8.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/17

1.1

Jäsenvaltioiden tulisi voida soveltaa niin halutessaan riskinarvioinnin perusteella tiukempia toimenpiteitä kuin tässä käsiteltävässä asetuksessa säädetään sillä ehdolla, että ne rahoittavat ne kansallisista budjeteistaan.

1.2

Kunkin jäsenvaltion tulisi nimetä yksi toimivaltainen viranomainen, joka vastaa turvastandardien täytäntöönpanon koordinoinnista ja seurannasta.

1.3

Jokaisen jäsenvaltion tulisi laatia kansallinen siviili-ilmailun turvaohjelma.

1.4

Seuratakseen, miten jäsenvaltiot soveltavat tätä uutta säädöstä, ja voidakseen havaita ilmailun turvaamisen heikot kohdat komission olisi tehtävä tarkastuksia, myös ilmoittamatta niistä ennakolta.

1.5

Jotta kolmannesta maasta tulevalla lennolla saapuvat vaihtomatkustajat ja -matkatavarat voitaisiin vapauttaa turvatarkastuksesta ”keskitetyn turvaamisen” -periaatteen mukaisesti ja jotta tällaisella lennolla saapuvat matkustajat voivat käyttää samoja tiloja turvatarkastettujen lähtevien matkustajien kanssa, on lisäksi aiheellista edistää yhteisön ja kolmansien maiden välisiä harmonisoituja sopimuksia, joissa tunnustetaan, että kolmannessa maassa tehtävät turvatarkastukset vastaavat tasoltaan yhteisön turvavaatimuksia.

1.6

Komitea pitää komission aloitetta tervetulleena ja tukee täysin siinä esitettyjä perusperiaatteita.

1.7

Komitea ilmaisee myös tyytyväisyytensä lentoasemien turvallisuutta koskevien yhteisten säännöksien luomiseen, koska nykyisellään säännöt ja menettelyt vaihtelevat Euroopassa huomattavasti, ja niiden standardointi on tärkeää.

1.8

Ehdotuksen liitteen jakson 1 kohdan 1.2 alakohdassa 5 ja liitteen jaksossa 11 on kyse henkilöstön taustojen tarkastuksista. Kun otetaan huomioon työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhteisössä ja yhteisön ulkopuolisten työntekijöiden saatavuus, on tähän liittyen paikallaan selvittää, voiko komissio tarjota apuaan jäsenvaltioiden viranomaisille, lentoasemille, lentoyhtiöille jne. työhön hakeutuvien henkilötietojen varmistamisessa ja siten liitteessä esitettyjen vaatimusten täyttämisessä.

1.9

Ehdotetun asetuksen 1 artiklan 1 kohdassa hahmoteltua tavoitetta tulisi muuttaa siten, että olisi selvää, että kyseiset turvatoimet on suunniteltu suojelemaan siviili-ilmailua laittomuuksilta, jotka vaarantavat siviili-ilmailun turvallisuuden. Kyseisillä toimilla ei pyritä torjumaan muita laittomuuksia, kuten varkauksia tai salakuljetusta.

1.10

Komission tulisi laatia ja toteuttaa kattavaa politiikkaa lentoliikenteen turvatoimien rahoittamiseksi. Kyseiset toimet ovat osa jäsenvaltioiden velvollisuutta suojella kansalaisiaan terrorismilta.

1.11

Asetuksessa tulisi lisäksi mainita mekanismi, jolla voidaan arvioida tulevien turvatoimenpiteitä koskevien ehdotusten vaikutusta toimialaan. Siten varmistetaan, että tietyn toimenpiteen kustannukset ja vaikutukset eivät ole kohtuuttoman suuria sen tehoon verrattuna.

2.1

Komission ehdotuksella asetukseksi on useita päämääriä. Tavoitteena on selventää Euroopan unionin (voimassa olevalla asetuksella 2320/2002) luotua oikeuskehystä, luoda perusta Kansainväliseen siviili-ilmailujärjestöön (ICAO) vaatimusten yhdenmukaiselle tulkinnalle, poistaa arkaluonteisia tietoja julkisuudesta sekä korostaa entisestään tarvetta kehittää siviili-ilmailun turvallisuusvaatimuksia asetusta soveltamalla. Tässä yhteydessä hyödynnetään komitologiamenettelyä koskevaa päätöstä 1999/468/EY säädöksiä koskevasta päätösmenettelystä, johon sekä jäsenvaltioiden että Euroopan komission edustajat osallistuvat.

2.2

Ehdotetulla asetuksella aiotaan korvata voimassa oleva asetus. Näin pyritään parantamaan lainsäädäntöä seuraavien neljän periaatteen mukaisesti: yksinkertaistaminen, yhdenmukaistaminen, selkeyttäminen ja turvatoimien parantaminen.

3.1

Tässä käsiteltävänä olevan ehdotuksen tavoitteena on selventää ja yksinkertaistaa lakisääteisiä vaatimuksia, jatkaa niiden yhdenmukaistamista ja tehostaa siten siviili-ilmailun yleistä turvaamista.

3.2

Saadut kokemukset ovat osoittaneet, että voimassa oleva asetus on liian yksityiskohtainen ja sitä on tarpeen yksinkertaistaa.

3.3

Komissio, joka kunnioittaa toissijaisuusperiaatetta, katsoo kuitenkin, että on aiheellista jatkaa turvatoimenpiteiden ja -menettelyjen yhdenmukaistamista.

3.4

Nykyisessä tilanteessa käytössä on 25 kansallista järjestelmää, jotka voivat vääristää kilpailua ja joiden vuoksi ilmailuala ei voi hyödyntää yhtenäismarkkinoiden suomia vapauksia.

3.5

Yhdenmukaisuuden lisääminen liittyy läheisesti ”keskitettyyn turvaamiseen” (one-stop security). Tällä tarkoitetaan sitä, ettei konetta vaihtavia tai jatkoyhteydelle siirtyviä matkustajia, matkatavaroita tai rahtia tarvitse tarkastaa uudelleen, koska voidaan luottaa siihen, että perustasoinen turvatarkastus on tehty asianmukaisesti ensimmäisellä lähtökentällä. Tässäkin yhteydessä on kyse seikasta, josta on hyötyä sekä matkustajille että ankarasti kilpailuilla markkinoilla toimiville.

3.6

Komissio katsoo, että kyky reagoida nopeasti alati muuttuviin riskeihin ja toimia asianmukaisesti vaikuttaa merkittävästi yleisen turvatason paranemiseen.

3.7

Komissio katsoo, ettei turvatoimien yksityiskohtia ole toivottavaa säilyttää julkisesti saatavana. Tämä ongelma voidaan ratkaista sisällyttämällä toiminnalliset yksityiskohdat täytäntöönpanosäädöksiin. Komitea korostaa, että uusissa yhteisissä säännöissä on tärkeää ottaa huomioon liikuntarajoitteisten erityistarpeet komitean tuoreessa lausunnossaan esittämien suositusten mukaisesti. Turvatarkastukset ja muut turvallisuuteen liittyvät sinänsä oikeutetut ja tarpeelliset toimet voivat aiheuttaa lisäesteitä ja kaventaa liikuntarajoitteisten oikeuksia. Tämä olisi ristiriidassa sen seikan kanssa, että komissio on viime aikoina pyrkinyt takaamaan vammaisille ja liikuntarajoitteisille muiden kanssa yhdenvertaiset mahdollisuudet lentomatkustukseen.

3.8

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2320/2002 vahvistetaan yhteiset siviili-ilmailun turvaamista koskevat säännöt. Nyt ehdotetulla asetuksella aiotaan korvata kyseinen säädös.

3.9

Asetus (EY) N:o 2320/2002 korvattaisiin siis yksinkertaisemmalla ja selkeämmällä asetuksella, jossa vahvistettaan yleiset periaatteet.

3.10

Ainoa uusi ehdotettu toimivaltuus liittyy sääntöihin, jotka koskevat lennonaikaisia turvatoimenpiteitä. Toimivaltuus käsittää muun muassa ohjaamoon pääsyn, häiriköivät matkustajat ja turvamiehet. Komitea ei pidä turvamiehiä lennoilla suositeltavina paitsi poikkeustapauksissa.

3.11

Turvaohjelmia koskeva vaatimus on ilmailualan nykyisten hyvien toimintatapojen mukainen eikä aiheuta sellaisenaan suurta rasitetta ilmailualalle tai viranomaisille. Yhteisön lentoliikenteen harjoittajien turvaohjelmat tulee hyväksyttää kansallisilla viranomaisilla, ja niiden tulee olla myös muiden jäsenvaltioiden ja sääntelyviranomaisten tunnustamia.

3.12

Ehdotetun asetuksen 13 artiklassa kaikki jäsenvaltiot velvoitetaan seuraamaan sääntöjen noudattamista kansallisen laadunvalvontaohjelman avulla.

3.13

Ehdotetun asetuksen 14 artikla antaa komissiolle mahdollisuuden tarkastaa muun muassa yhteisön lentoasemia.

3.14

Ehdotetun asetuksen 17 artiklalla korvataan voimassa olevan asetuksen 10 artikla, joka koskee kolmansista maista saapuvien lentojen turvaamista. Artiklan mukaan yhteisö ja kolmannet maat voivat tehdä sopimuksia siitä, että yhteisön lentoasemien kautta kulkeville konetta vaihtaville matkustajille, -matkatavaroille ja -rahdille ei tarvitse tehdä uutta turvatarkastusta ja/tai muita turvatoimenpiteitä.

3.15

Tämä tavoite olisi saavutettava vahvistamalla yhteiset ilmailun turvaamista koskevat säännöt ja vaatimukset sekä mekanismit, joilla seurataan niiden noudattamista.

3.16

Asetuksen (EY) N:o 2320/2002 sisältöä olisi tarkistettava saatujen kokemusten valossa, ja itse asetus olisi korvattava uudella säädöksellä, jolla pyritään yksinkertaistamaan, yhdenmukaistamaan ja selventämään voimassa olevia sääntöjä sekä parantamaan turvatasoa.

3.17

Koska turvatoimenpiteiden ja -menettelyjen toteuttamista on tarpeen joustavoida nykyisestä, jotta voidaan ottaa huomion riskinarviointien jatkuvat muutokset ja mahdollistaa uusien teknologioiden käyttöönotto, uudessa säädöksessä olisi vahvistettava perusperiaatteet siitä, mitä on tehtävä siviili-ilmailun turvaamiseksi siihen kohdistuvilta laittomilta teoilta.

3.18

Uuden säädöksen tulisi kattaa turvatoimet, joita sovelletaan yhteisön lentoliikenteen harjoittajien ilma-aluksissa tai lennon aikana.

4.1

On tärkeää luoda yhteiset säännöt siitä, mitkä esineet ovat kiellettyjä, jotta vältetään sekaannukset ja kiistat turvatarkastuksessa.

4.2

Asetusehdotuksen liitteessä mainitaan käsite ”toistuvat satunnaistarkastukset”, mutta sitä ei määritellä. Käsitteen määrittely on olennaista, jotta periaatetta tulkitaan Euroopassa yhdenmukaisesti, kun sitä sovelletaan turvatarkastuksiin.

4.3

Tätä tiukempia toimia tulisi ryhtyä soveltamaan ainoastaan, kun jäsenvaltion asiasta vastaava viranomainen katsoo riskiarvion perusteella, että on olemassa erityinen terroriuhka. Muita tiukempien turvatoimien käyttöönotto on ristiriidassa koko EU:n kattavan lentoliikenteen turvatoimien harmonisointitavoitteen sekä keskitetyn turvaamisen tavoitteen kanssa. Jäsenvaltioiden edellyttämistä varoittavista tai ehkäisevistä lisäturvatoimista päätettäessä tulee vastedes kuulla lentoaseman hoitajaa. Lisäturvatoimia tulee pitää myös osana jäsenvaltioiden velvollisuutta suojella kansalaisiaan terrorismilta, ja kyseisen jäsenvaltion tulee siten maksaa myös lisäturvatoimista aiheutuvat kulut.

4.4

Osa lentoyhtiöistä ei salli lennoillaan metallisia ruokailuvälineitä, kun taas osa käyttää niitä edelleen. Yhdenmukaista käytäntöä lentoyhtiöiden kesken tulisi rohkaista.

4.5

Vaikka mm. sakset ja kynsiviilat ovat kiellettyjä esineitä, lasipulloja ei ole kielletty. Etenkin rikottuina niitä voidaan kuitenkin käyttää tappavana aseena. Ehdotetaankin, että verovapaita tuotteita ja lennolla tarjottavia juomia sisältävät pullot olisivat muovisia. Muussa tapauksessa ne tulisi kuljettaa lentokoneen ruumassa matkatavaroiden tapaan. Tämä seikka on hyväksyttävä kansainvälisellä tasolla ennen kuin sitä voidaan soveltaa.

4.6

On tärkeää, että käsisammuttimet, raivauskirveet ja muu pelastusvälineistö säilytetään miehistön saatavilla olevassa suljetussa lokerossa matkustajien ulottumattomissa.

4.7

El Al -yhtiön tapaan muidenkin lentoyhtiöiden tulisi mahdollisuuksien mukaan suojautua pommeilta kuljettamalla matkatavarat vahvistetuissa konteissa.

4.8

Turvallisuuden vuoksi jäsenvaltioiden viranomaisten tulisi myös seurata tarkoin matkustajille tarjoiltavan alkoholin määrää sekä siihen liittyviä juopuneiden aiheuttamia vaaratilanteita.

4.9

Vaikka ohjaamo onkin erotettu matkustamosta vahvistetulla ovella, kaappausta yrittävä voi päästä ohjaamoon sen vieressä tavallisesti sijaitsevan wc:n ohuen seinän läpi. Myös kyseinen seinä tulisi näin ollen vahvistaa.

4.10

Turvallisuuspalveluista huolehtii monesti lentoyhtiö- ja maapalveluasiamies (airline and handling agent), mikä vuoksi myös niiden tulisi kuulua 11 artiklan piiriin.

4.11

Ehdotetun asetuksen liitteen jakson 11 osalta todettakoon, että turvatarkastuksia, kulunvalvontaa tai muita turvavalvontatoimenpiteitä toteuttavien henkilöiden kouluttajat tulisi kouluttaa hyväksytyissä koulutuslaitoksissa, kuten Euroopan ilmailuturvallisuusinstituutissa (European Aviation Security Training Institute, EASTI). Näin varmistettaisiin se, että ICAO:n turvakoulutusmoduulit toteutetaan yhdenmukaisesti. Jäsenvaltioiden viranomaisilta tulisi edellyttää kansallisia koulutusohjelmia, joissa opetuksesta vastaisivat EASTIssa pätevöityneet kouluttajat.

4.12

Mahdollisesti häiriöitä aiheuttavien matkustajien kuljetukseen liittyen (ja lisääntyvät maastakarkoitukset jne. huomioon ottaen), tulisi ehdotetun asetuksen liitteen jakson 4 kohdassa 4.3 edellyttää, että jäsenvaltion viranomainen asettaa vähimmäismääräajan, jota on noudatettava, jotta lentoyhtiöille, lentoasemille ja miehistölle jää riittävästi aikaa tällaisen matkustajan kuljetuksen valmisteluun, mikäli kyseessä on kaupallinen reittilento.