(3)

Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset , jotta varmistetaan, että välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle aiheuttavia ajoneuvoja ei käytetä maanteillä .

(3)

Katsastus on osa laajempaa järjestelmää, jolla varmistetaan, että ajoneuvot pidetään turvallisessa ja ympäristön kannalta hyväksyttävässä kunnossa niiden käytön ajan. Järjestelmään olisi kuuluttava kaikkien ajoneuvojen määräaikaiset katsastukset, kaupallisessa tieliikenteessä käytettävien ajoneuvojen tekniset tienvarsitarkastukset ja ajoneuvojen rekisteröintimenettelyä koskevat säännökset . Liikennekelpoisuus olisi varmistettava pääasiassa määräaikaiskatsastuksin. Hyötyajoneuvojen tienvarsitarkastuksilla olisi ainoastaan täydennettävä määräaikaiskatsastuksia, ja ne olisi kohdennettava ajoneuvoihin, jotka aiheuttavat välittömän vaaran tieliikenneturvallisuudelle .

(3 a)

Kaikkien yleisillä teillä käytettävien ajoneuvojen on oltava liikennekelpoisia aina, kun ne ovat käytössä, sanotun rajoittamatta määräaikaiskatsastuksia koskevien vaatimusten soveltamista.

(3 b)

Liikennekelpoisuutta koskevien toimenpiteiden täytäntöönpanon valvontaan olisi sisällyttävä ajoneuvojen omistajille suunnattuja valistuskampanjoita, joilla kehitetään ajoneuvon perustarkastuksia koskevia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja.

(4)

Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. On kuitenkin tarpeen varmistaa määräaikaisten katsastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit koko käyttöikänsä ajan. Tätä järjestelmää olisi sovellettava ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä ja neuvoston direktiivin 92/61/ETY kumoamisesta18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY, puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY ja maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä sekä direktiivin 74/150/ETY kumoamisesta26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY.

(4)

Unionissa on hyväksytty useita ajoneuvojen turvallisuutta koskevia teknisiä normeja ja vaatimuksia. On kuitenkin tarpeen varmistaa määräaikaisten katsastusten järjestelmällä, että markkinoille saatetut ajoneuvot täyttävät turvallisuusnormit koko käyttöikänsä ajan. Ajoneuvon turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiin vaikuttavat jälkiasennetut varusteet eivät saisi heikentää näitä ominaisuuksia siitä, millaiset ne olivat hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana. Jäsenvaltiot saattavat ottaa käyttöön katsastuksia koskevia kansallisia vaatimuksia, joita sovelletaan ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään kaksi- ja kolmipyöräisten moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä18 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/24/EY ; tätä kansallista katsastusjärjestelmää olisi sovellettava ajoneuvoluokkiin, jotka määritellään puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5 päivänä syyskuuta 2007 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/46/EY ja maatalous- tai metsätraktoreiden, niiden perävaunujen ja vedettävien vaihdettavissa olevien koneiden ja näihin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden tyyppihyväksynnästä 26 päivänä toukokuuta 2003 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/37/EY.

(5 a)

(6)

Valtaosa tieliikenteen kokonaispäästöistä, erityisesti hiilidioksidipäästöistä, on peräisin pienestä osasta ajoneuvoja, joiden päästönvalvontajärjestelmät ovat vialliset. Arviolta viisi prosenttia ajoneuvokannasta aiheuttaa 25 prosenttia kaikista epäpuhtauspäästöistä. Sen vuoksi määräaikaisten katsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä.

(6)

Valtaosa tieliikenteen kokonaispäästöistä, erityisesti hiilidioksidipäästöistä, on peräisin pienestä osasta ajoneuvoja, joiden päästönvalvontajärjestelmät ovat vialliset. Arviolta viisi prosenttia ajoneuvokannasta aiheuttaa 25 prosenttia kaikista epäpuhtauspäästöistä. Tämä koskee myös uudenaikaisten moottorimallien entistä korkeampia hiukkas- ja typpioksidipäästöjä, ja näille moottoreille olisikin tehtävä entistä kattavampi päästötesti, johon kuuluu sähköisellä valvontalaitteella suoritettu ajoneuvon sisäisen valvontajärjestelmän (OBD-järjestelmä) eheyden ja toimivuuden tarkastus, joka varmennetaan käytössä olevalla pakokaasutestauksella päästöjärjestelmän täydellisen testauksen varmistamiseksi, koska pelkkä OBD-järjestelmään perustuva testaus ei ole luotettava. Sen vuoksi määräaikaisten katsastusten järjestelmä parantaisi osaltaan myös ympäristön tilaa vähentämällä ajoneuvojen keskimääräisiä päästöjä.

(8)

Maatalousajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään yhä enemmän kuorma-autojen sijaan paikallisissa kuljetuksissa . Niiden riskialttius on verrattavissa kuorma-autoihin, minkä vuoksi tätä ajoneuvoluokkaa olisi katsastusten suhteen kohdeltava samalla tavalla kuin kuorma-autoja.

(8)

Maatalousajoneuvoja, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h, käytetään joissakin tapauksissa kuorma-autojen sijaan kaupallisessa maanteiden tavaraliikenteessä . On tärkeää varmistaa, että tällä tavalla käytettyjä maatalousajoneuvoja kohdellaan katsastusten suhteen samalla tavalla kuin kuorma-autoja.

(9)

Koska museoajoneuvojen tarkoituksena on säilyttää niiden valmistusajankohdan perinteet eikä niitä juurikaan käytetä yleisillä teillä, jäsenvaltioiden olisi itse päätettävä , tehdäänkö määräaikaiset katsastukset myös tällaisille ajoneuvoille. Jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksista.

(9)

Museoajoneuvot säilyttävät valmistusajankohtansa perinteet , ne pidetään historiallisesti asianmukaisessa kunnossa, ja ne ovat harvoin päivittäiskäytössä . Jäsenvaltioiden olisi voitava päättää , että määräaikaiset katsastukset tehdään myös tällaisille ajoneuvoille , tai muuten säännellä niiden katsastusjärjestelmää . Jäsenvaltioiden olisi voitava itse päättää myös muiden erikoisajoneuvotyyppien katsastuksista.

(10)

Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi se olisi jätettävä jäsenvaltioiden tai niiden valvomien elinten tehtäväksi . Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin oltava vastuussa katsastusten tekemisestä kaikissa tapauksissa, vaikka kansallinen järjestelmä mahdollistaisikin luvan myöntämisen esimerkiksi ajoneuvokorjaamojen kaltaisille yksityisille tahoille .

(10)

Katsastus on täysivaltaista toimintaa, minkä vuoksi asianomaisen jäsenvaltion tai sen tähän tehtävään määräämän julkisen elimen taikka jäsenvaltion nimeämien ja suoraan valvomien elinten tai laitosten, mukaan lukien asianmukaisesti hyväksytyt yksityiset elimet, olisi suoritettava katsastukset . Jos katsastuksista vastaavat laitokset suorittavat myös ajoneuvojen korjauksia, jäsenvaltioiden olisi erityisesti varmistettava katsastusten puolueettomuus ja korkea laatu .

(10 a)

Jotta vapaan liikkuvuuden periaate toteutuisi unionissa paremmin, jäsenvaltioiden olisi ajoneuvon uudelleenrekisteröintiä varten vastavuoroisesti tunnustettava alkuperäisen rekisteröintijäsenvaltion myöntämä katsastustodistus.

(10 b)

Kun katsastuksia on todistettavasti yhdenmukaistettu riittävässä määrin, olisi säädettävä katsastustodistusten täysimääräisestä vastavuoroisesta tunnustamisesta kaikkialla unionissa.

(11)

Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava kaikkien vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyvien tietojen lisäksi myös turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien komponenttien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Korjaamiseen ja huoltamiseen liittyvien tietojen saatavuutta koskevia säännöksiä olisi sovellettava samalla tavoin tätä tarkoitusta varten, jolloin nämä katsastuksissa tarvittavat tietoelementit olisivat katsastusasemien saatavilla. Tämä on erittäin tärkeää erityisesti sähköisesti ohjattujen järjestelmien alalla, ja tiedot olisi annettava kaikista valmistajan asentamista elementeistä.

(11)

Ajoneuvojen ja erityisesti niiden sähköisten turvallisuuskomponenttien tarkastuksessa on välttämätöntä, että kunkin yksittäisen ajoneuvon tekniset eritelmät ovat saatavilla. Sen vuoksi ajoneuvojen valmistajien olisi annettava kaikkien vaatimustenmukaisuustodistukseen sisältyvien tietojen lisäksi myös turvallisuuteen ja ympäristöön liittyvien järjestelmien toimivuuden varmentamiseksi tarvittavat tiedot. Tietojen olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta ajoneuvon turvajärjestelmien toimivuutta voidaan seurata niin, että kun niitä testataan määräajoin suoritettavissa teknisissä tarkastuksissa, voidaan ennustaa, kuinka suurella todennäköisyydellä ajoneuvo läpäisee katsastuksen.

(12)

Jotta katsastukset olisivat korkeatasoisia kaikkialla unionissa, katsastuksissa käytettävät testauslaitteet sekä niiden huolto ja kalibrointi olisi eriteltävä unionin tasolla.

(12)

Jotta katsastuksissa käytettävien testauslaitteiden tarkastukset olisivat korkeatasoisia kaikkialla unionissa, testauslaitteiden huolto ja kalibrointi olisi eriteltävä unionin tasolla. Katsastusjärjestelmien ja -menettelyjen sekä testauslaitteiden alan innovoinnille olisi luotava kannustimia, koska näin voidaan alentaa kustannuksia ja parantaa käyttöä.

(13)

Katsastajien olisi katsastuksia tehdessään toimittava riippumattomasti, ja kaikenlaisia eturistiriitoja olisi vältettävä. Katsastustulosten ei tämän vuoksi tulisi olla yhteydessä palkkaan eikä muuhun taloudelliseen tai henkilökohtaiseen etuun.

(13)

Katsastajien olisi katsastuksia tehdessään toimittava riippumattomasti, ja kaikenlaisia eturistiriitoja olisi vältettävä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvioinnit suoritetaan asianmukaisesti, ja kiinnitettävä erityistä huomiota niiden puolueettomuuteen.

(13 a)

Katsastusasemien tasokkuus ja puolueettomuus on ratkaisevan tärkeää liikenneturvallisuuden parantamistavoitteen kannalta. Siksi katsastuksia tekevien katsastusasemien olisi esimerkiksi täytettävä vähimmäisvaatimukset, jotka on asetettu ISO 17020 -standardissa yleisistä vaatimuksista erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle.

(14)

Katsastustuloksia ei tulisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastustulokset ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset.

(14)

Katsastustuloksia ei tulisi muuttaa kaupallisia tarkoituksia varten. Valvontaelimen olisi voitava muuttaa katsastustulokset ainoastaan siinä tapauksessa, että katsastajan tekemän katsastuksen tulokset ovat ilmeisen virheelliset , ja määrätä katsastustodistuksen myöntäneelle elimelle asianmukaisia seuraamuksia .

(15)

Katsastusten korkealaatuisuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista taitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, jossa annetaan peruskoulutusta ja määräajoin järjestettävää täydennyskoulutusta. Olisi määriteltävä siirtymäkausi, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään.

(15)

Katsastusten korkealaatuisuus edellyttää katsastushenkilöstöltä korkeatasoista taitoa ja osaamista. Olisi otettava käyttöön koulutusjärjestelmä, jossa annetaan peruskoulutusta ja määräajoin järjestettävää täydennyskoulutusta. Olisi määriteltävä siirtymäkausi, jotta nykyinen katsastushenkilöstö voisi siirtyä sujuvasti määräaikaisen koulutuksen järjestelmään. Jäsenvaltioiden, joissa jo sovelletaan koulutusta, pätevyyttä ja testausta koskevia vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia, olisi voitava pitää tiukat vaatimuksensa voimassa.

(17)

Katsastusten tiheyttä olisi mukautettava ajoneuvotyypin ja ajoneuvojen matkamittarin lukeman perusteella. Ajoneuvoissa on todennäköisemmin teknisiä puutteita, kun ne ovat saavuttaneet tietyn iän ja, erityisesti jos ajoneuvoa on käytetty intensiivisesti, matkamittari on saavuttanut tietyn lukeman . Sen vuoksi on aiheellista lisätä katsastusten tiheyttä vanhemmille ajoneuvoille ja sellaisille ajoneuvoille, joiden matkamittarin lukema on korkea .

(17)

Katsastusten tiheyttä olisi mukautettava ajoneuvotyypin perusteella. Ajoneuvoissa on todennäköisemmin teknisiä puutteita, kun ne ovat saavuttaneet tietyn iän. Sen vuoksi on aiheellista lisätä vanhempien ajoneuvojen katsastustiheyttä .

(19)

Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen olisi nykyaikaiset sähköjärjestelmät lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaisuus edellyttää, että kustakin katsastuskohteesta vahvistetaan testausmenetelmät.

(19)

Katsastuksessa olisi tarkastettava kaikki kohteet, joilla on merkitystä katsastettavan ajoneuvon suunnittelun, rakenteen ja laitteiden kannalta. Nämä kohteet olisi päivitettävä ajoneuvojen turvallisuutta koskevan tutkimuksen ja tekniikan kehityksen perusteella. Pyöriä, jotka on asennettu standardista poikkeaviin akseleihin ja jotka siten eivät vastaa vaatimuksia, olisi pidettävä turvallisuuden kannalta kriittisenä kohteena, joka olisi katsastettava. Näiden kohteiden osalta ja ajoneuvoteknologian nykytilanne huomioon ottaen olisi nykyaikaiset sähköjärjestelmät lisättävä katsastettavien kohteiden luetteloon. Katsastusten yhdenmukaisuus edellyttää, että kustakin katsastuskohteesta vahvistetaan testausmenetelmät.

(20 a)

Katsastuksia varten olisi vahvistettava unionin tason yhteiset, tiukat vähimmäisnormit, ja niiden jäsenvaltioiden, joissa on jo voimassa tässä asetuksessa vaadittua tasoa tiukemmat katsastusnormit, olisi voitava pitää voimassa tiukemmat norminsa ja mukauttaa niitä tarvittaessa tekniikan kehitykseen.

(21)

Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti tieliikenneturvallisuutta vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröinnin haltijan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, ajoneuvon rekisteröinti olisi keskeytettävä, kunnes nämä puutteet on korjattu kokonaan.

(21)

Kun ajoneuvossa havaitaan katsastuksen aikana puutteita ja erityisesti tieliikenneturvallisuuden vaarantavia puutteita, kyseisen ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltijan olisi korjattava nämä puutteet viipymättä. Kun ajoneuvossa havaitaan vaarallisia puutteita, sillä ei saisi ajaa yleisillä teillä ennen kuin nämä puutteet on korjattu kokonaan.

(22)

Kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus, jossa on muun muassa ajoneuvon tunnistetiedot ja tietoja katsastustuloksista . Katsastusten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja syötettävä ne tietokantaan.

(22)

Katsastustulosten asianmukaisen seurannan varmistamiseksi kunkin katsastuksen jälkeen olisi annettava katsastustodistus, joka olisi laadittava myös sähköisessä muodossa yhtä yksityiskohtaisena niin, että siihen sisältyvät ajoneuvon tunnistetiedot ja katsastustulokset sellaisina kuin ne ilmenevät alkuperäisestä katsastustodistuksesta . Lisäksi jäsenvaltioiden olisi kerättävä nämä tiedot ja syötettävä ne keskitettyyn tietokantaan , jotta määräajoin suoritettavien teknisten tarkastusten tulosten aitous voidaan helposti varmentaa .

(22 a)

Koska joissain jäsenvaltioissa ei edellytetä tiettyjen ajoneuvoluokkien, kuten kevyiden perävaunujen, rekisteröintiä, tieto katsastuksen läpäisemisestä olisi annettava kiinnittämällä todiste katsastuksesta näkyvästi ajoneuvoon.

(23)

Matkamittareihin liittyvien petosten uskotaan koskevan 5–12:ta prosenttia käytettyinä myydyistä autoista, mikä aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle ja johtaa siihen, että ajoneuvojen liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Jos matkamittarin lukema kirjattaisiin katsastustodistukseen ja jos edellisen katsastuksen todistus olisi pakko esittää, olisi helpompi havaita matkamittarin vilpillinen käsittely tai sen tietojen omavaltainen muuttaminen ja estää matkamittareihin liittyvät petokset. Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi myös pidettävä järjestelmällisemmin rikoksena, josta voidaan langettaa seuraamus.

(23)

Matkamittareihin liittyvien petosten uskotaan koskevan 5–12:ta prosenttia yhden maan sisällä käytettyinä myydyistä autoista , ja rajat ylittävässä myynnissä tämä osuus on paljon suurempi, mikä aiheuttaa vuosittain useiden miljardien eurojen kustannukset yhteiskunnalle ja johtaa siihen, että ajoneuvojen liikennekelpoisuus arvioidaan virheellisesti. Jos matkamittarin lukema kirjattaisiin katsastustodistukseen ja jos edellisen katsastuksen todistus olisi pakko esittää, olisi helpompi havaita matkamittarin vilpillinen käsittely tai sen tietojen omavaltainen muuttaminen ja estää matkamittareihin liittyvät petokset. Sellaisen ajoneuvotietojen sähköisen alustan käyttöönotto, johon tallennettaisiin tietosuojasäännöksiä noudattaen ajoneuvon ajokilometrit ja vakavat onnettomuudet, joissa se on käyttöikänsä aikana ollut osallisena, auttaisi ehkäisemään tietojen omavaltaista muuttamista ja toisi tärkeitä tietoja saataville. Matkamittareihin liittyviä petoksia olisi lisäksi pidettävä järjestelmällisemmin rikoksena, josta voidaan langettaa seuraamus.

(25)

Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla hallinnoidaan ajoneuvoja koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen kehittämisen ja yhteenliittämisen olisi periaatteessa parannettava koko ajoneuvon hallinnollisen ketjun tehokkuutta ja vähennettävä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa. Sen vuoksi komission olisi tehtävä tutkimus tätä tarkoitusta varten perustettavan Euroopan ajoneuvotietojen sähköisen alustan toteutettavuudesta, kustannuksista ja hyödyistä.

(25)

Katsastus on osa laajempaa sääntelyjärjestelmää, jolla hallinnoidaan ajoneuvoja koko niiden käyttöiän ajan hyväksynnästä, rekisteröinnistä ja tarkastuksista alkaen aina romuttamiseen asti. Jäsenvaltioiden ja valmistajien sähköisten ajoneuvotietokantojen kehittäminen ja yhteenliittäminen parantaisi koko ajoneuvon hallinnollisen ketjun tehokkuutta ja vähentäisi kustannuksia ja hallinnollista taakkaa.

(25 a)

Koska tällä asetuksella on tarkoitus kannustaa yhdenmukaistamaan ja standardoimaan ajoneuvojen määräaikaiskatsastuksia entisestään, jotta unioniin voisi lopulta syntyä määräaikaiskatsastusten sisämarkkinat, joilla katsastustodistukset tunnustettaisiin vastavuoroisesti ja ajoneuvon voisi katsastaa missä tahansa jäsenvaltiossa, komission olisi laadittava kertomus yhdenmukaistamisen edistymisestä sen määrittämiseksi, milloin vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmä voitaisiin ottaa käyttöön.

(26)

Tämän asetuksen täydentäminen teknisillä yksityiskohdilla edellyttää, että komissiolle siirretään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotta otettaisiin huomioon tarvittaessa unionin ajoneuvoluokkien tyyppihyväksyntälainsäädännön kehitys ja tarve saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(26)

Tämän asetuksen saattaminen ajan tasalle edellyttää, että komissiolle siirretään Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta antaa säädöksiä, jotta otettaisiin huomioon tarvittaessa unionin ajoneuvoluokkien tyyppihyväksyntälainsäädännön kehitys ja tarve saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi. On erityisen tärkeää, että komissio järjestää asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asiaankuuluvat asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(29)

Koska tämän asetuksen tavoitetta, eli ajoneuvojen katsastusten tekemistä unionissa koskevien yhteisten vähimmäisvaatimusten ja yhdenmukaistettujen sääntöjen säätämistä, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä perussopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa määrätyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(29)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ajoneuvojen katsastusten tekemistä unionissa koskevien yhteisten vähimmäisvaatimusten ja yhdenmukaistettujen sääntöjen säätämistä, vaan se voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen. Jäsenvaltiot voivat päättää säätää vähimmäisvaatimuksia tiukempia vaatimuksia.

—

matkustajien kuljettamiseen käytettävät vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta – M1-luokan ajoneuvo,

—

ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi enintään kahdeksan istuinta – M1-luokan ajoneuvo,

—

matkustajien kuljettamiseen käytettävät moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo,

—

ensisijaisesti henkilöiden ja heidän matkatavaroidensa kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joissa on kuljettajan istuimen lisäksi yli kahdeksan istuinta – M2- ja M3-luokan ajoneuvo,

—

vähintään nelipyöräiset moottoriajoneuvot, joita tavallisesti käytetään tavaroiden maantiekuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – N1-luokan ajoneuvo,

—

ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on enintään 3,5 tonnia – N1-luokan ajoneuvo,

—

moottoriajoneuvot, joita käytetään tavaroiden kuljetukseen ja joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – N2- ja N3-luokan ajoneuvo,

—

ensisijaisesti tavaroiden kuljettamiseen suunnitellut ja rakennetut moottoriajoneuvot, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – N2- ja N3-luokan ajoneuvo,

—

perävaunut ja puoliperävaunut , joiden suurin sallittu massa on enintään 3 500 kg – O1- ja O2-luokan ajoneuvo,

—

tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 0,75 tonnia mutta enintään 3,5 tonnia – O2-luokan ajoneuvo,

—

perävaunut ja puoliperävaunut , joiden suurin sallittu massa on yli 3 500 kg – O3- ja O4-luokan ajoneuvo,

—

tavaroiden tai henkilöiden kuljettamiseen taikka matkailutarkoituksiin suunnitellut ja rakennetut perävaunut, joiden enimmäismassa on yli 3,5 tonnia – O3- ja O4-luokan ajoneuvo,

—

kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L1e-, L2e-, L3e-, L4e-, L5e -, L6e- ja L7e-luokan ajoneuvo,

—

1 päivästä tammikuuta 2016 alkaen kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L3e-, L4e-, L5e- ja L7e-luokan ajoneuvo,

—

pyörillä varustetut traktorit, joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h – T5-luokan ajoneuvo .

—

pyörillä varustetut T5-luokan traktorit, joita käytetään pääasiassa yleisillä teillä ja joiden suurin rakenteellinen nopeus on yli 40 km/h.

—

kaksi- tai kolmipyöräiset ajoneuvot – L1e-, L2e- ja, L6e-luokan ajoneuvo.

—

puolustusvoimille, palokunnille, pelastuspalveluille, hätäpalveluille tai pelastustoimelle kuuluviin ajoneuvoihin,

—

puolustusvoimien, palokuntien, pelastuspalveluiden, hätäpalveluiden tai pelastustoimen käyttämiin ajoneuvoihin,

—

O2-luokan perävaunuihin, joiden enimmäismassa on enintään 2,0 tonnia, lukuun ottamatta matkailuperävaunun tyyppisiä O2-luokan perävaunuja.

(5)

”kaksi- tai kolmipyöräisillä ajoneuvoilla” kaikkia moottorikäyttöisiä kaksipyöräisiä ajoneuvoja, joissa voi olla sivuvaunu, sekä kolmi- ja nelipyöriä;

(7)

”museoajoneuvolla” kaikkia ajoneuvoja, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

(7)

”museoajoneuvolla” kaikkia ajoneuvoja, joita rekisteröintijäsenvaltio tai jokin sen nimetyistä hyväksyntäelimistä pitää historiallisesti merkittävinä ja jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

(9)

”katsastuksella” sen varmentamista , että ajoneuvon osat ja komponentit vastaavat sen turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksia, jotka ovat voimassa hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton aikana tai jälkiasennuksen aikana;

(9)

”katsastuksella” tarkastusta, jolla varmennetaan , että ajoneuvoa on turvallista käyttää yleisillä teillä ja että se on turvallisuus- ja ympäristöominaisuuksiltaan vaatimusten mukainen hyväksynnän, ensimmäisen rekisteröinnin tai käyttöönoton tai jälkiasennuksen aikana;

(13)

”katsastajalla” henkilöä, jonka jäsenvaltio on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

13)

”katsastajalla” henkilöä, jonka jäsenvaltio tai sen toimivaltainen viranomainen on hyväksynyt tekemään katsastuksia katsastusasemalla tai toimivaltaisen viranomaisen puolesta;

—

M1-, N1- ja O2-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen kahden vuoden kuluttua ja tämän jälkeen joka vuosi,

—

M1-, N1- ja O2-luokan ajoneuvot: neljän vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka toinen vuosi,

—

takseiksi tai ambulansseiksi rekisteröidyt M1-luokan ajoneuvot sekä M2-, M3-, N2-, N3-, T5-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi.

—

takseiksi tai ambulansseiksi rekisteröidyt M1-luokan ajoneuvot sekä M2-, M3-, N2-, N3-, O3- ja O4-luokan ajoneuvot: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi,

—

T5-luokan ajoneuvot, joita käytetään pääasiassa yleisillä teillä: yhden vuoden kuluttua ajoneuvon ensimmäisestä rekisteröintipäivästä ja sen jälkeen joka vuosi,

—

muut ajoneuvoluokat: rekisteröintijäsenvaltion määrittelemin väliajoin.

—

jos ajoneuvon rekisteröintitodistuksen haltija muuttuu.

—

kun ajoneuvolla on ajettu vähintään 160 000 km.

—

saattaa 2 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdan tarvittaessa ajan tasalle 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun lainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä muuttuneiden ajoneuvoluokkien huomioon ottamiseksi,

a)

edellä olevan 2 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun ajoneuvoluokan nimityksen, jos ajoneuvoluokissa tapahtuu muutoksia 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun tyyppihyväksyntälainsäädäntöön tehtyjen muutosten myötä , vaikuttamatta katsastusten laajuuteen ja tiheyteen;

—

saattaa liitteet ajan tasalle tekniikan kehityksen vuoksi tai ottaa huomioon muutokset kansainvälisessä tai unionin lainsäädännössä.

b)

liitteessä II olevan 3 kohdan menetelmiä ja hylkäämisperusteita koskevilta osin sekä liitteen V, jos saatavilla on tehokkaampia ja toimivampia testausmenetelmiä, ja liitteen I, jos tarvitaan lisätietoja katsastusten tekemiseksi;

c)

liitteessä II olevan 3 kohdan katsastettavien kohteiden luetteloa, menetelmiä ja hylkäämisperusteita koskevilta osin, liitteen III puutteiden arviointia koskevilta osin ja liitteen V niiden mukauttamiseksi unionin liikenneturvallisuus- tai ympäristölainsäädännön kehitykseen sekä liitteen I, jos tarvitaan lisätietoja katsastusten tekemiseksi.

—

Suositeltu rengaspaine

1.8

Jarruneste

a)

Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen tai vesipitoisuus liian korkea .

1.8

Jarruneste

a)

Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen.

3.3.

Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet

a)

Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti.

3.3.

Taustapeilit tai epäsuoran näkemän laitteet

a)

Peili tai laite puuttuu tai sitä ei ole asennettu vaatimusten(1) mukaisesti , mukaan luettuina peilien jälkiasentamisesta yhteisössä rekisteröityihin raskaisiin tavarankuljetusajoneuvoihin annetussa direktiivissä 2007/38/EY esitetyt vaatimukset .

4.1.2.

Suuntaus

4.1.2.

Suuntaus

4.1.3.

Kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

4.1.3.

Kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten(1) mukaisesti (samaan aikaan syttyvien ajovalaisimien lukumäärä).

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

4.1.5.

Suuntauksensäätö-järjestelmä (jos pakollinen)

a)

Laite ei toimi.

b)

Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

4.1.5.

Suuntauksensäätö-järjestelmä (jos pakollinen)

a)

Laite ei toimi.

b)

Käsisäätöistä laitetta ei voi käyttää kuljettajan istuimelta.

4.3.2.

Kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten mukaisesti.

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

4.3.2

Jarruvalojen ja hätäjarruvalon kytkennät

a)

Kytkin ei toimi vaatimusten mukaisesti.

b)

Hallintalaitteen toiminta puutteellinen.

b a)

Hätäjarruvalo ei toimi lainkaan tai ei toimi asianmukaisesti.

4.5.2

Suuntaus (X)(2)

4.5.2

Suuntaus (X)(2)

5.2.2.

Pyörät

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

5.2.2.

Pyörät

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

d a)

Pyörä ei sovi yhteen pyörän navan kanssa.

5.2.3.

Renkaat

5.2.3.

Renkaat

8.2.1.2

Kaasupäästöt

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä.

8.2.1.2

Kaasupäästöt

a)

Joko pakokaasupäästöt ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot;

b)

tai, jos näitä tietoja ei ole saatavilla, CO-päästöt ylittävät seuraavat arvot:

c)

Lambda-arvo ei ole välillä 1± 0,03 tai se ei ole valmistajan erittelyn mukainen.

d)

OBD-järjestelmän lukema osoittaa merkittävää toimintahäiriötä joutokäynnillä .

8.2.2.2

Pakokaasujen sameus

a)

Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä.

a)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä,

b)

Ajoneuvon esivalmistelu:

pakokaasujen sameus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason;

b)

jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä,

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1,

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen,

c)

Testimenettely:

1,5 m-1 7.

8.2.2.2

Pakokaasujen sameus

a)

Pakokaasujen sameuden mittaus vapaassa kiihdytyksessä (ilman kuormaa tyhjäkäynnistä ruiskutuksen katkaisun kierrosnopeuteen) vaihde vapaalla ja kytkin kytkettynä. Pakokaasupäästöjen arvioinnissa on aina ensisijaisena menetelmänä päästöjen mittaaminen pakoputken päästä, vaikka arvioinnissa hyödynnettäisiin myös OBD-järjestelmän tietoja.

a)

Jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä,

Jos ajoneuvo on varustettu vaatimusten(1) mukaisella OBD-järjestelmällä, OBD-tietojen lukeminen ja OBD-järjestelmän moitteettoman toiminnan tarkastaminen (valmius) joutokäynnillä moottorin käyttöä koskevien valmistajan suositusten ja muiden vaatimusten(1) mukaisesti.

b)

Ajoneuvon esivalmistelu:

pakokaasujen sameus ylittää ajoneuvossa olevassa valmistajan kilvessä ilmoitetun tason;

b)

jos tätä tietoa ei ole saatavilla tai vaatimuksissa(1) ei sallita viitearvojen käyttöä,

vapaasti hengittävillä moottoreilla: 2,5 m-1,

turboahtimella varustetuilla moottoreilla: 3,0 m-1,

tai ajoneuvoilla, jotka on yksilöity vaatimuksissa(1) tai jotka on rekisteröity tai otettu ensimmäisen kerran käyttöön vaatimuksissa(1) määritellyn ajankohdan jälkeen,

c)

Testimenettely:

1,5 m-1.7

tai

0,5 m-1  (3)

NOx- ja hiukkaspäästöjen mittaaminen soveltuvalla välineellä tai asianmukaisesti varustetulla kaasuanalysaattorilla käytössä olevia vapaan kiihdytyksen testausmenetelmiä käyttäen.

NOx-päästötaso tai hiukkaspäästöarvot eivät ole vaatimusten mukaisia tai ylittävät valmistajan ilmoittamat arvot.

1.8

Jarruneste

a)

Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen tai vesipitoisuus liian korkea .

1.8

Jarruneste

a)

Jarrunesteen kiehumislämpötila liian alhainen.

5.2.2.

Pyörät

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

5.2.2.

Pyörät

a)

Murtumia tai puutteellinen hitsaus.

d a)

Pyörä ei sovi yhteen pyörän navan kanssa.

5.2.3.

Renkaat

a)

Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia haitaten ajoturvallisuutta.

b)

Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.

c)

Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudos-renkaat).

d)

Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja.

Runko näkyvissä tai vaurioitunut.

e)

Renkaan urasyvyys ei ole vaatimusten mukainen(1) .

Alle 80 % vaaditusta urasyvyydestä .

f)

Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet).

Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut).

g)

Uudelleenpinnoitetut renkaat eivät ole vaatimusten(1) mukaiset.

Vaikuttaa rungon suojapinnoitteeseen.

h)

Rengaspaineen valvontajärjestelmässä toimintahäiriö.

Selvästi toimimaton.

5.2.3.

Renkaat

a)

Renkaan koko, kantavuus, hyväksymismerkki tai nopeusluokka ei ole vaatimusten(1) mukainen ja vaikuttaa liikenneturvallisuuteen.

Riittämätön kantavuus tai nopeusluokka suhteessa tosiasialliseen käyttöön, rengas koskettaa muita ajoneuvon kiinteitä osia haitaten ajoturvallisuutta.

b)

Samalla akselilla tai paripyörissä erikokoisia renkaita.

c)

Samalla akselilla rakenteeltaan erilaisia renkaita (vyörenkaat/ristikudos-renkaat).

d)

Renkaassa vakavia vaurioita tai viiltoja.

Runko näkyvissä tai vaurioitunut.

e)

Renkaan kulutuspinnan kulumisvaroitin näkyvissä .

Renkaan urasyvyys kulunut laissa säädettyyn vähimmäissyvyyteen . Renkaan urasyvyys laissa säädettyä syvyyttä pienempi.

f)

Rengas hankaa toiseen osaan (joustavat roiskeenestolaitteet).

Rengas hankaa toiseen osaan (ajoturvallisuus ei ole vaarantunut).