27.7.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 175/28

1.1

Tiedonannossaan direktiivin 1997/7/EY täytäntöönpanosta komissio selvittää neuvostolle, Euroopan parlamentille ja ETSK:lle direktiivin täytäntöönpanon ja soveltamisen tuloksia ja käynnistää asiaan liittyvien tahojen julkisen kuulemisen kerätäkseen niiden näkemykset. Se ei kuitenkaan tee minkäänlaista esitystä direktiivin tarkistamiseksi, ennen kuin laaja arvio kuluttajaoikeutta koskevasta yhteisön säännöstöstä on saatu päätökseen.

1.2

Vaikka ETSK toteaakin, että tiedonanto on myöhässä direktiivissä säädettyihin määräaikoihin nähden, se arvostaa aloitetta ja yhtyy merkittävään osaan komission esittämistä huomioista, joista monet itse asiassa tuodaan esiin jo muun muassa yleisesti etämyyntiä ja erityisesti rahoituspalvelujen etämyyntiä koskevia direktiiviehdotuksia käsittelevissä komitean lausunnoissa. Komitea on samaa mieltä myös tarpeesta sovittaa aiheeseen liittyvät järjestelyt yhteen muiden, myöhemmin — toisinaan ilman välttämätöntä koordinointia ja yhteensovittamista — annettuihin säädöksiin perustuvien järjestelyiden kanssa.

1.3

ETSK katsoo kuitenkin, että olisi eduksi, jos tarkasteltavana olevan säännöstön tarkistus toteutettaisiin viipymättä samanaikaisesti rahoituspalvelujen etämyyntiä sekä sähköisen kaupankäynnin eräitä näkökohtia koskevien säännöstöjen tarkistuksen kanssa odottamatta, että kuluttajasopimuksia koskevan yhteisön säännöstön tarkistustyö saadaan päätökseen, jotta kaikki hajallaan olevat säännökset olisivat entistä yksiselitteisempiä ja ymmärrettävämpiä.

1.4

ETSK kehottaakin komissiota analysoimaan yksityiskohtaisesti julkisen kuulemisen yhteydessä saadut vastaukset. Niitä on täydennettävä luotettavilla tilastotiedoilla etämyynnin laajuudesta ja merkityksestä sisämarkkinoilla sen lisäksi, että lopuksi järjestetään asiaan liittyvien tahojen julkinen kuuleminen.

1.5

ETSK suhtautuu myönteisesti suurimpaan osaan komission ehdotuksista, jotka koskevat direktiivin sanamuodon ja rakenteen parantamista. Komitea toistaa kuitenkin aiemmissa lausunnoissaan esiin tuomansa näkemyksen siitä, että direktiivin soveltamisalaa ei pidä rajata ammattilaisten ja kuluttajien välisiin suhteisiin ja että olisi erittäin hyödyllistä pohtia tätä näkökohtaa uudelleen, jotta se saatettaisiin keskeisiltä osin yhdenmukaiseksi sähköistä kaupankäyntiä koskevan säännöstön soveltamisalan kanssa.

1.6

ETSK on komission kanssa eri mieltä vähimmäislausekkeen käytön seurauksia koskevista arvioista; komitea ei katso vähimmäislausekkeen aiheuttavan direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmia, jotka aiheellisesti tuodaan esiin. Se ei kuitenkaan torju mahdollisuutta harkita asetukseen perustuvaa täydellisen yhdenmukaistamisen vaihtoehtoa sillä edellytyksellä, että kuluttajille taataan aiempaa parempi suoja.

1.7

ETSK pyrkii omalta osaltaan edistämään etämyyntiin sovellettavien järjestelyiden perinpohjaista tarkistamista ja esittää aiheesta useita suosituksia, joiden tarkastelua se pitää sisämarkkinoiden nykytilanteessa aiheellisena. Tarkoituksena on edistää turvallisuutta ja kuluttajien luottamusta sekä taata, että kuluttajilla on kyseisessä kaupankäynnissä samanlainen suoja, joka heillä asiaankuuluvasti on tehdessään sopimuksia kasvotusten.

1.8

Lisäksi ETSK painottaa, että sopimuspuolille — ja etenkin huonommin informoiduille sopimuspuolille — on tarjottava asianmukaista tietoa ja luotava tehokas seuraamusjärjestelmä lainvastaisia käytänteitä varten.

2.1

Toukokuun 20. päivänä 1997 annetun direktiivin 1997/7/EY täytäntöönpanoa käsittelevässä tiedonannossa (KOM(2006) 514 lopullinen, 21. syyskuuta 2006) komissio pyrkii selvittämään neuvostolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, miten direktiivi on pantu täytäntöön ja miten sitä on sovellettu sen julkaisemista seuranneina noin kymmenenä vuotena. Näin tehdessään komissio täyttää, vaikkakin noin kuusi vuotta myöhässä, direktiivin 15 artiklan 4 kohdassa säädetyn vaatimuksen.

2.2

Komissio yksilöi eräitä direktiivin täytäntöönpanoon liittyviä ongelmatilanteita (1), joiden todetaan aiheutuvan pääasiassa direktiivin ”sanamuodoista” ja eräiden kieliversioiden ”käännösongelmista”. Lisäksi se kommentoi ”vähimmäislausekkeen soveltamisesta johtuvia” merkittäviä eroja kansallisten lainsäädäntöjen välillä sekä direktiivin mahdollista vanhentuneisuutta, jotta se voisi kattaa ”uudet tekniikat ja markkinointimuodot”.

2.3

Lisäksi komissio on laatinut kyselylomakkeen, jonka palauttamiselle annettu määräaika päättyi 21. marraskuuta 2006 ja jolla pyritään luomaan suuntaviivoja asiaan liittyville tahoille järjestettävää julkista kuulemista varten. Tarkoituksena on saada vahvistus komission esittämille huomioille tai osoittaa ne vääriksi. Komissio toteaa, että julkisen kuulemistilaisuuden järjestäminen on mahdollista.

2.4

Vaikka komissio myöntää, että käyttöön otettu järjestelmä kärsii suunnitteluvirheistä ja tulkintaongelmista, jotka ovat täytäntöönpano-ongelmien syynä, se ei kuitenkaan pidä ”aiheellisena” tehdä ehdotusta direktiivin tarkistamisesta ennen kuin kuluttajansuojaa koskevan yhteisön säännöstön yleisluontoisempi määritys on saatettu päätökseen, mille puolestaan ei ole asetettu määräaikaa.

2.5

Jo käsillä olevaa lausuntoa laadittaessa komissio julkisti sähköisesti 84 vastausta, jotka oli saatu edellä mainitun kuulemisen yhteydessä, ja julkaisi työasiakirjan, jossa esitetään tiivistelmä huomattavasta osasta saatuja vastauksia. Komissio aikoo saada päätökseen jäljellä olevien vastausten analyysin lähiaikoina ja laatii tämän jälkeen aiempaa yksityiskohtaisemman vaikutustenarvioinnin.

3.1.1

ETSK suhtautuu myönteisesti komission aloitteeseen, mutta pitää valitettavana sen viivästymistä säädetystä määräajasta (kesäkuu 2001). Aloite on vähintään neljä vuotta myöhässä direktiivin siirtämiselle osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä asetetusta määräajasta (kesäkuu 2004). Komitea katsoo, että suurinta osaa nyt esiin tuoduista seikoista olisi voitu tarkastella ja ratkaisut niihin löytää jo ainakin kolme vuotta sitten, mihin olisi liittynyt ilmeisiä etuja.

3.1.2

ETSK muistuttaa lisäksi, että komitea oli lausunnoissaan tuonut esiin monet tiedonannossa mainituista seikoista jo siinä vaiheessa, kun direktiiviä oltiin vasta laatimassa.

Itse asiassa jo lausunnossaan, joka käsittelee neuvoston ehdotusta direktiiviksi kuluttajansuojasta etäsopimuksissa (2), komitea huomauttaa tarpeesta tarkistaa eräät direktiivin 2 artiklassa mainitut käsitteet, etenkin direktiivin kattamia sopimuksia koskevat käsitteet sekä varsinainen ”kuluttajan” käsite.

Lisäksi ETSK on jo aiemmin todennut, että komission tulisi olla yksiselitteisempi direktiivissä säädetyn sopimuksen peruuttamisoikeuden osalta; komitean mielestä se tulisi ymmärtää harkintaoikeuden puitteissa eikä sitä tulisi sekoittaa kuluttajan mahdollisuuteen irtisanoa sopimus siinä tapauksessa, että sopimusta ei täytetä tai paljastuu vilpillisiä menettelyitä, tai asettaa kyseistä mahdollisuutta kyseenalaiseksi.

Lisäksi ETSK on huomauttanut siitä, että peruuttamisoikeuden käyttöä koskeva seitsemän päivän määräaika on muissa direktiiveissä ja eräiden jäsenvaltioiden nykyisin voimassa olevassa lainsäädännössä säädettyä lyhyempi, ja on kehottanut komissiota yhdenmukaistamaan kyseisen oikeuden käyttöä koskevat määräajat. ETSK:n kehotus selkiyttää harkintaoikeutta koskevia järjestelyitä toistetaan lisäksi rahoituspalveluiden etämyyntiä koskevaa ehdotusta käsittelevässä lausunnossa (3).

Kyseisenlaista kritiikkiä on myös esitetty jo pitkään arvostetuimmassa alan erikoiskirjallisuudessa (4).

3.1.3

ETSK toteaa olevansa yllättynyt siitä, että komissiolta puuttuvat oletettavasti tiedot useiden jäsenvaltioiden täytäntöönpanosäännösten voimaantuloajankohdasta (5). Komitea kummastelee myös sitä, että eräiden jäsenvaltioiden tekemiä, täytäntöönpanoon liittyviä hyvinkin räikeitä rikkomuksia koskevista väitetyistä havainnoista huolimatta, ei ole kuulunut mitään kyseisiä jäsenvaltioita vastaan suunnatuista rikkomusmenettelyistä eikä niiden tuloksista.

3.1.4

Lisäksi ETSK katsoo, että olisi ollut paremmin sopusoinnussa aidosti osallistavan prosessin kanssa, että julkinen kuuleminen olisi pidetty ennen tiedonannon julkaisemista eikä sen jälkeen. Näin olisi vältytty siltä, että monet komission huomioista ja kommenteista perustuvat yksinomaan käsityksiin tai subjektiivisiin mielipiteisiin (6).

Komitea muistuttaa edelleen etämyyntiä koskevia kuluttajavalituksia käsittelevästä kertomuksesta (KOM(2000) 127 lopullinen), joka annettiin 10. maaliskuuta 2000. Se suosittaa laatimaan vastaavanlaisen asiakirjan, joka tällä kertaa perustuisi julkisen kuulemisen yhteydessä saatujen kaikkien vastausten objektiiviseen analyysiin ja jossa tietoja ajantasaistettaisiin ja vertailtaisiin. Näin pohdinta perustuisi objektiivisiin lähtökohtiin.

3.1.5

Nykytilanteessa ETSK tukee komission ehdotusta ja kehottaa järjestämään kaikille asiaan liittyville tahoille julkisen kuulemistilaisuuden sekoittamatta sitä kuitenkaan laajempaan keskusteluun kuluttajia koskevasta yhteisön säännöstöstä, josta vasta äskettäin julkaistiin laaja, lähes 800-sivuinen tekninen tutkimus (7) sekä komission vihreä kirja (8).

3.1.6

Kun lisäksi otetaan huomioon, miten yleiseen viitekehykseen (9) liittyvä työskentely on edennyt, ETSK asettaa kyseenalaiseksi sen, että olisi hyödyllistä tai suositeltavaa asettaa tarkasteltavana olevan direktiivin tarkistamisen ehdoksi — edes komission esittämässä viimeisimmässä lyhennetyssä versiossa (10) — yhteisön koko säännöstöön kuluttajalainsäädännön alalla liittyvän työskentelyn ja kuulemisten saattaminen päätökseen sekä aikanaan tehtävät päätökset.

3.1.7

ETSK kehottaa myös mahdollisesti harkitsemaan uudelleen direktiivin tulevassa tarkistuksessa käytettävän yhteisön välineen juridista luonnetta, mikäli katsotaan, että edellytykset saattavat täyttyä, niin että asiaa koskevista keskeisistä seikoista voitaisiin säätää tehokkaasti asetuksella (11) säilyttäen samalla direktiivin perustavoite, toisin sanoen sellaisen tasapainon ja tasapuolisuuden palauttaminen osapuolten välille, joka voidaan todeta liiketiloissa läsnä olevien osapuolten välisessä kaupankäynnissä.

3.2.1

Komission huomiot/kommentit direktiivistä voidaan jakaa kahteen ryhmään seuraavasti:

3.2.2

ETSK on komission kanssa samaa mieltä seuraavista direktiivin sanamuotoa/rakennetta koskevista seikoista:

3.2.3

ETSK on kuitenkin komission kanssa eri mieltä seuraavista seikoista:

3.2.4

Lisäksi ETSK suosittaa komissiolle, että se pyrkisi yksinkertaistamaan kaikkia sellaisia etämyyntiä koskevia säännöksiä, jotka ovat hajallaan monissa eri säädöksissä, sekä lisäämään niiden yksiselitteisyyttä ja ymmärrettävyyttä.

3.2.5

Direktiivin täytäntöönpanon osalta, varsinkin eräiden jäsenvaltioiden kokemukset huomioon ottaen, ETSK yhtyy yleisesti komission huomioihin ja tukee niitä. Komitea katsoo kuitenkin, että on laadittava yksityiskohtaisempi selvitys, jotta käytettävissä on perusteellinen — eikä ainoastaan hajanainen — kokonaisnäkemys tapauksista, joissa direktiivin kansalliseen lainsäädäntöön saattamisessa tai tulkinnassa on eroavuuksia tai yhteensopimattomuuksia.

Komitea kehottaakin komissiota analysoimaan kyselylomakkeeseen tulleet vastaukset ja toteuttamaan edellä tarkoitetun tutkimuksen sekä ilmoittamaan sen tuloksista.

Komitea toteaa lisäksi, ettei komissio vielä ole esittänyt tilastotietoja, joiden avulla on mahdollista arvioida kuluttajille suunnatun etämyynnin suhteellista osuutta koko rajatylittävästä kaupasta tai sen osuutta kuluttajakaupasta kussakin jäsenvaltiossa. Edellä mainittuja seikkoja ei nimittäin ole mahdollista saada selville riittävän objektiivisesti Eurobarometri-kyselytutkimuksen viimeisimmistä tiedoista (20). Nämä tiedot ovat välttämättömiä pohdittaessa sisällyttämisperusteita ja arvioitaessa direktiiviin suunniteltujen poikkeusten tarkoituksenmukaisuutta.

3.2.6

ETSK suhtautuu huolestuneesti komission omaksumaan näkökantaan, kun se yhtäältä yksilöi useita ongelmia, jotka liittyvät direktiivin täytäntöönpanoon, ja toisaalta tuo esiin epäilyksensä niiden merkityksestä kuluttajien luottamukseen ja toteaa, ettei se aio tehdä direktiiviin tältä osin muutoksia. Komissio ei myöskään esitä tehokkaampia toimenpiteitä täytäntöönpano-ongelmien ratkaisemiseksi.

3.2.7

Komissio itse toteaa direktiivin 1997/7/EY soveltamisalasta, että säädetyt poikkeukset on pantu jäsenvaltioissa täytäntöön eri tavoin ja että eräitä poikkeuksista on harkittava uudelleen. Näin ollen ETSK kehottaa komissiota tekemään asiassa konkreettisempia aloitteita.

3.2.8

Sitä vastoin vähimmäislausekkeen soveltamisen vaikutusten osalta ETSK on komission kanssa eri mieltä siitä, että kaikki komission luettelemat tilanteet olisivat seurausta siitä, että 14 artiklan lauseketta olisi sovellettu virheellisesti.

3.2.8.1

ETSK katsoo sitä vastoin, että suurin osa havaituista tosiasiallisista eroista ei johdu siitä, että vähimmäislauseketta olisi sovellettu epäasianmukaisesti, vaan ne johtuvat ennemminkin jo mainituista puutteista direktiivin suunnittelussa, laadinnassa ja täytäntöönpanossa/kääntämisessä.

3.2.8.2

ETSK katsookin, että vähimmäislauseke, jonka ansiosta jäsenvaltiot voivat mennä vähimmäistason yhdenmukaistamista koskeviin direktiiveihin sisältyviä yhteisön säännöksiä pidemmälle noudattaen kuitenkin aina perustamissopimusta, kuten 153 artiklassa säädetään, on hyödyllinen väline, joka tarjoaa korkeatasoisen kuluttajansuojan ja jonka avulla on mahdollista ottaa huomioon kunkin kansallisen järjestelmän kulttuuriset, sosiaaliset ja oikeudelliset erityispiirteet.

3.2.8.3

Edellä esitetty ei kuitenkaan estä ETSK:ta suosittamasta, että yhdenmukaisuuden varmistamiseksi eräät lainsäädännön alat yhdenmukaistettaisiin kaikilta osin mieluimmin nimenomaan asetuksella, jotta todellakin turvattaisiin entistä korkeampi kuluttajansuojan taso. Tämä voisi koskea tarkasteltavana olevan direktiivin kohteena olevaa osa-aluetta.

3.2.9

ETSK katsoo, että on myös muita seikkoja, joita on mahdollisesti aiheellista tarkastella uudelleen direktiiviä tarkistettaessa ja joita tiedonannossa ei tuoda esiin.

3.2.10

Kyse on muun muassa seuraavista seikoista:

3.2.11

ETSK katsoo, että edellä mainittujen seikkojen asianmukainen tarkastelu on olennaista, jotta saavutetaan direktiivissä asetettu tavoite eli varmistetaan, että etäkaupassa hankittavien tavaroiden ja palveluiden kuluttajilla olisi samanlainen suoja, joka asiaankuuluvasti turvataan kasvotusten tehdyissä sopimuksissa.