Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojasta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu hakemuksen julkaiseminen

(2007/C 85/01)

Tämä julkaiseminen antaa oikeuden vastustaa hakemusta neuvoston asetuksen (EY) N:o 510/2006 (1) 7 artiklassa tarkoitetulla tavalla. Vastaväitteet on toimitettava komissiolle kuuden kuukauden kuluessa tästä julkaisemisesta.

YHTEENVETO

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 510/2006

”CEREZA DEL JERTE”

EY N:o ES/PDO/005/0233/20.02.2002

SAN ( X ) SMM ( )

Tässä yhteenvedossa esitetään tuote-eritelmän pääkohdat tiedotustarkoituksessa.

1.   Jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen:

2.   Ryhmittymä:

3.   Tuotelaji:

Luokka 1.6: hedelmät

4.   Eritelmä:

(yhteenveto asetuksen (EY) N:o 510/2006 4 artiklan 2 kohdan mukaisista vaatimuksista)

4.1.   Nimi: ”Cereza del Jerte”

4.2.   Kuvaus: Suojattu alkuperänimitys ”Cereza del Jerte ”kattaa yksinomaan tuoreina nautittaviksi tarkoitetut Prunus avium L. -lajin jälkiruokakirsikat, jotka kuuluvat paikallisiin lajikkeisiin ”Navalinda”, ”Ambrunés”, ”Pico Limón Negro”, ”Pico Negro ”ja ”Pico Colorado”.

Suojatulla alkuperänimityksellä suojatut kirsikkalajikkeet jaetaan seuraaviin ryhmiin:

Sydänkirsikat: lajikkeet ”Ambrunés”, ”Pico Negro”, ”Pico Colorado ”ja ”Pico Limón Negro”. Suurin osa tuotantoa kuuluu tähän sydänkirsikoiden ryhmään ja näiden kirsikoiden erityispiirteenä on se, että ne irtoavat poimimishetkellä itsestään siemenvarresta.

Siemenvarrellinen: ”Navalinda”

Tuotteen ominaispiirteisiin kuuluu ulkokuoren punertava väri, suurimmalla osalla viinin- tai purppuranpunainen. Hedelmäliha on kiinteä ja rouskahtava. Sen väri vaihtelee lajikkeen mukaan punaisesta hedelmälihasta ja punaisesta mehusta kellertävään tai kermanväriseen hedelmälihaan ja värittömään mehuun. Hedelmän muoto vaihtelee ja voi olla munuaisen muotoinen, litteähkö, pyöreä tai pitkulainen. Hedelmäkiven koko ja muoto vaihtelevat lajikkeen mukaan keskikokoisesta suureen ja hyvin suureen ja pallonmuotoisesta pitkulaiseen.

Jäljempänä esitettävästä taulukosta selviää tiivistettynä kunkin suojatun lajikkeen osalta tärkeimmät sokeripitoisuutta (määrät brix-asteina), hedelmän muotoa, vähimmäiskokoa ja happamuutta (mitat milliekvivalentteina/100 ml omenahappoa) koskevat vaatimukset:

Taulukko nro 1:

suojatulla alkuperäisnimityksellä suojattujen kirsikoiden sokeripitoisuus, muoto, vähimmäiskoko ja happamuus lajikkeittain.

Alkuperäisnimikkeellä ”Cereza del Jerte ”suojatut kirsikat voivat kuulua ainoastaan kauppaluokkaan ”extra”, sellaisena kuin se on määritelty kirsikoiden kaupan pitämistä koskevissa säännöissä, jotka on hyväksytty 6. helmikuuta 2004 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 214/2004.

4.3.   Maantieteellinen alue: Tuotantoalue sijaitsee Jerten, Ambrozin ja La Veran laaksoissa Caceresin maakunnan pohjoispuolella Extremaduran itsehallintoyhteisössä.

Laadun, vuoristossa sijaitsevien viljelmien ja tuotantomuodon välinen tiivis yhteys sulkee pois viljelyyn merkityistä alueista sellaiset maat ja tilat, jotka eivät sijaitse vuoriston maatalousalueella. Korkeusvaatimukset ovat seuraavat:

Jerten laakso: hyväksyttyyn alueeseen kuuluvat kaikki maatilat kaikissa kunnissa, sijaitsivatpa ne millä korkeudella tahansa.

La Veran kylä: hyväksytyltä alueelta suljetaan pois maatilat, jotka eivät sijaitse vähintään 500 metrin korkeudella.

Ambrozin laakso: hyväksytyltä alueelta suljetaan pois maatilat, jotka eivät sijaitse vähintään 600 metrin korkeudella.

Tuotantoalue on sama kuin pakkaus- ja käsittelyalue.

4.4.   Alkuperätodisteet: Suojatun tuotteen laatu ja alkuperä varmistetaan laatukäsikirjan ja menettelykäsikirjan mukaisesti sääntelyneuvoston tekemin asianmukaisin tarkastuksin ja analyysein viljelmillä, varastoissa ja lähettämöissä, jotka on kirjattu suojatun alkuperäisnimityksen eri rekistereihin.

Kun kaikki edellä mainitut tarkastukset on tehty, sääntelyneuvoston laaduntarkkailulautakunta, johon kuuluvat kaikkien asianomaisten edustajat, arvioi tarkastusten tulokset tehdäkseen puolueettoman ja objektiivisen päätöksen. Jos laaduntarkkailulautakunta päättää myöntää todistuksen, sääntelyneuvosto luovuttaa rekisteröidylle tuottajalle asianmukaisen todistuksen.

Suojatulla alkuperänimityksellä ”Cereza del Jerte ”suojatut kirsikat on pakattava rajoitetulla maantieteellisellä alueella hakijaryhmän päätöksen mukaisesti. Näin on toimittava, jotta tuotteen laatu voidaan säilyttää ja varmistaa sen jäljitettävyys ja valvonta koko todistuksen myöntämiseen liittyvän prosessin ajan alusta loppuun asti.

Prosessi päättyy, kun todistuksella varustetun tuotteen pakkaukseen on kiinnitetty numeroitu vastaetiketti, jolla taataan tuotteen alkuperä ja laatu. Vastaetiketin luovuttaa sääntelyneuvosto, jonka toimivalta on määritelty sen työjärjestyksessä seuraavasti:

alueiden osalta tuotantoaluekohtaisesti

tuotteiden osalta koskemaan alkuperänimityksellä ”Cereza del Jerte ”suojattuja tuotteita niiden kaikissa tuotanto-, varastointi-, pakkaus-, kuljetus- ja kaupanpitovaiheissa.

henkilöiden osalta koskemaan eri rekistereihin kirjattuja henkilöitä.

Näin ollen pakkaus on tehtävä eritelmän kohdassa C määritellyllä maantieteellisellä alueella, jotta voidaan varmistaa sen jäljitettävyys ja taata valvontaelinten suorittama valvonta kaikissa vaiheissa ja säilyttää suojatun tuotteen laatu. Edellä mainittu on tarpeen, sillä kyseessä on vaikeapääsyinen vuoristoalue ja kirsikoiden kuljetus tapahtuu hankalissa ympäristöoloissa, joita pahentaa vielä kuljetuksen pitkä kesto. Nämä tekijät voisivat epäilemättä vaikuttaa hedelmän ominaispiirteisiin ja tuote voisi muuttaa alkuperänimityksessä määriteltyä muotoaan.

Tuote saatetaan markkinoille varustettuna sääntelyneuvoston numeroimalla etiketillä tai vastaetiketillä, joilla taataan sen alkuperä.

4.5.   Tuotantomenetelmä: Kirsikkaa viljellään rinteillä sijaitsevilla pienillä pengerretyillä tiloilla. Viljelyalat ovat keskikooltaan1,6 ha ja palstoja on keskimäärin 4,5 tilaa kohti.

Tästä rakenteesta johtuu, että suurin osa tärkeimmistä töistä tehdään tiloilla käsin perhetyönä, erityisesti hedelmien poiminta, joka on vaikeimpia töitä ja vaatii taitoa.

Viljelmän koko määräytyy pengerten kapeuden perusteella eikä penkereellä suurimmalta osin voi olla kuin yksi rivi kirsikkapuita, suunnilleen 125 kappaletta/ha, mikä merkitsee voimakasta laajaperäistämistä. Puut voivat olla korkean ja matalan putkilon muotoisia, pyramidin muotoisia ja rönsyileviä.

Maanmuokkaus tehdään tavallisesti kolme kertaa vuodessa ja edelleen suurimmalta osin vetoeläimiä käyttäen. Lannoitus perustuu myös edelleen eläinlantaan ja rikkaruohojen hautaamiseen. Karsiminen on yleensä kevyttä ja rajoittuu harvennukseen ja latvontaan.

Viljelytekniikassa noudatetaan ikivanhoja perinteitä. Hedelmät poimitaan, niitä käsitellään, ne pakataan ja kuljetetaan erittäin huolellisesti ja kaikki tarvittavat tarkastukset tehdään, jotta tuote säilyttäisi ominaispiirteensä.

4.6.   Yhteys maantieteelliseen alkuperään: Nimillä ”Jerte ”ja ”Valle del Jerte ”on kiinteä yhteys kirsikoihin ja useat kuluttajat Espanjassa liittävät lähes automaattisesti kirsikan tuotantopaikkaan tai päinvastoin. Alue tunnetaan erittäin hyvin erinomaisista kirsikoistaan, erityisesti sydänkirsikkalajikkeista.

Arvellaan, että arabit toivat kirsikkapuut Espanjaan ja että kun maa oli vallattu takaisin, uudet asukkaat havaitsivat puiden sopeutuneen maaperään. Luotettavat todisteet niiden olemassaolosta saadaan kuitenkin vasta 1300-luvulta.

Kuninkaan lähettiläiden seurue pysähtyi ja yöpyi alueen yhdessä kylässä 2. kesäkuuta 1352. Arvoisat herrat nauttivat aterioillaan taimenta ja kirsikoita, mikä osoittaa, että jo tuolloin kirsikka oli arvostettu tuote, jonka laatu oli riittävän korkea tarjottavaksi arvokkaille matkustavaisille.

Myöhempinä vuosisatoina viljelyä jatkettiin ja lisättiin. Kuuluisa espanjalainen lääkäri Luis de Toro viittasi 1500-luvulla Jerten kirsikoihin ja ilmaisi arvostavansa niiden kokoa, väriä ja makua.

Kirsikat alkoivat saada mainetta 1700-luvulla todellisena taloudellisena mahdollisuutena sen jälkeen, kun kasvitauti oli tuhonnut kastanjaviljelmät. 1700-luvun lopulla ja koko 1800-luvun ajan kirsikkaviljelmät valtasivat alaa Jerten laaksossa ja lähilaaksoissa.

1800-luvun alkukymmenillä historioitsijat vakuuttivat jo, että parasta kyseisellä alueella olivat ”...kirsikat, joita hovissa arvostetaan suuresti.. ”1800-luvulla kirsikkapuita oli jo kaikissa kylissä, niin että vuosisadan alkupuolella alue tunnettiin hyvin ”maukkaista kirsikoistaan”.

Viisi suojattuun alkuperänimitykseen kuuluvaa lajiketta ovat alkuperäisiä ja peräisin Jerten laaksosta tai lähilaaksoista Ambrozista ja La Verasta. Ne ovat käytännössä yksinomaan kyseiseltä tuotantoalueelta, sillä pyrkimykset istuttaa kirsikkapuita muualle eivät juuri ole menestyneet.

Monet kirjoittajat ovat korostaneet, että siemenvarrettomat lajikkeet Jerten laaksossa on saatu aikaan pitkäaikaisella sopeuttamisprosessilla ja valitsemalla puolijohdannaisia Prunus avium L.-lajin eri suvuista. Kyseinen laji on ollut näissä laaksoissa jo muinaisista ajoista alkaen alkuperäisenä luonnonlajina.

Jerten asukkaiden laadunparannus- ja jalostustöiden lisäksi oman panoksensa ovat antaneet ympäristötekijät, kuten esim. korkea kosteuspitoisuus jopa kesäkuukausina, laakson lempeät tuulet, sijainti, auringonvalon vuosittainen määrä, korkeus, mikroilmastollinen vaihtelevuus ja maaperän happamuus.

Omistusrakenne ja vaikean pinnanmuodostuksen aiheuttamat olot ovat tuottaneet puutarhamaiseman, jonka muodostavat pienet, joskus jopa pikkiriikkiset kivimuurein tuetut penkereet. Tällaisessa ympäristössä ei voi juuri käyttää työkoneita.

Näin ollen tuotteen ominaispiirteet on saatu aikaan käyttämällä erityistä kasviaineistoa, joka on mukautettu ja sopeutettu Jerten laaksolle ja sen lähilaaksoille ominaisiin ympäristöoloihin. Niihin on vaikuttanut kuitenkin myös erityinen tuotantojärjestelmä, jossa kirsikkaviljelmillä käytetään perinteisiä viljelytapoja, joita tukee pientilojen olemassaolo ja perhepiiriin rajoittuvat työt. Maatilat sijaitsevat yleensä pengerpalstoilla jyrkillä rinteillä, jotka vaikeuttavat koneiden käyttöä ja joiden vuoksi alhainen tuotto on korvattava korkealla laadulla.

4.7.   Valvontaelin:

Suojatun alkuperänimityksen ”Cereza del Jerte ”valvontaelin täyttää ISO 45011 -standardin vaatimukset.

4.8.   Merkintä: Pakkauksissa on oltava selvästi näkyvillä suojattu alkuperänimitys ”Cereza del Jerte”.

(1)  EUVL L 93, 31.3.2006, s. 12.

(2)  Nämä vähimmäiskoot vaaditaan, jotta kirsikat voidaan luokitella suojatulla alkuperänimityksellä ”Cereza del Jerte ”suojatuiksi. Näin ollen kirsikoita, joiden halkaisija on pienempi kuin 21 mm, ei voida pitää kaupan suojatulla alkuperäisnimikkeellä.