16.2.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/22

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen päätökseen perustaa ENIAC-yhteisyritys (1).

1.1.1

Komitea katsoo, että vauhdittamalla tällä tavalla tutkimus- ja kehittämisinvestointeja julkisen ja yksityisen sektorin yhteisrahoituksen keinoin luodaan Euroopan yrityksille vakaa viitekehys, jonka avulla voidaan yhtenäistää yhteisön tarjoamaa rahoitusta sekä koordinoida liian usein hajallaan olevaa tutkimusta ja lisätä siten sen tehokkuutta.

1.2

Komitea on tyytyväinen valittuun alaan. Kehittämällä kyseistä teknisesti innovatiivista alaa, joka tarjoaa merkittäviä tulevaisuudenmahdollisuuksia ja luo runsaasti korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, voidaan lisäksi suoraan edistää Lissabonin strategian kilpailukykytavoitteiden sekä Barcelonassa sovitun tavoitteen (1 prosentti BKT:sta olisi käytettävä tutkimukseen) saavuttamista. Samalla voidaan antaa panos yhteisön muiden politiikanalojen, kuten ympäristö-, liikenne-, energia- ja terveyspolitiikan kehittämiseen.

1.3

Puoltaessaan käsiteltävänä olevaa ehdotusta ETSK korostaa etenkin ehdotetun tutkimusinvestointeja ja tutkimuksen koordinointia koskevan strategian merkitystä EU:lle. Komitea katsoo myös, että kyseinen strategia vahvistaa edellytyksiä luoda eurooppalainen tutkimusalue ja edistää merkittävästi alan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

1.4

Tällainen uudenlainen yhdistelymekanismi saattaa osoittautua monimutkaiseksi, kun ENIAC-yhteisyrityksen avulla aikaan saatavia tutkimustuotteita hyödynnetään ja siirretään tuotantovaiheeseen. Tätä ajatellen ETSK pitää ilahduttavana, että ehdotuksessa kiinnitetään runsaasti huomiota immateriaalioikeuksia koskeviin periaatteisiin.

1.5

Komitea panee tyytyväisenä merkille erityishuomion, jota ehdotuksessa kiinnitetään vaaraan, että nanoelektroniikkatuotantoa siirtyy maailman muille alueille. ETSK kannattaa ajatusta alakohtaisesta erityislähestymistavasta.

1.6

ETSK katsoo lisäksi, että uuden järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi mahdollisimman tarkoin on tarpeen toimia seuraavasti:

2.1

Tarkasteltavana olevalla ehdotuksella neuvoston asetukseksi pyritään käynnistämään yksi ensimmäisistä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksista tutkimuksen ja kehittämisen alalla. Ehdotuksessa määriteltävä yhteinen teknologia-aloite kuuluu ensimmäisten joukkoon: kyseessä on nanoteknologian alalla toteutettava aloite, jonka nimeksi on annettu ENIAC.

2.2

Yhteisten teknologia-aloitteiden tavoitteena on, että teollisuus, jäsenvaltiot ja komissio voivat yhdistää tiettyihin tutkimusohjelmiin tarkoitetut resurssinsa täysin tai osittain.

2.3

Toisin kuin perinteiset strategiat, jotka perustuvat julkisen rahoituksen tapauskohtaiseen myöntämiseen hankkeille, yhteiset teknologia-aloitteet koskevat laajoja tutkimusohjelmia, joilla on yhteiset strategiset tutkimustavoitteet. Tällaisen uuden lähestymistavan avulla pyritään kokoamaan kriittinen massa eurooppalaista tutkimus- ja innovointitoimintaa varten, vahvistamaan tiedeyhteisöä strategisilla pääaloilla ja yhdenmukaistamaan hankkeiden rahoitusta, jotta tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää nykyistä joutuisammin. Yhteiset teknologia-aloitteet koskevat ratkaisevia aloja, joilla sovellettavat nykyiset välineet eivät ole mittakaavaltaan eivätkä nopeudeltaan riittäviä pitämään Eurooppaa maailmanlaajuisen kilpailun kärjessä tai nostamaan Euroopan johtoasemaan. Kyse on aloista, joilla tutkimuksen rahoittaminen valtioiden, EU:n ja yksityisten tahojen varoin voi tuottaa merkittävää lisäarvoa, etenkin kun tuetaan tutkimus- ja kehitystoiminnan yksityisen rahoituksen lisäämistä.

2.4

Nanoelektroniikkaa koskevan yhteisen teknologia-aloitteen (ENIAC) yleistavoitteena on nanoelektroniikan keskeisen osaamisen kehittäminen Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi nyt tarkasteltavana olevalla asetuksella luodaan oikeudelliset puitteet perustamalla ENIAC-yhteisyritys.

3.1

Elektroniikkakomponenttien määrä korkean teknologian innovatiivisissa tuotteissa lisääntyy jatkuvasti. Sen vuoksi nanoteknologia on Euroopan teollisuuden kilpailukyvylle ja kasvulle strategisesti tärkeä ala.

3.2

Nanoteknologian ala tuottaa useiden alojen tärkeimmille teollisille toimijoille välttämättömiä laitteistoja. Tällaisia toimialoja ovat muun muassa tietoliikenne, kuluttajatuotteet, multimediapalvelut, koulutus, liikenne, terveydenhoito, turvallisuus ja ympäristö.

3.3

Arvioiden mukaan nanoteknologia-alan (joka kattaa varsinaisten tuottajien lisäksi myös tuotantovälineiden ja materiaalien toimittajat) vuosittainen kasvuvauhti on noin 15 prosenttia. Näin nopean kasvuvauhdin säilyttämiseksi alaan on kiinnitettävä kaikki tarvittava huomio.

3.4

Sen vuoksi on pyrittävä yhteisön tason aloitteella säilyttämään maailmanlaajuinen johtoasema kyseisillä aloilla ja vahvistamaan sitä. Sitä varten tarvitaan t&k-ohjelmia, jotka antavat mahdollisuuden saavuttaa teollisen hyödyntämisen näkökulmasta välttämättömät tavoitteet pyrkimällä entistä kunnianhimoisempiin teknologisiin tavoitteisiin ja kilpailukyvyn jatkuvaan vahvistamiseen sekä luomalla korkeaa ammattitaitoa ja huippuosaamista vaativia uusia työpaikkoja.

3.5

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyrityksen valinta toteuttamisvälineeksi antanee mahdollisuuden parantaa alan t&k-toiminnan laatua merkittävästi. Tämä vaikuttaa oleellisen tärkeältä, jotta voidaan poistaa eri jäsenvaltioissa toteutettavien tutkimusohjelmien nykyinen pirstaleisuus, sillä jäsenvaltioissa tehtävä tutkimus ei saavuta kriittistä massaa eikä jäsenvaltioilla ole riittävästi resursseja asianmukaisten ohjelmien rahoittamiseksi.

3.6

Eurooppalaisen ulottuvuuden valinta näyttää siten välttämättömältä, sillä se on ainoa mahdollinen tapa vastata nanoteknologia-alan edessä oleviin mittaviin haasteisiin.

3.7

Yhteisön ulottuvuuden vahvistamisen pitäisi lisäksi mahdollistaa byrokratian vähentäminen ja hallinnon yksinkertaistaminen, jotta jäsenvaltioissa nykyään käytössä olevat eri menettelyt voidaan korvata yhdellä yhdenmukaisella yhteisön menettelyllä, ja t&k-sopimusten tekemiseen kuluvaa aikaa voidaan lyhentää yhteisötasolla nykyään vallitsevaan tilanteeseen verrattuna (vrt. Eureka). Näin voidaan välttää myös toisistaan poikkeavat arviointi- ja valvontamenettelyt.

3.8

Julkisen ja yksityisen sektorin yhteisyritys, jonka toimintaan jäsenvaltiot ja asianomaisen alan yritykset suoraan osallistuvat, on innovaatio verrattuna yhteisön eurooppalaisia t&k-ohjelmia koskeviin nykyisiin osallistumismenettelyihin. Lisäksi ohjelman yhteydessä ehdotettu merkittävä yhteisön tason rahoitus mahdollistaa riittävän suuren taloudellisen panostuksen, mikä on välttämätöntä ohjelmalle asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.9

Jäsenvaltioiden ja yritysten mukanaolo sekä niiden suora osallistuminen tutkimukseen liittyviin kustannuksiin vähintään 50 prosentin rahoitusosuudella tuottaa kerrannaisvaikutuksia, sillä se antaa sysäyksen uuden rahoituksen houkuttelemiselle ja edistää voimakkaasti eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä.

3.10

Jäsenvaltioiden suora osallistuminen on välttämätöntä tarvittavien investointien mobilisoimiseksi mutta myös ennen kaikkea siksi, että useat päätökset tehdään edelleen jäsenvaltiotasolla. Tämä koskee etenkin ehdotuspyyntöjen esittämistä sekä prosessin kaikkien vaiheiden suoraa ja jatkuvaa valvontaa.

3.11

Myös teollisuuden suora osallistuminen on välttämätöntä, kun otetaan huomioon, että kyseisen kunnianhimoisen t&k-ohjelman tulokset voivat edistää alan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyyn liittyvien tärkeiden ja asiaankuuluvien tavoitteiden saavuttamista ja vaikuttaa siten myönteisesti alan työllisyystilanteeseen.

4.1

Tutkimusohjelman lähtökohtana on seitsemäs tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelma. Ohjelma pohjautuu jo tiedostettuun käsitykseen siitä, että t&k-investointien elvyttäminen on välttämätöntä talouden kilpailukyvyn ja dynamiikan varmistamiseksi.

4.2

Yhteisyrityksen perustaminen ENIAC-teknologia-aloitteen puitteissa edistää suoraan Lissabonin strategian kilpailukykytavoitteiden sekä Barcelonassa sovittujen tutkimusmenoja koskevien tavoitteiden saavuttamista. Samalla se tukee epäsuorasti muiden politiikanalojen, kuten ympäristö-, liikenne-, energia- ja terveyspolitiikan kehittämistä.

4.3

Etenkin EU:n aloite ”Nanotiede ja nanoteknologia: Toimintasuunnitelma Euroopalle 2005–2009” (KOM(2005) 243 lopullinen) sekä kehittymässä olevia ja vastikään havaittuja terveysriskejä käsittelevän tiedekomitean (SCENIHR) työ luovat puitteet niille yhteisön politiikoille, joihin ENIAC-teknologia-aloite perustuu.

5.1

Asiakirjan (KOM(2007) 356 lopullinen) aiheena oleva päätös ENIAC-yhteisyrityksen perustamisesta juontaa juurensa seitsemättä puiteohjelmaa koskevasta päätöksestä N:o 1982/2006/EY, jossa säädetään, että yhteisö osallistuu tieteellistä tutkimusta koskevien julkisen ja yksityisen sektorin pitkäaikaisten kumppanuuksien luomiseen unionitasolla.

5.2

Kumppanuudet toteutetaan yhteisten teknologia-aloitteiden muodossa, ja ne pohjautuvat aiemmin perustettuihin eurooppalaisiin teknologiayhteisöihin.

5.3

Komissio korostaa erityisohjelmasta ”Yhteistyö” tekemässään päätöksessä 2006/971/EY (2) tarvetta luoda julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja nimeää kuusi alaa, joilla olisi luotava yhteisiä teknologia-aloitteita eurooppalaisen tutkimustoiminnan elvyttämiseksi. Nämä alat ovat

5.4

Lausunnon kohteena olevassa asiakirjassa (KOM(2007) 356 lopullinen) ehdotetaan asetusta, jolla on määrä perustaa edellä kuvatun yleisstrategian puitteissa nanoelektroniikka-alan ENIAC-yhteisyritys.

5.5

ENIAC-yhteisyritys katsotaan direktiivin 2004/17/EY 22 artiklassa ja direktiivin 2004/18/EY 15 artiklan c kohdassa tarkoitetuksi kansainväliseksi elimeksi, jolla on oikeushenkilöllisyys. Yhteisyrityksen kotipaikaksi tulee Bryssel, ja yrityksen toiminta päättyy 31. joulukuuta 2017. Neuvosto voi jatkaa toimikautta.

5.8.1

Ehdotetun asetuksen 4 artiklassa mainitut ENIAC-yhteisyrityksen toimintakustannukset rahoitetaan seuraavista lähteistä:

T&k-toimet, joita ENIAC-yhteisyritys toteuttaa, rahoitetaan 31. joulukuuta 2017 päättyvällä ajanjaksolla seuraavasti:

5.8.2

Joulukuun 31 päivään 2013 asti komission rahoitusosuus on enintään 450 miljoonaa euroa. Varat saadaan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman täytäntöön panemiseksi toteutettavan ”Yhteistyö” -erityisohjelman määrärahoista neuvoston asetuksen N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

—

Määritellään ja toteutetaan tutkimusohjelma nanoelektroniikan keskeisen osaamisen kehittämiseksi, jotta voidaan lujittaa eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä ja kestävää kehitystä sekä mahdollistaa uusien markkinoiden syntyminen.

—

Tuetaan t&k-toimien toteuttamista myöntämällä rahoitusta valittujen hankkeiden osallistujille.

—

Edistetään julkisen ja yksityisen sektorin välistä kumppanuutta, jolla pyritään käynnistämään ja yhdistämään yhteisön tasoisia, kansallisia ja yksityisiä toimia, ja edistetään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyön kehittymistä.

—

Varmistetaan nanoelektroniikkaa koskevan yhteisen teknologia-aloitteen tuloksellisuus ja jatkuvuus.

—

Aikaansaadaan eurooppalaisen t&k-toimintojen synergiaa ja koordinointia, mukaan luettuna alalla parhaillaan valtioiden välisissä t&k-ohjelmissa (Eureka) toteutettavan toiminnan vähittäinen liittäminen ENIAC-yhteisyritykseen.

6.1

Komitea on tyytyväinen päätökseen perustaa ENIAC-yhteisyritys sekä siihen liittyvään asetusehdotukseen. Puoltaessaan käsiteltävänä olevaa päätöstä ETSK korostaa ennen kaikkea ehdotetun tutkimusinvestointeja ja tutkimuksen koordinointia koskevan strategian merkitystä EU:lle.

6.2

Samoin kuin aikaisemmissa lausunnoissaan, jotka komitea on antanut erityisohjelmaa ”Yhteistyö” koskevan neuvoston päätöksen N:o 2006/971/EY perusteella annetuista asetuksista, komitea katsoo, että tutkimus- ja kehittämisinvestointien vauhdittaminen on asianmukainen tapa luoda Euroopan yrityksille vakaa viitekehys, jonka avulla voidaan yhtenäistää yhteisön tarjoamaa rahoitusta sekä välttää ohjelmien eriytyminen ja kirjavuus.

6.3

Esitetty aloite on Euroopan unionin poliittisten linjausten ja tavoitteiden mukainen ja sopusoinnussa Lissabonin strategian yhteydessä määritettyjen suuntaviivojen kanssa. Lissabonin strategiassa korostetaan tietämykseen ja innovoinnin merkitystä kasvun ja työllisyyden edistämiselle yhteisössä. Nanoteknologialla on itse asiassa erittäin suuri merkitys, sillä se on nykyään innovaatioiden liikkeelle paneva voima useilla unionin kehityksen ja kasvun kannalta herkillä ja strategisilla aloilla (tieto- ja viestintäteknologia, liikenne, laskenta, tuotannon automatisointi, terveydenhuolto jne.). Yhteisyrityksen perustaminen voi olla yksi keino säilyttää Euroopan kyky suunnitella ja valmistaa sen omien laatu-, kestävyys- ja ympäristönsuojeluvaatimusten mukaisia tuotteita tai jopa vahvistaa tätä kykyä. Yrityksen perustaminen vahvistaa edellytyksiä luoda eurooppalainen tutkimusalue ja edistää merkittävästi alan eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä.

6.4

Komitea panee tyytyväisenä merkille, että tarkasteltavana olevaa yhteistä teknologia-aloitetta koskevaan ehdotukseen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa kiinnitetään erityishuomiota vaaraan, että nanoelektroniikkatuotantoa siirtyy maailman muille alueille. Tämä on tärkeä asia, sillä kyseisen alan tuotanto luo runsaasti lisäarvoa vauhdittamalla kasvua ja edistämällä työllisyyttä samalla kun osa Euroopan unionin alan kehittämiseen varaamista varoista saadaan tuotannon ansiosta takaisin. Näin ollen ETSK kannattaa ajatusta alakohtaisen erityislähestymistavan luomisesta tämän keskeisen alan tukemiseksi.

6.5

Tällainen uudenlainen yhdistelymekanismi saattaa osoittautua monimutkaiseksi, kun ENIAC-yhteisyrityksen avulla aikaan saatavia tutkimustuotteita hyödynnetään ja siirretään tuotantovaiheeseen. Tätä ajatellen ETSK on tyytyväinen siihen, että yhtiöjärjestyksen 23 artiklassa esitettävien immateriaalioikeuksia koskevien periaatteiden määrittelyyn on kiinnitetty runsaasti huomiota. Komitea on myös tyytyväinen siihen, että asetuksen toimintasuunnitelmassa otetaan merkittävällä tavalla huomioon terveys- ja turvallisuuskysymykset.

6.6

ETSK katsoo, että yhteisyrityksen tavoitteiden toteuttamiseksi ja uuden järjestelmän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi mahdollisimman tehokkaasti on tarpeen toimia seuraavasti: