoja; huomauttaa, että tällaisella lähestymistavalla saataisiin aikaan biomassan hierarkkinen, älykäs ja tehokas käyttö ja lisäarvoa tuottavia sovelluksia ja kehitettäisiin tukitoimia, kuten tutkimuksen koordinointi koko arvoketjun varrella;

29.

pitää tarpeellisena varmistaa yhdennetyn, johdonmukaisen, poikkitieteellisen ja monialaisen lähestymistavan biotalouteen ja kehottaa yhdenmukaistamaan asiaan liittyvät EU:n politiikat ja johtavat periaatteet, kuten ennalta varautumisen periaate, eri aloilla (resurssitehokkuutta koskeva etenemissuunnitelma, innovaatiounioni, raaka-ainealoite, Horisontti 2020 -puiteohjelma, EU:n ympäristötoimintaohjelma vuoteen 2020, koheesiopolitiikka, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalatalouspolitiikka, uusiutuvia energiamuotoja koskeva direktiivi, vesipuitedirektiivi, jätepolitiikan puitedirektiivi, pakkausjätteitä koskeva direktiivi sekä biojätettä koskevat erityistoimenpiteet); katsoo, että niin EU:n tasolla kuin kansallisella tasolla on otettava käyttöön yhdenmukainen, pitkän aikavälin vakaa sääntely-ympäristö, jolla pyritään edistämään ja lisäämään investointeja eurooppalaiseen biotalouteen;

30.

kehottaa komissiota perustamaan rahoitustukivälineitä, joilla voidaan tukea esikaupallisia investointeja, muuttaa tutkimusten tulokset kaupallisiksi menestystuotteiksi ja mahdollistaa se, että innovatiiviset yritykset, erityisesti pk-yritykset löytävät biotalouden kehittämiseen kannustavia rahoitus- ja muita tukivälineitä esimerkiksi hyödyntämällä alue- ja rakennerahastoja sekä Euroopan investointipankin riskinjakovälineitä, lisäämällä yhtenäisyyttä EU:n eri tutkimus- ja innovaatiorahastojen välillä ja perustamalla keskitettyjä tiedotuspalveluja, jotka tarjoavat tietoa kaikista biotaloutta koskevista aloitteista, jotta saavutetaan mahdollisimman suuri vaikutus; myöntää, että biotalouden innovaatioiden kaupallistaminen ja markkinoillesaattaminen on hankalaa ja että niihin liittyy rahoituksellisia riskejä;

31.

vaatii, että maaseudulla ja rannikkoalueilla on kehitettävä teollisuuden perusrakenteita ja biotuotteille optimoituja toimitusketjuja työpaikkojen luomiseksi maatalouteen, metsänhoitoon ja vesiviljelyyn; vaatii, että unionin maaseudun kehittämistukea olisi varattava tätä tarkoitusta varten, ja vaatii, että tämän on tapahduttava siten, että ympäristön pilaantuminen ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen vähenee eikä lisäänny;

32.

kehottaa toteuttamaan kohdennettuja ja konkreettisia toimia byrokraattisten lupamenettelyjen yksinkertaistamiseksi ja niiden keston lyhentämiseksi, sillä ne hankaloittavat biojalostamojen kehittämistä ja saattavat kannustaa innovatiivisen eturivin huipputeknologian siirtymistä pois EU:sta;

33.

kannattaa ajatusta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien perustamisesta ja toivoo, että tällaisten kumppanuuksien aiemmissa sovelluksissa muilla aloilla esiin nousseista ongelmista saatuja kokemuksia hyödynnetään asianmukaisella tavalla; kehottaa komissiota kohdentamaan riittävästi varoja tällaisten kumppanuuksien kehittämiseen ja kasvuun, koska parlamentti katsoo, että tämä on olennaisen tärkeä väline uusien arvoketjujen luomisen mahdollistamiseksi, olemassa olevien arvoketjujen vahvistamiseksi ja sellaisiin tekniikoihin ja prototyyppeihin tehtävien investointien edistämiseksi, jotka voivat saattaa tutkimustuloksia markkinoille;

34.

on samaa mieltä siitä, että monitasoinen lähestymistapa on tarpeen, ja kehottaa kiinnittämään entistä enemmän huomiota biotalouden alueelliseen ja paikalliseen ulottuvuuteen ja alhaalta ylös suuntautuviin aloitteisiin; pitää myönteisenä sellaisten biotalouspaneelien perustamista alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla, joiden avulla voidaan mitata alalla saavutettua edistystä ja jotka mahdollistavat taitotiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihdon sen varmistamiseksi, että biotalous kehittyy tasaisesti koko EU:n alueella; kehottaa komissiota myös ottamaan kyseisen alan ja kaikkien asianomaisten toiminta-alojen asiantuntijat sekä kuluttajien ja kansalaisten edustajat mukaan paneelien toimintaan; muistuttaa, että aluetalouksilla on keskeinen rooli älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun aikaansaamisessa;

35.

katsoo, että alhaalta ylöspäin suuntautuvat aloitteet ovat tärkeitä luotaessa biopohjaista yhteiskuntaa ja että on hyvin tärkeää soveltaa liiketoiminta- ja kysyntälähtöistä lähestymistapaa yhdessä valtiolähtöisen lähestymistavan kanssa; katsoo, että alueellisille aloitteille olisi tarjottava asianmukaisia mahdollisuuksia; kehottaa komissiota tukemaan näitä verkostoja ja klustereita, jotta voidaan edistää kokemusten vaihtoa.

36.

kehottaa komissiota innovaatiounioni-hankkeen sekä Horisontti 2020 -ohjelman prioriteettien mukaisesti keskittämään taloudellisen tuen innovointiin, jotta voidaan vauhdittaa tutkimustulosten saamista markkinointia varten ja antaa näin piristysruiske tälle eurooppalaisen tutkimuksen pysähdyksissä olevalle osa-alueelle;

37.

toteaa, että on olemassa koko joukko erinomaisia välineitä (tarjouskilpailut, standardoinnit, verohelpotukset, sertifiointi- ja pakkausmerkintäjärjestelmät), joiden avulla voidaan turvata kestävien ja korkealaatuisten biopohjaisten tuotteiden riittävä tarjonta sekä resurssitehokkaat tuotantojärjestelmät; on sitä mieltä, että nykyistä lainsäädäntöä on uudistettava; kehottaa komissiota laatimaan biomassan käytölle kestävyyden arviointiperusteet, joihin myös markkinoiden luomiseen tarkoitettujen välineiden olisi perustuttava;

38.

korostaa, että biotaloutta, joka perustuu elollisten luonnonvarojen hyödyntämiseen fossiilisen energian sijasta, on ohjattava järkevällä poliittisella kehyksellä, jossa otetaan huomioon taloudellinen elinkelpoisuus sekä sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen vaikuttavat tekijät;

39.

pitää olennaisen tärkeänä sitä, että kuluttajat voivat osallistua tähän prosessiin ja että heille tiedotetaan mahdollisuudesta valita biopohjaisia tuotteita ja palveluita; toivoo, että biopohjaiset tuotteet standardoidaan EU:ssa riittävien ympäristöystävällisyyden arviointiperusteiden mukaisesti, sillä se olisi väline, jonka avulla voitaisiin edistää kyseisten tuotteiden voittoa tuottavia eurooppalaisia markkinoita;

40.

katsoo, ettei biopohjaisten tuotteiden elinkaarta ehkä voida lyhentää keinotekoisesti; tuote olisi valmistettava niin, että sen elinkaari on mahdollisimman pitkä;

41.

korostaa, että biotalous edistää merkittävällä tavalla maaseutu- ja rannikkoalueiden kehitystä; katsoo, että synergia ja tiivis yhteistyö koko arvoketjussa, johon kuuluvat paikalliset maa- ja metsätaloustuottajat ja biojalostamot, auttaisi vahvistamaan näiden alueiden kilpailukykyä ja parantamaan niiden tuottavuutta; korostaa, että on laadittava pitkän aikavälin biotalousstrategia, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon tarve varmistaa elintarviketurva;

42.

vaatii, että kehitettäviä biologisia ja bioteknologisia prosesseja voidaan hyödyntää jätteistä ja elintarvikkeiksi kelpaamattomista viljelytuotteista peräisin olevien, biopohjaisten uusiutuvien raaka-aineiden käytössä sekä nykyisten maa- ja metsätaloustuotantoketjujen osatekijöiden käytössä;

43.

toteaa, että yhtenä biotalouden johtavana periaatteena on edistää merkittävästi resurssitehokkuutta ja vähentää riippuvuutta tuontiraaka-aineista, tuontienergiasta sekä uusiutumattomista luonnonvaroista; korostaa metsäsektorin sekä muun biopohjaisen teollisuuden tärkeyttä ja korostaa, että hiilineutraalit ja uusiutuvat luonnonvarat ja raaka-aineet, kuten puu ja puukuitu, voivat korvata fossiilisia ja uusiutumattomia raaka-aineita; muistuttaa, että biotalousteollisuus tuottaa monia korkean jalostusarvon tuotteita, esimerkiksi kemikaaleja, lääkkeitä, muoveja ja muita uusia innovatiivisia materiaaleja, ja luo työpaikkoja; tähdentää bioteknologiaan perustuvien meren luonnonvarojen mahdollisuuksia;

44.

kehottaa komissiota edistämään toimenpiteitä raaka-ainepotentiaalin lisäämiseksi kestävällä tavalla, tällaisten raaka-aineiden käyttöönoton parantamiseksi, biologisesti hajoavan jätteen keräämiseksi (ilman laajoja kuljetustoimia) ja sen varmistamiseksi, että biomassan käyttö pysyy ympäristöystävällisissä rajoissa eikä heikennä hiilinielujen toimintaa; katsoo, että tässä yhteydessä on kiireellisesti vahvistettava biomassan käyttöä energiantuotannossa koskevat ympäristöystävällisyyden arviointiperusteet, jotta voidaan varmistaa biomassan saatavuus resurssitehokkaampaan käyttöön ja jotta voidaan välttää se, että biomassan jalostamiselle energiaksi myönnettävät kannustimet vääristäisivät markkinoita ja heikentäisivät tuottajien mahdollisuuksia hankkia biomassaa käyttöönsä;

45.

pitää tärkeänä panostaa biotalouden tarjontaketjuihin, jotta raaka-aineiden saatavuus varmistetaan; korostaa, että biotalousstrategioiden tulisi edistää kotitalous- ja yhteiskuntajätteen tehokkaampaa käyttöä mutta myös maa- ja metsätalouden sivuainevirtojen ja jäämien hyödyntämistä; vaatii, että laaditaan entistä parempaa täytäntöönpanevaa lainsäädäntöä, joka luo oikeusvarmuutta ja tukee voimakkaasti biotalouden resurssien kestävää käyttöä ja raaka-aineiden hyödyntämistä, ja että politiikan tulee kaikilta osin olla pitkäjänteistä, johdonmukaista ja investointeja suosivaa;

46.

katsoo, että kuten unionin teollisuuspolitiikkaa koskevassa uudessa strategiassa todetaan, biotalous voi tarjota merkittävän panoksen Eurooppaa nykyisin vaivaavan teollisuuden vähenemisen torjuntaan ja kääntää tämän kehityksen suunnan sellaisten uusien strategioiden avulla, jotka antaisivat piristysruiskeen markkinoille ja kohentaisivat alueellisen järjestelmän kilpailukykyä;

47.

kehottaa painokkaasti komissiota määrittämään ne ympäristön kannalta haitalliset tuet, jotka ovat seurausta viranomaistoimesta, jolla kuluttajille tai tuottajille myönnetään etu joko heidän tulojensa lisäämiseksi tai kustannustensa vähentämiseksi mutta jolla samalla syrjitään järkeviä ympäristökäytäntöjä (3); kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä ja vuoteen 2014 mennessä tähän määritelmään perustuvat käytännön suunnitelmat kaikkien ympäristön kannalta haitallisten tukien poistamiseksi vähitellen vuoteen 2020 mennessä, mukaan luettuina tuet, joilla kannustetaan uusiutuvien luonnonvarojen tehotonta käyttöä, ja fossiilisten polttoaineiden tuet, sekä raportoimaan edistymisestä kansallisissa uudistusohjelmissa; on tässä yhteydessä huolissaan siitä, että tuet, joita maksetaan biomateriaalien käytölle energiantuotannossa, heikentävät jo nyt resurssitehokkuutta koskevia tavoitteita;

48.

on huolissaan siitä, että biomassan ja erityisesti puun kasvava kysyntä saattaa aiheuttaa laajaa metsäkatoa kehitysmaissa, joiden kasvihuonepäästöt eivät ole Kioton pöytäkirjan alaisia; huomauttaa, että sen lisäksi, että tällä voi olla vaikutuksia maaperän laatuun, veden kiertoon ja biologiseen monimuotoisuuteen, se luo jännitteitä kansainvälisiin sopimuksiin, kuten biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen ja metsäkadon ja metsien tilan heikkenemisen kehitysmaissa aiheuttamia päästöjä koskevaan Yhdistyneiden Kansakuntien yhteistyöohjelmaan (REDD); pelkää myös, että koska monissa kehitysmaissa maan hallintajärjestelmät ovat heikkoja, puutuotteiden kasvava kysyntä saattaa käynnistää laittomia hakkuita sekä vuorostaan heikentää metsälainsäädännön noudattamista, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan toimintasuunnitelman mukaisia vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia;

49.

korostaa, että biotalouteen siirtyminen auttaa yhdistämään Rio+20-kokouksen tulokset EU:n politiikkaan; on sitä mieltä, että EU:n olisi tuettava entistä tehokkaammin aloitteita, jotka helpottavat osallistavaan vihreään talouteen siirtymistä kansainvälisellä tasolla;

50.

vaatii, että EU ottaa vahvan kansainvälisen toimijan roolin biotalouteen liittyvän tutkimuksen ja innovoinnin alalla; toteaa, että uusiutuville resursseille perustuvat uudet tuotteet, prosessit ja palvelut lisäävät Euroopan unionin teollisuuden kilpailukykyä ja tekevät siitä kansainvälisen edelläkävijän;

51.

katsoo, että on erittäin tärkeää laatia oikeudellisesti sitovat kansainväliset kestävyysstandardit kaikille biomassan käyttöaloille sekä sitovat kestävän metsätalouden kriteerit; kehottaa Euroopan unionia jatkamaan monenvälisten sopimusten tekemistä ja antamaan varsinkin vähiten kehittyneille maille hallinnollista ja teknistä tukea biomassan kestävän käytön varmistamiseksi.

52.

katsoo, että tällaisen strategian sisällä kehitetyn biotalousmallin avulla voitaisiin ratkaista ennalta arvaamattomat ongelmat ja että se voi pitkällä aikavälillä saada aikaan kestävämpiä ja tehokkaampia tuotanto-, kulutus- ja kehitysmalleja sekä elämäntyylejä ja elvyttää Euroopan kasvuprosessia talouden, ympäristön ja sosiaalisen laadun välisen uuden synteesin ansiosta;

53.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.