52006IP0116

P6_TA(2006)0116

Non food -viljelyn edistäminen

Euroopan parlamentin päätöslauselma non food -viljelyn edistämisestä (2004/2259(INI))

Euroopan parlamentti, joka

- ottaa huomioon komission 29. marraskuuta 2000 antaman vihreän kirjan "Energiahuoltostrategia Euroopalle" (KOM(2000)0769),

- ottaa huomioon 26. marraskuuta 1997 päivätyn komission tiedonannon "Tulevaisuuden energia: uusiutuvat energialähteet — Yhteisön strategiaa ja toimintasuunnitelmaa koskeva valkoinen kirja" (KOM(1997)0599),

- ottaa huomioon sähköntuotannon edistämisestä uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön sisämarkkinoilla 27 päivänä syyskuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/77/EY [1],

- ottaa huomioon 26. toukokuuta 2004 päivätyn komission tiedonannon "Uusiutuvien energialähteiden osuus EU:ssa - Direktiivin 2001/77/EY 3 artiklan mukainen komission kertomus, arvio lainsäädännön ja muiden yhteisön toimenpiteiden vaikutuksista uusiutuvien energialähteidenosuuteen EU:ssa sekä ehdotuksia konkreettisiksi toimiksi" (KOM(2004)0366),

- ottaa huomioon komission ohjelman "Älykäs energiahuolto Euroopassa" [2], 7. joulukuuta 2005 päivätyn komission tiedonannon "Biomassaa koskeva toimintaohjelma" (KOM(2005)0628) ja 8. helmikuuta 2006 päivätyn komission tiedonannon "EU:n biopolttoainestrategia" (KOM(2006)0034),

- ottaa huomioon liikenteen biopolttoaineiden ja muiden uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä 8 päivänä toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/30/EY [3],

- ottaa huomioon bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta 13 päivänä lokakuuta 1998 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/70/EY [4],

- ottaa huomioon yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä 29 päivänä syyskuuta 2003 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1782/2003 [5],

- ottaa huomioon järjestelmästä yhteisön kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja Kioton pöytäkirjan täytäntöönpanemiseksi 11 päivänä helmikuuta 2004 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 280/2004/EY [6],

- ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27 päivänä lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY [7],

- ottaa huomioon 29. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman uusiutuvien energialähteiden osuudesta EU:ssa sekä ehdotuksista konkreettisiksi toimiksi [8],

- ottaa huomioon työjärjestyksen 45 artiklan,

- ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A6-0040/2006),

A. ottaa huomioon, että uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto muodostaa linkin, jonka kautta yhteinen maatalouspolitiikka voidaan kytkeä Lissabonin ja Göteborgin Eurooppa-neuvostojen päätelmissä esitettyihin nykyaikaisiin ja innovatiivisiin politiikkoihin,

B. katsoo, että kestävän kehityksen lähtökohtien mukaisesti uusiutuvien raaka-aineiden tuotanto ja eloperäisen jätteen käyttö voivat edistää ympäristön kehittämistä, energian kestävää tuotantoa, työllisyyttä ja alueellista tasapainoa sekä myötävaikuttaa monimuotoisen maatalouden monipuolistumiseen ja omavaraisuuden lisääntymiseen,

C. katsoo, että uusiutuvat raaka-aineet voivat osittain korvata fossiiliset energialähteet ja auttaa siten kaikkia energiamuotoja tasapuolisesti ja strategisesti yhdistelemällä vähentämään EU:n energiariippuvuutta sekä minimoimaan tuonnista aiheutuvat poliittiset ja taloudelliset riskit; katsoo, että uusiutuvat raakaaineet auttavat samalla myös vähentämään kasvihuonepäästöjä sekä edistävät materiaalien elinkaaren parempaa hallintaa,

D. katsoo, että non food -viljelyllä ei saa vaarantaa elintarvikkeiden omavaraisuutta koskevan strategisen tavoitteen saavuttamista, mikä on ollut yksi yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteista aina sen perustamisesta lähtien,

E. katsoo, että vaikka non food -viljely näyttää tarjoavan uusia mahdollisuuksia nykyaikaiselle maanviljelylle etenkin energia-alalla, on syytä määritellä huolellisesti kilpailupuitteet, joissa tämänkaltainen viljely on maanviljelijälle kannattava vaihtoehto ja jossa uuden jalostusteollisuudenalan on mahdollista toimia,

F. katsoo, että yhteisön pyrkimys energialähteiden monipuolistamiseen kasvihuoneilmiön torjumiseksi on oikeutettu ainoastaan jos itse biopolttoaineiden kehittämistä ja biomassan arvostamista koskeva politiikka perustuu energiatehokkaisiin tuotantotapoihin,

G. katsoo, että non food -viljelyllä voi olla myönteisiä vaikutuksia ilmaston lämpenemistä koskeviin ongelmiin; pitää tarpeellisena tehdä alusta alkaen energiaa ja ympäristöä koskevia kustannushyötyanalyyseja, jotta voidaan laskea kaikki tuotantokustannukset ja arvioida tarkasti mahdollisesti toteutettavien uusien suuntaviivojen hyödynnettävyys,

H. ottaa huomioon, että öljy- ja kaasuvarannot vähenevät jatkuvasti ja että seuraavan 15 vuoden aikana öljyntuotanto todennäköisesti supistuu ja näin ollen öljyn hinta nousee; energiaa on siksi käytettävä maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa säästäväisesti ja tehokkaasti, ennen kaikkea lyhentämällä kuljetusetäisyyksiä sekä hajauttamalla elintarvikehuoltoa ja energiantuotantoa,

I. ottaa huomioon, että biomassan hyödyntäminen energialähteenä on tieteidenvälinen kysymys, johon kuuluvat energia-alan kysymykset, ympäristönsuojeluasiat, normittaminen sekä toimitusvarmuus paikallisten uusiutuvien energialähteiden ja raaka-aineiden hyödyntämisen kautta,

J. ottaa huomioon, että Aasian ja muiden kehittyvien alueiden nopeasti teollistuvien talouksien perinteisten polttoaineiden tarpeet tulevat kasvamaan merkittävästi lähitulevaisuudessa, pienentäen osaltaan ratkaisevasti kansainvälisiä öljyvarantoja,

K. ottaa huomioon, että toimitusvarmuus on varmistettava energialähteiden diversifioinnin kautta, jotta taataan EU:n riippuvuuden vähentäminen kolmansista maista tuotavista fossiilisista polttoaineista,

L. katsoo, että maaseudulla biopolttoaineiden avulla voidaan luoda paljon enemmän työpaikkoja kuin vaihtoehtoisilla fossiilisilla polttoaineilla ja että ne voivat olla todellinen yhteiskunnallis-taloudellinen vaihtoehto alueilla, jotka ovat kärsineet alkuperäisten viljelykasvien, kuten sokerijuurikkaan ja puuvillan, viljelyn vähenemisestä tai loppumisesta yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) uudistusten vuoksi,

M. ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen kasvu voi tuoda mukanaan hyödyllisiä vaikutuksia, jotka liittyvät muun muassa työpaikkoihin alueilla, joilla työttömyys on korkea, tuotannon kasvun piristämiseen maaseutualueilla, työllisyyden kasvuun ja uusiutuvia energialähteitä käyttävän sektorin tarpeiden mukaisen teollisuuden ja palveluiden kehitykseen sekä uusissa jäsenvaltioissa tapahtuneiden poliittisten muutosten seurauksena hylätyn viljelykelpoisen maan ottamiseen takaisin maatalouskäyttöön,

N. ottaa huomioon, että biopolttoaineista annetussa direktiivissä 2003/30/EY säädetään, että biopolttoaineen tavoitteellisena osuutena kaikkien liikennekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden kulutuksesta vuoteen 2010 mennessä on 5,75 prosenttia, mikä vastaa 40:tä miljoonaa tonnia hiilidioksidia vuodessa; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden biopolttoaineen kulutus on tällä hetkellä vain 1,4 prosenttia kaikkien liikennekäyttöön tarkoitettujen polttoaineiden kulutuksesta; katsoo, että politiikkaa olisi sen takia suotavaa muuttaa huomattavasti,

O. ottaa huomioon, että jäsenvaltiot turvautuvat biopolttoaineiden verovapautuksiin tuotannon edistämiseksi, mitä helpotetaan energiatuotteiden verotuksesta annetulla direktiivillä 2003/96/EY,

P. katsoo, että energia- ja polttoainetarkoituksiin käytettävien maataloustuotteiden sisämarkkinoiden luominen on tarpeellista,

Q. katsoo, että kaikkien energialähteenä käytettävien viljelykasvien ja biopolttoaineiden käytön edistämiseen tarkoitettujen EU:n ja jäsenvaltioiden tukien, tullien, asetusten ja direktiivien on oltava kestävästi WTO:n velvoitteiden mukaisia,

R. katsoo, että energiakasvien viljelyllä voi olla myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, maaperään ja vesivaroihin, jos viljely laajentaa viljelykiertoa, jos täydentäviä ympäristöehtoja koskevat vaatimukset otetaan täysimääräisesti huomioon ja jos maaperän tuottavuutta parannetaan aktiivisesti,

S. katsoo, että tuotettaessa energiaa maataloustuotteista on hyödynnettävä edelleen siitä mahdollisesti syntyviä maa- ja metsätalouden sivutuotteita, kuten puuta, villaa, lietettä, olkia ja teurasjätettä,

T. katsoo, että kuluttajien lisäksi maanviljelijöille ja metsänomistajille on tiedotettava kasvien non food -käyttötavoista, biomassatuotannosta ja uusiutuvista energialähteistä sekä niiden maatalous- ja metsäalalle tarjoamista mahdollisuuksista,

U. ottaa huomioon, että äskettäinen YMP:n uudistus on luonut tarvittavat olosuhteet non food -viljelykasvien kehittämiselle erottamisen, energiakasvijärjestelmän ja kesantomaan viljelyn avulla,

V. katsoo, että biomassaenergia on uusiutuvan energian lähde, joka tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, erityisesti kestävälle maanviljelylle,

W. katsoo, että biomassaenergian päämuodot käsittävät liikennekäyttöön tarkoitetut biopolttoaineet (valmistetaan pääasiassa viljasta, sokerista ja öljykasveista sekä jäteöljyistä), kotitalouksien biomassalämmityksen (puun ja puujätteiden käyttö), puujätteiden, olkien ja maatalouden jätetuotteiden polttamisen voimalaitoksissa sähkön, lämmön tai molempien tuottamiseksi,

X. katsoo, että uusiutuvat energialähteet voivat näillä näkymin saavuttaa 9-10 prosentin osuuden EU:n energiantuotannosta vuoteen 2010 mennessä tavoitteeksi asetetun 12 prosentin sijasta,

Y. ottaa huomioon, että Keski- ja Itä-Euroopan uudet jäsenvaltiot sekä Bulgaria ja Romania, jotka ovat liittymässä EU:hun, ovat mahdollisesti uusiutuvien energialähteiden tuottajia, ja katsoo, että kun otetaan huomioon, että ne saavat tai tulevat saamaan merkittävän osan EU:n rakennerahastoista ja myös maatalousrahastosta tulevasta tuesta, kyseisiä maita on välttämätöntä kannustaa täysimääräisesti, jotta ne hyödyntäisivät tehokkaasti varojaan ja mukautuisivat YMP:n horisontaalisiin sääntöihin,

Z. katsoo, että kun otetaan huomioon EU:ssa toteutetut sokerimarkkinauudistukset sekä sokerijuurikastuotannon lakkauttaminen, olisi tutkittava perinpohjaisesti erityisesti mahdollisuuksia kasvattaa sokerijuurikkaista tai muista näillä alueilla viljeltävistä vaihtoehtoisista viljelykasveista valmistettavien biopolttoaineiden nykyistä tuotantokapasiteettia.

Non food -viljelyn tulevaisuus

1. korostaa, että tukea non food -viljelykasveja koskevan tekniikan tutkimukselle ja kehittämiselle on lisättävä teollisuuden potentiaalin ja tehokkuuden lisäämiseksi; ehdottaa, että painotetaan elinvoimaisimpia bioenergiahankkeita, jotka todennäköisesti parantavat maaseudun taloutta ja jotka osoittavat, että biomassalla voidaan merkittävästi vastata Euroopan energiatarpeisiin;

2. kehottaa komissiota määrittelemään yhteisön strategian ja toimintasuunnitelman uusiutuvien energioiden edistämiseksi osana elintarvikevarmuutta ja EU:n energiatehokkuuden parantamista, varmistaakseen, että elintarvikehuollon varmuutta lisätään käyttämällä uusiutuvia raaka-aineita parhaalla mahdollisella tavalla;

3. korostaa, että biopolttoaineiden edistämisellä voi olla tärkeä tehtävä elintarvikkeiden turvallisuuden takaamisessa pitämällä maa maatalouskäytössä, eivätkä nämä kaksi tavoitetta suinkaan ole toisensa pois sulkevia;

4. pyytää komissiota toteuttamaan jäsenvaltioiden, asianomaisten järjestöjen ja toimijoiden avulla selvityksen kaikista yksityisistä ja yhteisistä kokemuksista biomassan (uusiutuvat raaka-aineet sekä maa- ja metsätalouden eloperäinen jäte) käytöstä biopolttoaineiden, lämmön ja sähkön tuottamiseen, jotta kiinnostavimmat aloitteet voitaisiin toteuttaa EU:n laajuisesti;

5. on tyytyväinen, että komissio on jo ryhtynyt toimiin non food -viljelykasvien käytön lisäämiseksi ja energiankäytön tehostamiseksi, kun se on laatinut "Euroopan älykäs energiahuolto"-ohjelman sekä biomassaa koskevan toimintasuunnitelman ja antanut tiedonannon biopolttoaineista; vaatii kuitenkin koordinoimaan paremmin jäsenvaltioissa jo aloitettuja toimia; kehottaa komissiota pitämään kiinni ilmoittamastaan aloitteita koskevasta aikataulusta sekä panemaan täytäntöön niihin liittyvät toimet mahdollisimman pikaisesti;

6. pitää tarkoituksenmukaisena, että EU:n energiapolitiikan pitkän aikavälin suunnittelun puitteissa sekä taloudellisen ja liiketoiminnallisen varmuuden turvaamiseksi investoijille ja tuottajille laaditaan biomassaa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat yhtenäisten ehdotusten pohjalta, jotka määrittelevät prioriteetit tiettyjen biomassatyyppien käytölle ja määräävät erityiset ympäristötoimet ja myös kuluttajille suunnatun tiedotuksen toimintalinjat koskien tämän uusiutuvan energialähteen hyötyjä, ongelmia ja myötävaikutusta kestävään kehitykseen;

7. korostaa tarvetta laatia tutkimus niistä taloudellisista, ekologisista ja teknisistä tekijöistä, jotka vaikuttavat viljelyyn sopivien lajien valintaan kunkin alueen maaperän ja ilmaston erityispiirteiden pohjalta;

8. kehottaa komissiota edistämään muiden alojen tavoin myös maatalousalalla ensisijaisesti energiansäästöä, sivutuotteiden hyödyntämistä energiantuotantoon ja uusiutuvien raaka-aineiden hajautettua käyttöä;

9. korostaa, että on tärkeää, että biodieselin ja bioetanolin sekä biomassasta tuotettavan lämmön ja sähkön tuotantoon tarvittavat raaka-aineet otettaisiin ensisijaisesti kunkin jäsenvaltion omista raaka-ainevarannoista;

10. painottaa non food -viljelyn kehittämisen ja siihen tehtävien investointien tarjoamia mahdollisuuksia maanviljelijöille, joita sokerialan uudistus koskee;

11. korostaa sen merkitystä, että direktiivin 2003/30/EY biopolttoaineita koskevista tavoitteista tehdään pakollisia ja että niitä varten luodaan tiukka valvontajärjestelmä, jotta sitoumukset saavutettaisiin pääasiassa paikallisilla eurooppalaisilla tuotteilla; pitää siksi välttämättömänä, että Euroopan unionin kauppapolitiikka on tämän tavoitteen mukainen;

12. painottaa sitä, että pakollisten tavoitteiden asettaminen ei saa johtaa nykyisten biopolttoaineiden tuotantoon EU:ssa tarkoitettujen kannustimien häviämiseen tai vähentämiseen; katsoo, että tällaisten tavoitteiden asettamisen edellytyksenä pitäisi olla energiatuotteiden verotusta koskevien yhteisön säännösten tarkistaminen;

13. painottaa raaka-aineiden vähenemisen vuoksi sellaisten markkinataloudellisten mekanismien merkitystä, joiden ansiosta biomassasta tuotetut energiamuodot voivat olla kestävästi kilpailukykyisiä myös ilman julkisia tukia;

14. korostaa, että uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisen kehittämistä olisi tarkasteltava kussakin jäsenvaltiossa siten, että otetaan huomioon paikalliset olosuhteet, jotka liittyvät kiinteästi tälle kehittämiselle tarjolla oleviin mahdollisuuksiin;

15. huomauttaa, että kaikilla maaseutualueilla on merkittävät biomassan tuotantomahdollisuudet mutta köyhimmillä alueilla on aina vaikeuksia hyödyntää näitä mahdollisuuksia niiden heikon tuotantotason sekä luonnonolosuhteista johtuvien ja rakenteellisten esteiden vuoksi; katsoo, että näille alueille olisi siksi annettava etusija rakennerahastojen käytössä kyseisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi;

16. korostaa, että on välttämätöntä määritellä kautta 2007-2013 koskevien kansallisten ja alueellisten strategioiden puitteissa biomassan hyödyntämistä koskevia toimintaohjelmia ja varmistaa niille yhteinen rahoitus rakennerahastoista ja koheesiorahastosta sekä Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007-2013);

17. vaatii, etteivät toimet energialähteinä käytettävien viljelykasvien viljelyn edistämiseksi johda kotitalouksien ja yritysten energiahintojen kallistumiseen ja siten Euroopan kilpailukyvyn heikkenemiseen maailmanlaajuisessa kilpailussa sijaintipaikasta;

18. kehottaa komissiota tarkistamaan energiakasvijärjestelmän piiriin kuuluvat kesannointijärjestelyt YMP:n uudistuksen mukaisesti sekä lisäämään huomattavasti sen alueen enimmäislaajuutta, jolle lisätukea voidaan myöntää, sekä korottamaan tuen tasoa; huomauttaa tässä yhteydessä kehottaneensa hiljattain korottamaan energiakasvien viljelyn tukemista 80 eurolla hehtaaria ja vuotta kohden, mikä perustuu taattuun 2200000 hehtaarin enimmäispinta-alaan;

19. kehottaa komissiota laajentamaan tukijärjestelmien puitteissa biopolttoaineiden tuotantotarkoituksessa viljeltäväksi kelpaavien lajien luetteloa, varmistamaan, että sopivimpien viljeltävien energiakasvien valinta tapahtuu paikallisella ja alueellisella tasolla, varmistamaan vastaavat tukimuodot kaikille uusiutuvien energialähteiden lajeille kuten bioetanolille, biodieselille ja anaerobiselle hajottamiselle (biokaasulle), ja tarjoamaan tuottajille riittävät kannustimet, jotta he siirtyisivät tämäntyyppiseen viljelyyn;

20. korostaa, että non food -viljelyn edistämistä on rahoitettava asianmukaisesti ja käyttäen varoja järkevästi ilman, että samalla vaarannetaan muita tavoitteita, joita on Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen 20 päivänä syyskuuta 2005 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 1698/2005;

21. pyytää komissiota madaltamaan energiakasvien viljelyn kehittämisen tiellä olevia esteitä uusissa jäsenvaltioissa, jotka soveltavat yksinkertaistettua yhtenäisen pinta-alatuen järjestelmää (SAPS), eivätkä näin ollen saa mitään taloudellista tukea EU:lta;

22. katsoo, että on tärkeää jättää energiakasvien viljelypalkkiot asteittaisen käyttöönoton järjestelmän ulkopuolelle uusissa jäsenvaltioissa;

23. katsoo, että energiakasvien viljelylle myönnettävä tuki uusissa jäsenvaltioissa on erotettava SAPS-järjestelmästä, jotta varmistettaisiin lisätuen myöntäminen energiakasveille;

24. korostaa, että pitkällä aikavälillä non food -viljelykasveista on tultava taloudellisesti kannattavia, ja kehottaa komissiota huolehtimaan kestävien ratkaisujen ja vakaan sääntelykehyksen tarjoamisesta, jotta teollisuutta kannustetaan tekemään sellaisia mukautuksia ja investointeja, jotka tekevät tarpeettomaksi kyseisen viljelyn rahoittamisen julkisista varoista;

25. korostaa, että on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että vältetään tuotannon muuttumista intensiivisemmäksi siinä määrin, että tämä tuo mukanaan kielteisiä ympäristövaikutuksia kuormittamalla maaperää lannoite- ja kasvinsuojeluainejäämillä sekä kuluttamalla loppuun ja pilaamalla vesivaroja;

26. korostaa sen merkitystä, että viestintää viljely- ja tuotantosektorin välillä kannustetaan selkeillä sopimuksilla,teknologisilla muutoksilla ja muilla kannustimilla;

27. pyytää komissiota tukemaan suhteessa kunkin jäsenvaltion tilanteeseen avustusten myöntämistä ja lainaohjelmien täytäntöönpanoa EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla sellaisia tarkoituksia varten kuten tuotantolaitosten rakentaminen ja raaka-aineiden kehittäminen;

28. pyytää komissiota arvioimaan non food -viljelykasvien mahdollisia etuja, kun tarkastellaan uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien laitosten maaseudulle rakentamisen seurauksena syntyviä työllistämismahdollisuuksia ja pienentyneitä kuljetuskustannuksia;

29. korostaa sen merkitystä, että ryhdytään valvomaan ulkomailta tuotujen raaka-aineiden laatua sekä EU:ssa voimassa oleviin standardeihin perustuvien sosiaalisten ja ympäristöstandardien noudattamista;

30. kehottaa komissiota jatkamaan edelleen työtä tuotestandardien laatimiseksi ja uusiutuvien raakaaineiden tukemiseksi koko EU:ssa, jotta edistetään uusiutuvien energialähteiden sisämarkkinoita;

31. kehottaa komissiota muuttamaan säännöksiä ja näin tukemaan non food -viljelyn edistämistä, kuitenkin siten, että noudatetaan kestävän kehityksen kriteereitä ja edistetään monimuotoista maataloutta Euroopan laajuisesti;

32. katsoo, että energiakasvien viljelyn maaseutuympäristöön kohdistuvia vaikutuksia olisi seurattava ja olisi harkittava sellaisen sääntelyn käyttöönottoa, jolla pyritään estämään tietyllä alueella invasiivisiksi tunnustettujen kasvilajien viljelyn hallitsematon leviäminen;

33. kannustaa käyttämään olemassa olevia valvontamekanismeja, kuten täydentäviä ympäristöehtoja, jotta varmistettaisiin, ettei luonnon monimuotoisuutta sekä ympäristöhyödykkeitä kuten maaperää, vesistöjä ja ilmaa vahingoitettaisi biopolttoaineiden, -energian ja materiaalien tuotannolla ja että todella voitaisiin vähentää kasvihuonekaasuja;

34. pyytää komissiota kehittämään avoimen, julkisessa käytössä olevan EU-tason tietokannan, joka sisältää uusiutuvien raaka-aineiden koko elinkaaren kestävät hyödyt sekä elinkaariarvion tulokset;

35. pyytää, että julkisten hankintojen strategioissa tuettaisiin biomassasta saatavien tuotteiden käyttöä, jotta voitaisiin lisätä tietoisuutta uusiutuvien raaka-aineiden käyttömahdollisuuksista ja niistä koituvasta laajasta ympäristö- ja terveyshyödystä;

36. kehottaa komissiota tukemaan toisaalta eurooppalaisen tutkimuksen levittämistä ja teknologista siirtoa sekä biomateriaalien, bioenergian ja biopolttoaineiden kehittämistä ja testaamista ja toisaalta tiedotuskampanjaa;

37. korostaa tarvetta integroida biomateriaaleja koskevat kansalliset tutkimus-, kehitys- ja testaustoimet EU:n tasolla sekä erityisesti tarvetta perustaa EU:n laajuinen ohjelma, jossa tutkitaan teknologiaa, jolla biomassa muutetaan energiaksi, polttoaineeksi ja kemikaaleiksi;

38. pyytää komissiota ryhtymään toimiin, jotta biopolttoaineiden tuotannossa päästäisiin autoteollisuuden ja öljysektorin välillä kompromissiin mitä pikimmin periaatteen "biopolttoaineita autoja varten, ei autoja biopolttoaineita varten" mukaisesti.

Erityiskasvien ja -tuotteiden tarjoamat mahdollisuudet

39. pyytää komissiota ryhtymään toimiin erityiskemikaalien tuottamiseksi maatalouden raaka-aineesta, jotta tilojen tulot kasvaisivat ja markkinoille saataisiin ympäristöystävällisiä ja terveellisiä tuotteita hajoamattomien kemiallisten tuotteiden tilalle;

40. tunnustaa, että erityiskasveja koskevat sovellukset voivat hajautettuina ja pienimuotoisina olla hyvin tehokkaita ja voivat siksi hyödyttää suurta osaa maanviljelijöistä; kehottaa siksi komissiota kannustamaan kehitystä tällä alalla niiden tuotannon lisäämiseksi asteittain;

41. kannustaa muovi-, voiteluaine- ja eristysteollisuudessa tapahtunutta viimeaikaista kehitystä perinteisten tuotteiden korvaamiseksi kasvipohjaisilla tuotteilla, kehottaa komissiota tekemään näiden kasvipohjaisten tuotteiden käytöstä pakollista, mikäli ne ovat hyviä vaihtoehtoja perinteisille tuotteille;

42. korostaa maatalouden mahdollisuuksia farmaseuttisten kasvien viljelyssä rokotteiden ja muiden tuotteiden tuottamiseksi, millä pyritään tarjoamaan lääketeollisuudelle sopivia välineitä terveydenhoitoon;

43. puoltaa maataloustuotteista tehtyjen valmisteiden käyttöä maataloudessa lannoitteina, kasvinsuojeluaineina ja tuholaismyrkkyinä ja kannustaa käyttämään lannoituksessa ja kasviensuojelussa luonnonmukaisia viljelymenetelmiä;

44. korostaa, että ympäristöystävällisten ja terveyttä edistävien tuotteiden kasvanut kysyntä haastaa maatalousalan tuottamaan raaka-ainetta luonnon ja hypoallergeenista kosmetiikkaa, ympäristöä säästäviä luonnontekstiilituotteita sekä uusia elintarvikkeita varten;

45. pyytää komissiota kannustamaan edelleen innovointia ja lupaavia uusia tekniikoita, kuten paperin ja bioetanolin yhteistuotantoa oljesta.

Lämmön ja sähkön tuotannon edistäminen maatalouslähteistä

46. korostaa mahdollisuuksia, joita maatalouden jätetuotteiden ja jätteiden käyttö tarjoaa lämmön, jäähdytyksen ja sähköntuotannolle, joissa käytetään taloudellisesti tehokkaita ja ympäristöä säästäviä menetelmiä ja jotka vähentävät maatalousalan ja maaseutuyhteisöjen riippuvaisuutta;

47. vaatii, että tutkimusrahoitus ja maaseudun kehitysmäärärahat suunnataan ennen kaikkea maa- ja metsätalouden eloperäisten jätteiden tehokkaampaan ja laajempaan yksityiseen ja yhteiseen käyttöön maaseudulla;

48. pyytää komissiota edistämään maa- ja metsätalouden jätteistä saatavan biomassan tehokasta käyttöä sekä tähän tarkoitukseen soveltuvien energiakasvien, esimerkiksi nopeasti kasvavien puumaisten kasvien, kuten pajun ja poppelin tai heinäkasvien, esimerkiksi tietyn poaceae-lajin tuotantoa, ilman että vahingoitetaan kullekin jäsenvaltioille tyypillisiä kasvistoja, lämmön tuottamiseksi ja samalla tietyntyyppisten jätteiden hyödyntämiseksi;

49. korostaa, että on tärkeää vahvistaa sitovat määräykset, jotka koskevat lämmöntuotantoa uusiutuvista energialähteistä ja maatalouden sivutuotteista sekä kaukolämmön hyödyntämismahdollisuuksia, jotta voidaan edistää biomassan tehokasta käyttöä uusiutuvana energialähteenä ja uusien paikallisten markkinoiden kehittämistä maataloustuotteille;

50. korostaa, että olisi luotava mahdollisimman edulliset olosuhteet biomassan hyödyntämiselle, määriteltävä selkeät periaatteet tukijärjestelmille sekä lisättävä rahoitusresursseja, jotka mahdollistavat tuotannon kasvun ja sen paremman hyödyntämisen;

51. pyytää komissiota laatimaan suosituksen, jossa jäsenvaltioita rohkaistaan käyttämään tehokkaita kannustimia, esimerkiksi veroleikkauksia, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi ja energian tuottamiseksi uusiutuvista, paikallisista primäärituotteista;

52. ehdottaa edistämään edelleen sitä, että uusiutuvaa energiaa tuotetaan ja käytetään suoraan maatilalla, kuten monet pienen mittakaavan jalostajat ovat jo tehneet, edellyttäen että on olemassa hyvät mahdollisuudet pikaiseen menestymiseen markkinoilla, ilman että tarvitaan pitkäaikaisia tukia;

53. tiedottaa viljelijöille energiakasvien viljelyn tarjoamista mahdollisuuksista ja toimintakeinoista yhteisen maatalouspolitiikan tarkistamisen mukanaan tuomien rajoitusten jälkeen;

54. kannustaa perustamaan biojalostamoja, jotka lisäävät lopputuotteiden kustannustehokkuutta käyttämällä biomassaa olennaisena osana tuotantoa;

55. pyytää jäsenvaltioita valistamaan kansalaisia niistä myönteisistä vaikutuksista, joita biomassan ja uusiutuvien energialähteiden käytöllä on ympäristönsuojeluun, järjestämällä mainoskampanjoita, tärkeimpänä kohteena uusi sukupolvi, jonka keskuudessa on vaalittava ympäristötietoisuutta;

56. korostaa, että olisi otettava asianmukaisesti huomioon tarve hyödyntää maatalouden sivutuotteita ja muuta biomassajätettä, mukaan lukien biohajoava teollisuusjäte.

Biopolttoaineiden mahdollisuudet

57. korostaa, että fossiilisten polttoaineiden korvaaminen voi luoda taloudellisia mahdollisuuksia sekä työpaikkoja Lissabonin strategian mukaisesti;

58. huomauttaa, että koska EU:n on ryhdyttävä toimiin kasvihuonekaasupäästöjen torjumiseksi ja ympäristön suojelemiseksi, energialähteiden monipuolistamisen mahdollisuutta edustavassa biopolttoaineen tuotannossa on noudatettava kestävän maatalouden sääntöjä;

59. huomauttaa, että tutkimusten laatimista uusiutuvien polttoaineiden tuottamista ja käyttöä koskevan uuden teknologian kehittämisestä on pidettävä ensisijaisena;

60. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan toimia, joiden avulla saatetaan edistää biopolttoaineiden käyttöä tulevaisuudessa, kuten uusia verokannustimia ja biopolttoaineen sekoittamista fossiilisiin polttoaineisiin;

61. korostaa kuitenkin, että verotoimien, esimerkiksi verovapautusten, toteuttamisessa on edettävä varovasti, jotta vältyttäisiin markkinoiden vääristymiltä maahantuotavien biopolttoaineiden ja tuotantokustannuksiltaan erityisen alhaisten energiamuotojen ylikompensoinnin kautta;

62. kehottaa jäsenvaltioita asettamaan verot ja tullit riittävän pitkiksi ajoiksi teollisuuden luottamuksen saavuttamiseksi ja investointien kannustamiseksi;

63. pyytää komissiota harkitsemaan kvalifioidun markkinoille pääsyn käyttöönottoa kolmansista maista, esimerkiksi Brasiliasta, tuotaville biopolttoaineille, jotta voidaan varmistaa maailmanlaajuinen elintarvikevarmuus, biologinen monimuotoisuus ja aarniometsien kyky varastoida hiilidioksidia, perimällä kohdennetusti maksuja ja edistämällä kestävään resurssien käyttöön kolmansissa maissa pyrkiviä maaseudun kehittämishankkeita, jolloin myös EU:n biopolttoaineteollisuus, johon sovelletaan korkeatasoisia ympäristönormeja, voi säilyä kilpailukykyisenä;

64. kehottaa lisäämään uusien, taloudellisesti ja kestävän kehityksen kannalta tehokkaampien teknologioiden sekä biopolttoaineteollisuuden tarpeisiin paremmin sopivan kehittämisen tutkimusrahoitusta;

65. pitää myönteisenä biopolttoaineita koskevan uuden ja kustannustehokkaan tekniikan tutkimuksen edistämisen asianmukaista huomioon ottamista;

66. suosittelee, että toisen sukupolven biopolttoaineiden tutkimukselle ja kehitykselle olisi annettava huomattavaa tukea ja että jo esitettyjen ehdotusten tarjoamat mahdollisuudet, jotka edistävät merkittävästi ympäristöongelmien ratkaisua, esimerkiksi vedyn tuottaminen uusiutuvista energialähteistä, olisi otettava vakavasti huomioon;

67. tunnustaa, että biopolttoaineet ovat (toistaiseksi ja kunnes halvempi tuotantotapa keksitään) kalliimpia kuin fossiiliset polttoaineet, minkä vuoksi on tärkeää suunnata varoja tutkimukseen, mutta huomauttaa, että sekoittamalla biopolttoaineita ja fossiilisia polttoaineita saavutetaan myönteinen vaikutus ympäristöön;

68. pyytää komissiota ehdottamaan viipymättä bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta annetun direktiivin 98/70/EY tarkistamista, jotta voitaisiin määritellä asianmukaiset keinot biopolttoaineista annetussa direktiivissä 2003/30/EY asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi ja siten edistämään biopolttoaineiden käyttöä;

*

* *

69. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

[1] EYVL L 283, 27.10.2001, s. 33, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna vuoden

[2] Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1230/2003/EY, tehty 26 päivänä kesäkuuta 2003, energia-alan toimien monivuotisesta ohjelmasta "Älykäs energiahuolto Euroopassa" (2003-2006) (EUVL L 176, 15.7.2003, s. 29).

[3] EUVL L 123, 17.5.2003, s. 42.

[4] EYVL L 350, 28.12.1998, s. 58, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1882/2003 (EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1).

[5] EUVL L 270, 21.10.2003, s. 1, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 319/2006 (EUVL L 58, 28.2.2006, s. 32).

[6] EUVL L 49, 19.2.2004, s. 1.

[7] EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2004/75/EY (EUVL L 157, 30.4.2004, s. 100).

[8] Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2005)0365.

--------------------------------------------------