8.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/42

—

Kulttuurienvälistä vuoropuhelua on edistettävä välineenä, joka tarjoaa Euroopan kansalaisille ja muille unionissa väliaikaisesti tai pysyvästi asuville mahdollisuuden hankkia tiedot, taidot ja kyvyt, joiden avulla he voivat sopeutua entistä avoimempaan, mutta samalla aiempaa monimutkaisempaan ympäristöön ja voittamaan vaikeudet, jotka estävät heitä hyödyntämästä monimuotoisen ja dynaamisen yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.

—

Tehdään Euroopan kansalaiset ja kaikki Euroopan unionissa asuvat tietoisiksi siitä, miten tärkeää on kehittää aktiivista ja muun maailman suhteen avointa Euroopan kansalaisuutta, jolle on ominaista kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioitus ja joka perustuu Euroopan unionin yhteisille arvoille, joita ovat ihmisarvon, vapauden, tasa-arvon, syrjimättömyyden, solidaarisuuden sekä demokratian ja oikeusvaltion periaatteiden samoin kuin ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien ihmisten oikeuksien, kunnioittaminen.

—

tehdä kaikista kulttuurienvälistä vuoropuhelua edistävien yhteisön ohjelmista ja toimista näkyvämpiä

—

painottaa erilaisten kulttuuriperintöjemme osuutta elämäntavoissamme, saada Euroopan kansalaiset ja kaikki Euroopan unionissa asuvat, erityisesti nuoret, tiedostamaan, miten tärkeää on pyrkiä löytämään keinoja, joilla kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla voidaan vahvistaa aktiivista ja avointa Euroopan kansalaisuutta, jolle on ominaista kulttuurien monimuotoisuuden kunnioitus ja joka perustuu Euroopan unionin yhteisille arvoille

—

edistää sellaisten lähestymistapojen innovaatioita sekä laaja-alaista ja sektorienvälistä ulottuvuutta, joilla pyritään kehittämään kulttuurienvälistä vuoropuhelua, erityisesti nuorten parissa.

2.1

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotuksessa päätökseksi ’aktiivinen Euroopan kansalaisuus’ ei koske pelkästään Euroopan unionin kansalaisuutta, sellaisena kuin se on määriteltynä EY:n perustamissopimuksen 17 artiklassa, vaan kaikkia Euroopan unionissa pysyvästi tai tilapäisesti asuvia.

2.2

ETSK ilmaisee tyytyväisyytensä siihen, että ehdotetun päätöksen tavoitteena on myös vahvistaa unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla.

2.3

Komiteasta on myönteistä, että kulttuurienvälinen vuoropuhelu nähdään yhteistyövälineenä, joka vahvistaa kumppanuussuhteita luomalla vakautta ja demokratiaa unionin lisäksi myös sen rajojen ulkopuolella.

2.4

ETSK pitää tervetulleena, että ehdotus päätökseksi edistää ja jopa vahvistaa unionin toimielinten yhteisten strategioiden toteuttamiseen tähtäävien toimien ja ohjelmien yhteensovittamista ja koordinointia. Kulttuurierojen vuoksi eri tahojen toimille ja yhteistyölle niin yhteisö-, jäsenvaltio- kuin alue- ja paikallistasolla on tyypillistä epäyhtenäisyys, keskinäiset erot sekä tehon ja tulosten vaihtelevuus. Mikäli todella saadaan käynnistettyä eurooppalaisten kulttuurien välinen jatkuva vuoropuhelu, jossa ne voivat ilmaista identiteettiään, myös yhteisö-, jäsenvaltio-, alue- ja paikallistason eri instituutioiden toiminnan tehokkuutta ja tuloksia on mahdollista parantaa.

2.5

ETSK pitää tervetulleena, että koulutuksen, innovaation ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien ansiosta sekä kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja sen yhteisön tasolla tapahtuvan edistämisen ja kansallisella tasolla tapahtuvan koordinoinnin ansiosta eurooppalaista kulttuuriperintöä ei pelkästään tunnusteta vaan jokainen voi myös sitä hyödyntää ja kokea todeksi.

2.6

Komitea on tyytyväinen, että kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotena jäsenvaltioiden yhteistyöllä edistetään yhteisten tavoitteiden toteuttamista. ETSK kannattaakin vuoden 2008 julistamista kulttuurienvälisen vuoropuhelun eurooppalaiseksi teemavuodeksi.

2.7

ETSK ehdottaa, että kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuotta hyödynnettäisiin siten, että alkuperältään taloudellisia, yhteiskunnallisia, ympäristöön liittyviä ja poliittisia eroja, eriarvoisuutta, ristiriitoja ja konflikteja ei selitettäisi juontuviksi pelkästään etnisistä ja kulttuurisista seikoista, vaan tutustuttaisiin kulttuurieroihin, hyväksyttäisiin ne ja pyrittäisiin kulttuurienvälisen vuoropuhelun avulla välttämään konfliktit tunnistamalla niiden taustalla olevat syyt.

2.8

Tämän saavuttamiseksi ja aihetta käsittelevien komitean lausuntojen ja lisälausuntojen mukaisesti ”ETSK painottaa sitä, että Euroopan unionin olisi pohdittava kunkin jäsenvaltionsa kulttuuripolitiikkaa ja että kulttuuria ryhdyttäisiin pohtimaan uudesta kulttuurinäkökulmasta käsin. Vuonna 2008 vietettävän kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden valmistelu tarjonnee komissiolle tilaisuuden sangen yksityiskohtaisen selvityksen laatimiseen siitä, miten laajaa vuoropuhelu on todellisuudessa, millaisia vanhoja tai uusia esteitä sen tiellä on ja miten vuoropuhelua voitaisiin syventää uusien olettamien avulla. ETSK on valmis osallistumaan selvityksen laadintatyöhön etenkin siltä osin kuin raportissa käsitellään kulttuurin sosiaalista ulottuvuutta — –”  (1).

3.1

Euroopan parlamenttia, neuvostoa ja komissiota palvelevana neuvoa-antavana elimenä ETSK on luonut erityiset yhteydet eurooppalaisten kulttuurien välille. Komitean jäsenet ovat aitoja eurooppalaisia, jotka lausuntoja valmistellessaan ottavat tasapuolisesti huomioon eri työmarkkinaosapuolten mielipiteet, toistensa kulttuurit, arvostavat niitä ja tekevät konsensukseen pohjautuvia ja Euroopan kansalaisia hyödyttäviä päätöksiä. (2)

3.2

Komitean jäsenten aktiivinen yhteistoiminta sekä toimet yhteisö-, jäsenvaltio- sekä alue- ja paikallistasolla edustaa kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Samalla edistetään ja toteutetaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnassa.

3.3

ETSK kiinnittää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission huomion siihen, ettei yhteisissä tavoitteissa mainita selkeästi unionin ulkopuolisten maiden kulttuureita ja niiden monimuotoisuuden arvostamista, koska ehdotuksessa viitataan tavoitteita määriteltäessä perustamissopimuksen 151 artiklaan (jäsenvaltiot velvoitetaan arvostamaan toistensa kulttuureita). Vaikka onkin tarpeen välttää kaikenlaista unionin lainsäädännöllistä puuttumista asiaan, on komission ja muiden toimielinten vedottava jäsenvaltioihin, jotta ne edistävät kulttuurierojen arvostamista ja edistävät rauhanomaista vuoropuhelua eri kulttuurien välillä.

3.4

Kulttuurien ja uskontojen välisistä ristiriidoista juontuvat jännitteet ovat valitettavasti aikakaudellemme luonteenomaisia. Tämän ilmiön vuoksi myös eri kulttuurien keskinäinen kunnioitus on tarpeen kirjata yhteisön perustamissopimukseen. Konfliktien ja jännitteiden vuoksi on paikallaan, että Euroopan unioni pitää johdonmukaisesti tavoitteenaan edistää eri kulttuurien keskinäistä kunnioitusta. Nyt, kun ”Euroopan omatunto on kriisissä” ja kulttuurienvälisiä konflikteja ilmenee, voidaan eurooppalaisten kulttuuriarvojen edistäminen tukita merkiksi siitä, että unionin tulevaisuuteen suhtaudutaan luottavaisesti ja optimistisesti. Tämän vuoksi Euroopan unionin on pyrittävä kehittämään kulttuurista ja uskonnollista vuoropuhelua muiden kansojen kanssa erityisesti kulttuurimatkailua edistämällä (3).

3.5

Kulttuurienvälisen vuoropuhelun tulee pääasiassa perustua EU:ssa asuvien kansalaisten eri kulttuurien, tapojen ja perinteiden arvostuksen edistämiseen.

3.6

EU:n kansalaisten liikkuvuus lisääntyy, ja siirtotyöläisiä on yhä enemmän. Heidän mukanaan on usein perheenjäseniä ja sukulaisia. Unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden tulisi siis toteuttaa koordinointitehtäviensä yhteydessä määrätietoisia toimia muiden kuin Eurooppaan jo juurtuneiden kulttuurien ja perinteiden kunnioituksen edistämiseksi.

3.7

ETSK esittää, että edellä mainittujen Unescon asiakirjojen perustella voimistetaan Euroopan rasismin ja muukalaisvihan seurantakeskusta ja tehdään siitä yhteisön tasolla toimiva koordinointielin, jonka tehtävänä on helpottaa yhteisön ulkopuolisten maiden kymmenien miljoonien kansalaisten kulttuurista kotoutumista unioniin ja edistää siten eri kulttuurien keskinäistä tunnustamista ja kunnioitusta.

3.8

ETSK pahoittelee sitä, ettei ehdotetussa päätöksessä esitettyjen tavoitteiden toteuttamisvälineiden joukossa mainita yhteisön tason radio- tai tv-kanavaa, eli mediaa, joka lähettäisi ohjelmaa Euroopan kansalaisten kielillä Komissiohan on tällä välin julkaissut valkoisen kirjansa viestintäpolitiikasta, viestintää koskevan toimintasuunnitelman sekä ”K-suunnitelman” (kansanvalta, kuunteleminen ja keskustelu). Jokaisessa asiakirjassa keskeisessä asemassa on vuoropuhelu Euroopan kansalaisten kanssa. Yksityiset sähköiset ja painetut viestimet eivät yksin riitä yhteisön tavoitteiden toteuttamiseksi.

3.9

ETSK ilmaisee useissa lausunnoissaan olevansa huolissaan hankkeiden rahoituksesta, erittäin hyödylliseksi todetun eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden jatkosta sekä tavoitteiden vakiinnuttamisesta (4).

Hankkeena eurooppalainen teemavuosi edellyttää sen arvioimista, miten kansalaiset saadaan huomaamaan teemavuosi ja kiinnostumaan siitä ja miten tasapainotetaan kestävyyden vaatimukset ja taataan tasapaino. Näiden vuoden mittaisten ohjelmien seurannan varmistaminen on itse asiassa mahdotonta, koska niitä varten varattu rahoitus kattaa vain kyseisen vuoden eikä ulotu sitä pidemmälle. Lisäksi tavoitteiden toteuttaminen on toisinaan epäyhtenäistä. Onkin paikallaan kysyä, miten tässä ehdotetulla päätöksellä voidaan taata jokaiselle kansalaiselle ja instituutiolle niiden kulttuurien vastavuoroinen tunnustaminen ja arvostus, kun tavoitteet ulottuvat vain vuoden päähän?

3.10

Ei ole epäilystäkään siitä, että yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevan teemavuoden ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevan teemavuoden päämääriä tai komission viestintästrategiassa tavoitteeksi asetettua aktiivista kansalaisuutta tai osallistavaa demokratiaa ei saavuteta erillisillä vuoden mittaisilla ohjelmilla. Tämän vuoksi ohjelmia ja taloudellisten voimavarojen käyttöä on koordinoitava, jotta tavoitteita voidaan toteuttaa pidemmän aikaa ja jopa pysyvästi.

3.11

ETSK epäilee, ettei esitetty talousarvio ole riittävä asetettujen keskeisimpien tavoitteiden toteuttamista ajatellen. Talousarvio on pääasiassa tarkoitettu yhteisön tason toimiin. Voidaankin kysyä, ovatko toteutettaviksi suunnitellut kahdeksan tapahtumaa oikeassa suhteessa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen verrattuna. Näin ollen kansalaisten paikallisten aloitteiden toteutuminen on myös epävarmaa.

3.12

Kulttuurienvälisen vuoropuhelun lukuisien eri muotojen vuoksi ETSK ehdottaa, että komissio laatii sekä määrällisiä että laadullisia indikaattoreita eurooppalaisen teemavuoden tavoitteiden toteuttamisen arvioimiseksi. Kansalaisyhteiskunnan edustajana komitea lupautuu tähän asiaan liittyvään yhteistyöhön.

3.13

ETSK ehdottaa, että kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden 2008 tapahtumien ja toimien pohjalta laaditaan eurooppalainen kulttuuriensyklopedia, johon puolestaan pohjautuisi Euroopan kulttuurien käsikirja, jonka pohjalta voitaisiin kehittää Euroopan kansalaisuutta. Parhaiden käytänteiden kokoelma ja käsikirja olisivat korvaamattomia siirtotyöläisten ja heidän perheidensä kotoutumisen edistämistä ajatellen.

4.1

ETSK tukee Unescon kulttuurien monimuotoisuutta koskevaa yleisjulistusta, joka käsittelee maailman kulttuurista rikkautta ja dialogin moninaisuutta (5) sekä Unescon yleissopimuksessa kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä (6) asetettuja tavoitteita ja erityisesti tavoitetta edistää kulttuurienvälisyyttä kulttuurien kanssakäymisen kehittämiseksi kansojen välisten siltojen rakentamisen hengessä.

4.2

Kulttuurienvälisen vuoropuhelun eurooppalainen teemavuoden tavoitteena on mm. tuoda esiin eri taidemuotojen ilmaisukeinoin ihmisten tunteita yhtenä Euroopan kulttuuriperinteen keskeisistä arvoista. Eri kulttuurien tiedostaminen ja hyväksyminen on mahdollista ainoastaan, mikäli ymmärrämme ja hyväksymme toistemme tunteet sekä suhtaudumme niihin vastaanottavaisesti. Koska nuoret ovat ensisijainen kohderyhmä, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota terveeseen henkiseen kehitykseen. Juuri tästä syystä meidän on tuettava monikulttuurisuuden tiedostamista edistäviä aloitteita.

4.3

ETSK kannattaa ehdotusta, jonka mukaan olisi perustettava kulttuurienvälisen vuoropuhelun päivä, jota voitaisiin viettää Unescon jo perustamana kulttuurin moninaisuuden, vuoropuhelun ja kehityksen kansainvälisenä juhlapäivänä, eli 21. toukokuuta. Tässä yhteydessä yhteisön toimielimet voisivat myöntää symbolisen palkinnon niille oppilaitoksille ja kansalaisyhteiskunnan järjestöille, jotka ovat onnistuneet käynnistämään ja toteuttamaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua. Kyseisenä päivänä voitaisiin järjestää myös juhlatilaisuuksia.

4.4

Kansalasiyhteiskunnan, oppilaitosten ja Euroopan kansalaisten osallistuminen on kulttuurienvälisen vuoropuhelun tukemisen kannalta ratkaisevaa. Tästä syystä ETSK kannattakin luonteeltaan symbolista palkintoa (joka oikeuttaisi saajansa — olipa kyseessä Euroopan kansalainen, kansalaisyhteiskunnan organisaatio tai jokin instituutio — käyttämään kulttuurienvälisen vuoropuhelun päivän tunnusta). Palkinnon voisi saada Euroopan kansalainen, kansalaisyhteiskuntaan edustava järjestö tai oppilaitos, joka on olennaisella tavalla edistänyt kulttuurienvälistä vuoropuhelua esim. aloittein, joilla pyritään saamaan nuoret ymmärtämään, että yhteiskunnan jäsenten tulee kunnioittaa toistensa perinteitä ja kulttuuriarvoja paikallis-, alue- ja jäsenvaltiotason lisäksi myös Euroopan tasolla.

4.5

ETSK on yhtä mieltä komission ja Euroopan parlamentin kanssa siitä, että kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi toteutettavien aloitteiden tärkein kohderyhmä ovat nuoret. Se haluaa kuitenkin muistuttaa unionin toimielimiä siitä, ettei vanhempiakaan ikäryhmiä tule unohtaa.

5.1

Ehdotetussa päätöksessä asetettujen tavoitteiden toteuttamisen tehostamista ajatellen ETSK kiinnittää huomiota siihen, että tavoitteet tulisi sovittaa yhteen ja yhdistää Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 sekä kansanvaltaa, kuuntelemista ja keskustelua koskevan K-suunnitelman tavoitteiden kanssa.

5.2

Koska eri jäsenvaltiot ovat käynnistäneet hyvin erilaisia aloitteita kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistämiseksi, ETSK haluaa esittää, että unionin toimielimet perustavat koordinointitahon, joka vastaa aloitteiden yhteensovittamisesta, edistämisestä ja levittämisestä.

5.3

Onnistuneista kulttuurienvälisistä aloitteista mainittakoon Leonardo-ohjelma, jolla edistetään koulutuksen eurooppalaista ulottuvuutta tukemalla innovatiivisten aloitteiden ja kansainvälisiä kumppanuuksia edellyttävien hankkeiden kehittämistä (7), Anna Lindh -säätiö (8) sekä EuromedCafé (9), jonka tavoitteena on edistää Euroopan ja Välimeren alueen maiden välistä vuoropuhelua.

5.4

Ehdotuksessa päätökseksi otetaan huomioon myös talouden globaalistuminen ja tähdätään kulttuurisen monimuotoisuuden yhteensovittamiseen ja koordinointiin. Samalla luodaan lisäarvoa ja tarjotaan tarpeellista energiaa uudistetun Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamiseksi.

5.5

ETSK haluaa yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa osallistua seuraaviin toimiin:

Komitea esittää asiaankuuluvan lisäehdotuksen edellä mainittujen seikkojen pohjalta.