6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/58

1.1

ETSK pitää tervetulleina ehdotuksia sellaisen yhteisen kriisinratkaisumekanismin sekä siihen liittyvän rahoitusmekanismin luomiseksi, joiden tarkoituksena on yhteistä valvontamekanismia (YVM), Euroopan vakausmekanismia (EVM) ja pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä koskevien ehdotusten mukaan muodostaa uusi tärkeä pilari pankkiunionintoteuttamisessa.

Järjestelmä tarjoaa euromaille ja siihen vapaaehtoisesti osallistuville maille EU-tason kriisinratkaisumekanismin, jonka avulla viranomaiset voivat järjestellä kaatumassa olevan pankin perusteellisesti uudelleen ja ratkaista kriisin, ilman että talouden vakaus vaarantuu. Mekanismiin liittyvällä kriisinratkaisurahastolla on oltava asiamukaiset omat varat, jotta prosessia ei tarvitse rahoittaa julkisin varoin eikä veronmaksaja joudu maksumieheksi.

1.2

Reaktiona kriisiin on ehdotettu siirtymistä entistä vahvempaan talous- ja rahaliittoon, joka perustuu rahoitusalan, budjettiasioiden ja talouspolitiikan yhdennettyyn kehykseen. Yhdennetty rahoituskehys, eli "pankkiunioni", on erittäin tärkeä osa poliittisia toimenpiteitä, joilla Euroopan talous saadaan suunnattua takaisin kohti elpymistä ja kasvua.

1.3

ETSK pitää pankkiunionia ensisijaisen tärkeänä ja välttämättömänä, koska se voi osaltaan edistää kansalaisten ja yritysten tarpeellisen luottamuksen palauttamista sekä varmistaa talouden ongelmattoman rahoituksen. Pankkiunioni vähentää sisämarkkinoiden nykyistä pilkkoutumista ja on yhtenä tekijänä tasavertaisten toimintaedellytysten luomisessa unionissa. Samalla se vahvistaa eurooppalaista pankkijärjestelmää ja vähentää "tartuntavaaraa".

1.4

Komitea katsoo, että pankkiunionin eri osien (yhteisen valvontamekanismin, Euroopan vakausmekanismin, elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen, yhteisen kriisinratkaisumekanismin) suhteen on nyt ryhdyttävä toimiin ja täytäntöönpanossa on otettava huomioon ehdotuksen looginen järjestys ja sisäinen johdonmukaisuus. Komitean mielestä on myös kiinnitettävä huomiota juuri tarkistettuun järjestelmään piensijoittajien suojaamiseksi talletussuojaa koskevien säännösten avulla.

1.5

Käsillä olevaa yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevaa ehdotusta ei voida tarkastella erillään aikaisemmasta, luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisukehystä koskevasta ehdotuksesta (BRRD-direktiivi) sekä siitä vastikään neuvostossa saavutetusta yhteisymmärryksestä, joka on jo otettu huomioon. BRRD-direktiivin on tarkoitus toimia säännöstönä pankkien kriisinratkaisussa koko sisämarkkinoilla, ja näin ollen yhteinen kriisinratkaisumekanismi tukeutuu siihen vahvasti. Komitea toivoo, että säännökset mukautettaisiin mahdollisimman tarkkaan toisiinsa, jotta alalla voitaisiin luoda koko EU:ssa mahdollisimman kattavat tasavertaiset toimintaedellytykset. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia onkin tuettava täysin yhdenmukaistetulla pankkialan tervehdyttämistä ja kriisinratkaisua koskevalla kehyksellä, mihin ensiksi mainittu on sisällytettävä.

1.6

Komitea on tyytyväinen siihen, että yhteinen kriisinratkaisumekanismi ulottuu pitemmälle kuin BRRD-direktiivi ja että siihen kuuluu EU-tason (kriisinratkaisu)elin ja -rahasto. Pankkien valvonnan (yhteinen valvontamekanismi) lisäksi samalle viranomaistasolle siirretään nyt myös kriisinratkaisu, mikä mahdollistaa yhdenmukaisen ja johdonmukaisen lähestymistavan. Komitea pitää myös tervetulleena, että yhteinen kriisinratkaisumekanismi on tarkoitus rahoittaa EU-tasolla.

1.7

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin menettelyiden on joka tapauksessa oltava tehokkaita ja määrätietoisia, ja suunniteltuja välineitä on pystyttävä tarpeen tullen ja erityisesti hätätilanteissa käyttämään riittävän nopeasti sekä kansallisella tasolla että rajatylittävästi. On varmistettava, että mekanismi muodostaa yhdessä BRRD-direktiiviin sisältyvien toimenpiteiden kanssa kattavan ja tehokkaan kokonaisuuden ja että tilanteen tullen asianomaisia sääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti. Aina kun se on mahdollista, on pyrittävä yksinkertaisuuteen. Kaikkiin oikeudellisiin ja muihin kysymyksiin on löydettävä asianmukainen vastaus.

1.8

Yhteiseen kriisinratkaisuneuvostoon – jolla on avainrooli yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa – liittyen on ratkaisevan tärkeää, että sen jäsenet ovat mahdollisimman riippumattomia ja asiantuntevia ja että sen päätöksentekoprosessi on demokraattisen valvonnan alainen. Elimen kokoonpanossa on noudatettava suurta huolellisuutta, ja sen toimivalta on määriteltävä ja rajattava selkeästi.

1.9

Komitea pitää tervetulleena esitettyä yhteistä pankkialan kriisinratkaisurahastoa, joka ensisijaisesti varmistaa rahoitusvakauden, takaa kriisinratkaisupäätösten tehokkuuden ja katkaisee viranomaisten ja pankkialan väliset siteet. Komitea vaatii, että oikeudellinen perusta selvitetään nopeasti ja että kaikki tällaisen rahaston perustamiseen liittyvät haasteet (esimerkiksi moraalikato) ratkaistaan etukäteen, jotta epätoivotut seuraukset voidaan välttää.

1.10

Vaikka rahastoa olisi todellakin tarkoitus käyttää vasta prosessin myöhemmässä vaiheessa ja sen varoja voitaisiin osoittaa vain tiettyihin tarkoituksiin, eli kriisinratkaisutoimenpiteiden tehokkuuden varmistamiseen, komitea on kuitenkin sitä mieltä, että kriisinratkaisurahastolla on oltava riittävät taloudelliset resurssit, jotka mahdollistavat sen tehtävien asianmukaisen täyttämisen. Pankkien maksuista koottavan rahaston tavoitearvon määrittelyssä voidaan ottaa huomioon eri aloilla erilaiset toimenpiteet rahoitusalan elvyttämiseksi. Lisäksi komitea toistaa tässä BRRD-direktiivistä antamassaan lausunnossa esittämän kantansa, jonka mukaan pankeilta "ennakkoon" perittävien maksujen kriteereitä on voitava tarkistaa määräajoin. On kiinnitettävä huomiota kansallisten ja EU-tason järjestelmien rinnakkaisuuden mahdollisesti aiheuttamaan kustannusten kaksinkertaistumiseen.

2.1

Euroopan komission ehdotus (1) yhteisestä kriisinratkaisumekanismista ja yhteisestä kriisinratkaisurahastosta on askel tiellä kohti eurooppalaista talous- ja rahaliittoa, joka käsittää myös pankkiunionin. Ehdotus nojautuu SEUTin 114 artiklaan, joka mahdollistaa sisämarkkinoiden toteuttamista ja toimintaa koskevien toimenpiteiden toteuttamisen.

2.2

Kyseinen pankkiunioni, joka kattaa kaikki euromaat sekä siihen halukkaat muut jäsenvaltiot, on tarkoitus panna täytäntöön useammassa vaiheessa:

2.3

Lisäksi on muistettava komission vuonna 2010 esittämät ehdotukset kansallisten talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistamisesta. Talletussuojajärjestelmällä pyritään neutralisoimaan luottolaitoksen kaatumisen piensijoittajiin kohdistuvat vaikutukset niiden talletusten osalta, jotka eivät ylitä 100 000 euroa.

2.4

Kriisinratkaisumekanismin on tarkoitus toimia seuraavasti:

2.5

Yhteinen pankkialan kriisinratkaisurahasto on yhteisen kriisinratkaisuneuvoston määräysvallassa. Rahaston huolehdittava rahoitustuen saatavuudesta pankin uudelleenjärjestelyn aikana.

2.5.1

Tämä rahasto on yhteinen kaikille yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin osallistuvien maille. Mekanismin rahoittajina toimivat kaikki osallistuvien maiden rahoituslaitokset. Kyseiset rahoituslaitokset maksavat "ennakkoon" vuosittaisen maksuosuuden yksittäisistä kriisinratkaisutoimista riippumatta.

2.5.2

Rahaston ensisijaisena tavoitteena on rahoitusvakauden varmistaminen. Sen tarkoituksena ei ole kattaa tappioita tai antaa pääomaa kriisinratkaisun kohteena olevan laitoksen käyttöön. Kyse ei siis ole tukirahastosta. Se ei myöskään ole talletussuojarahasto eikä korvaa sitä. Sen sijaan rahaston tarkoituksena on taata kriisinratkaisutoimien tehokkuus.

3.1

Kuten vuonna 2012 todettiin toistuvasti, yhdennetty rahoituskehys tai "pankkiunioni" kuuluu erittäin tärkeänä osana poliittisiin toimenpiteisiin, joilla Euroopan talous saadaan suunnattua takaisin kohti elpymistä ja kasvua (4). Tähän tarvitaan myös muita toimenpiteitä, kuten entistä pitemmälle vietyä taloudellista koordinointia.

3.2

Komitea on aiemmin nostanut esiin pankkiunionin merkityksen ja todennut, että on mahdotonta ylläpitää pitkään aluetta, jossa on käytössä yhteinen raha ja kuitenkin 17 eri rahoitus- ja velkamarkkinaa, etenkään maiden jakaantumista syventävän kriisin jälkeen. Pankkiunionista tulee näin ollen välttämätön ja keskeinen tekijä, jotta voidaan varmistaa riskin vastavuoroisuus, suojella tallettajia – mm. likvidaatiomenettelyn avulla – ja palauttaa luottamus järjestelmään, joka ei ole enää toimiva. Lisäksi sen avulla voidaan palauttaa kiertoon kaikkien maiden yritysten rahoitus (5).

3.3

Samoin komitea on kehottanut komissiota tekemään mahdollisimman pian aikataulua ja yksityiskohtia koskevan ehdotuksen yhteistä kriisinratkaisumekanismia varten. Tämä koskee myös muita keskeisiä tavoitteita, kuten yhteisissä valvontatoimissa ilmenevien mahdollisten kriisitilanteiden hallintaa. Se antaisi pankkiunionille uskottavuutta ja tekisi siitä koko sisämarkkinoiden yhteisen perustan.

Tällä välin on käynyt ilmi, että yhteisen valvontamekanismin sekä vakavaraisuusasetuksen ja -direktiivin (CRR/CRD IV -paketti) pitäisi tulla voimaan vuonna 2014 ja että BRRD-direktiivin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin pitäisi tulla voimaan vuonna 2015. Neuvoston on hyväksyttävä koko paketti hyvissä ajoin.

3.4

Komitea on myös todennut luottavansa siihen, että kriisinratkaisumekanismi voi myöhemmin ottaa kriisitilanteiden hallinnan koordinointiin liittyviä lisätehtäviä. Valvonnan ja kriisinratkaisun tulisi kytkeytyä toisiinsa. Näin voidaan välttää tilanteet, joissa jäsenvaltiot joutuvat vastuuseen Euroopan tasolla mahdollisesti tehtävistä pankin toiminnan lopettamista koskevista päätöksistä ja talletusten maksamisesta johtuvista kustannuksista (6).

3.5

Vuoden 2012 puolivälissä julkaistussa ehdotuksessa BRRD-direktiiviksi esitellään kehys, jonka avulla jäsenvaltioissa on tarkoitus ehkäistä pankkikriisejä, turvata rahoitusvakaus ja vähentää julkistalouksiin kohdistuvaa taakkaa.

3.6

Voimaantulonsa jälkeen BRRD-direktiivi yhdenmukaistaa jossain määrin kansallisia pankkialan kriisinratkaisusääntöjä, ja siinä säädetään yhteistyöstä, jota kriisinratkaisuviranomaisten on tehtävä käsitellessään pankkien ja erityisesti rajojen yli toimivien pankkien kaatumista.

3.7

Yhteinen kriisinratkaisumekanismi ulottuu pidemmälle. Jos BRRD-direktiivi ei johda yhdenmukaisiin kriisinratkaisupäätöksiin ja rahoituksen käyttöön EU-tasolla, niin se toteutuu kuitenkin yhteisessä kriisinratkaisumekanismissa euromaiden tai mekanismiin liittyneiden jäsenvaltioiden osalta.

3.8

Komitea pitää tervetulleena, että yhteiseen kriisinratkaisumekanismiin kuuluvat EU-tason elin ja rahasto, mikä täydentää johdonmukaisesti luottolaitosten elvytys- ja kriisinratkaisukehystä ja yhteistä valvontamekanismia. Sekä valvonta että kriisinratkaisu toteutetaan siis samalla viranomaistasolla.

3.9

BRRD-direktiivin on tarkoitus toimia säännöstönä pankkien kriisinratkaisussa koko sisämarkkinoilla, ja näin ollen ehdotettu asetus tukeutuu siihen vahvasti. Ottaen huomioon, että asetus on BRRD-direktiivin jatke, säännösten on oltava kytköksissä toisiinsa ja epäjohdonmukaisuuksia on vältettävä.

3.10

Komitea pitää sisämarkkinoiden toteuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeänä, että BRRD-direktiivi ja yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus mukautetaan mahdollisimman tarkkaan toisiinsa keskenään. On pyrittävä BRRD-direktiivin mahdollisimman kattavaan yhdenmukaistamiseen. Jotta toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman tasavertaiset ja sääntöjä sovellettaisiin yhdenmukaisesti, BRRD-direktiivi on siirrettävä yhdenmukaisesti eri jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Yhteisen kriisinratkaisumekanismin täytäntöönpanossa on jatkossa otettava mahdollisimman tarkkaan huomioon BRRD-direktiiviä koskevien neuvotteluiden tulokset.

3.11

Niiltä osin kun ehdotetun, yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskevan asetuksen sisältö vastaa ehdotettua BRRD-direktiiviä, tulisi myös muistuttaa komitean kyseisestä direktiivistä esittämistä kysymyksistä. Komitea kaipasi mm. lisäselvennyksiä niiden välineiden osalta, jotka ovat uusia ja joita ei ole testattu koko järjestelmää uhkaavien kriisien yhteydessä (7). Lisäksi olisi oikeudellisen selkeyden takaamiseksi kiinnitettävä huomiota yhteyksiin, jotka asetuksella on voimassa olevaan lainsäädäntöön.

4.1

Pankkiunionin yleisten puitteiden kehittämisessä olisi saatava aikaan nopeaa edistystä, jotta voidaan poistaa finanssimarkkinoita nykyisin haittaava epäyhtenäisyys ja auttaa katkaisemaan nykyinen julkistalouksien ja pankkisektorin välinen yhteys.

4.2

Komitea vahvistaa näkemyksensä, että yhdenmukaistettu pankkialan tervehdyttämistä ja kriisinratkaisua koskeva kehys olisi saatava aikaan mahdollisimman nopeasti. Siihen tulisi sisältyä vahvat rajanylittävät järjestelyt sisämarkkinoiden yhtenäisyyden varmistamiseksi. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi on välttämätön täydennys kyseiseen kehykseen, ja sen vuoksi nyt käsillä olevat ehdotukset ovat yhtä lailla kannatettavia.

4.3

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin toteuttamista tulee puolestaan tukea täysin yhdenmukaistetulla pankkialan tervehdyttämistä ja kriisinratkaisua koskevalla kehyksellä ja se on sisällytettävä siihen.

4.4

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin tarkoituksena ei ole pelkästään yhteisen kehyksen tarjoaminen pankkiunioniin kuuluvien kaatuvien pankkien kriisinratkaisuun ja siis tasavertaisten edellytysten luominen tälle alalle, vaan sen on myös oltava mahdollisimman yksinkertainen, tehokas ja määrätietoinen väline, jota on voitava tarpeen tullen ja erityisesti hätätilanteissa käyttää riittävän nopeasti sekä kansallisella tasolla että rajatylittävästi.

4.5

Yhteiseen kriisinratkaisuneuvostoon liittyen ratkaisevan tärkeää on erityisesti riippumattomuus, asiantuntemus ja kyseisen neuvoston demokraattinen valvonta. Kriisinratkaisuneuvostolla tulee olla vahva oikeusperusta, ja sen tulee myös olla vastuuvelvollinen päätöksistään, jotta voidaan varmistaa avoimuus ja demokraattinen valvonta sekä suojata unionin toimielinten oikeudet. Toimivallanjako valvojien kanssa on määriteltävä selvästi ja neuvoston kokoonpanossa on huolehdittava tarkasti kansallisen tason ja unionitason sidosryhmien edustuksen tasapainosta. Neuvostolla ja sen jäsenillä tulee olla riittävä asiantuntemus neuvoston toiminnan kattamilta aloilta.

4.6

Kriisinratkaisuneuvoston perustamista voidaan pitää ratkaisevana vaiheena pankkiunionin ja yhteisen kriisinratkaisumekanismin toteuttamisessa. On kuitenkin pidettävä edelleen mielessä yhteisen valvontamekanismin sekä elvytys- ja kriisinratkaisukehyksen muodostaman laajemman kehyksen toteuttaminen, ja on todennäköisesti suositeltavaa ensin odottaa kyseisellä alalla toteutettavia toimenpiteitä.

5.1

Yhteisen pankkien kriisinratkaisurahaston on huolehdittava rahoitustuen saatavuudesta pankin uudelleenjärjestelyn aikana. Komitea vahvistaa kannattavansa komission pyrkimystä perustaa rahoitusjärjestelyjen eurooppalainen järjestelmä mm. yhteisen kriisinratkaisumekanismin avulla. Järjestelmällä voidaan varmistaa, että kaikkiin jäsenvaltioissa toimiviin laitoksiin sovelletaan yhtä tehokkaita kriisinratkaisun rahoitusta koskevia sääntöjä yhtäläisin ehdoin. Se on kaikkien jäsenvaltioiden ja yhtenäisten finanssimarkkinoiden edun mukaista, koska se edistää vakautta ja tasapuolisten kilpailuedellytysten luomista. (8) Samalla tavoin on todennäköisesti syytä kiinnittää huomiota piensijoittajien suojaamiseen talletussuojajärjestelmän avulla.

5.2

Komitea kannattaa myös sitä, että yhteistä kriisinratkaisumekanismia tuetaan erityisellä rahoitusjärjestelyllä. Mikäli kriisinratkaisu on tarkoitus rahoittaa ensisijaisesti bail-in-välineellä eli velkakirjojen arvon alaskirjauksella (jotta ensimmäiset tappiot tulisivat osakkeenomistajien ja muiden velkojien vastattaviksi) ja muilla asetuksessa säädetyillä välineillä, on yhteistä kriisinratkaisumekanismia lisäksi täydennettävä yhteisellä rahastolla, jonka tarkoituksena on murtaa nykyinen valtioiden ja pankkisektorin välinen yhteys.

5.3

Komitea kehottaa selvittämään nopeasti kysymyksen rahaston oikeudellisesta perustasta ja siitä, onko perussopimusten muutos tarpeen.

5.4

Heti kun asiaan on saatu riittävä selvyys, on ryhdyttävä toimiin rahaston perustamiseksi. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan pidä aloittaa liian aikaisin yhteiseen valvontamekanismiin tai pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviin liittyvien toimenpiteiden kehittämistä ja toteuttamista.

5.5

Yhteisen järjestelmän käyttöönottoon liittyy myös merkittäviä haasteita. Onkin huolehdittava siitä, että epätoivotut seuraukset voidaan välttää tai niitä voidaan rajoittaa mahdollisimman paljon heti alusta alkaen ja että asiaan liittyvät ongelmat, kuten moraalikato, ratkaistaan etukäteen.

5.6

Vaikka rahastoa olisi tarkoitus käyttää vasta myöhemmässä vaiheessa ja etenkin vasta bail-in-toimien jälkeen ja vaikka sen varoja voitaisiin osoittaa vain tiettyihin tarkoituksiin, on silti tärkeää, että rahasto on riittävän suuri ja että kaikki rahoituslaitokset velvoitetaan osallistumaan siihen.

5.7

Rahaston tavoitearvoa määriteltäessä on otettava huomioon jo olemassa oleva vahvistettu vakavaraisuusjärjestelmä, ennaltaehkäisevät toimet ja kriisien välttämiseen suunnattujen tervehdyttämis- ja ratkaisusuunnitelmien rooli, korotetut pääomapuskurit, uudet ratkaisumekanismit bail-in-väline mukaan luettuna sekä muut toimenpiteet rahoitusalan elvyttämiseksi. Näiden toimenpiteiden ja välineiden tavoitteena on jo rajoittaa pankkien kaatumisen todennäköisyyttä. Komitea muistuttaa sen vuoksi kriisinratkaisumekanismin osalta pankkien elvytys- ja kriisinratkaisudirektiiviä koskevasta kannastaan ja erityisesti siitä, että etukäteen suoritettavia rahoitusosuuksia koskevia kriteereitä on voitava tarkistaa aika ajoin. (9)

5.8

Samasta syystä ja kansalaisiin ja yrityksiin kohdistuvien kielteisten vaikutuksen välttämiseksi on kiinnitettävä asianmukaista huomiota mahdolliseen pankkien kustannusten kaksinkertaistumiseen, joka voi aiheutua kaksinkertaisesta, kansalliset kriisinratkaisuviranomaiset ja unionin oman kriisinratkaisuviranomaisen käsittävästä järjestelmästä.