6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/32

1.1

ETSK on käsitellyt laitonta maahanmuuttoa moneen otteeseen eri näkökulmista (1). Laiton maahanmuutto on hyvin moniulotteinen ja monikasvoinen ilmiö, johon puuttumiseksi tarvitaan sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimenpiteitä. Tässä lausunnossa keskitytään seuraaviin asioihin:

1.2

Tässä yhteydessä komitea on hyvin pahoillaan ainakin 311:n ja luultavasti useamman afrikkalaisen muuttajan kuolemasta Lampedusan rannikolla kahdessa äskettäin tapahtuneessa haaksirikossa. Tähän tragedian ei ole olemassa yhtä ainoaa syytä, ja komitea katsoo, että tapahtumat ovat osoitus meriteitse tapahtuvaan laittomaan maahanmuuttoon liittyvästä laajemmasta ongelmasta ja että nämä kaksi onnettomuutta liittyvät myös EU:n ilmeiseen kyvyttömyyteen luoda tyydyttävää ja johdonmukaista, yhteisvastuullisuuteen perustuvaa politiikkaa laittomaan maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Tällainen politiikka kattaisi myös etsintä- ja pelastustilanteet ja maihin laskemista koskevat toimet. Komitea kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämään onnettomuuksia vakavana varoituksena ja toimimaan tähän lausuntoon sisältyvien suositusten mukaisesti nyt heti, ennen kuin tapahtuu uusi vastaavanlainen tragedia. Lampedusan tragediat osoittavat yhä painokkaammin, että EU:n on välttämätöntä käsitellä laitonta maahanmuuttoa ja rajavalvontaa unionin tasolla.

1.3

Ihmisoikeudet: Komitea on huolissaan Euroopassa lisääntyneestä suvaitsemattomuudesta, rasismista ja muukalaisvihasta maahanmuuttajia ja "erilaisia" ihmisiä kohtaan ja pelkää, että finanssikriisin sosiaaliset vaikutukset vahvistavat näitä ilmiöitä. Poliittisten päätöksentekijöiden ja yhteiskunnan muiden vastuuhenkilöiden sekä tiedotusvälineiden on toimittava erittäin vastuullisesti sekä poliittisesti ja yhteiskunnallisesti esimerkillisellä tavalla kyseisenlaisten käyttäytymismallien ehkäisemiseksi. Laittomien maahanmuuttajien ihmisoikeuksia on puolustettava kaikissa olosuhteissa: kun heidät pelastetaan tai otetaan säilöön, kun heille myönnetään suojeluasema, kun he oleskelevat maassa säännösten vastaisesti ilman tarvittavia asiakirjoja tai kun heidät palautetaan kotimaahansa.

1.4

Merihädässä olevien pelastaminen: kaikki merihätään tai vaaratilanteeseen joutuneet, myös laittomat maahanmuuttajat, on pelastettava.

1.5

Maihinnousu: EU:n on sovittava maihinnousupolitiikasta, joka ei kasvata niiden jäsenvaltioiden taakkaa, joihin jo nyt suuntautuu suhteettoman suuria maahantulovirtoja. Maihinnousuongelma on ratkaistava sillä periaatteella, että matkustajat puretaan maihin lähimmässä turvallisessa paikassa, kunhan kyseinen maa noudattaa täysin kaikkia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja on ihmisoikeusjärjestöjen harjoittaman tarkkailun piirissä.

1.6

Turvapaikkaoikeus ja turvapaikan myöntäminen: On taattava, että palauttamiskiellon periaate toteutuu rajoilla ja että kaikki kansainvälistä suojelua tarvitsevat henkilöt voivat tehdä EU:ssa turvapaikkahakemuksen, jonka jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät. Tässä yhteydessä on luotava tehokkaampi järjestelmä turvapaikkahakemusten käsittelyä varten. ETSK tukee myös yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, jotta nämä vahvistaisivat turvapaikkajärjestelmiään ja täyttäisivät paremmin kansainväliset normit.

1.7

Laittomien maahanmuuttajien palauttaminen kotimaahan: Palauttamisdirektiivissä (2) tarjotaan suojelun oikeudellisten ja menettelyllisten takeiden eurooppalaiset puitteet (3), joita ETSK pitää tervetulleina. Esimerkkinä voidaan mainita oikeus hakea muutosta palauttamispäätökseen tuomioistuimelta, hallintoviranomaiselta tai muulta riippumattomalta toimivaltaiselta elimeltä sekä maksuton oikeusapu ja oikeudellinen edustaja, tietyt palauttamista edeltävät takeet, säilöönoton edellytykset jne. Komitea ehdottaa, että unionin palauttamispolitiikassa tuettaisiin vapaaehtoisuutta ja otettaisiin humanitaariset arvot mahdollisimman hyvin huomioon. Siitä riippuu unionin maahanmuuttopolitiikan legitiimiys ja uskottavuus EU:n ulkopuolella. Perusoikeuskirjan 19 artiklassa kielletään nimenomaisesti joukkokarkotukset ja taataan, ettei ketään palauteta, karkoteta tai luovuteta sellaiseen maahan, jossa häntä uhkaa vakavasti kuolemanrangaistus, kidutus tai muu epäinhimillinen tai halventava rangaistus tai kohtelu. Kyseessä on palauttamatta jättämisen periaate (perusoikeuskirjan 4 ja 19 artikla).

1.8

Yhteisvastuullisuuteen perustuva laitonta maahanmuuttoa koskeva kokonaisvaltainen EU-politiikka: ETSK katsoo, että perusoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi EU:n on lisättävä tukea jäsenvaltioille, joiden on maantieteellisen sijaintinsa johdosta otettava vastaan lukuisia henkilöitä, jotka saapuvat maahan sääntöjen vastaisesti ja ovat ihmiskauppaa tai ihmisten salakuljetusta harjoittavien rikollisverkostojen uhreja. EU:n rajat – myös EU:n jäsenvaltioiden merirajat Välimerellä – ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden rajoja, ja vastuu niiden valvomisesta tulisikin jakaa asianmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden kesken perussopimusten määräysten mukaisesti. Kyse ei ole ainoastaan solidaarisuuden osoittamisesta, vaan myös siitä, että jäsenvaltiot kantavat vastuunsa laittoman maahanmuuton aiheuttaman taakan jakamiseen tarkoitettujen mekanismien avulla. Solidaarisuutta olisi osoitettava myös EU:n ulkorajoilla sijaitsevia jäsenvaltioita kohtaan sellaisin taakanjakomekanismein, jotka mahdollistavat turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamisen EU:n sisällä. ETSK kannattaa vahvasti EU:n sisäisen solidaarisuuden lisäämisestä turvapaikka-asioissa annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä (2012/2032 INI) kuvatun eurooppalaisen jakoperusteen käyttöön ottamista.

1.9

Sopimukset kolmansien maiden kanssa: EU:n ja sen ulkopuolisten maiden välillä maahanmuutosta ja liikkuvuudesta käytävän vuoropuhelun ensisijaisena tavoitteena on oltava laillisella ja hallitulla tavalla tapahtuvan maahanmuuton edistäminen, kansainvälisen turvapaikkaoikeuden takaaminen, laittoman maahanmuuton vähentäminen sekä ihmiskauppaa käyvien rikollisverkostojen torjuminen. Yhteistyö kolmansien maiden kanssa on usein välttämätön ennakkoedellytys kotimaahan palauttamista koskevien menettelyjen täytäntöönpanolle. Yhteistyötä on tehostettava parempiin tuloksiin pääsemiseksi. Samaan aikaan olisi autettava eräitä kauttakulkumaita hallinnoimaan rajojaan nykyistä paremmin ja vahvistamaan valmiuksiaan myöntää suojelua sitä tarvitseville.

1.10

Euroopan rajavalvontavirasto Frontex: Frontexin rakenneuudistusta olisi jatkettava, jotta siitä tulisi todellinen Euroopan ulkorajoista vastaava virasto, jolla olisi laajempi koordinointirooli jäsenvaltioiden ulkorajoilla toteutetussa EU:n yhteisessä toiminnassa. Euroopan rajavartijaryhmiin liittyvän suunnitelman toteuttamiseksi olisi tehtävä enemmän työtä, kuten Euroopan parlamentin Frontexista antamassa mietinnössä (A7-0278/2011) korostetaan. Viraston toimialaa olisi myös laajennettava, jotta se voisi panostaa nykyistä enemmän ennaltaehkäisyyn. On selvää, että resursseja on lisättävä eikä vähennettävä, jos virastolle halutaan antaa tehokkaampi rooli. Viraston koordinoimien yhteisten toimien toteuttamisen (sekä toimien perusoikeuksiin ja rajasäännöstössä määrättyihin hallinnollisiin takeisiin kohdistuvien vaikutusten) on kuitenkin kuuluttava parlamentin ja Euroopan unionin perusoikeusviraston (FRA) demokraattisen valvonnan piiriin.

1.11

EASO: Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto aloitti toimintansa melko äskettäin. Sen odotetaankin ryhtyvän pian hoitamaan tehtäviään koko kapasiteetillaan ja erityisesti etsimään kestäviä ratkaisuja ja edistämään aktiivisesti EU:n sisäistä solidaarisuutta EASO-asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden mukaisesti. Virastolla on oltava valmiudet yksilöidä selkeästi jäsenvaltioiden turvapaikkakäytännöissä vallitsevat erot sekä lainsäädännölliset erot ja ehdottaa tarvittavia muutoksia.

1.12

Ihmissalakuljetusten estäminen ja torjuminen: ETSK korostaa myös, että on tehtävä kaikki mahdollinen järjestäytyneen rikollisuuden torjumiseksi. Kaikki resurssit tulisi ohjata ihmissalakuljetusten järjestäjien jäljittämiseen ja saattamiseen oikeuden eteen. Tässä on olennaisen tärkeää pyytää apua kolmansien maiden viranomaisilta.

1.13

Rahoitus: ETSK korostaa, että maahanmuuttovirtojen pysäyttäminen ja hallinnointi ovat koko unionia koskettavia ongelmia ja että tämän tosiasian on kuvastuttava myös tehokkaan politiikan toteuttamiseen tarvittavia välineitä koskevan rahoitusvastuun jakautumisessa. Komitea on kannattanut komission ehdotusta turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja sisäisen turvallisuuden rahaston joustavammasta hallinnoinnista vuodesta 2014 alkaen.

2.1

Yhteisen maahanmuuttopolitiikan on perustuttava kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan, jossa otetaan huomioon muun muassa seuraavat näkökohdat: väestö- ja työmarkkinatilanne, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys, uusien maahanmuuttajien maahanpääsyä koskeva lainsäädäntö, laittomien maahanmuuttajien tilanne, turvapaikanhakijoiden vastaanotto ja suojelu, ihmiskauppaa harjoittavien rikollisverkostojen torjunta, yhteistyö kolmansien maiden kanssa, eurooppalainen yhteisvastuu, sosiaalipolitiikka ja kotouttaminen.

2.2

Komitea on seurannut viime vuosien tapahtumia, julistuksia ja poliittisia päätöksiä erittäin huolestuneena, sillä eurooppalaisten keskuudessa valtaa jälleen alaa vanha tuttu vitsaus: muukalaisviha ja ehdoton nationalismi. Vähemmistöjä ja maahanmuuttajia kohdellaan halventavasti, ja nämä joutuvat herjausten sekä aggressiivisten ja syrjivien politiikkojen kohteeksi.

2.3

Laiton maahanmuutto on erittäin vakava ja monimutkainen ongelma, kuten asiakirjan lopussa olevista liitteistä käy ilmi. Se on lisäksi koko Euroopan unionia koskeva aihe, ja sitä on myös käsiteltävä sellaisena. Etelärajan ylittäneet laittomat maahanmuuttajat pyrkivät poikkeuksetta muihin EU-maihin.

2.4

Koska Schengen-alueella ei ole sisärajoja, laittoman maahanmuuton ongelma vaikuttaa koko Eurooppaan, ja siihen on puututtava tehokkaalla yhteisellä EU:n toimintapolitiikalla.

2.5

ETSK on perehtynyt laittomaan maahanmuuttoon ja esittänyt näkemyksiään lausunnoissa, jotka ovat saaneet komitean jäsenistön laajan enemmistön tuen.

2.6

Lausunnoissa tarkastellaan EU:hun suuntautuvan laittoman maahanmuuton syitä ja todetaan, ettei EU:lla ole laitonta maahanmuuttoa koskevaa kokonaisvaltaista politiikkaa ja että EU on edistynyt hyvin hitaasti yhteisen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan luomisessa ja lainsäädännön yhdenmukaistamisessa. Niissä myös käsitellään laajasti ongelman seurauksia ja ehdotetaan ratkaisuja.

2.7

EU:hun saapuu meritse tuhansia laittomia maahanmuuttajia. Tästä seuraa, että meritse tapahtuvaan laittomaan maahanmuuttoon, joka Frontexin mukaan keskittyy Euro–Välimeri-alueelle, on puututtava erikseen.

2.8

Tämän lausunnon pääasiallisena tarkoituksena on tarkastella meritse tapahtuvan laittoman maahanmuuton ilmiötä, ja lisäksi siinä viitataan joihinkin laittomaan maahanmuuttoon yleisesti liittyviin ongelmiin ja pyritään löytämään kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joilla varmistetaan tehokas, inhimillinen ja rahoitettavissa oleva maahanmuuttopolitiikka.

3.1.1

Laittomien maahanmuuttajien ihmisoikeuksia on puolustettava kaikissa olosuhteissa heidän pelastamisestaan tai säilöön ottamisestaan aina suojeluaseman myöntämiseen tai kotimaahan palauttamiseen asti. Meritse tapahtuva laiton maahanmuutto johtaa usein ihmishenkien menetyksiin. ETSK korostaa, että perusihmisoikeuksia on suojeltava kaikissa olosuhteissa. ETSK on ehdottanut, että Euroopan unionin perusoikeusvirasto valvoisi myös rajatarkastuksia ja Frontexin toimintaa. Komitea tukee Frontexin neuvoa-antavan foorumin toimintaa ja ilmaisee olevansa halukas yhteistyöhön.

3.2.1

Jäsenvaltiot ja yksityiset alukset ovat velvollisia pelastamaan kaikki merihädässä olevat. Tämä käsittää myös maahanmuuttajat ja ihmiskauppiaat tai ihmisten salakuljettajat, jotka ovat ottaneet tietoisen riskin. Monesti turvapaikanhakijoita tai laittomia maahanmuuttajia kuljettavat ja ihmiskauppaa tai ihmisten salakuljetusta harjoittavat rikollisverkostot asettavat nämä henkilöt suureen vaaraan. Virastojen ja valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden tietojen mukaan Välimerellä menehtyy vuosittain tuhansia ihmisiä tällaisissa olosuhteissa, ja eräissä tapauksissa nämä henkilöt eivät ole saaneet apua ja turvaa lähivesillä liikkuneilta aluksilta.

3.3.1

Viime vuosina eräät oikeudelliset ja poliittiset kiistakysymykset ovat vaarantaneet tarpeettomasti ihmishenkiä pelastustoimissa Välimeren kansainvälisillä vesillä. ETSK korostaa, että maihinnousuasian ratkaisemiseksi on sovellettava periaatetta, jonka mukaan matkustajat lasketaan maihin lähimmässä turvallisessa paikassa sillä ehdolla, että kyseinen maa noudattaa kaikkia kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja on ihmisoikeusjärjestöjen tarkkailun piirissä. ETSK on täysin eri mieltä siitä, että maahanmuuttajat tulisi Frontex-operaatioiden yhteydessä viedä aina niihin jäsenvaltioihin, joissa operaatiot toteutetaan. Tällaisesta käytännöstä seuraa ainakin kaksi ongelmaa: i) muuttoliikepaineet niitä jäsenvaltioita kohtaan, jotka ennestäänkin kärsivät suuresta rasitteesta, kasvaa siinä määrin, etteivät Frontexia eniten tarvitsevat jäsenvaltiot enää voi isännöidä Frontex-operaatioita, ja ii) ratkaisu on haitallinen pelastetuille, jotka on kuljetettava koko matka Frontex-operaation isäntävaltioon eikä paikkaan, joka olisi olosuhteet huomioon ottaen tarkoituksenmukaisin (useimmiten lähin turvallinen paikka).

3.4.1

ETSK kehottaa EU:ta jatkamaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomista yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä laajamittaisesti. Dublinin asetuksessa määritellään kunkin jäsenvaltion vastuualueet turvapaikkahakemusten käsittelyssä. Komitea on jo todennut tämän järjestelmän aiheuttavan lukuisia ongelmia. Hakijalta olisi kysyttävä, missä jäsenvaltiossa hän haluaa hakemuksensa käsiteltävän. Vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa (4) komitea ehdotti, että "turvapaikanhakijat voisivat vapaasti valita maan, jolle he osoittavat turvapaikkahakemuksensa, ja että tästä syystä jäsenvaltioita kannustettaisiin – – soveltamaan humanitaarista lauseketta, josta säädetään asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa".

3.4.2

Jäsenvaltioiden yhteistyön alalla on käynnistetty joukko toimia, joita toteutetaan komission johdolla toimivan, kansallisista asiantuntijoista koostuvan Eurasil-ryhmän puitteissa. Lisäksi on luotu taloudellisen yhteisvastuun väline perustamalla Euroopan pakolaisrahasto. Vuodesta 2014 alkaen maahanmuutto- ja turvapaikkarahaston resursseja sekä joustavuutta lisätään hätätilanteita varten.

3.4.3

Turvapaikanhakijoiden suojelupyynnöt on käsiteltävä turvapaikkaa ja kansainvälisen suojelun myöntämistä koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti. Suojelua todella tarvitsevien tulisi voida saada sitä.

3.4.4

ETSK toistaa, että turvapaikanhakijoiden on saatava rajalla samanlaista kohtelua ja heille on annettava samat takeet kuin silloin, kun turvapaikkahakemus esitetään jäsenvaltion alueella.

3.4.5

Komitea kehottaa EU:ta sitoutumaan ihmiskauppaa harjoittavien rikollisverkostojen torjumiseen nykyistä voimakkaammin. Se katsoo kuitenkin, että eräät laitonta maahanmuuttoa vastaan suunnatut politiikat ovat synnyttämässä vakavan turvapaikkakysymystä koskevan kriisin Euroopassa. ETSK on todennut useissa lausunnoissaan (5), että laittoman maahanmuuton torjunnan ei pidä aiheuttaa uusia turvapaikka-asioihin liittyviä vaikeuksia ja että rajavalvonnasta vastaavilla virkamiehillä on oltava asianmukainen koulutus turvapaikkaoikeuden takaamiseksi.

3.4.6

ETSK kannattaa UNHCR:n tekemiä ehdotuksia perustaa turvapaikkakysymysten asiantuntijaryhmiä, jotka avustavat kaikissa EU:ssa toteutettavissa rajavalvontaoperaatioissa.

3.4.7

Erityisesti on huomattava, että tuhannet EU:hun saapuvista eivät hae turvapaikkaa, koska he ovat taloudellisista syistä muuttaneita, ja heidän pääasiallinen tarkoituksensa EU:hun saavuttua on jatkaa matkaa muihin Euroopan maihin eikä suinkaan jäädä siihen maahan, mihin he ensimmäiseksi saapuivat.

3.4.8

Liikkuvuuskumppanuudet eivät saa merkitä sitä, että kumppanuusmaat joutuvat vastaamaan niiden alueen kautta kulkevien henkilöiden turvapaikkamenettelyiden kaikista kustannuksista. EU:n tulisi antaa tukea turvapaikkarahaston kautta. Rahaston tuella olisi otettava käyttöön mekanismeja ja järjestelyjä, joiden ansiosta turvapaikkahakemukset voidaan käsitellä ja ratkaista kohtuullisen ajan kuluessa sisäisten oikeudellisten takeiden puitteissa.

3.4.9

ETSK kehottaa EU:ta jatkamaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän luomista yhdenmukaistamalla lainsäädäntöä laajamittaisesti. Turvapaikkahakemuksia tulisi käsitellä saapumisvaltion lisäksi myös muissa jäsenvaltioissa. Jokaiselta hakijalta olisi kysyttävä, missä jäsenvaltiossa hän haluaa hakemuksensa käsiteltävän. Vihreästä kirjasta antamassaan lausunnossa (6) komitea ehdotti, että "turvapaikanhakijat voisivat vapaasti valita maan, jolle he osoittavat turvapaikkahakemuksensa, ja että tästä syystä jäsenvaltioita kannustettaisiin – – soveltamaan humanitaarista lauseketta, josta säädetään asetuksen 15 artiklan 1 kohdassa". Tämä nopeuttaisi hakemusten käsittelyä ja auttaisi vähentämään käsittelyn ruuhkautumista saapumismaissa. ETSK kannattaa sitä, että EU tekee yhteistyötä kolmansien maiden kanssa niiden turvapaikkajärjestelmien kehittämiseksi ja saattamiseksi kansainvälisten vaatimusten mukaisiksi. Turvapaikka-asioiden ulkoisen ulottuvuuden osalta on edistytty aloilla, joista mainittakoon esimerkiksi tuki sellaisille kolmansille maille, joilla on erittäin suuri pakolaistaakka (alueelliset suojeluohjelmat ovat erityisen tärkeitä), tai pakolaisten uudelleensijoittaminen EU:n alueella.

3.5.1

Luvattomasti EU:hun saapuneiden maahanmuuttajien palauttamista on sovellettava varoen. Palautussopimukset kolmansien maiden kanssa ovat keskeisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että kotimaahan palaavien maahanmuuttajien oikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti.

3.5.2

Liikkuvuuskumppanuuksissa olisi sovittava palautusmenettelyistä, jotka perustuvat ensisijaisesti vapaaehtoiseen paluuseen ja joihin liittyy tukijärjestelmiä (7). Pakkokeinoihin perustuvat palautusmenettelyt on toteutettava kunnioittaen kotimaahansa palautettavien henkilöiden ihmisoikeuksia täysimääräisesti Euroopan neuvoston suositusten (8) mukaisesti.

3.5.3

Komitea esittää, että EU:ssa ja sen ulkopuolella sijaitsevien säilöönottokeskusten avoimuutta lisätään, että UNHCR:ä informoidaan säilöön otettujen henkilöiden tilanteesta ja että valtiovallasta riippumattomat organisaatiot voivat avustaa kyseisiä henkilöitä asianmukaisesti. ETSK katsoo, että raskaana olevia naisia ja alaikäisiä on suojeltava erityisesti ja että heidät on sijoitettava asianmukaisiin laitoksiin, joita on perustettava EU:n tuella.

3.6.1

ETSK korostaa, että ongelma on Euroopan laajuinen eikä koske ainoastaan Välimeren maita. Schengenin sopimuksen myötä on vieläkin selvempää, että Välimeren alueen maahanmuuttoilmiötä on käsiteltävä yhteiseurooppalaisin voimin. Tässä ei ole kyse ainoastaan yhteisöllisestä solidaarisuudesta vaan ennen kaikkea siitä, että EU:n jäsenvaltiot kantavat vastuunsa. Sitä varten komission olisi ehdotettava yhteistä EU:n toimintapolitiikkaa, ja neuvoston ja parlamentin olisi hyväksyttävä se.

3.6.2

Euroopan unionin jäsenvaltioiden rajat ja siis myös Välimeren rannikolla sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden merirajat ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden rajoja, ja kaikkien jäsenvaltioiden tulisi jakaa vastuu niiden asianmukaisesta hallinnoimisesta.

3.6.3

Kaikkien jäsenvaltioiden tulisi i) antaa resursseja tehokasta meripelastusta ja rajavalvontaa varten sekä osallistua ii) turvapaikkahakemusten käsittelyyn omien vastuualueidensa mukaisesti, iii) poikkeustilanteissa palautus- ja karkotusmenettelyiden täytäntöönpanoon, iv) Välimeren alueen pieniin jäsenvaltioihin saapuneiden muuttajien uudelleensijoittamiseen EU:n sisällä ja v) järjestäytyneen rikollisuuden ja salakuljetusten torjuntaan.

3.6.4

Uudelleensijoittamisessa olisi käytettävä pysyvää, vakiintunutta mekanismia. Komission tulisi antaa lainsäädäntöehdotus pysyvästä ja tehokkaasta EU:n sisäisestä uudelleensijoittamismekanismista, jonka lähtökohtana on turvapaikanhakijoiden uudelleensijoittamiseen sovellettava, EU:n sisäisen solidaarisuuden lisäämisestä turvapaikka-asioissa annetussa Euroopan parlamentin mietinnössä (2012/2032 INI) kuvattu EU:n jakoperuste. Jotta mekanismi olisi mahdollisimman tehokas, säädösehdotuksessa olisi myös otettava huomioon Maltassa toteutetusta EUREMA-pilottihankkeesta (9) saadut käytännön kokemukset.

3.7.1

Euroopan unionin tulisi käyttää poliittista ja taloudellista vaikutusvaltaansa erityisesti merkittävää EU-rahoitusta saavissa maissa painostaakseen niitä yhteistyöhön maahanmuuttoasioissa. Komitean mielestä liikkuvuuskumppanuuksien on sisällettävä kokonaisvaltaisen lähestymistavan neljä pilaria: laillisen maahanmuuton ja liikkuvuuden organisointi ja helpottaminen; laittoman maahanmuuton ja ihmiskaupan estäminen ja vähentäminen; kansainvälisen suojelun parantaminen ja turvapaikkapolitiikan ulkoisen ulottuvuuden edistäminen; muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden kehitysvaikutuksen maksimointi.

3.7.2

Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan muutakin kuin kurissapitotoimenpiteitä: kolmansissa maissa olisi toteutettava ennaltaehkäisevää toimintaa, ja olisi panostettava enemmän sellaisten yhteistyöohjelmien kehittämiseen, joilla tuetaan maanviljelyä ja karjankasvatusta, pk-yrityksiä jne. EU:n on osoitettava, että sillä on poliittista valtaa työskennellä turvallisuuden, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton aloilla yhdessä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joiden kanssa sen on määrä tehdä yhteistyötä ja jotka saavat siltä runsaasti rahoitusta. ETSK suhtautuu myönteisesti äskettäin Marokon kuningaskunnan kanssa allekirjoitettuun sopimukseen sekä aloitteeseen luoda liikkuvuuskumppanuuksia EU:n sekä Tunisian, Egyptin ja Libyan välillä. Olisi kuitenkin toteutettava riippumaton tutkimus nykyisten liikkuvuuskumppanuuksien tehokkuudesta ja vaikutuksista. ETSK kannattaa komission aloitetta varmistaa liikkuvuuskumppanuuksille tehokas arviointimekanismi. Liikkuvuuskumppanuudet, jotka ovat kumppanuusmaita oikeudellisesti sitomattomia yhteisiä poliittisia julistuksia, olisi lisäksi muutettava kansainvälisiksi sopimuksiksi. Komitean mielestä EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi tehdä uusia sopimuksia alueen muiden maiden kanssa. Koska EU:lla on erityislaatuinen suhde Turkkiin, maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä on painotettava molempien osapuolten välillä nykyistä enemmän erityisesti rikollisverkostojen torjumisen osalta.

3.7.3

Hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyiden toimivuuden takaamiseksi on tärkeää, että EU kehottaa laittomien maahanmuuttajien lähtömaita toimittamaan matkustusasiakirjat ripeästi.

3.7.4

Tätä asiaa tulisi käsitellä myös Euro–Välimeri-konferenssissa, sillä huomattava osa laittomista maahanmuuttajista saapuu EU:hun Välimeren rannikolla sijaitsevien kolmansien maiden kautta.

3.7.5

Eräitä kauttakulkumaita olisi autettava hallinnoimaan rajojaan nykyistä paremmin, perustamaan turvapaikkarakenteita ja vahvistamaan valmiuksiaan myöntää itse suojelua sitä tarvitseville.

3.8.1

Frontexin rakenneuudistusta olisi jatkettava, jotta siitä tulisi todellinen Euroopan ulkorajoista vastaava virasto, jolla on laajemmat koordinointi- ja ennaltaehkäisyvaltuudet. Sitä varten virastolle on osoitettava riittävät taloudelliset resurssit, joiden ansiosta se voi antaa maahanmuuttovirtojen kanssa vaikeuksissa oleville eteläisille jäsenvaltioille tarvittavaa apua. Lisäksi henkilöstön määrää (myös rajavartijoita) on lisättävä ja sähköisten valvonta- ja tallennuskeinojen käyttöönottoa vauhditettava. Euroopan rajavartijaryhmiä koskevan suunnitelman täytäntöönpanon tehostamiseksi olisi tehtävä enemmän työtä, kuten Euroopan parlamentin Frontexista antamassa mietinnössä (A7-0278/2011) korostetaan. Frontexin uusien toimivaltuuksien hyödyntämistä (kuten laitehankintoja) olisi myös nyt alettava harkita vakavasti.

3.8.2

Euroopan rannikkovartioverkostoa, joka turvaa aluerajoja, olisi vahvistettava. Näin voitaisiin koordinoida kansallisia resursseja ja EU:n toimenpiteitä ja lisätä yhteistyötä niin kansallisella kuin EU:n tasollakin.

3.9.1

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastolla (EASO) on oltava valmiudet yksilöidä selkeästi jäsenvaltioiden turvapaikkakäytännöissä vallitsevat erot sekä lainsäädännölliset erot ja ehdottaa tarvittavia muutoksia. Virastolla on myös oltava valtuudet laatia yhteisiä suuntaviivoja EU:n turvapaikkasäännöstön menettelyjä ja sisältöä koskevien eri näkökohtien tulkinnasta ja soveltamisesta, kuten komissio ehdottaa vihreässä kirjassaan.

3.9.2

Virastosta voisi tulla merkittävä keskus, joka vaihtaa hyviä käytänteitä ja kehittää turvapaikkakysymyksiä koskevia koulutustoimia etenkin rajavartijoille. Se voisi olla myös keskus, joka seuraa ja tutkii EU:n uusien turvapaikkatoimenpiteiden tuloksia. Virastosta käsin voitaisiin niin ikään perustaa yhteisiä turvapaikkakysymysten asiantuntijaryhmiä ja hallinnoida niitä.

3.9.3

Viraston on verkostoiduttava, tehtävä yhteistyötä Eurasil-ryhmän kanssa sekä ylläpidettävä tiiviitä yhteyksiä UNHCR:ään ja erikoistuneisiin valtiovallasta riippumattomiin organisaatioihin.

3.9.4

Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto aloitti toimintansa melko äskettäin. Sen odotetaan ryhtyvän viipymättä hoitamaan tehtäviään koko kapasiteetillaan ja etsimään kestäviä ratkaisuja ja varmistamaan kustannusten jakautumisen jäsenvaltioiden kesken EASO-asetuksessa kuvatun mukaisesti. Viraston on myös edistettävä aktiivisesti EU:n sisäistä solidaarisuutta EASO-asetuksessa vahvistettujen velvoitteiden mukaisesti.

3.10.1

Meritse tapahtuva laiton maahanmuutto on hengenvaarallista. Tuhannet ihmiset ovat menehtyneet yrittäessään ylittää Välimerta merikelvottomilla aluksilla. Näitä vaarallisia matkoja järjestävät rikollisverkostot, jotka sullovat satoja ihmisiä (myös naisia ja lapsia) aluksille, joilla ei ole tarvittavia varusteita tai tarvikkeita (edes hengenpelastusvälineitä) ja joista valtaosa ei ole merikelpoisia. Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen hyväksymässä päätöslauselmassa (päätöslauselma 1872 (2012)) aiheesta "Kuka on vastuussa Välimerellä menetetyistä ihmishengistä?" kuvataan hyvin yksityiskohtaisesti maahanmuuttajien salakuljettajien roolia vaarallisten Välimeren ylitysten järjestämisessä, ja se olisi otettava huomioon asian vakavuuden ymmärtämiseksi.

3.10.2

Jäsenvaltioiden tulee huolehtia siitä, että ihmissalakuljettajien ja ihmiskaupan harjoittajien rikosoikeudenkäynnit ja tuomiot ovat kaikkein ankarimpia ja että myös elinkautistuomiot ovat mahdollisia. Kauppiaiden hyväksikäyttämiä henkilöitä on aina pidettävä viattomina uhreina.

3.10.3

Ihmissalakuljetus lisää rikollisuutta myös siksi, että matkoja järjestävät rikollisverkostot perivät jokaiselta matkustajalta maksun usein kiristämällä ja käyttämällä epäinhimillisiä keinoja. ETSK korostaa, että EU:n tulisi tehdä yhteistyötä lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa kyseisten rikollisverkostojen hajottamiseksi. ETSK korostaa myös, että EU:n on käytettävä kaikkein voimakkaimpia keinoja ihmissalakuljettajien toiminnan ja ihmishenkien vaarantamisen lopettamiseksi.

3.10.4

EU:n tulisi myös harkita sopimusten tekoa kolmansien maiden kanssa maahanmuuttajien vastaanottokeskusten perustamisesta ja taloudellisen tuen antamisesta niiden perustamista ja toimintaa varten. Kyseisiin maihin perustettavat keskukset voisivat toimia yhteistyössä muiden, tunnistukseen ja hoitoon erikoistuneiden vastaanottokeskusten kanssa. Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n, UNHCR:n, perusoikeusviraston ja erikoistuneiden valtiovallasta riippumattomien organisaatioiden on valvottava näiden keskusten toimintaa.

3.10.5

Lisäksi EU:n on järjestettävä tiedotusta laittomaan maahanmuuttoon liittyvistä vaaroista ja vaikeuksista, jotta mahdolliset laittomat maahanmuuttajat saadaan luopumaan suunnitelmistaan tulla EU:hun laittomasti. Mahdollisille laittomille maahanmuuttajille on myös tiedotettava suurista vaikeuksista, jotka liittyvät ilman tarvittavia asiakirjoja maahan tulleiden työhakuun Euroopassa.

3.10.6

Organisaatioille, jotka jakavat lähtömaissa tietoa edellä mainituista asioista saadakseen mahdolliset maahanmuuttajat luopumaan vaarallisista matka-aikeistaan, olisi annettava henkistä ja taloudellista tukea.

3.10.7

ETSK kehottaa myös kiinnittämään huomiota ongelman perimmäisiin syihin, jotka liittyvät elintasoon lähtömaissa. Tätä varten olisi luotava erityisiä ohjelmia. Aihetta olisi tarkasteltava kokonaisvaltaisesti Euro–Välimeri-konferenssissa.

3.11.1

Laittomien maahanmuuttajavirtojen ennaltaehkäisyyn ja pysäyttämiseen tarvitaan rahoitusta. Säilöönottokeskuksia suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että laittomasti maahan tulleet pidetään erillään turvapaikkaa hakevista pakolaisista. Myös alaikäisille ja haavoittuvassa asemassa oleville on järjestettävä erityismajoitusta 15 päivän kuluessa. Frontexin tilaaman italialaisen tutkimuksen mukaan laittomasta maahanmuuttajasta aiheutuvat kustannukset ovat keskimäärin 48 euroa päivässä. Jos luku kerrotaan 100 000:lla, joka on vuosittain saapuvien maahanmuuttajien lukumäärä (Frontexin mukaan (10)), ja vuoden 365 päivällä, kokonaiskustannukset ovat yli 1,752 miljardia euroa vuodessa.

3.11.2

ETSK suhtautuu myönteisesti komission pyrkimyksiin yksinkertaistaa rahoitusvälineitä perustamalla kaksi rahastoa: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto (11) ja sisäisen turvallisuuden rahasto (12). Niihin liittyy horisontaaliasetus, jossa annetaan joukko yhteisiä säännöksiä ohjelmasuunnittelusta, tiedotuksesta, rahoitushallinnosta, valvonnasta ja seurannasta (13). ETSK antaa tukensa komission ehdotukselle jakaa talousarviomäärärahat jäsenvaltioiden kesken siten, että ne koostuvat perusosasta ja muuttuvasta tai joustavasta osasta. Joustavan osan käyttöä ajatellen ETSK pitää olennaisena, että kukin jäsenvaltio laatii EU:n painopisteiden mukaisesti vuotuisen ohjelmansa ja sisällyttää siihen yhteistyön muiden jäsenvaltioiden kanssa. Komitea kannattaa sitä, että vuodesta 2014 alkaen maahanmuutto- ja turvapaikkarahaston resursseja sekä joustavuutta lisätään hätätilanteita varten.

3.11.3

Ehdotetuilla muutoksilla korjataan tämänhetkiset ongelmat, sillä maahanmuuttovirtojen hallinnointia ja säilöönottokeskusten perustamista koskevat EU:n ohjelmat toteutetaan vuosittaiselta pohjalta. Sama pätee rahoitukseen ja toimenpiteisiin. Vastaanotto- ja majoitusrakenteita on kuitenkin lähes mahdotonta saada valmiiksi vuotuisen aikataulun puitteissa. Tästä syystä ohjelmien tulisi olla nykyistä joustavampia.

3.11.4

Alkuperämaasta lähtevän muuttoreitin varrella sijaitseville kolmansille maille olisi annettava rahoitusta vastaanotto- ja majoituskeskusten perustamista varten.

EU:n talousarviosta olisi edellä esitetyn taloudellisen esimerkin valossa varattava rahoitusta seuranta- ja ennaltaehkäisytoimiin (vartioalukset, rannikkovartioasemat, helikopterit), ja olisi varmistettava, että Frontexilla ja EASOlla on riittävät vuotuiset määrärahat tehtäviensä hoitamiseen täysipainoisesti. Rahoitusta on annettava myös sitä varten, että saapumisvaltiot voivat tehokkaasti torjua rikollisverkostojen toimintaa ja samalla taata asianmukaiset olosuhteet saapuville muuttajille.

—

25. huhtikuuta 2002 annettu lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille yhteisön maahanmuuttopolitiikkaan sovellettavasta avoimen koordinaation menetelmästä", esittelijä Luis Miguel Pariza Castaños, EYVL C 221, 17.9.2002

—

29. tammikuuta 2004 annettu lausunto aiheesta "Ehdotus: neuvoston asetus Euroopan operatiivisen ulkorajayhteistyön hallintaviraston perustamisesta", esittelijä Luis Miguel Pariza Castaños, EUVL C 108, 30.4.2004

—

27. lokakuuta 2004 annettu lausunto aiheesta "Ehdotus – Neuvoston päätös unionin ulkorajojen sekä viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan alan hallinnollisen yhteistyön toimintaohjelmasta (Argo-ohjelma) tehdyn päätöksen 2002/463/EY muuttamisesta", esittelijä Luis Miguel Pariza Castaños, EUVL C 120, 20.5.2005

—

12. maaliskuuta 2008 annettu lausunto aiheesta "Vihreä kirja – Yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän tulevaisuus", esittelijä An Le Nouail Marlière, EUVL C 204, 9.8.2008.