22.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 349/40

A.

ottaa huomioon, että parlamentti suhtautuu myönteisesti Pittsburghissa syyskuussa 2009 pidetyn huippukokouksen jälkeen G20-tasolla aloitettuihin tutkimuksiin rahasiirtojen verotusta koskevien kansainvälisten säännösten kehittämiseksi,

B.

ottaa huomioon, että parlamentti on kehottanut pyrkimään pikaiseen edistymiseen asiassa, jotta varmistetaan, että rahoitusala osallistuu kohtuullisessa määrin talouden elvyttämiseen ja kehittämiseen, ottaen huomioon, että reaalitalous, veronmaksajat, kuluttajat, julkiset palvelut ja koko yhteiskunta maksavat rahoituskriisistä aiheutuneet suuret kustannukset ja joutuvat kärsimään sen seurauksista,

C.

ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto on korostanut, että on tärkeää uudistaa talous- ja yhteiskuntasopimus yhteiskunnan ja sitä palvelevien rahoituslaitosten välillä ja varmistaa, että kansalaiset saavat hyötyä hyvinä aikoina ja ovat suojattuja riskeiltä; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto on siksi kannustanut Kansainvälistä valuuttarahastoa pohtimaan kaikkia vaihtoehtoja, kansainvälinen rahasiirtojen verotus mukaan lukien; ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvosto on myös kehottanut neuvostoa ja komissiota määrittämään keskeiset periaatteet, joita uusissa maailmanlaajuisissa järjestelyissä olisi noudatettava,

D.

ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot ovat pyytäneet ottamaan käyttöön rahasiirtoja koskevan veron,

E.

ottaa huomioon, että uudet sääntelyaloitteet, kuten veroparatiisien vastaiset toimet, taseen ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvien porsaanreikien poistaminen, pörssikauppaa koskevat vaatimukset ja transaktiorekisterien käyttö johdannaisten rekisteröintiin, ovat selvästi muuttaneet poliittista toimintaa tällä alalla,

F.

ottaa huomioon, että komissio työstää talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja verotuksesta vastaavan komission jäsenen välisessä 6. lokakuuta 2009 pidetyssä kokouksessa esitettyjen kysymysten johdosta parhaillaan ajatuksia ”innovatiivisen rahoituksen” soveltamisesta maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien rahasiirtojen verotus, esittääkseen ehdotuksia sopivana ajankohtana, ja että komission puheenjohtaja Barroso on vahvistanut tämän parlamentille 15. joulukuuta 2009 antamassaan lausunnossa,

G.

ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto kerää parhaillaan suuren yleisön näkemyksiä rahoitusalan verotuksesta osana Pittsburghissa 24. ja 25. syyskuuta 2009 pidetyn G20-kokouksen esittämää pyyntöä,

H.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioissa on olemassa erilaisia rahasiirtoihin kohdistuvia veroja ja maksuja; ottaa huomioon, että kansalliset verot ja tullit koskevat yleensä vain valikoituja omaisuuseriä; toteaa, että Belgia ja Ranska ovat hyväksyneet valuutanvaihtoveroa koskevia säädöksiä kansallisella tasolla, mutta että ne tulevat voimaan vain mikäli kyseistä veroa ryhdytään soveltamaan EU:n tasolla,

I.

ottaa huomioon, että pääoman hankinnasta perittävät välilliset verot, kuten uusista osakkeista maksettava leimavero, arvopapereista maksettava lunastusmaksu ja toiminnan uudelleenjärjestelystä maksettava maksu aiheuttavat syrjintää, kaksinkertaista verotusta ja erilaisia käytäntöjä, jotka haittaavat pääoman vapaata liikkuvuutta,

J.

ottaa huomioon, että rahasiirtojen määrä on viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt valtavasti ja nopeasti verrattuna tavaroiden ja palveluiden kaupan määrään, ja toteaa, että tähän ovat syynä muun muassa nopeasti kasvavat johdannaismarkkinat,

K.

ottaa huomioon, että G20-johtajilla on kollektiivinen vastuu kriisin yhteiskunnallisten vaikutusten lieventämisestä sekä omissa jäsenvaltioissaan että kehitysmaissa, joille kriisin välillisistä vaikutuksista on ollut vakavia seurauksia; ottaa huomioon, että rahasiirroista perittävä vero edistäisi omalta osaltaan kriisistä aiheutuneiden kustannusten kattamista,

1.

katsoo, että Euroopan unionin olisi G20-kokousten kansainvälisissä puitteissa sovittava yhteinen kanta niihin vaihtoehtoihin, joilla rahoitusala osallistuisi kohtuullisessa määrin niiden kustannusten maksamiseen, jotka se on aiheuttanut reaalitaloudelle tai jotka liittyvät hallituksen toimiin pankkijärjestelmän vakauttamiseksi; katsoo, että EU:n olisi G20:n tekemän työn ohella ja sitä vastaavasti kehitettävä oma strategiansa, kun on kyse erilaisista mahdollisista toimintavaihtoehdoista;

2.

katsoo objektiiviseen analyysiin perustuvan, johdonmukaisen EU:n kannan saavuttamista silmällä pitäen, että komission olisi laadittava riittävän ajoissa ennen seuraavaa G20-huippukokousta vaikutustenarviointi maailmanlaajuisesta rahasiirroista perittävästä verosta ja arvioitava siinä sekä sen hyödyt että haitat;

3.

Vaatii komissiota arvioinnissa tarkasti pohtimaan seuraavia näkökohtia:

4.

painottaa, että kaikissa ratkaisuissa on ehdottomasti pyrittävä välttämään EU:n kilpailukyvyn heikentämistä tai kestävien investointien, innovaation ja kasvun vaikeuttamista, koska niistä on hyötyä reaalitaloudelle ja yhteiskunnalle;

5.

korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon pankkialan tarve kerätä tervettä pääomaa, jotta varmistetaan pankkijärjestelmän kyky rahoittaa reaalitalouden investointeja; toteaa lisäksi, että on tärkeää estää kohtuuton riskien otto;

6.

kehottaa komissiota ja neuvostoa arvioimaan, missä määrin erilaiset rahasiirtojen verotusvaihtoehdot voivat hyödyttää EU:n talousarviota;

7.

kehottaa komissiota ja neuvostoa arvioimaan, missä määrin nyt pohdittavina olevia vaihtoehtoja voitaisiin käyttää myös innovatiivisina rahoitusmekanismeina, joilla tuettaisiin ilmastonmuutokseen mukautumista ja sen vaikutusten lieventämistä kehitysmaissa sekä rahoitettaisiin kehitysyhteistyötä;

8.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan keskuspankille sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.