6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/53

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETKS) on seurannut komission aloitteita sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämiseksi alusta asti, vuodesta 2010 alkaen. Sisämarkkinoiden ensimmäisestä toimenpidepaketista antamassaan lausunnossa (1) ETSK luetteli joukon toimia, jotka sen mielestä puuttuivat komission ehdotuksista (2). Euroopan unionin kansalaisuutta koskevan vuoden 2010 katsauksen "Unionin kansalaisoikeuksien esteiden poistaminen" (3) huomiot ja päätelmät olisi otettava huomioon. ETSK pyytää komissiota kiinnittämään huomiota siihen, että sisämarkkinoiden toiminnalle on nykyisin enemmän esteitä kuin sisämarkkinoita perustettaessa (4).

1.2

ETSK on yksi tärkeimmistä kumppaneista sisämarkkinoiden teemakuukauden järjestämisessä. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen osallistuminen on erittäin tärkeää, jotta voidaan keskittyä asianmukaisesti sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämistä varten tarvittaviin toimiin, sillä toimilla on vaikutuksia näihin järjestöihin.

1.3

EU:n talous tarvitsee uuden suunnan 30 vuoden jälkeen, ja meidän on tehtävä loppu uskomuksesta, jonka mukaan vapaat markkinat kykenevät aina korjaamaan markkinoiden häiriintyneen toiminnan. Äskettäisellä talous- ja rahoituskriisillä on ollut raskas vaikutus kansalaisiin: kansalaisten tekemien uhrauksien on johdettava uusiin näkökulmiin tai muutoin Euroopan yhdentymisen kannatus hupenee entisestään. Tältä osin katsottuna sisämarkkinoiden ensimmäisen ja toisen toimenpidepaketin hyväksyminen ja täytäntöönpano on ollut liian hidasta.

1.4

Rahoituskriisin aiheuttaman ja sisämarkkinoiden kasvua ja toteutumista estävän kaikenlaisen köyhyyden (kuten energiaan ja kulutukseen liittyvän köyhyyden ja ylivelkaantumisen) torjumiseksi on ryhdyttävä konkreettisiin toimenpiteisiin.

1.5

ETSK on vaatinut toistuvasti jäsenvaltioita panostamaan kunnolliseen täytäntöönpanoon ja valvontaan, jotta asianmukaisesti toimivat sisämarkkinat voidaan saavuttaa. Valvonnalla on oltava uusi rajatylittävä ulottuvuus, johon kuuluu myös yhteistyötä. Tulevaisuudessa toimivien sisämarkkinoiden on pohjauduttava kestävään ja erittäin kilpailukykyiseen talouteen, jonka perustana ovat kestävyysajattelun mukaiset prosessit ja tuotteet, ihmisarvoinen työympäristö ja innovaatiot. On tärkeää, että komissio asettaa EU:n 500 miljoonaa kansalaista sisämarkkinoiden ydinasiaksi. He ovat tärkeä taloudellinen voimavara: heidän kulutuskysyntänsä muodostaa 56 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, mikä käy ilmi komission kuluttaja-asioiden toimintaohjelmasta (5).

1.6

Sisämarkkinoiden on oltava väline, joka tuottaa konkreettisia tuloksia sosiaaliasioita ja ympäristöä koskevan yhteisön säännöstön mukaisesti. Sisämarkkinoiden ensimmäisen ja toisen toimenpidepaketin alaisia aloitteita on koordinoitava EMUn vahvistamiseksi suoritettavien toimenpiteiden ja vaiheiden (vakaussopimus, EVM, Euro Plus jne.) kanssa.

1.7

Vapaakauppasopimuksia koskevia neuvotteluja on hyödynnettävä yhtäläisten toimintaolosuhteiden toteuttamiseksi esimerkiksi tariffien vastavuoroisuuden avulla samalla kun säilytetään kuluttajansuojan, ympäristön suojelun ja sosiaaliturvan korkea taso. EU:n on varmistettava maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa kilpaillessaan osa-alueet, jotka parantavat EU:n kilpailukykyä, kuten saatavilla olevat energiavarat, koulutettu työvoima ja joustavat työmarkkinat.

2.3.1

Kun tarkistettu tietosuoja-asetus on hyväksytty, sen avulla tarjotaan jäsenvaltioille tärkeitä suuntaviivoja erityisistä säännöksistä ja varmistetaan tällä tavoin niiden johdonmukainen täytäntöönpano.

2.3.2

Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vakiomuotoisten tietosuojaselosteiden kehittämiseen. Uusi asetus sisältää säännöksen, jossa edellytetään, että tietosuojakäytäntöjen on oltava läpinäkyviä ja kuluttajien ymmärrettävissä olevia. Vakiomuotoisten tietosuojaselosteiden kehittäminen auttaa varmistamaan, että kuluttajat saavat asianmukaisella tavalla tietoja henkilötietojensa käsittelemisestä ja että tietosuojakäytännöt eivät ole enää monimutkaisia oikeudellisia tekstejä. On varmistettava, ettei yrityksille, etenkään pk-yrityksille, koidu suhteettoman suuria hallinnollisia rasitteita ja kustannuksia.

2.4.1

Komission entisen jäsenen António Vitorinon suositusten mukaan Euroopan komission on ryhdyttävä seurantatoimenpiteisiin, jotta se voi varmistaa, että nykyiset tekijänoikeusmaksujärjestelmät lakkautetaan vaiheittain. Nykyinen järjestelmä on uudistettava lyhyellä aikavälillä ja lisäksi on selvennettävä, että lisenssisopimuksin säädellyn digitaalisen sisällön lataamisesta pilveen tai säilyttämisestä pilvessä palveluntarjoajan toimesta ei pidä periä lisämaksuja. On myös tärkeää tehdä tekijänoikeusmaksuista havaittavia peruskäyttäjille ja laskea maksut yksityisestä kopioinnista aiheutuvien taloudellisten menetysten perusteella.

2.4.2

Vuonna 2001 annetun tekijänoikeusdirektiivin avulla ei ole onnistuttu saavuttamaan tavoitetta EU:n jäsenvaltioiden tekijänoikeuslakien yhdenmukaistamisesta. Poikkeukset ja rajoitukset eroavat yhä merkittävästi toisistaan, mikä luo oikeudellista epävarmuutta sekä kuluttajille että oikeuksien haltijoille. Tämän direktiivin tarkistaminen olisi asetettava yhdeksi painopisteeksi.

2.4.3

Nykyinen audiovisuaalisen sisällön jakelujärjestelmä perustuu alustaan ja alueisiin liittyviin julkaisuikkunoihin, ja sitä on mukautettava digitaaliseen ympäristöön ja sen avulla on vastattava kuluttajien odotuksiin. Elokuvien aikajärjestyksessä tapahtuvaa julkaisemista eri välineillä (elokuvateatterit, dvd-levyt, suoratoistopalvelut) ja alueilla olisi vähennettävä ja joustavuutta olisi lisättävä. On mahdollista kokeilla innovatiivisia liiketoimintamalleja, jotka mahdollistaisivat audiovisuaalisen sisällön julkaisemisen samana päivänä eri maissa, joissa on yhteiset kulttuurilliset ja kielelliset perinteet.

2.5.1

Vuonna 2011 annetulla kuluttajien oikeuksia koskevalla direktiivillä aloitettua yhdenmukaistamisprosessia on jatkettava tarkistamalla ja saattamalla ajan tasalle vuonna 1999 annettu kuluttajakauppadirektiivi, jotta se vastaisi digitaalisen talouden haasteita: erityisesti viallisiin digitaalisen sisällön tuotteisiin liittyviä oikeussuojakeinoja tarvitaan kiireellisesti.

2.5.2

Komission olisi laadittava suuntaviivat kuluttajasopimusten kohtuuttomia ehtoja koskevan lainsäädännön (direktiivi 1993/13/ETY) soveltamiseksi digitaalisen sisällön tarjontaan.

3.1

Euroopan komissio esitti syyskuussa 2013 ehdotuksen säädöspaketista televiestintäalan sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi. ETSK pahoittelee, ettei ehdotuksessa hyödynnetä tilaisuutta pienentää verkkovierailumaksuja entisestään ja parantaa siten sisämarkkinoita EU:n kansalaisten kannalta. ETSK on kuitenkin tyytyväinen ehdotettuihin sääntöihin, joilla on tarkoitus helpottaa operaattorin vaihtamista, taata aiempaa oikeudenmukaisemmat sopimusehdot ja kaupalliset käytännöt sekä tehostaa valvontaa ja oikeussuojakeinoja. Verkon neutraliteettia koskevat säännöt ovat askel oikeaan suuntaan, mutta niitä on vielä parannettava.

3.2

Yhdenmukaistettujen ja yhdenmukaistamattomien alojen suhde täyttää talouden perustarpeet. Kaikkien muiden tavaroihin liittyvien alojen yhdenmukaistamiseen liittyvien lisätoimien on perustuttava perusteelliseen arviointiin. Komission olisi annettava vastavuoroisen tunnustamisen periaatteiden kattamia yhdenmukaistamattomia aloja koskevat suuntaviivat sellaisten yksityisten testauslaitosten tehtävänkuvasta ja oikeudellisesta asemasta, jotka eivät hyväksy muiden maiden testauselinten myöntämiä sertifikaatteja. Euroopan komission verkkosivustossa olevaa yhdenmukaistamattomien tuotteiden kaksikielistä luetteloa olisi täydennettävä.

3.3

Kuluttajien vähittäisrahoituspalvelujen sisämarkkinoita ei ole vieläkään toteutettu. Liiketoimintaan liittyvien ja kaupallisten esteiden vuoksi kuluttajien on käytännössä mahdotonta ostaa rahoituspalveluja ulkomailta. Jäsenvaltioiden välillä vallitsevien pankkitilien, säästötilien ja asuntolainojen nykyisten merkittävien laatu- ja hintaerojen vuoksi kuluttajat voisivat olla kiinnostuneita hankkimaan rahoitustuotteita muista maista. ETSK kehottaa Euroopan komissiota arvioimaan tilanteen ja ehdottamaan aloitteita. Kuluttajat eivät saa usein objektiivisia ja puolueettomia suosituksia/neuvoja tärkeimmistä rahoituspäätöksistään, jotka liittyvät eläkesäästöihin, muihin investointeihin tai pitkäkestoisiin lainoihin. Kaikkialla EU:ssa olisi edistettävä riippumattomia ja edullisia rahoitusneuvontamalleja.

3.4

Tiettyjen rahoituspalvelujen valvonta ei ole vieläkään tyydyttävällä tasolla: joissakin jäsenvaltioissa ei ole julkista elintä, joka vastaisi kuluttajansuojasta. Jos tällainen elin on olemassa, sen oikeudelliset valtuudet ovat usein liian rajattuja. Myöskään kaksi vuotta sitten perustetuilla EU:n valvontaviranomaisilla (EPV – Euroopan pankkiviranomainen, ESMA – Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ja EIOPA – Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) ei ole riittäviä valtuuksia kuluttajansuojan alalla. Niiden toimivaltuuksia tällä alalla olisi laajennettava, ja viranomaisten on voitava koordinoida toimintansa kansallisten viranomaisten kanssa.

3.5

Palvelujen sisämarkkinoilla, jotka sisältävät myös verkkoinfrastruktuuripalvelut (televiestintä, sähkö, kaasu, liikenne ja vakuutukset), on suurimmat lisäkehitysmahdollisuudet. Jotta direktiivillä voidaan edistää kasvua ja työpaikkojen luomista, yhden yhteyspisteen toimintaa on kehitettävä kaikissa jäsenvaltioissa. Komission olisi annettava sääntelyyn liittyviä suosituksia direktiivin täytäntöönpanoa koskevan vertaisarvioinnin paljastamien esteiden poistamiseksi (6). ETSK kehottaa laatimaan täydellisen tietokannan kaikista lupajärjestelyistä, jotta voidaan tunnistaa sääntelyyn liittyvät parhaat käytännöt ja paikantaa sellaiset luvan myöntävien viranomaisten vaatimukset, jotka ovat hyödyttömiä ja mahdottomia hyväksyä.

4.1

ETSK kannattaa työvoiman vapaan liikkuvuuden vaiheittaista edistämistä ja tutkintojen tunnustamisen kaltaisten esteiden poistamista. Tätä järjestelmää on erityisesti nykyaikaistettava ja vapautettava, ja terveysalan koordinointia on lisättävä, jotta voidaan ehkäistä työvoimapulaa työntekijöitä lähettävissä maissa, sosiaaliturvajärjestelmien koordinointia on parannettava ja rekisteröintimenettelyjen helpottamiseksi on luotava keskitetty asiointipiste (7).

4.2

Yleinen puitedirektiivi, siihen liittyvät direktiivit ja jatkuva valvonta monivuotisten strategiasuunnitelmien avulla ovat johtaneet työntekijöiden ja myös rajatylittävissä tilanteissa olevien (tilapäisten ja liikkuvien) työntekijöiden tunnustamien turvallisuusmääräysten (ja myös vähimmäisvaatimusten) lähentymiseen. Tämä prosessi on ollut käynnissä jatkuvasti vuodesta 1978 jatkettujen toimintasuunnitelmien avulla. Edellinen toimintasuunnitelma päättyi joulukuussa 2012, mutta komissio ei ole käynnistänyt uutta toimintasuunnitelmaa. Jotta lähentymisprosessi voisi jatkua, Euroopan komission olisi hyväksyttävä kiireellisesti uusi EU:n strateginen toimintasuunnitelma korkeiden turvallisuusvaatimusten edistämiseksi (kuten työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antava komitea on korostanut) tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa.

4.3

Monti II -asetusta koskevan ehdotuksen vetäminen pois ei ratkaise lähetettyjä työntekijöitä koskevaan puutteelliseen EU:n lainsäädäntöön (8) ja sen täytäntöönpanoon perustuvien unionin tuomioistuimen tuomioiden aiheuttamia ongelmia. EU:n työmarkkinaosapuolet eivät ole päässeet asiasta sopuun. Komission tulisi kuitenkin harkita mahdollisuutta ehdottaa jäsenvaltioille, että EU:n perussopimuksiin liitetään sosiaalista edistystä käsittelevä pöytäkirja, jossa todetaan, etteivät sosiaaliset oikeudet ole taloudellisille vapauksille alisteisia. Näin voitaisiin selventää, että sisämarkkinat eivät ole tavoite itsessään vaan ne on luotu myös kaikkia EU:n kansalaisia hyödyttävän sosiaalisen edistyksen ja vaurauden saavuttamiseksi (9).

4.4

Jos merkittäviä EU:n oikeuksia on loukattu, työntekijöiden, kuluttajien ja yritysten on voitava nauttia EU:n lainsäädännön heille myöntämien oikeuksien täytäntöönpanosta. EU viittaa tässä yhteydessä kuitenkin ainoastaan kuluttajien ja yritysten oikeuksiin. Työntekijöillä on oltava samat mahdollisuudet nauttia EU:n lainsäädännön täytäntöönpanosta rajatylittävissä työkiistoissa. Vaikka usein väitetään, että työntekijät voivat saada oikeutta ja että heillä on käytettävissään oikeussuojakeinoja ja he voivat vaatia työehtojen ja oikeussäännösten kunnioittamista paikallisten tuomioistuinten välityksellä, työntekijät ohjataan kuitenkin käytännössä kotimaansa tuomioistuimiin (10).

5.1

Kuluttajien oikeuksien valvonnan uudet haasteet ovat lähtöisin suurista liikeyrityksistä tai yhteenliittymistä, jotka soveltavat Euroopan laajuisia markkinointistrategioita. Näitä haasteita ei voida enää ratkaista kansallisen valvonnan avulla. Tässä asiassa olisi pyrittävä kansallisen lainvalvontaviranomaisten välisen yhteistyön tehostamiseen ja asettamaan Euroopan komissio näkyvämpään asemaan näiden toimien yhteisessä koordinoinnissa. Julkisten ja yksityisten valvontatoimijoiden, kuten kuluttajajärjestöjen, välisiä synergioita olisi hyödynnettävä paremmin.

5.2

Kansallisten lainvalvontaviranomaisten yhteistyöstä on muodostunut tärkeä asia, mutta siinä ei ole vielä onnistuttu kovin hyvin. Euroopan komissiolla olisi oltava vahvempi asema kansallisten valvontatoimenpiteiden koordinoinnissa tilanteissa, joissa kuluttajansuojalain rikkomisella on EU:n laajuinen ulottuvuus. Lisäksi keskustelua olisi jatkettava mahdollisuudesta antaa Euroopan komissiolle valtuudet vastata (kilpailulain tavoin) (11) EU:n kuluttajansuojalain valvonnasta.

6.2.1

Sopimattomia kaupallisia menettelyjä koskevan direktiivin valvontaa olisi tehostettava erityisesti digitaalisessa ympäristössä, etenkin sähköisessä kaupankäynnissä (esim. kuluttajia heidän laillisista takuuoikeuksistaan harhaanjohtavien käytäntöjen ja läpinäkymättömien ja kohtuuttomien sopimusehtojen osalta) ja lentoliikennealalla sähköisten varauksien osalta jne.

6.3.1

ETSK suhtautuu myönteisesti vuoden 2012 kuluttaja-asioiden toimintaohjelmassa tehtyyn aloitteeseen ennen sopimusten tekemistä annettavien tietojen standardoinnista, josta on säädetty kuluttajien oikeuksista annetun direktiivin 5 ja 6 artiklassa. Sen avulla olisi tehtävä ennen sopimusten solmimista annettavista tiedoista ymmärrettäviä, läpinäkyviä ja helposti saatavilla ja luettavissa olevia. Tässä tarvittaisiin kuluttajajärjestöjen apua ja tukea, ja olisi otettava huomioon tutkimukset kuluttajien suhtautumisesta tietotulvaan (esim. SWD(2012) 235 final, 19. heinäkuuta 2012).

6.4.1

Rajatylittävien toimitusten kotimaisia toimituksia korkeampiin hintoihin liittyvät ongelmat on ratkaistava ja sähköisistä markkinoista on tehtävä kilpailukykyisempiä. Rajatylittävien toimitusten hinnat ovat usein niin korkeita, että ulkomailta ostaminen ei tarjoa todellista etua kuluttajille, vaikka tavarat olisivat halvempia. Euroopan komission vuonna 2011 teettämässä tutkimuksessa (12) vahvistettiin, että julkaistut rajatylittävää pakettiliikennettä koskevat hinnat ovat kaksinkertaiset paikallisiin vertailuhintoihin verrattuna.

6.5.1

Suuri osa EU:n ja kansallisesta lainsäädännöstä perustuu ajatukseen, jonka mukaan tiedostavat kuluttajat ovat vaikutusvaltaisia kuluttajia, jotka kykenevät valitsemaan parhaat mahdolliset tuotteet ja palvelut. Kuluttajatiedot ovat yhä yksi tärkeimmistä sääntelyllisistä työkaluista, mutta niiden rajoitukset ovat hyvin tiedossa, sillä kuluttajat eivät usein lue tai käsitä sopimustietoja, jotka on kirjoitettu ja esitetty vaikeasti ymmärrettävällä tavalla. Komission olisi tutkittava ja seurattava kuluttajatietojen parantamiseen tähtääviä poliittisia toimenpiteitä ja osallistettava yrityksiä, sääntelyelimiä ja kuluttajajärjestöjä.

6.5.2

Komission aloittaman työn vertailutyökaluja koskevista periaatteista, kuten riippumattomuudesta ja puolueettomuudesta, olisi johdettava kiireellisesti konkreettisiin poliittisiin toimenpiteisiin ja myös suuntaviivojen laatimiseen sääntelyelimille ja yrityksille.

6.6.1

Kestävyys ja tuotteiden turvallisuus ja toisaalta kuluttajien luottamus ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Suunniteltu tuotteiden vanheneminen (sisäänrakennetut kestävyyden rajoitukset) on kaupallisena strategiana ristiriidassa kestäväpohjaisen tuotannon ja kestävyysajatteluun kuuluvien kulutusperiaatteiden kanssa. Euroopan komission olisi perehdyttävä mahdolliseen tarpeeseen yhdistää kuluttajien tuotteen fyysistä kestävyyttä koskevat odotukset lainmukaiseen takuuajanjaksoon. Komitea painottaa, että kestävyyttä ja käyttöikää, myynnin jälkeisiä palveluja ja varaosaluetteloita koskevilla toimenpiteillä edistettäisiin kestäväpohjaista kulutusta ja tuotantoa. (13)

7.1

ETSK kehottaa vähentämään hallinnollisia rasitteita erityisesti pk-yritysten osalta samalla kun se painottaa, että järkevää sääntelyä on sovellettava sekä EU:n että kansallisella tasolla (14). Jäsenvaltioiden olisi esitettävä EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevan prosessin eteneminen verkossa ja reaaliaikaisesti sekä osallistettava kansalaisyhteiskuntaa tässä saattamisprosessissa ja lisättävä tietoisuutta uusista määräyksistä.

7.2

Komitea kehottaa komissiota ottamaan huomioon pienten ja mikroyritysten erityispiirteet osana pk-yrityksiä, kun komissio valmistelee vaikutustenarviointeja ja laatii lainsäädäntötekstejä. Lisäksi komission olisi otettava huomioon, että mikroyrityksiä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä olisi kohdeltava kolmena erillisenä ryhmänä eikä yhtenä pk-yrityksiksi määriteltynä ryhmänä (15).

7.3

Rahoituksen saanti on ratkaisevan tärkeää erityisesti pk-yrityksille. EU:n on tuettava siirtymistä (tällä hetkellä enimmäkseen vallitsevasta) pankkien tarjoamasta rahoituksesta muihin pääomatuotteisiin, kuten riskipääomaan ja pääomamarkkinoihin. Jotta tämä voisi toimia, sijoittajilla tulee olla tunne siitä, että investointiympäristö on vakaa ja perustuu pitkäkestoisiin strategioihin.

7.4

ETSK suosittelee, että punnitaan mahdollisuutta ottaa käyttöön EU:n takaama rahoitusrahasto, jonka avulla tietyt vaatimukset täyttäville pk-yrityksille tarjottaisiin rahoitusvälineitä sellaisen järjestelmän välityksellä, joka antaisi vaatimukset täyttäville yrityksille mahdollisuuden saada helposti luottoa ilman, että ne tarvitsevat vakuuksia tai muita pankkien tavallisesti edellyttämiä vaatimuksia. Tämän järjestelmän hallinnassa olisi osallistettava liiketoimintaorganisaatioita, jotka vastaavat vaatimukset täyttävistä yrityksistä (16).

7.5

Läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden lisäämisen olisi oltava etusijalla, jotta sisämarkkinoiden avulla voidaan edistää tehokkaasti kaikkien asianosaisten oikeutettuja etuja kunnioittavaa lainsäädäntöympäristöä. Yritysten yhteiskuntavastuuta koskevien aloitteiden olisi katettava alihankinnan ja ulkoistamisen mahdollinen väärinkäyttö erityisesti rajatylittävän palvelujen tarjonnan ja/tai työvoiman rekrytoinnin osalta. EU:n oikeudellista välinettä olisi harkittava pk-yritysten kilpailua vääristävien, työvoimavaatimuksia kiertävien ja lakisääteisiä maksuja välttävien pöytälaatikkoyritysten väärinkäytösten estämiseksi. Oikeudellisia toimia EU:n laajuisia aktiivisia muita kuin aitoja yrityksiä vastaan olisi edistettävä niiden alkuperämaan lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa.

8.1

Biljoona euroa EU:lle maksavan veronkierron torjumiseksi tarvitaan jäsenvaltioiden välisen ja globaalin tason yhteistyön tehostamista läpinäkyvyyden alalla ja tietojen saamista EU:n pankkitileistä. ETSK kehottaa sopimaan nopeasti EU:n talletusdirektiivistä ja valtuuksista neuvotella vahvempia verosopimuksia Sveitsin ja muiden maiden kanssa.

9.1.1

Marraskuussa 2012 annettu komission tiedonanto sisämarkkinoiden tehostamisesta on tärkeä askel kohti energia-alan sisämarkkinoiden luomista vuoteen 2014 mennessä. Tässä asiassa olisi edistyttävä lisää ottamalla huomioon EU:n energian kuluttajien kohtaamat tosiseikat. Energian tarjoajan vaihtamista on helpotettava, ja kuluttajien on saatava puolueettomia neuvoja, jotta he voivat päättää, mikä ratkaisu soveltuu heille parhaiten. Sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta ratkaisevassa asemassa ovat aloitteellisesti toimivat kansalliset sääntelyelimet, joilla on riittävät valtuudet valvoa laskutusta, palveluntarjoajan vaihtamista ja kuluttajien tekemiä valituksia.

9.1.2

EU:n on monipuolistettava energian tuonnin lähteitään, löydettävä vaihtoehtoja ja luotava verkostoja. Tiettyjen uusiutuvien energialähteiden tukeminen voi johtaa markkinoiden vääristymiseen, minkä vuoksi tällaisista tuista olisi vaiheittain luovuttava. Keskitettyjä asiointipisteitä olisi perustettava, jotta lupien myöntämiseen liittyviä menettelyjä voidaan nopeuttaa ja jotta niistä voidaan tehdä läpinäkyvämpiä ja yksinkertaisempia. Tällä tavoin supistettaisiin merkittävällä tavalla energiainfrastruktuuriin investointia harkitsevien rakennuttajien rasitteita.

9.2.1

Lentoliikenteen kohtuuttomien sopimusehtojen lisääntyminen aiheuttaa enenevästi huolta koko EU:ssa. Viime vuosien aikana useat kuluttajajärjestöt ovat ryhtyneet oikeudellisiin toimenpiteisiin merkittävimpiä eurooppalaisia lentoyhtiöitä vastaan, minkä seurauksena kansalliset tuomioistuimet ovat julistaneet monet lentoyhtiöiden yleisesti käyttämistä ehdoista kohtuuttomiksi. Euroopan komissio jätti käyttämättä mahdollisuutensa puuttua tähän asiaan tarkistaessaan lentomatkustajien oikeuksista annetun asetuksen 261/2004. Euroopan komission olisi laadittava sitova luettelo lentoliikenteen kohtuuttomista sopimusehdoista.

9.2.2

Paremmin toimivien sisämarkkinoiden toteuttamiseksi on edistettävä rautateiden tavarakuljetuspalveluja ja multimodaalista liikennettä (17). Lisätoimenpiteisiin on ryhdyttävä yhteentoimivuuden teknisten eritelmien (18) hyväksymiseksi.

9.2.3

Maantieliikenteen tavarankuljettajien rajatylittävää toimintaa rajoitetaan edelleen. Soveltuvia olosuhteita ei ole luotu EU:n kuljetusmarkkinoiden avaamiseksi edelleen. Kuljetusmarkkinoille (mukaan lukien kabotaasi) pääsyä koskevien EU:n säännösten muuttaminen olisi yhdistettävä lainvalvonnan ja sosiaali- ja verotusalan yhdenmukaistamiseen. Ilman näitä ennakkoedellytyksiä kabotaasisäännöillä voi olla kielteinen vaikutus alan oikeudenmukaiseen kilpailuun ja kestokykyyn. Toistaiseksi on huolehdittava nykyisten sääntöjen noudattamisesta. (19)