31.3.2009

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 75/1

---

Neuvoston 9 päivänä tammikuuta 2009 vahvistama

YHTEINEN KANTA (EY) N:o 10/2009,

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2009 antamiseksi energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston perustamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

(2009/C 75 E/01)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komission 10 päivänä tammikuuta 2007 antamassa tiedonannossa ”Energiapolitiikka Euroopalle” korostetaan tarvetta saattaa valmiiksi sähkön ja maakaasun sisämarkkinat. Sääntelykehyksen parantaminen yhteisön tasolla yksilöitiin yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta.

(2)

Komission päätöksellä 2003/796/EY (4) perustettiin sähkö- ja kaasualan riippumaton neuvoa-antava ryhmä eli Euroopan sähkö- ja kaasualan sääntelyviranomaisten ryhmä (European Regulators Group for Electricity and Gas, jäljempänä ERGEG), jonka tehtävänä on helpottaa neuvonpitoa, koordinointia ja yhteistyötä jäsenvaltioiden sääntelyviranomaisten välillä sekä näiden elinten ja komission välillä sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden lujittamiseksi. Ryhmä koostuu niiden kansallisten sääntelyviranomaisten edustajista, jotka on perustettu sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/54/EY (5) sekä maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 26 päivänä kesäkuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/55/EY (6) mukaisesti.

(3)

ERGEG:n perustamisensa jälkeen tekemällä työllä on ollut myönteinen vaikutus sähkön ja kaasun sisämarkkinoiden toteuttamiseen. Energia-alalla tunnustetaan kuitenkin laajasti ja ERGEG on itse ehdottanut, että kansallisten sääntelyviranomaisten välinen vapaaehtoinen yhteistyö olisi vastedes toteutettava yhteisön rakenteessa, jolla on selkeä toimivalta ja valtuudet tehdä sääntelypäätöksiä tietyissä tapauksissa.

(4)	Eurooppa-neuvosto kehotti maaliskuussa 2007 komissiota ehdottamaan toimenpiteitä riippumattoman elimen luomiseksi kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä varten.

(5)	Keskuselimen resurssitarpeita koskevan vaikutustenarvioinnin pohjalta pääteltiin, että muihin vaihtoehtoihin verrattuna riippumattomalla keskuselimellä on useita etuja pitkällä aikavälillä. Siksi olisi perustettava energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’virasto’.

(6)

Viraston olisi varmistettava, että kansallisten sääntelyviranomaisten sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä…annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/…/EY (7) ja maakaasun sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/…/EY (7) mukaisesti harjoittama sääntely koordinoidaan asianmukaisesti ja että sitä tarvittaessa täydennetään yhteisön tasolla. Tämän vuoksi olisi taattava viraston riippumattomuus, tekniset ja sääntelyvalmiudet, avoimuus ja tehokkuus.

(7)

Viraston olisi seurattava siirtoverkonhaltijoiden alueellista yhteistyötä sähköalalla ja kaasualalla sekä sähkön siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (European Network of Transmission Operators for Electricity, jäljempänä Sähkö-ENTSO, ja kaasun siirtoverkonhaltijoiden eurooppalaisen verkoston (European Network of Transmission System Operators for Gas, jäljempänä Kaasu-ENTSO, tehtävien suorittamista. Viraston mukanaolo on keskeinen edellytys sille, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö toteutuu tehokkaalla ja avoimella tavalla sähkön ja maakaasun sisämarkkinoiden hyödyksi.

(8)

Virastolla on tärkeä rooli kehitettäessä ei-sitovia puiteohjeita, joiden mukaisia verkkosääntöjen on oltava. Lisäksi katsotaan viraston kannalta asianmukaiseksi ja viraston tarkoituksen kannalta johdonmukaiseksi, että sillä on oma roolinsa verkkosääntöjen tarkastelussa (sekä niitä luotaessa että niitä muutettaessa), jotta se voisi varmistaa, että verkkosäännöt ovat ei-sitovien puiteohjeiden mukaisia, ennen kuin se mahdollisesti suosittelee niitä komissiolle hyväksyttäviksi.

(9)

On tarkoituksenmukaista luoda puitteet, joissa kansalliset sääntelyviranomaiset voivat tehdä yhteistyötä. Näiden puitteiden olisi helpotettava lainsäädännön yhdenmukaista soveltamista sähkön ja kaasun sisämarkkinoilla koko yhteisössä. Useampaa kuin yhtä jäsenvaltiota koskevissa tilanteissa virastolla olisi oltava valtuudet tehdä yksittäisiä päätöksiä. Näiden valtuuksien olisi tietyin edellytyksin katettava tekniset kysymykset, sellaisen sähkö- ja kaasualan infrastruktuurin sääntely, joka yhdistää tai voisi yhdistää vähintään kahta jäsenvaltiota, sekä uusiin sähkön rajayhdysjohtoihin ja useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa sijaitseviin uusiin kaasuinfrastruktuureihin sovellettavien vapautusten myöntäminen sisämarkkinasäännöistä viimeisenä keinona.

(10)

Koska virasto valvoo kansallisia sääntelyviranomaisia, sillä olisi oltava komissioon nähden neuvoa-antava rooli markkinoiden sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Sen olisi myös ilmoitettava komissiolle, jos se havaitsee, että siirtoverkonhaltijoiden välinen yhteistyö ei tuota tarvittavia tuloksia tai että kansallinen sääntelyviranomainen, jonka päätös ei ole suuntaviivojen mukainen, ei riittävästi noudata viraston lausuntoa.

(11)	Viraston olisi myös voitava antaa ei-sitovia suuntaviivoja, joilla autetaan kansallisia sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita jakamaan hyviä toimintatapoja.

(12)	Viraston rakenteen olisi vastattava energia-alan sääntelyn erityistarpeita. Erityisesti kansallisten sääntelyviranomaisten erityisrooli ja niiden riippumattomuus on otettava kaikilta osin huomioon.

(13)

Johtokunnalla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi vahvistaa talousarvion, valvoa sen toteuttamista, laatia sisäiset säännöt, antaa varainhoitoa koskevat säännöt ja nimittää johtajan. Neuvoston nimittämien johtokunnan jäsenten vaihtumisen yhteydessä olisi sovellettava kiertojärjestelmää jäsenvaltioiden tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi ajan mittaan.

(14)

Virastolla olisi oltava tarvittava toimivalta, jotta se voi huolehtia sääntelytehtävistä tehokkaasti ja ennen kaikkea riippumattomasti. Sen lisäksi, että sääntelyviranomaisten riippumattomuus on hyvän hallintotavan keskeinen periaate, se on myös välttämätön edellytys markkinoiden luottamuksen varmistamiselle. Sääntelyneuvoston olisi siksi toimittava riippumatta kaupallisista eduista ja pyytämättä tai ottamatta vastaan ohjeita minkään jäsenvaltion hallitukselta, komissiolta tai miltään muulta julkisesta tai yksityiseltä elimeltä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sääntelyneuvoston jäsenten toimimista omien kansallisten viranomaistensa puolesta.

(15)

Jos virastolla on päätöksentekovaltuudet, asianosaisille olisi menettelyn tehokkuuden vuoksi myönnettävä oikeus valittaa valituslautakuntaan, joka on osa virastoa mutta riippumaton sekä sen hallinto- että sääntelyelimestä. Jatkuvuuden takaamiseksi valituslautakunnan jäsenten nimittämisen tai vaihtumisen yhteydessä olisi voitava uudistaa valituslautakunta osittain.

(16)

Viraston rahoituksen olisi tultava pääasiassa Euroopan unionin yleisestä talousarviosta, maksuista ja vapaaehtoisena rahoituksena. Resurssien, jotka kansalliset sääntelyviranomaiset ovat asettaneet yhteisesti käyttöön yhteistyötään varten yhteisön tasolla, olisi oltava jatkossa viraston käytössä. Yhteisön talousarviomenettelyä olisi sovellettava tukiin, joita maksetaan Euroopan unionin yleisestä talousarviosta. Lisäksi tilintarkastustuomioistuimen tulisi vastata tilintarkastuksesta Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19 päivänä marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 (8) 91 artiklan mukaisesti.

(17)

Virastolla tulisi olla erittäin pätevä henkilöstö. Viraston olisi erityisesti hyödynnettävä sääntelyviranomaisten, komission ja jäsenvaltioiden virastoon tilapäisesti siirtämän henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta. Viraston henkilöstöön olisi sovellettava asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (9) vahvistettuja Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä ja Euroopan yhteisöjen muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’ ja ’palvelussuhteen ehdot’, sekä Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä. Johtokunnan olisi yhteisymmärryksessä komission kanssa vahvistettava tarvittavat soveltamissäännöt.

(18)	Viraston olisi sovellettava yleisiä sääntöjä, jotka koskevat yhteisön toimielinten asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi. Johtokunnan olisi vahvistettava käytännön toimenpiteet kaupallisesti arkaluonteisten tietojen ja henkilötietojen suojaamiseksi.

(19)	Maiden, jotka eivät ole Euroopan yhteisön jäseniä, olisi yhteisön kanssa tehtävien asianmukaisten sopimusten mukaisesti voitava osallistua viraston työhön.

(20)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (10) mukaisesti.

(21)

Komissiolle olisi erityisesti siirrettävä toimivalta antaa suuntaviivat, jotka ovat tarpeen tilanteissa, joissa virasto tulee toimivaltaiseksi päättämään rajat ylittävään infrastruktuuriin pääsyn ehdoista ja kyseisen infrastruktuurin käyttöturvallisuudesta. Koska nämä toimenpiteet ovat laajakantoisia ja niiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä uusilla muilla kuin keskeisillä osilla, ne on hyväksyttävä päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklassa säädettyä valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli kansallisten sääntelyviranomaisten yhteistyötä yhteisön tasolla, vaan se voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen,

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Perustaminen ja oikeudellinen asema

1 artikla

Perustaminen

1.   Tällä asetuksella perustetaan energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto, jäljempänä ’virasto’.

2.   Viraston tarkoituksena on avustaa direktiivin 2009/…/EY 34 artiklassa ja direktiivin 2009/…/EY 38 artiklassa tarkoitettuja sääntelyviranomaisia jäsenvaltiossa suoritettavien sääntelytehtävien suorittamisessa yhteisön tasolla ja tarvittaessa koordinoida näiden sääntelyviranomaisten toimintaa.

3.   Kunnes viraston tilat ovat käytettävissä, se toimii komission tiloissa.

2 artikla

Oikeudellinen asema

1.   Virasto on yhteisön elin, jolla on oikeushenkilön asema.

2.   Virastolla on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen oikeuden mukainen oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Virastoa edustaa sen johtaja.

3 artikla

Kokoonpano

Virastoon kuuluu:

a)	johtokunta, jonka tehtävät määritellään 12 artiklassa;

b)	sääntelyneuvosto, jonka tehtävät määritellään 14 artiklassa;

c)	johtaja, jonka tehtävät määritellään 16 artiklassa;

d)	valituslautakunta, jonka tehtävät määritellään 18 artiklassa.

4 artikla

Viraston päätösten tyypit

Virasto voi:

a)	antaa siirtoverkonhaltijoille osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;

b)	antaa sääntelyviranomaisille osoitettuja lausuntoja;

c)	antaa komissiolle osoitettuja lausuntoja ja suosituksia;

d)	tehdä yksittäisiä päätöksiä 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa.

II LUKU

Tehtävät

5 artikla

Yleiset tehtävät

Virasto voi komission pyynnöstä tai omasta aloitteestaan antaa komissiolle lausunnon kaikista kysymyksistä, jotka liittyvät tarkoitukseen, jota varten virasto on perustettu.

6 artikla

Siirtoverkonhaltijoiden yhteistyöhön liittyvät tehtävät

1.   Virasto antaa komissiolle lausunnon Sähkö-ENTSOn perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta verkkoon pääsyä koskevista edellytyksistä rajat ylittävässä sähkön kaupassa … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2009 (7) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti ja Kaasu-ENTSOn perussääntöluonnoksesta, jäsenluettelosta ja työjärjestysluonnoksesta maakaasunsiirtoverkkoihin pääsyä koskevista edellytyksistä … annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o …/2009 (7) 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Virasto seuraa Sähkö-ENTSOlle asetettujen tehtävien suorittamista siten kuin asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklassa säädetään ja Kaasu-ENTSOlle asetettujen tehtävien suorittamista siten kuin asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklassa säädetään.

3.   Virasto voi antaa lausunnon:

a)	Sähkö-ENTSOlle siten kuin asetuksen (EY) N:o …/2009 8 artiklan 2 kohdassa säädetään ja Kaasu-ENTSOlle siten kuin asetuksen (EY) N:o …/2009 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään verkkosäännöistä, ja

b)

Sähkö-ENTSOlle siten kuin asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklan 2 alakohdan 1 alakohdassa säädetään ja Kaasu-ENTSOlle siten kuin asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklan 2 alakohdan 1 alakohdassa säädetään ehdotuksesta vuotuiseksi työohjelmaksi ja ehdotuksesta verkon ei-sitovaksi kymmenvuotiseksi kehittämissuunnitelmaksi.

4.   Jos virasto katsoo, että sille asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklan 2 kohdan 2 alakohdan mukaisesti toimitettu vuotuinen työohjelmaluonnos tai ei-sitova kymmenvuotinen verkon kehittämissuunnitelmaluonnos ei edistä syrjimättömyyttä, tosiasiallista kilpailua ja markkinoiden tehokasta toimintaa tai kolmansille osapuolille avoimen rajat ylittävän yhteenliittämisen riittävää tasoa, se antaa asianmukaisesti perustellun lausunnon ja suosituksia Sähkö-ENTSOlle, Kaasu-ENTSOlle ja komissiolle.

Virasto toimittaa komissiolle ehdotuksen ei-sitovaksi puiteohjeiksi, mikäli siltä asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 2 kohdan nojalla tätä edellytetään. Virasto tarkastelee uudelleen ehdotusta ei-sitoviksi puiteohjeiksi ja toimittaa sen uudelleen komissiolle, mikäli siltä asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 4 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 4 kohdan nojalla tätä edellytetään.

Virasto toimittaa Sähkö-ENTSOlle ja Kaasu-ENTSOlle perustellun lausunnon verkkosäännöistä asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 7 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

Virasto toimittaa verkkosäännöt komissiolle ja voi suosittaa sen hyväksymistä asetuksen (EY) N:o … 6 artiklan 9 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 9 kohdan mukaisesti. Virasto laatii ja toimittaa komissiolle ehdotuksen verkkosäännöiksi, mikäli siltä asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 10 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 10 kohdan nojalla tätä edellytetään.

5.   Virasto toimittaa komissiolle asianmukaisesti perustellun lausunnon asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklan 1 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti, jos Sähkö-ENTSO tai Kaasu-ENTSO ei ole pannut täytäntöön asetuksen (EY) N:o …/2009 8 artiklan 2 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 8 artiklan 2 kohdan nojalla vahvistettuja verkkosääntöjä tai verkkosääntöjä, jotka on vahvistettu kyseisten asetusten 6 artiklan 1–10 kohdan mukaisesti mutta joita komissio ei ole hyväksynyt kyseisten asetusten 6 artiklan 11 kohdan mukaisesti.

6.   Virasto seuraa ja analysoi komission asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 11 kohdan ja asetuksen (EY) N:o …/2009 6 artiklan 11 kohdan mukaisesti vahvistamien verkkosääntöjen ja suuntaviivojen täytäntöönpanoa, niiden vaikutusta markkinoiden yhdentymistä helpottavien sovellettavien sääntöjen yhdenmukaistamiseen samoin kuin syrjimättömyyteen, tehokkaaseen kilpailuun ja markkinoiden tehokkaaseen toimivuuteen, sekä raportoi siitä komissiolle.

7.   Virasto seuraa asetuksen (EY) N:o …/2009 12 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o …/2009 12 artiklassa tarkoitettua siirtoverkonhaltijoiden alueellista yhteistyötä ja ottaa tämän yhteistyön tulokset asianmukaisesti huomioon laatiessaan lausuntojaan, suosituksiaan ja päätöksiään.

7 artikla

Kansallisiin sääntelyviranomaisiin liittyvät tehtävät

1.   Virasto tekee teknisiä kysymyksiä koskevat yksittäiset päätökset, kun päätöksiä edellytetään direktiivissä 2009/…/EY, direktiivissä 2009/…EY, asetuksessa (EY) N:o …/2009 tai asetuksessa (EY) N:o …/2009.

2.   Virasto voi työohjelmansa mukaisesti tai komission pyynnöstä antaa ei-sitovia suuntaviivoja auttaakseen sääntelyviranomaisia ja markkinatoimijoita hyvien toimintatapojen edistämisessä.

3.   Virasto edistää yhteistyötä kansallisten sääntelyviranomaisten välillä sekä sääntelyviranomaisten välillä alueellisella tasolla ja ottaa tämän yhteistyön tulokset asianmukaisesti huomioon laatiessaan lausuntojaan, suosituksiaan ja päätöksiään. Jos virasto katsoo, että kyseistä yhteistyötä varten tarvitaan sitovia sääntöjä, se antaa tarvittavat suositukset komissiolle.

4.   Virasto antaa minkä tahansa sääntelyviranomaisen tai komission pyynnöstä lausunnon siitä, onko sääntelyviranomaisen tekemä päätös direktiivissä 2009/…/EY, direktiivissä 2009/…/EY, asetuksessa (EY) N:o …/2009 tai asetuksessa (EY) N:o …/2009 tarkoitettujen suuntaviivojen mukainen.

5.   Jos kansallinen sääntelyviranomainen ei riittävästi noudata 4 kohdassa tarkoitettua viraston lausuntoa neljän kuukauden kuluessa sen saamispäivästä, virasto ilmoittaa asiasta komissiolle.

6.   Jos kansallinen sääntelyviranomainen kohtaa yksittäisessä tapauksessa vaikeuksia direktiivissä …, direktiivissä 2009/…/EY, asetuksessa (EY) N:o …/2009 tai asetuksessa (EY) N:o …/2009 tarkoitettujen suuntaviivojen soveltamisessa, se voi pyytää virastolta lausuntoa. Virasto antaa komissiota kuultuaan lausuntonsa neljän kuukauden kuluessa tällaisen pyynnön vastaanottamisesta.

7.   Virasto päättää vähintään kahta jäsenvaltiota yhdistävän tai mahdollisesti yhdistävän sähkön ja kaasun infrastruktuuriin, jäljempänä ’rajat ylittävä infrastruktuuri’, pääsyn ehdoista ja kyseisen infrastruktuurin käyttöturvallisuudesta 8 artiklan mukaisesti.

8 artikla

Rajat ylittävään infrastruktuuriin pääsyn ehtoja ja sen käyttöturvallisuutta koskevat tehtävät

1.   Virasto päättää rajat ylittävään infrastruktuuriin liittyvistä sääntelykysymyksistä, jotka kuuluvat kansallisten sääntelyviranomaisten toimivaltaan ja joihin voi sisältyä pääsyä ja kyseisen infrastruktuurin käyttöturvallisuutta koskevia ehtoja, ainoastaa:

a)	kun toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset eivät ole päässeet sopimukseen kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona asia annettiin näistä sääntelyviranomaisista viimeisen käsiteltäväksi, tai

b)	toimivaltaisten kansallisten sääntelyviranomaisten yhteisestä pyynnöstä.

Toimivaltaiset kansalliset sääntelyviranomaiset voivat yhdessä pyytää a alakohdassa tarkoitetun määräajan jatkamista enintään kuudella kuukaudella.

Päätöksensä valmistelussa virasto kuulee kansallisia sääntelyviranomaisia ja siirtoverkonhaltijoita, joita asia koskee, ja sille annetaan tieto kaikkien asianomaisten siirtoverkonhaltijoiden ehdotuksista ja huomioista.

2.   Rajat ylittävään infrastruktuuriin pääsyn ehtoihin on kuuluttava:

a)	kapasiteetin jakamismenettely,

b)	jakamisen ajalliset kehykset,

c)	ylikuormituksesta aiheutuvien tulojen jakaminen,

d)	kyseisen infrastruktuurin käyttäjiltä perittävät kustannukset, joita tarkoitetaan asetuksen (EY) N:o …/2009 17 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja direktiivin 2009/…/EY 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa.

3.   Jos asia on saatettu viraston käsiteltäväksi 1 kohdan nojalla:

a)	virasto tekee päätöksensä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona asia saatettiin sen käsiteltäväksi,

b)	virasto voi tarvittaessa tehdä väliaikaisen päätöksen sen varmistamiseksi, että kyseisen infrastruktuurin toimitusvarmuus tai käyttöturvallisuus on suojattu.

4.   Komissio voi antaa suuntaviivoja siitä, missä tilanteissa virasto tulee toimivaltaiseksi päättämään rajat ylittävään infrastruktuuriin pääsyn ehdoista ja kyseisen infrastruktuurin käyttöturvallisuudesta. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on muuttaa tämän asetuksen muita kuin keskeisiä osia täydentämällä sitä, hyväksytään tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua valvonnan käsittävää sääntelymenettelyä noudattaen.

9 artikla

Muut tehtävät

1.   Virasto voi viimeisenä keinona myöntää asetuksen (EY) N:o …/2009 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja vapautuksia. Virasto voi myös myöntää direktiivin 2009/…/EY 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja vapautuksia, jos kyseinen infrastruktuuri sijaitsee useamman kuin yhden jäsenvaltion alueella.

2.   Virasto antaa komission pyynnöstä lausunnon kansallisten sääntelyviranomaisten sertifiointia koskevista päätöksistä asetuksen (EY) N:o …/2009 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan tai asetuksen (EY) N:o …/2009 3 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

10 artikla

Kuuleminen

Tehtäviään suorittaessaan virasto kuulee laajasti ja varhaisessa vaiheessa avoimesti markkinaosallistujia, siirtoverkonhaltijoita, kuluttajia, loppukäyttäjiä ja tarvittaessa kilpailuviranomaisia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niiden toimivaltaa, erityisesti tehtävien liittyessä siirtoverkonhaltijoihin.

III LUKU

Organisaatio

11 artikla

Johtokunta

1.   Johtokunta koostuu kuudesta jäsenestä. Kullakin jäsenellä on yksi varajäsen. Komissio nimittää yhden jäsenen ja tämän varajäsenen ja neuvosto viisi jäsentä ja näiden varajäsenet. Toimikausi on neljä vuotta, ja sitä voidaan jatkaa kerran. Ensimmäinen toimikausi on kuusi vuotta puolella jäsenistä ja näiden varajäsenillä.

2.   Johtokunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena aina tämän ollessa estynyt. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja samat henkilöt voidaan valita tehtäviinsä kerran uudelleen. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy joka tapauksessa silloin, kun heidän jäsenyytensä johtokunnassa päättyy.

3.   Johtokunta kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta. Sääntelyneuvoston puheenjohtaja tai sääntelyneuvoston nimeämä sääntelyneuvoston jäsen ja viraston johtaja osallistuvat asian käsittelyyn, jollei johtokunta toisin päätä viraston johtajan osalta. Johtokunta kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa säännönmukaiseen istuntoon. Muulloin se kokoontuu puheenjohtajan aloitteesta tai jos komissio tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä pyytää. Johtokunta voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijaksi kenet tahansa henkilön, jonka lausuntoa se voi tarvita. Johtokunnan jäsenten apuna voi olla neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu. Virasto huolehtii johtokunnan sihteeristötehtävistä.

4.   Johtokunta tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

5.   Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Johtokunnan työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmin:

a)	äänestyssäännöt ja erityisesti ehdot, joihin perustuen jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt

b)	neuvoston nimittämien johtokunnan jäsenten uudelleen valinnassa sovellettavaa kiertoa koskevat säännöt jäsenvaltioiden tasapuolisen osallistumisen varmistamiseksi ajan mittaan.

6.   Johtokunnan jäsen ei voi olla sääntelyneuvoston jäsen.

7.   Johtokunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti yleisen edun mukaisesti. Tätä varten kukin heistä tekee sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa hän joko ilmoittaa, että hänen riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsee sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän hänen riippumattomuuttaan. Nämä ilmoitukset annetaan vuosittain kirjallisesti ja ne julkistetaan.

12 artikla

Johtokunnan tehtävät

1.   Johtokunta nimittää johtajan 14 artiklan 2 kohdan mukaisesti kuultuaan sääntelyneuvostoa ja saatuaan sen puoltavan lausunnon 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Johtokunta nimittää sääntelyneuvoston jäsenet virallisesti 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

3.   Johtokunta nimittää valituslautakunnan jäsenet virallisesti 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.   Johtokunta huolehtii siitä, että virasto toteuttaa toiminta-ajatuksensa ja suorittaa sille osoitetut tehtävät tämän asetuksen mukaisesti.

5.   Johtokunta vahvistaa ennen kunkin vuoden syyskuun 30 päivää sen jälkeen, kun se on kuullut komissiota ja saanut sääntelyneuvoston hyväksynnän 14 artiklan 3 kohdan mukaisesti, viraston seuraavan vuoden työohjelman ja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle. Työohjelman vahvistaminen ei vaikuta vuosittaiseen talousarviomenettelyyn, ja työohjelma julkistetaan.

6.   Johtokunta hyväksyy monivuotisen ohjelman ja tarvittaessa tarkistaa sitä. Tarkistamisen on perustuttava riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan johtokunnan pyynnöstä laatimaan arviointikertomukseen. Kyseiset asiakirjat julkistetaan.

7.   Johtokunta käyttää talousarviovaltaansa 20–23 artiklan mukaisesti.

8.   Johtokunta päättää komission suostumuksen saatuaan kaikkien muista yhteisön lähteistä tulevien testamenttilahjoitusten, lahjoitusten ja tukien tai jäsenvaltioiden tai niiden sääntelyviranomaisten maksaman vapaaehtoisen rahoituksen hyväksymisestä. Lausunnossa, jonka johtokunta 23 artiklan 5 kohdan mukaisesti antaa, on nimenomaisesti käsiteltävä tässä kohdassa lueteltuja rahoituslähteitä.

9.   Johtokunta käyttää sääntelyneuvostoa kuultuaan kurinpitovaltaa johtajaan nähden.

10.   Johtokunta vahvistaa tarvittaessa viraston henkilöstöpolitiikan 27 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

11.   Johtokunta vahvistaa 29 artiklan mukaisesti erityiset säännökset, jotka koskevat yleisön oikeutta tutustua viraston asiakirjoihin.

12.   Johtokunta vahvistaa ja julkaisee 16 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun vuosikertomusluonnoksen pohjalta viraston toimintaa koskevan vuosikertomuksen ja toimittaa sen viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle. Kertomuksessa on erillinen sääntelyneuvoston hyväksymä osa, joka koskee viraston sääntelytoimintaa kyseisenä vuonna.

13.   Johtokunta vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

13 artikla

Sääntelyneuvosto

1.   Sääntelyneuvoston kokoonpano on seuraava:

a)	direktiivin 2009/…/EY 34 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin 2009/…/EY 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sääntelyviranomaisten korkean tason edustajia ja yksi varajäsen jäsenvaltiota kohden näiden viranomaisten nykyisistä korkeassa asemassa olevista työntekijöistä, ja

b)	komission edustaja, jolla ei ole äänivaltaa.

2.   Sääntelyneuvosto valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi ja puoli vuotta, ja sama henkilö voidaan nimittää uudeksi toimikaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi päättyy joka tapauksessa silloin, kun heidän jäsenyytensä sääntelyneuvostossa päättyy.

3.   Sääntelyneuvosto tekee päätöksensä läsnä olevien jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä. Kullakin jäsenellä tai varajäsenellä on yksi ääni.

4.   Sääntelyneuvosto vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä. Työjärjestyksessä vahvistetaan yksityiskohtaisemmat äänestyssäännöt ja erityisesti ehdot, joiden mukaisesti jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä tarvittaessa päätösvaltaisuutta koskevat säännöt. Työjärjestyksessä voidaan määrätä erityisistä työmenetelmistä alueellista yhteistyötä koskevien aloitteiden yhteydessä esiin nousevien kysymysten käsittelyä varten.

5.   Sääntelyneuvosto toimii sille tässä asetuksessa annettuja tehtäviä suorittaessaan riippumattomasti, eikä se pyydä tai ota vastaan ohjeita miltään jäsenvaltion hallitukselta, komissiolta tai muulta julkisesta tai yksityiseltä etutaholta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen jäsenten toimimista edustamansa sääntelyviranomaisen puolesta.

6.   Virasto huolehtii sääntelyneuvoston sihteeristötehtävistä.

14 artikla

Sääntelyneuvoston tehtävät

1.   Sääntelyneuvosto antaa johtajalle lausunnon 5, 6, 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetuista vahvistettavista lausunnoista, suosituksista ja päätöksistä. Lisäksi sääntelyneuvosto antaa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa ohjeita johtajalle johtajan tehtävien suorittamisessa.

2.   Sääntelyneuvosto antaa johtokunnalle lausunnon henkilöstä, joka esitetään nimitettäväksi johtajaksi 12 artiklan 1 kohdan ja 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Sääntelyneuvosto tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

3.   Sääntelyneuvosto hyväksyy 12 artiklan 5 kohdan ja 16 artiklan 6 kohdan mukaisesti sekä 22 artiklan 1 kohtaan perustuvan alustavan talousarvioesityksen puitteissa viraston seuraavan vuoden työohjelman ja esittää sen ennen syyskuun 1 päivää johtokunnan vahvistettavaksi.

4.   Sääntelyneuvosto hyväksyy vuosikertomuksessa olevan sääntelytoimintaa koskevan erillisen osan, josta säädetään 12 artiklan 12 kohdassa ja 16 artiklan 8 kohdassa.

15 artikla

Johtaja

1.   Virastoa johtaa sen johtaja, joka toimii 14 artiklan 1 kohdan toisessa virkkeessä tarkoitettujen ohjeiden ja, siltä osin kuin tässä asetuksessa niin säädetään, sääntelyneuvoston lausuntojen mukaisesti. Johtaja ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita miltään hallitukselta, komissiolta tai muulta julkisesta tai yksityiseltä etutaholta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta johtokunnan ja sääntelyneuvoston roolia johtajan tehtäviin liittyen.

2.   Johtokunta nimittää johtajan sääntelyneuvoston puoltavan lausunnon jälkeen ansioiden sekä pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella ehdottamista vähintään kolmesta henkilöstä. Johtokunnan valitsema ehdokas voidaan ennen nimittämistä kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.   Johtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättymistä edeltävien yhdeksän kuukauden aikana komissio suorittaa arvioinnin erityisesti:

a)	johtajan tehtävien hoidosta,

b)	viraston tehtävistä ja velvoitteista lähivuosina.

Edellä olevaa b alakohtaa koskeva arviointi tehdään riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan avustuksella.

4.   Johtokunta voi komission ehdotuksesta ja ottaen huomioon arvioinnin ja sääntelyneuvoston lausunnon tästä arvioinnista ja ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tämä on viraston tehtävien ja velvoitteiden kannalta perusteltua, kerran jatkaa johtajan toimikautta enintään kolmella vuodella.

5.   Johtokunta ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa johtajan toimikautta. Johtaja voidaan toimikauden jatkamista edeltävän yhden kuukauden aikana kutsua antamaan lausunto Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja vastaamaan sen jäsenten esittämiin kysymyksiin.

6.   Jos johtajan toimikautta ei jatketa, hän jatkaa tehtävässään seuraajansa nimittämiseen asti.

7.   Johtaja voidaan erottaa ainoastaan johtokunnan päätöksellä tämän saatua sääntelyneuvoston puoltavan lausunnon. Sääntelyneuvosto tekee kyseisen päätöksen jäsentensä kolmen neljäsosan enemmistöllä.

8.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää johtajaa raportoimaan tehtäviensä suorittamisesta.

16 artikla

Johtajan tehtävät

1.   Johtaja edustaa virastoa ja vastaa sen johtamisesta.

2.   Johtaja valmistelee johtokunnat työt. Hän osallistuu johtokunnan työhön ilman äänioikeutta.

3.   Johtaja vahvistaa ja julkaisee ne 5, 6, 7, 8 ja 9 artiklassa tarkoitetut lausunnot, suositukset ja päätökset, joista sääntelyneuvosto on antanut puoltavan lausunnon.

4.   Johtaja huolehtii viraston vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta sääntelyneuvoston ohjaamana ja johtokunnan hallinnollisessa valvonnassa.

5.   Johtaja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen, varmistaakseen viraston tämän asetuksen mukaisen toiminnan.

6.   Johtaja laatii joka vuosi viraston työohjelmaluonnoksen seuraavalle vuodelle ja toimittaa sen sääntelyneuvostolle ja komissiolle kyseisen vuoden kesäkuun 30 päivään mennessä.

7.   Johtaja laatii alustavan talousarvioesityksen 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta 23 artiklan mukaisesti.

8.   Johtaja laatii joka vuosi luonnoksen vuosikertomukseksi, jossa on viraston sääntelytoimintaa koskeva erillinen osa sekä talous- ja hallintokysymyksiä koskeva osa.

9.   Johtajalla on viraston henkilöstöön nähden 27 artiklan 3 kohdan mukainen toimivalta.

17 artikla

Valituslautakunta

1.   Valituslautakunta koostuu kuudesta jäsenestä ja kuudesta varajäsenestä, jotka on valittu kansallisten sääntelyviranomaisten, kilpailuviranomaisten tai muiden kansallisten tai yhteisön elinten nykyisistä tai entisistä korkeassa asemassa olevista työntekijöistä, joilla on asiaankuuluva energia-alan kokemus. Valituslautakunta nimeää puheenjohtajansa. Valituslautakunta tekee päätöksensä määräenemmistöllä, jonka muodostavat vähintään neljä sen kuudesta jäsenestä. Valituslautakunta kutsutaan koolle tarpeen mukaan.

2.   Johtokunta nimeää valituslautakunnan jäsenet julkisen kiinnostuksenilmaisupyynnön perusteella komission esityksestä ja kuultuaan sääntelyneuvostoa.

3.   Valituslautakunnan jäsenten toimikausi on viisi vuotta. Sama henkilö voidaan valita tehtäväänsä uudelleen. Valituslautakunnan jäsenet ovat päätöksenteossaan riippumattomia. Heitä eivät sido mitkään ohjeet. He eivät saa hoitaa muita tehtäviä virastossa, sen johtokunnassa tai sen sääntelyneuvostossa. Valituslautakunnan jäsen voidaan vapauttaa tehtävistään toimikautensa aikana ainoastaan, jos hänen on todettu syyllistyneen vakavaan rikkomukseen, ja johtokunta tekee päätöksen vapauttamisesta sääntelyneuvostoa kuultuaan.

4.   Valituslautakunnan jäsen ei saa osallistua valituskäsittelyyn, jos asia koskee hänen omaa etuaan, jos hän on aikaisemmin edustanut jotakin menettelyn osapuolta tai jos hän on osallistunut sen päätöksen tekemiseen, jota valitus koskee.

5.   Jos valituslautakunnan jäsen jostakin 4 kohdassa tarkoitetusta tai muusta syystä katsoo, ettei jonkin valituslautakunnan jäsenen pitäisi osallistua valituskäsittelyyn, hänen on ilmoitettava asiasta valituslautakunnalle. Valitusmenettelyn asianosainen voi vastustaa valituslautakunnan jäsenen osallistumista asian käsittelyyn jollakin 4 kohdassa tarkoitetuista perusteista tai jos jäsenellä epäillään olevan ennakkokäsitys asiasta. Vastustamisen perusteena ei voi olla jäsenen kansallisuus, eikä vastustamista tutkita, jos asianosainen on vastustamisperusteen olemassaolon tietäen jo ryhtynyt muuhun valitusmenettelyä koskevaan toimeen kuin valituslautakunnan kokoonpanon vastustaminen.

6.   Valituslautakunta päättää ilman asianomaista jäsentä, miten 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on meneteltävä. Valituslautakuntaan otetaan kyseisen jäsenen tilalle tämän ratkaisun tekoa varten hänen sijaisensa, jollei sijainen katso olevansa samalla tavoin esteellinen. Jos näin on, puheenjohtaja nimeää sijaisen muista varajäsenistä.

7.   Valituslautakunnan jäsenet sitoutuvat toimimaan riippumattomasti yleisen edun mukaisesti. Tätä varten he tekevät sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoituksen, jossa he joko ilmoittavat, että heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti heikentäviä etunäkökohtia ei ole, tai mainitsevat sellaiset välittömät tai välilliset etunäkökohdat, joiden voitaisiin katsoa heikentävän heidän riippumattomuuttaan. Nämä ilmoitukset annetaan vuosittain kirjallisesti ja ne julkistetaan.

18 artikla

Muutoksenhaku

1.   Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, kansalliset sääntelyviranomaiset mukaan luettuina, voivat hakea muutosta 7, 8 ja/tai 9 artiklassa tarkoitettuun päätökseen, joka on osoitettu heille tai joka koskee heitä suoraan ja erikseen, vaikka se olisi osoitettu muulle henkilölle.

2.   Valitus ja sen perusteet on toimitettava virastolle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona päätös on annettu tiedoksi kyseiselle henkilölle, tai jos tällaista tiedoksiantoa ei ole suoritettu, siitä päivästä, jona virasto on julkaissut päätöksen. Valituslautakunta ratkaisee asian kahden kuukauden kuluessa valituksen tekemisestä.

3.   Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti tehdyllä valituksella ei ole lykkäävää vaikutusta. Valituslautakunta voi kuitenkin harkitessaan asian sitä edellyttävän päättää lykätä riitautetun päätöksen soveltamista.

4.   Jos valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, valituslautakunta tutkii, onko sille perusteita. Se kehottaa valitusmenettelyn asianosaisia aina tarvittaessa esittämään tietyssä määräajassa huomautuksensa valituslautakunnalta tai muilta valitusmenettelyn asianosaisilta vastaanotetuista tiedoksiannoista. Valitusmenettelyn asianosaisilla on oikeus esittää suullinen lausuma.

5.   Valituslautakunta voi joko käyttää viraston toimivaltaa tämän artiklan mukaisin ehdoin tai siirtää asian viraston toimivaltaisen elimen hoidettavaksi. Valituslautakunnan tekemä päätös on mainittua elintä sitova.

6.   Sääntelyneuvosto vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

7.   Virasto julkaisee valituslautakunnan tekemät päätökset.

19 artikla

Kanne yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa ja yhteisöjen tuomioistuimessa

1.   Valituslautakunnan tai, jos valituslautakunta ei ole toimivaltainen, viraston tekemä päätös voidaan riitauttaa nostamalla kanne yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklan mukaisesti.

2.   Jos virasto laiminlyö päätöksen tekemisen, laiminlyöntiä koskeva kanne voidaan nostaa yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa tai yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 232 artiklan mukaisesti.

3.   Virasto on velvollinen toteuttamaan toimenpiteet, joita yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tai yhteisöjen tuomioistuimen tuomion noudattaminen edellyttää.

IV LUKU

Varainhoitoa koskevat säännökset

20 artikla

Viraston talousarvio

1.   Viraston tulot muodostuvat erityisesti:

a)	Euroopan unionin yleiseen talousarvioon (pääluokka ”Komissio”) sisältyvästä yhteisön tuesta;

b)	virastolle 21 artiklan nojalla suoritetuista maksuista;

c)	12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetusta jäsenvaltioiden tai niiden sääntelyviranomaisten maksamasta vapaaehtoisesta rahoituksesta;

d)	mahdollisista 12 artiklan 8 kohdassa tarkoitetuista testamenttilahjoituksista, lahjoituksista ja tuista.

2.   Viraston menot muodostuvat henkilöstö-, hallinto-, infrastruktuuri- ja toimintamenoista.

3.   Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.   Viraston kaikista tuloista ja menoista tehdään kutakin varainhoitovuotta, joka on kalenterivuosi, varten ennakkoarviot, jotka otetaan sen talousarvioon.

21 artikla

Maksut

1.   Virastolle on maksettava maksu 9 artiklan 1 kohdan mukaisen vapautuspäätöksen hakemisesta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen maksujen suuruuden vahvistaa komissio.

22 artikla

Talousarvion laatiminen

1.   Johtaja laatii kunkin vuoden helmikuun 15 päivään mennessä alustavan talousarvioesityksen, joka käsittää seuraavan varainhoitovuoden suunnitellut toimintamenot ja työohjelman, ja toimittaa tämän alustavan talousarvioesityksen sekä alustavan henkilöstötaulukon johtokunnalle. Johtokunta laatii vuosittain johtajan laatimaan alustavaan talousarvioesitykseen perustuvan ennakkoarvion viraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten. Johtokunta toimittaa kyseisen ennakkoarvion, joka sisältää alustavan henkilöstötaulukon, komissiolle 31 päivään maaliskuuta mennessä. Johtajan laatima esitys toimitetaan ennen ennakkoarvion vahvistamista sääntelyneuvostolle, joka voi antaa siitä lausunnon.

2.   Komissio toimittaa ennakkoarvion Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan alustavan esityksen yhteydessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä yhteisesti ’budjettivallan käyttäjä’.

3.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevaan alustavaan esitykseen tarpeellisiksi katsomansa arviot henkilöstötaulukkoon liittyvistä kustannuksista ja tukimäärästä, joihin osoitetaan rahoitus Euroopan unionin yleisestä talousarviosta perustamissopimuksen 272 artiklan mukaisesti.

4.   Budjettivallan käyttäjä vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

5.   Johtokunta laatii viraston talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa.

6.   Johtokunta ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle viipymättä aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla voi olla huomattavaa taloudellista vaikutusta sen talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita kuten rakennusten vuokraus tai hankinta. Johtokunta ilmoittaa asiasta komissiolle. Jos jompikumpi budjettivallan käyttäjä aikoo antaa lausunnon, se ilmoittaa virastolle tästä aikomuksestaan kahden viikon kuluessa siitä, kun se on saanut tiedon rakennushankkeesta. Jos se ei tee tällaista ilmoitusta, virasto voi käynnistää suunnitellun hankkeen.

23 artikla

Talousarvion toteutus ja valvonta

1.   Johtaja toimii tulojen ja menojen hyväksyjänä ja toteuttaa viraston talousarvion.

2.   Viraston tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 1 päivään mennessä. Viraston tilinpitäjä toimittaa selvityksen talousarvio- ja varainhallinnosta myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle varainhoitovuoden päättymistä seuraavan vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä. Komission tilinpitäjä konsolidoi tämän jälkeen toimielinten ja hajautettujen elinten alustavat tilinpäätökset Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, 128 artiklan mukaisesti (11).

3.   Komission tilinpitäjä toimittaa viraston alustavan tilinpäätöksen ja selvityksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta tilintarkastustuomioistuimelle kunkin varainhoitovuoden päättymistä seuraavan maaliskuun 31 päivään mennessä. Selvitys varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta toimitetaan myös Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Saatuaan viraston alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautukset, jotka tilintarkastus-tuomioistuin on laatinut varainhoitoasetuksen 129 artiklan mukaisesti, johtaja vahvistaa viraston lopullisen tilinpäätöksen omalla vastuullaan ja toimittaa sen johtokunnalle lausuntoa varten.

5.   Johtokunta antaa lausunnon viraston lopullisesta tilinpäätöksestä.

6.   Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja yhteisöjen tuomioistuimelle 1 päivään heinäkuuta mennessä varainhoitovuoden päättymisen jälkeen.

7.   Lopullinen tilinpäätös julkaistaan.

8.   Johtaja toimittaa 15 päivään lokakuuta mennessä tilintarkastustuomioistuimelle vastineensa sen huomautuksiin. Johtaja toimittaa tämän vastineen myös johtokunnalle ja komissiolle.

9.   Johtaja toimittaa varainhoitoasetuksen 146 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille sen pyynnöstä kaikki tiedot, joita tarvitaan vastuuvapauden myöntämiseksi talousarvion toteuttamisesta kyseiseltä varainhoitovuodelta sujuvasti.

10.   Ennen vuoden N + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden N talousarvion toteuttamisesta.

24 artikla

Varainhoitosäännöt

Johtokunta vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Säännöt saavat poiketa asetuksesta (EY, Euratom) N:o 2343/2002, mikäli se on välttämätöntä viraston toiminnasta johtuvien erityisvaatimusten vuoksi, ja ainoastaan, jos komissio antaa tähän suostumuksen etukäteen.

25 artikla

Petostentorjunta

1.   Petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjumiseksi virastoon sovelletaan rajoituksetta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 annetun asetuksen (EY) N:o 1073/1999 (12) säännöksiä.

2.   Virasto liittyy Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission välillä 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) (13) sisäisistä tutkimuksista ja antaa välittömästi asianmukaiset määräykset, jotka koskevat kaikkia viraston työntekijöitä.

3.   Rahoituspäätöksissä ja niistä johtuvissa täytäntöönpanoa koskevissa sopimuksissa tai asiakirjoissa on määrättävä nimenomaisesti, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF voivat tarvittaessa tehdä tarkastuksia paikan päällä viraston varojen edunsaajien luona ja näiden varojen jakamisesta vastaavan henkilöstön luona.

V LUKU

Yleisiä säännöksiä

26 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Virastoon sovelletaan Euroopan yhteisöjen erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa.

27 artikla

Henkilöstö

1.   Viraston henkilöstöön, mukaan lukien sen johtaja, sovelletaan henkilöstösääntöjä, palvelussuhteen ehtoja ja Euroopan yhteisöjen toimielimien näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Johtokunta antaa yhteisymmärryksessä komission kanssa tarvittavat soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa edellytettyjen järjestelyjen mukaisesti.

3.   Virasto käyttää henkilöstönsä suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle henkilöstösääntöjen mukaan ja sopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle palvelussuhteen ehtojen mukaan.

4.   Johtokunta voi antaa säännöksiä, joilla sallitaan kansallisten asiantuntijoiden siirto jäsenvaltioista viraston määräaikaiseen palvelukseen.

28 artikla

Viraston vastuu

1.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, viraston on jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti korvattava aiheuttamansa tai henkilöstönsä tehtäviensä yhteydessä aiheuttamat vahingot. Yhteisöjen tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan tällaisten vahinkojen korvaamiseen liittyvät riita-asiat.

2.   Viraston työntekijöiden henkilökohtainen taloudellinen ja kurinpidollinen vastuu virastoa kohtaan säännellään viraston henkilöstöön sovellettavissa asiaa koskevissa määräyksissä.

29 artikla

Tiedonsaantioikeus

1.   Viraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1049/2001 (14).

2.   Johtokunta hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanoa koskevat käytännön järjestelyt … (15) mennessä.

3.   Viraston asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla tekemistä päätöksistä voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle perustamissopimuksen 195 artiklassa esitetyin edellytyksin tai nostaa kanne Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa perustamissopimuksen 230 artiklassa esitetyin edellytyksin.

30 artikla

Kolmansien maiden osallistuminen

1.   Kolmannet maat voivat osallistua viraston toimintaan, jos ne ovat tehneet yhteisön kanssa sopimuksen, jonka perusteella ne ovat omaksuneet energia-alaa ja soveltuvilta osin ympäristö- ja kilpailukykyalaa koskevan yhteisön oikeuden ja soveltavat sitä.

2.   Mainittujen sopimusten määräysten mukaisesti päätetään järjestelyistä, joissa määritellään etenkin viraston toimintaan osallistumisen luonne ja laajuus kyseisten maiden osalta sekä niiden osallistumista koskevat säännöt, mukaan lukien rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännöt.

31 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa komitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 1–4 kohtaa sekä 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

32 artikla

Kielijärjestelyt

1.   Virastoon sovelletaan Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetun neuvoston asetuksen (16) N:o 1 säännöksiä.

2.   Johtokunta päättää viraston sisäisistä kielijärjestelyistä.

3.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

VI LUKU

Loppusäännökset

33 artikla

Arviointi

1.   Komissio tekee riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan avustamana arvioinnin viraston toiminnasta. Arviointi kattaa viraston saavuttamat tulokset ja sen työmenetelmät suhteessa sen tavoitteeseen, toimeksiantoon ja tehtäviin, jotka määritellään tässä asetuksessa ja viraston vuotuisissa työohjelmissa.

2.   Arvioinnin tulokset toimitetaan sääntelyneuvostolle, ja se antaa tämän asetuksen, viraston ja sen työmenetelmien muuttamista koskevia suosituksia komissiolle, joka voi toimittaa ne oman lausuntonsa sekä asianmukaisten ehdotusten kanssa Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Komissio toimittaa ensimmäisen arviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle neljän vuoden kuluessa siitä, kun ensimmäinen johtaja on aloittanut tehtävässään. Komissio toimittaa tämän jälkeen arviointikertomuksen vähintään joka viides vuosi.

34 artikla

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

1.   Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Edellä olevaa 5, 6, 7, 8, 9 ja 10 artiklaa sovelletaan … (17).

---

(1)  EUVL C 211, 19.8.2008, s. 23.

(2)  EUVL C 172, 5.7.2008, s. 55.

(3)  Euroopan parlamentin lausunto, annettu 18. kesäkuuta 2008 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 9. tammikuuta 2009, ja Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu … (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(4)  EUVL L 296, 14.11.2003, s. 34.

(5)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 37.

(6)  EUVL L 176, 15.7.2003, s. 57.

(7)  EUVL …

(8)  EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.

(9)  EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.

(10)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(11)  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(12)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 1.

(13)  EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.

(14)  EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.

(15)  Kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta.

(16)  EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.

(17)  18 kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta.

---

---