15.1.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 11/49

1.1

EU:n valtiontukipolitiikka on unionille strategisen tärkeää globalisoituneessa taloudessa, jossa kilpailu on voimakasta.

1.2

ETSK pitää komission tiedonannossa esitettyä uudistusta kannatettavana, sillä sen tavoitteena on

1.3

ETSK yhtyy komission näkemykseen siitä, että tehokkaiden valtiontukien ja kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteen välistä rakentavaa yhteyttä tulee vahvistaa. Kohdennetun valtiontukipolitiikan avulla voidaan edistää innovointia (myös sosiaalista innovointia), ympäristömyönteisen teknologian käyttöä ja inhimillisen pääoman kehittämistä aiheuttamatta ympäristöhaittoja. Hyvin kohdennettu ja dynaaminen valtiontukipolitiikka voi aktiivisesti edistää korkean työllisyystason ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden saavuttamista.

1.4

Tavoitteiltaan, toteuttamistavoiltaan ja aikataulultaan kunnianhimoista uudistusta on kuitenkin aiheellista tarkentaa eräin osin.

1.5

ETSK kehottaa komissiota tarkentamaan eräitä tiedonannon sisältämiä käsitteitä:

1.6

ETSK:ta askarruttavat seuraavat kaavailtuihin uudistuksiin liittyvät seikat:

1.7

Lisäksi ETSK ehdottaa eräitä muutoksia, joita se pitää välttämättöminä pk-yritysten tukemiseksi – kuten komission ja neuvoston mukaan on tarpeen – etenkin silloin, kun niihin kohdistuu kilpailupainetta unionin ulkopuolisten maiden yrityksistä, jotka saavat suurempia ja myöntämisperusteiltaan epäselvempiä suoria ja välillisiä valtiontukia.

1.7.1

Kun otetaan huomioon de minimis -tukien pienuus, niiden myönteiset vaikutukset pk-yrityksiin ja erittäin pieniin yrityksiin sekä niiden vähäinen vaikutus sisämarkkinoihin, ETSK ehdottaa, että niiden enimmäismäärä nostetaan pysyvästi 200 000 eurosta 500 000 euroon ja että se arvioidaan kolmen perättäisen vuoden ajalta kutakin yritystä kohti, kuten on päätetty tehdä yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen osalta.

1.7.2

Kun otetaan huomioon tarve auttaa eurooppalaisia pk-yrityksiä kehittämään markkinoitaan kansainvälisesti, ETSK ehdottaa yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen N:o 800/2008 27 artiklan 3 kohdan muuttamista niin, että julistetaan sisämarkkinoille soveltuviksi sellaiset tuet, joilla autetaan pk-yrityksiä osallistumaan messuille ja näyttelyihin yhtäjaksoisen, enimmäispituudeltaan kolmen vuoden jakson aikana.

1.8

ETSK esittää komissiolle kokemustensa valossa kolme käytännön suositusta:

2.1

Komissio haluaa uudistaa EU:n valtiontukipolitiikkaa seuraavien kolmen päätavoitteen mukaisesti:

2.2

Uudistuksen lähtökohtana on, että nykyisen politiikan on todettu olevan tuloksiltaan vaihtelevaa:

2.3

Koska sisämarkkinoiden koko potentiaali on hyödynnettävä (energia-ala, liikenneala, digitaaliteknologia), komissio ehdottaa tilanteen korjaamiseksi tavoitteiltaan, toteuttamistavoiltaan ja aikataulultaan kunnianhimoisen uudistuksen tekemistä.

2.4

Ehdotettu uudistus on tavoitteiltaan kunnianhimoinen, sillä tarkoituksena on yhtäältä saada yksi EU:n vanhimmista ja yhdennetyimmistä politiikoista palvelemaan kasvua Euroopassa ja toisaalta tehdä varsin radikaaleja menettelytapaparannuksia, joista ei kuitenkaan esitetä tiedonannossa numerotietoja eikä yksityiskohtia.

2.5

Ehdotettu uudistus on toteuttamistavoiltaan kunnianhimoinen, sillä komissio esittää johdonmukaisen uudistuskokonaisuuden yhtäaikaista toteuttamista "integroidun strategian" muodossa:

2.6

Ehdotettu uudistus on aikataulultaan kunnianhimoinen, sillä komissio kaavailee, että ehdotukset menettelyasetuksen ja valtuusasetuksen tarkistamisesta hyväksytään syksyllä 2012 ja paketin muut asiakirjat vuoden 2013 loppuun mennessä eli ennen vuosien 2014–2020 rahoitusnäkymien voimaantuloa.

3.1.1

ETSK kannattaa komission tiedonannossaan esittämää tavoitetta "helpottaa sellaisen hyvän tuen käsittelyä, joka on hyvin suunniteltu ja kohdistettu havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin ja yhteisen edun mukaisiin tavoitteisiin", keskittämällä valvonnat tapauksiin, joilla on suurin vaikutus sisämarkkinoilla, sekä yksinkertaistamalla sääntöjä ja nopeuttamalla päätöksentekoa.

Tämä menettelytapa nivoutuu kilpailuoikeuden laajempaan kehityskulkuun niin kilpailunvastaista toimintaa (kartellit ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttö) koskevan oikeuden kuin yrityskeskittymien valvonnan osalta.

3.1.2

Kilpailunvastainen toiminta: Asetuksella N:o 1/2003 (1) ja siihen liittyvillä asiakirjoilla toteutetusta "kilpailuoikeuden uudistamisesta" käynnistyi kilpailuoikeuden soveltamisen hajauttaminen, kun ennakkoilmoitusjärjestelmä lakkautettiin. Komissio pystyy näin ollen keskittämään toimensa vakavimpien rajoitusten ja väärinkäytösten, kuten kartellien, torjuntaan. Uudistamisen yhteydessä vahvistettiin kansallisten kilpailuviranomaisten verkoston ja komission yhteistyötä.

3.1.3

Yrityskeskittymien valvonta: Komissaari Joaquín Almunia ilmoitti hiljattain, että EU saattaa uudistaa piakkoin yrityskeskittymien valvontajärjestelmäänsä, jotta komissio voi paneutua erityisesti niihin keskittymiin, jotka todennäköisimmin vaikuttavat markkinoihin. (2) Lähiaikoina on tarkoitus yksinkertaistaa suoraviivaisimpien tapausten käsittelyä parantamalla "yksinkertaistettua menettelyä" ja tarkistaa ennakkoilmoitusmenettelyä. Pidemmällä aikavälillä voitaisiin tarkistaa itse yrityskeskittymien valvontajärjestelyjä niin, että tutkitaan vähemmistöostoja, joihin ei liity määräävyyttä, ja sovitetaan kansalliset järjestelmät ja EU:n järjestelmä aiempaa paremmin yhteen raja-arvojen ja siirtojen osalta.

3.2.1

ETSK toistaa kannattavansa yleisten valtiontukipuitteiden perustamista seuraaviin kriteereihin (3):

3.3.1

ETSK ymmärtää, että komission valvontatoimien keskittäminen ongelmallisimpiin tapauksiin toteutettaisiin mm. laajentamalla niiden tukitoimenpiteiden piiriä, jotka on vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Tämä edellyttäisi välttämättä jäsenvaltioiden vastuun lisäämistä. ETSK toteaa kuitenkin, että tässä yhteydessä olisi otettava huomioon valtiontukioikeuden erityispiirteet. Valtio ja laajemmin tarkastellen kaikki valtiolliset ja julkiset elimet, jotka voivat myöntää tukia, ovat tavallaan sekä tuomareita että asianosaisia.

3.3.2

Jäsenvaltioiden vastuun lisääminen tukien valvontaan liittyvissä asioissa saattaisi johtaa siihen, että jäsenvaltiot soveltavat sääntöjä subjektiivisesti, sekä epälojaaleihin toimiin jäsenvaltioiden välillä ja eräänlaisen talouspatriotismin paluuseen, mikä loppujen lopuksi lisäisi yritysten oikeudellista epävarmuutta.

3.3.3

Tällaisen riskin minimoimiseksi on ajateltavissa useita keinoja:

3.4.1

Komissio ja jäsenvaltiot ovat hyväksyneet joukon asiakirjoja (5) ja osoittaneet siten kykynsä reagoida vuosien 2008–2011 talous- ja finanssikriisiin. Etenkin jäsenvaltioiden tehostetun yhteistyön ja komission yksiköiden vahvan toiminnan ansiosta on pystytty tekemään nopeasti päätöksiä, mistä jäsenvaltiot ja yritykset ovat tyytyväisiä.

3.4.2

Yleisesti ottaen menettelyt ovat kuitenkin edelleen asianomaisten kannalta kohtuuttoman pitkiä ja monimutkaisia. ETSK ilmaiseekin tyytyväisyytensä komission haluun lyhentää tapausten käsittelyaikoja parantamalla hallinnollisia käytäntöjä ja antamalla jäsenvaltioille vastuuta avoimuuden ja tehokkuuden varmistamisesta. Kyseisten määräaikojen tulee noudattaa mahdollisimman pitkälti talousasioiden rytmiä.

3.4.3

Tietyntyyppisten tukien käsittelyyn sovellettavaa "yksinkertaistettua menettelyä" (6) voitaisiinkin laajentaa pitäen se kuitenkin tietyissä puitteissa. Kyseisessä menettelyssä komissio tarkistaa vain, onko tukitoimenpide voimassa olevien säännösten ja käytäntöjen mukainen.

3.5.1

Oleellista on, että valtiontukioikeus toteutuu käytännössä. ETSK toteaa kuitenkin, että jäsenvaltioiden tuomioistuimet eivät useinkaan pysty varmistamaan valtiontukioikeuden tehokasta täytäntöönpanoa mm. niiden yritysten oikeuksien takaamiseksi, jotka joutuvat kärsimään kilpailijatahoja hyödyttävistä laittomista tukitoimenpiteistä. Syitä voi olla useita, kuten se, etteivät tuomarit ole riittävän perehtyneitä EU:n kilpailuoikeuteen, sekä kaikkiin riita-asioihin luonnostaan liittyvät menettelylliset rajoitukset.

3.5.2

Tulee keksiä ratkaisuja, joiden avulla valtiontukioikeutta voidaan toteuttaa käytännössä nykyistä paremmin. Sekä yrityksillä että jäsenvaltioiden tuomioistuimilla olisi oltava käytettävissä nykyistä tehokkaampia välineitä ja menettelyjä.

4.1.1

ETSK kannattaa tavoitetta, jonka mukaan vain sellaiset tukitoimenpiteet hyväksyttäisiin, jotka i) edistävät kasvun tukemista niin, että niiden avulla pyritään korjaamaan markkinoiden toimintapuutteita (valtiontuen tulee nimenomaan täydentää yksityisiä menoja eikä korvata niitä), ja ii) ovat kannustavia eli innostavat tuensaajan toteuttamaan toimia, joita se ei olisi toteuttanut ilman tukea.

4.1.2

Tässä yhteydessä on ehdottomasti täsmennettävä käsitettä "markkinoiden toimintapuute" ja havainnollistettava sitä esimerkeillä eri aloilta mm. EU:n nykyisen oikeuskäytännön pohjalta, jotta sekä viranomaisten että yritysten on helpompi ymmärtää käsite samalla tavalla ja ottaa se huomioon tukitoimenpiteitä suunnitellessaan.

4.2.1

Tiedonannon kohdissa 16 ja 17 viitataan unionin ulkopuolisten maiden harjoittamaan kilpailupolitiikkaan. Komissio päättelee WTO:n vuonna 2006 tekemän vertailuanalyysin pohjalta, että EU:n valtiontukisäännöt tarjoavat muita avoimemmat puitteet, joiden perusteella voidaan kuitenkin myöntää samansuuruisia tukimääriä. ETSK toteaa, että komission tulisi pyytää WTO:lta tuoreempia tutkimustietoja, sillä kriisin puhjettua useat WTO:hon kuuluvat EU:n ulkopuoliset maat ovat myöntäneet valtavia tukia etenkin tuotantoteollisuuden aloille. Kun otetaan huomioon maailmanlaajuisen kriisin kärjistämä talouskilpailu, olisi toivottavaa, että vuodesta 2013 lähtien sovellettava kilpailupolitiikka pohjautuisi tuoreeseen ja tarkkaan tilannekuvaan esimerkiksi Yhdysvalloista, Kiinasta, Intiasta ja Brasiliasta (alueellisten hallintoyksiköiden myöntämät tuet mukaan luettuina).

4.2.2

Valtiontukisääntöjen täytäntöönpanon on vahvistettava yritysten kilpailukykyä sisämarkkinoilla ja kansainvälisillä markkinoilla. Eurooppalaiset yritykset joutuvat kuitenkin kilpailemaan sellaisiin unionin ulkopuolisiin maihin sijoittautuneiden yritysten kanssa, joiden lainsäädännössä ei ehkä rajoiteta valtiontukia lainkaan. Tämä voi vääristää kilpailua voimakkaasti ja eurooppalaisten yritysten kustannuksella, kuten komissio toteaa tiedonannossa. (7)

4.2.3

Komissio toteuttaa toimivaltuuksiensa puitteissa aloitteita yhtäläisten toimintaedellytysten luomiseksi globaalilla tasolla terveen kilpailun periaatteen pohjalta. Valtiontukilainsäädännön uudistukset on siis aina sovitettava yhteen mm. kauppapolitiikan välineisiin (WTO:n säännöt, kahdenväliset vapaakauppasopimukset) kohdistuvien komission toimien kanssa.

4.3.1

Komissio tunnustaa ehdotuksessa asetukseksi yritysten kilpailukykyä ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman perustamisesta vuosiksi 2014–2020 (COM(2011) 834 final), että pk-yrityksille tulee antaa tukea EU:n alueelle ja koko maailmaan suuntautuvan viennin edistämiseksi, jotta ne löytäisivät kasvumahdollisuuksia. Tarkoituksena on tarjoa kasvusuuntautuneille pk-yrityksille tukea ja palveluita Yritys-Eurooppa-verkoston (Enterprise Europe Network) kautta.

4.3.2

Komission noudattamat periaatteet vaikuttavat kuitenkin liian rajoittavilta, sillä esimerkiksi tuen antamista pk-yritysten messu- ja näyttelyosallistumiseen säännellään 6. elokuuta 2008 annetun asetuksen N:o 800/2008 27 artiklassa asetetuilla lukuisilla kumulatiivisilla ehdoilla: tuet voivat kattaa enintään 50 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, ja niitä voidaan myöntää vain unionissa sovellettavan määritelmän mukaisille pk-yrityksille ja vain silloin, kun yritys osallistuu ensimmäistä kertaa tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn.

4.3.3

Ensiosallistumista koskeva kriteeri ei sovi yhteen kansainvälisen kehityksen strategian kanssa, jossa edellytetään, että yritys on toiminut samoilla markkinoilla vähintään kolme vuotta ennen kuin se voi laatia kehittämisstrategiansa (edustus, sijoittuminen, jakelu). Siksi ETSK ehdottaa, että 27 artiklan 3 kohdassa korvattaisiin kriteeri "osallistuu ensimmäistä kertaa" seuraavasti: "enintään kolmen perättäisen vuoden ajalta, kun yritys osallistuu tietyille messuille tai tiettyyn näyttelyyn". Kaksi muuta kriteeriä jäisivät ennalleen.

4.4.1

EU:n tulee varmistaa, että valtiontuet edistävät innovointia – myös sosiaalisissa kysymyksissä Innovaatiounioni-lippulaivahankkeessa jo tunnustettujen sosiaalisen innovoinnin tukien myötä – sekä ympäristömyönteisen teknologian käyttöä ja inhimillisen pääoman kehittämistä kestävän kehityksen mallia sovellettaessa. ETSK pitää ilahduttavana, että sosiaaliseen innovointiin kohdistuvat tuet enenevästi tunnustetaan sisämarkkinoille soveltuviksi tuiksi (8), ja toivoo, että tämänsuuntainen kehitys nopeutuu tulevaisuudessa valtiontukiuudistuksen toteutuessa.

4.4.2

Lisäksi ETSK kannattaa erityisten valtiontukien luomista sellaisen tutkimus- ja kehittämistyön edistämiseksi, joka käsittää yhteiskunnassa muita heikommassa asemassa oleville ryhmille (mm. vammaisille) tarkoitettujen tuotteiden, ohjelmien ja palvelujen suunnittelun, toteuttamisen ja markkinoille saattamisen. (9)