27.4.2007   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 93/38

1.1

Komitea pitää komission tiedonantoa tervetulleena. Komitea on vakuuttunut siitä, että komissio tulee tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistämään merkittävästi ihmisarvoisen työn toteutumista sekä EU:ssa että kolmansissa maissa.

Komitea yhtyy komission käsitykseen siitä, että yhteiskunnallisten tavoitteiden vahvistamista ei saa käyttää protektionistisiin tarkoituksiin.

1.1.1

Komitea kehottaa komissiota kutsumaan ETSK mukaan tiedonannon jälkeisistä toimista kesään 2008 mennessä laadittavan kokoavan katsauksen valmisteluihin.

1.1.2

Komitea pyytää komissiota kehittämään indikaattorit, joiden avulla voidaan arvioida ihmisarvoisen työn toimintaohjelman toimeenpanoa EU:n tasolla.

1.1.3

Komission tulisi selkeästi ilmoittaa ihmisarvoisen työn edistämiseen antamansa panoksen budjettivaikutukset, sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella. Tähän tulisi sisältyä tieto siitä, millä tavoin komissio aikoo tukea ILO:a sen laatiman ihmisarvoisen työn toimintaohjelman toteuttamisessa.

1.2

Komission tulisi noudattaa lähestymistapaa, jota ETSK suositti maaliskuussa 2005 globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta antamassaan lausunnossa: Maailmanlaajuistumisen myönteisiä vaikutuksia tulisi hyödyntää ja vahvistaa, ja sen kielteisiä vaikutuksia tulisi torjua asianmukaisin keinoin. Komitea vahvistaa maaliskuussa 2005 antamansa lausunnon päätelmät tässä yhteydessä.

1.3

Ihmisarvoisen työn edistämiseen tähtäävät politiikat voivat sekä EU:ssa että sen ulkopuolella onnistua ainoastaan, jos työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunta laajemminkin osallistuvat siihen täysimääräisesti.

1.4

Ihmisarvoisen työn muodostaman tavoitteen saavuttaminen edellyttää poliittista johdonmukaisuutta ja koordinointia kaikilla — myös kansallisilla — tasoilla.

1.5

Ihmisarvoisen työn edistämisen avaintekijä on ILO:n hoitaman valvontajärjestelmän vahvistaminen.

1.6

ETSK kehottaa komissiota analysoimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa syitä siihen, miksi maahanmuuttajien vastaanottajamaat eivät ole ratifioineet YK:n siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälistä yleissopimusta.

1.7

ILO:n asiaankuuluvien yleissopimusten ratifioiminen, voimaansaattaminen ja noudattaminen käytännössä EU:n sisällä ja suhteessa unionin ulkopuolisiin maihin on olennaisen tärkeää.

1.8

ETSK kehottaa komissiota tuomaan esiin työsuojelun merkitystä yhtenä ihmisarvoisen työn tavoitteen saavuttamisen keskeisistä tekijöistä.

1.9

Komission tulisi esittää ihmisarvoista työtä koskevaan politiikkaansa — sekä EU:n sisällä että sen ulkopuolella — liittyvä toimintasuunnitelma, johon sisältyy myös budjettitietoja.

2.1

Komitea pitää tiedonantoa tervetulleena. Ihmisarvoisen työn toimintaohjelma on tärkeä reaktio maailmanlaajuistumiseen, ja se voi vaikuttaa ratkaisevasti YK:n vahvistamien vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Maailmanyhteisön tärkeänä jäsenenä Euroopan unioni voi tuoda kehitykseen merkittävää lisäarvoa toteuttamalla ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa omalla alueellaan sekä edistämällä sen käyttöönottoa kanssakäymisessään kolmansien maiden, valtioryhmittymien ja kansainvälisten instituutioiden kanssa. Ihmisarvoisen työn käsite vaikuttaa suoraan Lissabonin suunnitelman toteutukseen kehittämällä omalta osaltaan merkittävästi ja kestävällä tavalla työelämää EU:ssa. Ihmisarvoisen työn aktiivinen edistäminen kaikkien työtekijöiden kohdalla on olennainen osa Euroopan sosiaalista toimintaohjelmaa ja EU:n toimia, joilla se pyrkii ilmentämään eurooppalaisia arvoja, mutta lisäksi se on EU:n etujen mukaista, koska sen avulla voidaan varmistaa, että maailmanlaajuistuminen ei vaaranna eurooppalaista sosiaalimallia.

2.2

”Ihmisarvoinen työ ”on Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1999 (1) käyttöön ottama käsite. Se on määritelty seuraavan ILO:n neljän strategisen tavoitteen yhtymäkohdaksi:

Käsite on EU:n yhteiskuntamallin keskeinen osa. Siinä painotetaan oikeutta tehdä tuottavaa ja vapaasti valittua työtä, jossa työntekijöiden oikeudet on suojeltu, joka tarjoaa heille riittävän toimeentulon, jossa he nauttivat asianmukaista sosiaalista suojaa ja jossa painotetaan yhdenvertaisia mahdollisuuksia. Kolmikantaisuus ja työmarkkinaosapuolten välinen vuoropuhelu takaavat osallistumisen ja demokraattisen prosessin.

Sukupuolinäkökohtia ja kehityskysymyksiä pidetään yleisesti keskeisinä.

2.2.1

Komission tulisi ILO:n laatiman ihmisarvoisen työn toimintaohjelman mukaisesti painottaa voimakkaasti sukupuolten tasa-arvon tärkeyttä ja naisten aseman vahvistamista köyhyyden voittamiseksi etenkin, kun ajatellaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ja tasapuolista kohtelua.

2.3

Globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta antamassaan lausunnossa (2) ETSK määritteli ihmisarvoisen työn avaintavoitteeksi ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden painopisteeksi sekä niiden omilla alueilla että ulkosuhteiden ja kehitysyhteistyön piirissä.

2.4

Komitea yhtyy tiedonannon johdannossa esitettyyn toteamukseen, jonka mukaan ihmisarvoisen työn toimintaohjelmassa on kyse joukosta yleisiä suuntaviivoja, jotka eivät ole sidoksissa mihinkään tiettyyn kehityksen malliin, sekä välineestä, jolla kehitystä pyritään ohjaamaan sellaisten arvojen ja toiminta- ja hallintoperiaatteiden suuntaisesti, joissa taloudellinen kilpailukyky yhdistyy sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Ihmisarvoisen työn perustana on käsitys siitä, että jokainen maa kehitystasostaan huolimatta asettaa omat päämääränsä kuilun pienentämiseksi tavoitteena olevan ihmisarvoisen työn sekä työllistymismahdollisuuksien niukkuuden, työoikeuksien kiistämisen, riittämättömän sosiaalisen suojelun ja työmarkkinaosapuolten välisen puutteellisen vuoropuhelun välillä.

2.5

Komitea pitää lisäksi tervetulleena, että tiedonannossa painotetaan tarvetta saada aikaan kaikkien asianomaisten monenvälisten instituutioiden ja kaikkien valtioiden tehokas sitoutuminen ihmisarvoisen työn tavoitteeseen YK:n talous- ja sosiaalineuvoston korkean tason ryhmän heinäkuussa 2006 antaman julistuksen mukaisesti.

2.6

Komitea panee mielenkiinnolla merkille, että tiedonantoon on sisällytetty useita suosituksia, jotka ETSK esitti globalisaation sosiaalisesta ulottuvuudesta antamassaan lausunnossa.

2.7

Komitea pahoittelee, että kansainvälisten rahoituslaitosten (IFI) sekä WTO:n ja ILO:n välisissä vuoropuheluissa ei etenkään jäsenvaltioiden tasolla ole pyritty toivotulla tehokkuudella niiden toimintalinjojen keskinäiseen täydentävyyteen ja johdonmukaisuuteen. Komitea on jo aiemmin pyytänyt komissiota ja ministerineuvostoa ryhtymään määrätietoisiin toimiin koordinoinnin ja yhdenmukaisuuden lisäämiseksi jäsenvaltioiden tasolla niin, että kansalaisyhteiskunta pääsee osallistumaan täysimittaisesti.

Komitea toistaa siis pyyntönsä, jonka mukaan komission ja kyseisissä instituutioissa toimivien jäsenvaltioiden tulisi edistää ihmisarvoista työtä.

Komission tulisi edistää jäsenvaltioiden yhdenmukaisempaa lähestymistapaa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa, etenkin niiden poliittisen neuvonnan, muiden maiden valtiovallan kanssa toteuttamien kehitysyhteistyöohjelmien sekä yksityisille yrityksille suunnattujen lainojen suhteen.

2.8

Komitea pitää komission tiedonannossaan esittämiä toimintaehdotuksia yleisesti ottaen asianmukaisina ja rakentavina.

2.8.1

Valitettavasti tiedonannossa ei kuitenkaan todeta, että ILO:n hoitaman valvontajärjestelmän vahvistaminen on keskeisessä asemassa ihmisarvoisen työn edistämisen kannalta. Yleissopimusten ratifiointi on tärkeää muttei riitä. Myös konkreettiset olosuhteet, eli lainsäädännön täysimääräinen toimeenpano käytännössä, on pidettävä pysyvästi huomion kohteena. Komitea kehottaa komissiota edistämään ja koordinoimaan jäsenvaltioiden yhteisiä, asiaankuuluvia toimia tiiviissä yhteistyössä ILO:n kanssa.

2.8.2

Komitea muistuttaa lisäksi siitä, että maailmanlaajuistuminen paitsi pakottaa ILO:n ajantasaistamaan jatkuvasti yleissopimuksiaan ja suosituksiaan, väistämättä edellyttää myös, että järjestö muotoilee uudet normit työelämän kulloistenkin uusien realiteettien kohtaamiseksi. On varmistettava, että uudet normit liittyvät asiaankuuluviin aihealueisiin ja että ne sisältävät todelliseen tilanteeseen perustuvia säännöksiä. EU:ta ja sen jäsenvaltioita (ja niiden työmarkkinaosapuolia) on kannustettava ottamaan asiassa aktiivinen rooli.

3.1.1

Komissio mainitsee tiedonannossaan työmarkkinaosapuolten kahdenvälisen vuoropuhelun ja kolmikantavuoropuhelun sekä '”työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen ”(engl. tois. the social partners and civil society) mukaan ottamisen ja ”työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan ”(engl. tois. the social partners and other social society stakeholders) mukaan ottamisen. Komission tulisi tehdä selväksi, että työmarkkinaosapuolten väliseen vuoropuheluun osallistuvat työmarkkinaosapuolet joko valtiovallan edustajien kanssa tai ilman, kun taas kansalaisvuoropuheluun osallistuvat myös valtiovallasta riippumattomat organisaatiot ja muut sidosryhmät. Tiedonannosta on käytävä ilmi, että todellinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu on asia, joka voidaan saavuttaa vain vapaiden, riippumattomien ja demokraattisten järjestöjen turvin.

3.1.2

Puheena olevassa tiedonannon osassa käsitellään kaikkia ihmisarvoisen työn käsitteen elementtejä. Ihmetystä herättää, että työterveys ja -turvallisuus mainitaan kuitenkin vain ohimennen (”työn laadun ”lyhyt maininta). Tämä ei vaikuta sattumalta, sillä tiedonannon koko tekstissä työterveys ja -turvallisuus jää vähälle huomiolle. Tämä saattaa johtua komission ja jäsenvaltioiden ongelmallisesta suhteesta ILO:n kyseisen alan yleissopimuksiin. Kyseisten yleissopimusten ratifiointiaste jäsenvaltioiden keskuudessa on heikko, vaikka asianomainen EU:n lainsäädäntö tarjoaa työntekijöille yleensä — ymmärrettävästi — paremman suojan kuin vastaavat ILO:n sopimusvälineet. Kyseinen heikko ratifiointiaste ei kannusta muita maita ratifioimaan työterveyttä ja -turvallisuutta koskevia yleissopimuksia. Tässä suhteessa EU ei siis edistä ihmisarvoisen työn toimintaohjelmaa. Komitea kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan nykyistä epätyydyttävää tilannetta uudelleen ja parantamaan sitä merkittävästi hyvin pian. Komitea katsoo lisäksi, että jäsenvaltioiden tulisi sanoutua irti työterveyttä ja -turvallisuutta koskevista ILO:n yleissopimuksista vasta sitten, kun ne ovat päättäneet ratifioida ajantasaistetun saman alan yleissopimuksen.

3.1.3

Komitea yhtyy komission käsitykseen siitä, että yhteiskunnallisten tavoitteiden vahvistamista ei saa käyttää protektionistisiin tarkoituksiin. Samalla komitea huomauttaa, että aiemmissa ETSK:n lausunnoissa käsiteltyä monenvälisten kauppasopimusten sosiaalilauseketta ei voitaisi missään tapauksessa käyttää protektionistisiin tarkoituksiin, koska se koskee ainoastaan ILO:n määrittelemää kahdeksaa perusoikeuskysymystä (järjestäytymisoikeus/kollektiivinen neuvotteluoikeus, pakkotyö, työhön ja ammattiin liittyvä syrjintä, lapsityö), jotka ylivoimainen enemmistö ILO:n jäsenvaltioista on ratifioinut. Mikäli kyseiset jäsenvaltiot kunnioittavat perustusoikeudellisia velvoitteitaan, ne ovat ILO:n vaatimusten mukaisesti ja sen valvonnan alaisesti siirtäneet kyseiset normit kiinteäksi osaksi omaa kansallista lainsäädäntöään ja muita asianomaisia säädöksiään.

3.1.4

EU:n on sisällytettävä ihmisarvoinen työ täysimääräisesti kehitysyhteistyöpolitiikkaansa ja tuettava poliittisia julistuksiaan asianmukaisin budjettimäärärahoin.

3.2.1

EU:n tulisi edistää ihmisarvoista työtä omalla alueellaan siten, että jäsenvaltiot ratifioivat ja panevat täytäntöön kaikki asiaankuuluvat ILO:n yleissopimukset, myös ne, jotka koskevat erityisen heikossa asemassa olevien ryhmien syrjimättömyyttä ja osallisuutta.

3.2.2

Tiedonannossa ”EU:n ulkopolitiikkojen parempi hyödyntäminen ”-osion ”Laajentuminen”-otsikon alla esitetystä päätellen vaikuttaa siltä, että komission käsityksen mukaan järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta käsittelevät ILO:n yleissopimukset 87 ja 98 koskevat ainoastaan ammattiyhdistysliikkeen oikeuksia. Tämä ei ole totta: kyse on nimenomaan myös työnantajien oikeuksista. Komission on edistettävä kyseisiä, sekä ammattiyhdistysliikkeen että työnantajien perusoikeuksia.

3.2.3

Komitea yhtyy komission naapuruussuhteista esittämään käsitykseen. Komitea pitää kuitenkin tarpeellisena osoittaa alalla riittävästi huomiota myös työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun sekä kolmikantavuoropuhelua koskevan ILO:n yleissopimuksen 144 ratifiointiin.

3.2.4

Tiedonannon ”Alueelliset ja kahdenväliset suhteet ”-osioon liittyen komitea huomauttaa, että Kiina muodostaa erityisongelman, jota komission tulisi käsitellä. Kiina vastustaa avoimesti järjestäytymisoikeutta ja riippumattomien ammattiyhdistysten ja työnantajajärjestöjen kollektiivista neuvotteluoikeutta. Ottaen huomioon Kiinan merkitys maailmassa tätä ei voida jättää huomiotta, mikäli edistystä halutaan saavuttaa ihmisarvoisen työn toimintaohjelman kautta.

3.2.5

Tiedonannon ”Kehitysyhteistyö”-otsikon alla lueteltujen toimenpiteiden joukkoon komission tulisi lisätä yhteistyössä ILO:n kanssa toteutettavia toimia epävirallisen talouden integroimiseksi viralliseen talouteen. Ihmisarvoinen työ on yhtä tärkeää epävirallisessa kuin virallisessakin taloudessa. Komission tulisi etsiä yhdessä ILO:n kanssa uusia keinoja, joilla se voi auttaa nykyisiä toimijoita kehittämään toimintamuotoja epävirallisessa taloudessa työskentelevien oikeuksien puolustamiseksi ja heidän osaamisensa lisäämiseksi sekä auttaa uusia toimijoita astumaan esiin edunvalvonnan alalle.

3.2.6

Komitea ehdottaa, että saman otsikon alle lisättäisiin myös osuus- ja yhteisötalouden organisaatioille kuten osuuskunnille osoitettava tuki. Tämä on yksi globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevän ETSK:n lausunnon pääkohdista.

3.2.7

Komission tulisi myös harkita politiikkoja, joilla yhteistyössä ILO:n kanssa voitaisiin vahvistaa pk-yritysten roolia ihmisarvoisen työn edistämisessä.

3.2.8

Tiedonantoon kuuluvaan ”Kaupankäynnin vaikutus kestävään kehitykseen ”-kohtaan liittyen komitea viittaa ehdotuksiin, jotka se esitti globalisaation sosiaalista ulottuvuutta käsittelevässä lausunnossaan yhteisiin kahdenvälisiin seurantakeskuksiin ja vientiteollisuuden vapaa-alueisiin liittyen.

3.2.9

Komitea on tyytyväinen siihen, että komissio kannattaa ILO:n yleissopimusten laaja-alaista ratifioimista ja tosiasiallista täytäntöönpanoa, mutta toteaa, että kansainvälisen kaupan alalla kyseistä sitoutumista voitaisiin konkretisoida. Ensinnäkin monenvälisellä tasolla komission on tehtävä ihmisarvoisen työn edistämisestä yksi EU:n tavoitteista WTO:ssa. On harkittava kauppa- ja ympäristökomitean kaltaisen ”kauppa ja ihmisarvoinen työ ”-komitean perustamista WTO:n yhteyteen. Ihmisarvoinen työ tulisi ottaa esiin kestävän kehityksen osa-alueena WTO:ssa toteutettavan kauppapolitiikan tarkastelun yhteydessä. Aiheesta on lisäksi yhdessä ILO:n kanssa laadittava WTO:n työohjelma. Komission ja jäsenvaltioiden olisi ryhdyttävä WTO:n muiden jäsenmaiden kanssa aktiivisiin toimiin niiden vakuuttamiseksi eduista, joita ihmisarvoiseen työhön kohdistuva huomio WTO:n puitteissa synnyttää.

3.2.10

Toiseksi talouskumppanuussopimusten kaltaisissa kahdenvälisissä kauppasuhteissaan komission tulisi asettaa ILO:n hyväksymien työelämän perussääntöjen ratifioiminen ja täytäntöönpano keskeiselle sijalle neuvotteluja käytäessä. Kaikissa näissä neuvotteluissa olisi sitouduttava toteuttamaan kestävää kehitystäkoskevia arviointeja, jotka sisältävät ihmisarvoisen työn indikaattoreita, ja niissä esitettyihin suosituksiin olisi kiinnitettävä huomiota.

3.2.11

Ollakseen tehokas GSP plus -kauppakannustinjärjestelmä edellyttää voimakkaita rinnakkaistoimenpiteitä, erityisesti silloin, kun GSP plus -maiden väliarviointi toteutetaan vuoden 2007 alkupuolella. Näin varmistetaan, että hallitukset ymmärtävät, että niiden on pantava asianomaiset yleissopimukset tosiasiallisesti täytäntöön ja ryhdyttävä tarvittaviin toimiin.

3.2.12

Tiedonannon osioon ”Taloudellisiin syihin perustuvan maahanmuuton parempi hallinta ”viitaten komitea tuo uudelleen esiin siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeuksia koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen yleissopimuksen. Kyse on vaikeasta ja monitahoisesta ongelmasta. Yksikään merkittävä ”vastaanottava maa ”ei ole vielä ratifioinut tätä yleissopimusta. Komitea suhtautui kesäkuussa 2004 asiasta antamassaan lausunnossa (3) myönteisesti yleissopimukseen. On hämmästyttävää, että komissio jättää kyseisen sopimusvälineen tiedonannossaan täysin huomiotta. Komitea pyytää komissiota analysoimaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ratifioimatta jättämisen syitä sekä muotoilemaan tähän analyysiin perustuvat selkeät toimintalinjat. Komitea kannustaa myös komissiota tutkimaan yhdessä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka eivät vielä ole ratifioineet siirtotyöläisiä koskevia ILO:n yleissopimuksia 97 ja 143, mahdollisuuksia niiden ratifioimiseksi lähitulevaisuudessa.

3.2.13

Komissio aikoo tukea kansainvälisten työehtosopimusten ja maailmanlaajuisten puitesopimusten tekemistä (tiedonannon osio ”Yhteistyö kansalaisjärjestöjen ja yritysten kanssa”). Komitea vaatii, että tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä asianomaisten työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen kanssa.

3.2.14

Komission tulisi myös keskustella näiden organisaatioiden ja muiden asianomaisten kansalaisjärjestöjen kanssa yritysten yhteiskuntavastuupolitiikoista sellaisissa maissa, joissa lainsäädännön ja sen toteutumisen välinen kuilu on erityisen suuri. Komitea korostaa, että yritysten yhteiskuntavastuu ainoastaan täydentää lainsäädäntöä eikä voi sitä korvata.

Komitea suosittaa, että komissio kannustaa yrityksiä sisällyttämään vapaaehtoisiin menettelysääntöihinsä selkeän viittauksen OECD:n kansainvälisiä yrityksiä koskeviin suuntaviivoihin sekä ILO:n kolmikantajulistukseen monikansallisista yrityksistä ja sosiaali- ja työpolitiikasta.