8.8.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 185/1

1.1

ETSK on jo aiemmassa nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevassa lausunnossaan (1) todennut, että lausunnon alussa on syytä määritellä lyhyesti alan yleisimmät termit, sillä lausunnossa tarkastellaan osittain uutta aihepiiriä, jolle on ominaista monesti melko tuntematon tai joka tapauksessa vähän käytetty terminologia. Onkin asianmukaista esittää kyseiset määritelmät myös käsillä olevan lausunnon alussa.

1.1.1

Koska vuonna 2006 on kuudennen puiteohjelman ohella meneillään monia muitakin EU:n ohjelmia, jotka on käynnistetty 2000-luvun alussa, mainitaan alaviitteissä tärkeimmät ohjelmat, jotka ovat yhteydessä nanotieteisiin ja nanoteknologiaan ja joilla on erityismerkitystä uusien jäsenvaltioiden kannalta. Uudet jäsenvaltiot eivät ennen vuotta 2004 voineet seurata kyseisten ohjelmien perustamista eivätkä niiden tavoitteista käytyä keskustelua.

1.2.1

Nano. Nano merkitsee miljardisosaa. Mittasuhteista puhuttaessa nano on metrin miljardisosa.

1.2.2

Mikro. Mikro merkitsee miljoonasosaa. Mittasuhteista puhuttaessa mikro on metrin miljoonasosa.

1.2.3

Nanotieteet. Nanotieteet edustavat perinteisiin tieteisiin (kuten kemia, fysiikka, biologia ja elektroniikka) verrattuna uudenlaista lähestymistapaa, kun ajatellaan aineen perusrakennetta ja käyttäytymistä atomien ja molekyylien tasolla. Nanotieteissä tutkitaan atomien tarjoamia mahdollisuuksia eri tieteenaloilla (3).

1.2.4

Nanoteknologia. Nanoteknologian avulla voidaan käsitellä atomeja ja molekyylejä sellaisten uudenlaisten pintojen ja tuotteiden luomiseksi, joilla on atomien erilaisen koostumuksen ja uuden järjestyksen ansiosta erityisominaisuuksia, joita voidaan hyödyntää arkielämässä (4). Kyseessä ovat metrin miljardisosaa mittayksikkönä käsittelevät teknologiat.

1.2.5

Edellä mainitun määritelmän ohella on tuotava esiin yksi tieteelliseltä kannalta merkittävä näkökohta. Termillä nanoteknologia tarkoitetaan monialaista lähestymistapaa materiaalien, laitteiden ja järjestelmien luomiseen nanokokoluokan ainesosia käsittelemällä. Monialaisuuden vuoksi pätevyys nanoteknologian alalla edellyttää laajoja tietoja elektroniikasta, fysiikasta ja kemiasta.

1.2.6

Nanomekaniikka. Esineen mittasuhteilla alkaa olla merkitystä sen ominaisuuksien kannalta, kun kyseessä on kokoluokka nanometristä muutamaan kymmeneen nanometriin (eli esineet, joiden koko vaihtelee muutamasta kymmenestä muutamaan tuhanteen atomiin). Tällaisissa kokoluokissa esineellä, joka koostuu sadasta rauta-atomista, on aivan erilaiset fyysiset ja kemialliset ominaisuudet kuin kahdesta sadasta atomista koostuvalla esineellä, vaikka molemmat koostuvat rauta-atomeista. Näin ollen nanopartikkeleista koostuvan kiinteän aineen mekaaniset ja sähkömagneettiset ominaisuudet eroavat huomattavasti samanlaisen kemiallisen koostumuksen omaavan perinteisen kiinteän aineen ominaisuuksista ja riippuvat sen muodostavien yksittäisten ainesosien ominaisuuksista.

1.2.7

Mikroelektroniikka. Elektroniikan ala, jolla kehitetään ”yksittäisessä puolijohde-elementissä” toteutettuja erittäin pieniä integroituja piirejä. Mikroelektroniikassa pystytään nykyisin toteuttamaan mittasuhteiltaan noin 0,1 mikrometrin tai 100 nanometrin suuruisia yksittäisiä komponentteja (5).

1.2.8

Nanoelektroniikka. Elektroniikan ala, jolla tutkitaan ja tuotetaan muutoin kuin piiteknologialla ja -materiaaleilla valmistettuja piirejä, jotka toimivat nykyperiaatteista oleellisesti eroavalla tavalla (6).

1.2.9

Nanoelektroniikasta on tulossa nanoteknologian kantavia voimia, sillä elektroniikkaa käytetään nykyisin kaikilla tieteen aloilla ja kaikissa teollisissa prosesseissa (7).

1.2.10

Biomimetiikka  (8). Biomimetiikka tutkii lainalaisuuksia, joihin luonnossa olevat molekyylirakenteet perustuvat. Kyseisten lainalaisuuksien tunteminen voi auttaa rakentamaan nanomoottoreita, jotka pohjautuvat luonnossa esiintyviin periaatteisiin (9).

1.3.1

Komitea kannattaa komission esittämiä ehdotuksia nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevan toimintasuunnitelman toteuttamiseksi vuosina 2005–2009 ja on tyytyväinen etenkin seuraavien seikkojen esiin tuomiseen:

1.3.1.1

Edistämis- ja koordinointikeskuksen henkilökunnalla on oltava perusteelliset ja todennetut tieteelliset ja johtamistaidot, ja sillä on oltava hyvät tiedot nanotieteiden ja nanoteknologian kehittämisen yleisestä toimintaympäristöstä.

1.3.1.2

Myös nanotieteiden ja nanoteknologian alalla ”Euroopan yhteisön edistämä tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa huomattavaa eurooppalaista lisäarvoa. Se avaa mahdollisuuksia, jotka ylittävät selkeästi yksittäisten jäsenvaltioiden kyvyt, ja on jo mahdollistanut maailmanlaajuisesti merkittäviä eurooppalaisia suorituksia.” (10) Tämä kuvastaa eurooppalaisen edistämis- ja koordinointikeskuksen merkitystä, sillä se voisi hallinnoida alaa selkeästi jaetuin vastuualoin.

1.3.2

Komitea on nanotieteiden ja nanoteknologian vallankumousta ajatellen vakuuttunut siitä, että Euroopan mahdollisuudet edelläkävijän asemaan perustuvat koordinointikykyyn sekä nanoteknologiaa koskevan vakaan eurooppalaisen kriittisen massan luomiseen toimintaympäristössä, jossa maailman markkinoille tulee jatkuvasti uusia ja aggressiivisia toimijoita.

1.3.3

Komitean mielestä on ratkaisevan tärkeää, että Euroopan unioni onnistuu laatimaan nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevan toimintasuunnitelman, jonka avulla voidaan edistää yhtenäistä hallintoa sekä integroimaan yhteisö-, jäsenvaltio- ja aluetasot läheisyysperiaatetta kunnioittaen. Toimintasuunnitelmassa on etenkin varmistettava, että

1.3.4

Komitea kehottaa nivomaan yhteisön toimintasuunnitelman jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmiin, joissa varmistetaan yhtenäisyyden ja yhteisvaikutuksen jatkuva koordinointi ja vertailuanalyysi eri toiminta-aloilla. Niitä ovat perusrakenteet, oppiminen ja koulutus, riskinarviointi, työturvallisuuskoulutus, standardointi ja patentointi sekä kansalaisyhteiskunnan ja etenkin kuluttajien kanssa käytävä vuoropuhelu.

1.3.5

Komitea katsoo, että Euroopan teollisuuden tulisi lisätä ja nopeuttaa nanotieteiden ja nanoteknologian alalla tehtäviä tutkimustoimia ja sovellutuksia sekä lisätä investointeja ainakin edistyneimpien kilpailijoiden investointien tasolle. Tämä voidaan toteuttaa seuraavin toimin: eurooppalaisten teknologiayhteisöjen kehittäminen; nanotieteiden ja nanoteknologian teollisen hyödyntämisen kannustimet ja teollisoikeuksien suojelu; pienyrityksiin suunnatun koulutustoiminnan edistäminen; eurooppalaisten verkkojen kehittäminen innovoinnin ja sovellutusten edistämiseksi nanotieteiden ja nanoteknologian alalla; työntekijöiden ja teknisen henkilöstön monitieteisen koulutuksen tukeminen; ”yritysten nanoteknologien” kouluttaminen sekä prototyyppien valmistamiseen ja sertifiointiin keskittyvien laboratorioiden perustaminen; teknistä standardointia sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevan yhteisen kehyksen luominen.

1.3.6

Komitea katsoo, että yhteisön toimintasuunnitelman toteutuksen valvontaa ja seurantaa sekä toimintasuunnitelman ja EU:n muiden politiikkojen yhtenäisyyttä käsittelevään kaksivuotiskertomukseen tulisi liittää vuosittainen arvio hyväksytyn aikataulun noudattamisesta. Kertomukseen tulisi sisällyttää myös kansallisten toimintasuunnitelmien toteuttamista koskevat jäsenvaltioiden raportit.

1.3.7

Kyseinen kertomus tulisi esittää Euroopan parlamentin ja neuvoston ohella myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle.

2.1

Kun ajatellaan perustutkimuksen tulosten siirtämistä onnistuneiksi innovoinnin tuotteiksi, nanotieteet ja nanoteknologia ovat nopeasti kasvava ja erittäin lupaava ala. Ala on erittäin tärkeä sekä vahvistettaessa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä kokonaisuudessaan että luotaessa uusia tuotteita ja palveluja kansalaisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi.

2.2

Analysoijat ovat nykyisin yleisesti sitä mieltä, että jos tieteellinen huippuosaaminen kyetään siirtämään kaupallisiksi tuotteiksi, menetelmiksi ja palveluiksi ja jos — kuten komissio korostaa (11) — kyetään ”välttämään muilla teknologian aloilla todettu 'eurooppalainen paradoksi'”, nanotieteisiin ja nanoteknologiaan perustuvien materiaalien, tuotteiden ja palvelujen avulla voidaan luoda vuoteen 2015 mennessä maailmanlaajuiset markkinat, joiden arvo on vuosittain satoja miljardeja euroja (12).

2.3

Komitea katsoo, että tämän saavuttamiseksi on

2.4

Komitea on jo aiemmin tuonut esiin kantansa asiasta (13) ja suositellut muun muassa seuraavaa:

2.5.1

Euroopan komissio on viiden viime vuoden aikana tukenut yhteisön varoin noin 30:a huippuosaamiskeskusta yhteisön tutkimuksen puiteohjelman teemakohtaisiin painopisteisiin kuuluvilla aloilla. Monet kyseisistä keskuksista, jotka kehittävät aktiivisesti nanotieteitä ja nanoteknologiaa (14), nivoutuvat uusien jäsenvaltioiden korkeakouluihin, tutkimuskeskuksiin ja yrityksiin.

2.5.2

Komitean mielestä on tärkeää, että EU:n Yhteinen tutkimuskeskus jatkaa uusien jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden huippuosaamiskeskusten tukemista ja kannustamista etenkin nanotieteiden ja nanoteknologian alalla sekä sisällyttää kyseisen näkökohdan työohjelmiinsa.

2.5.3

Koska Euroopan teollisuusyrityksistä suurin osa on kooltaan pienehköjä, komission tulisi komitean mielestä tukea etenkin myös eurooppalaisten innovointi- ja soveltamisverkkojen kehittämistä ja prototyyppien valmistumista nanotieteiden ja nanoteknologian alalla.

2.5.4

Etenkin tulisi suunnitella erityisiä palvelupaketteja, joiden avulla autetaan yrittäjiä tunnistamaan nanotieteiden ja nanoteknologian sovellutuksiin liittyviä mahdollisuuksia ja velvoitteita, sekä lisätä onnistuneita aloitteita, joista mainittakoon esimerkkeinä Gate2Growth  (15) ja Minanet  (16). Lisäksi tulisi löytää uusia riskirahoituksen lähteitä ja luoda uusia riskirahoitusmenettelyjä sekä nykyisiä järjestelmiä täydentäviä vakuusjärjestelmiä.

2.5.5

Komitea katsoo, että tietoyhteiskunnan teknologiaa koskevaa yhteisön Phantoms-aloitetta, joka on IST-FET-yhteisöohjelmassa käyttöön otettu nanoteknologian huippuosaamisverkosto, tulisi kehittää ja että sen näkyvyyttä tulisi parantaa.

2.5.6

ETSK on myös sitä mieltä, että koska etenkin uusissa jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa on kannustettava nykyistä enemmän tutkimusta ja innovointia, tulisi Eureka- ja COST-aloitteiden avulla luoda nykyistä suurempaa yhteisvaikutusta, sillä monissa kyseisissä maissa toteutetaan näiden aloitteiden yhteydessä jo toimia nanotieteiden ja nanoteknologian alalla.

2.6.1

Hallitusten, yritysten ja rahoitusalan maailmanlaajuiset investoinnit nanotieteiden ja nanoteknologian alalla tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan ovat tammikuussa 2005 tehdyn arvion mukaan vuosittain noin seitsemän miljardia euroa (17) (joista yli puolet on peräisin julkisista varoista): summasta noin 35 prosenttia investoidaan Pohjois-Amerikassa, 35 prosenttia Aasiassa, 28 prosenttia Euroopassa ja 2 prosenttia muualla maailmassa.

2.6.1.1

Henkeä kohti laskettujen julkisten investointien erot olivat 1990-luvun lopussa hyvin pienet (noin yksi euro Yhdysvalloissa ja Japanissa ja puolet tästä EU:ssa), mutta jo vuonna 2005 henkeä kohti lasketut investoinnit olivat Yhdysvalloissa 5 euroa, Japanissa 6,5 euroa ja EU:ssa 3,5 euroa. Vuotta 2011 koskevien ennusteiden mukaan henkeä kohti lasketut investoinnit tulevat olemaan Yhdysvalloissa ja Japanissa 9 euroa ja EU:ssa 6,5 euroa (18).

2.6.2

Teollisuus investoi alaan maailmanlaajuisesti vuosittain yli kolme miljardia euroa, josta yhdysvaltalaisten yritysten osuus on 46 prosenttia, aasialaisten yritysten osuus 36 prosenttia, eurooppalaisten yritysten osuus 17 prosenttia ja muiden maiden yritysten osuus yksi prosentti. Noin 1 500 yritystä on ilmoittanut sitoutuvansa voimakkaasti nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kyseisistä yrityksistä 80 prosenttia on uusia yrityksiä ja yli puolet pohjoisamerikkalaisia. Viestimissä vuosittain julkaistujen, nanoteknologiaa käsittelevien artikkelien määrä on noussut 7 000:sta 12 000:een (19).

2.6.3

Yhdysvaltojen liittohallitus on investoinut nanoteknologiaan viiden vuoden aikana eli vuoden 2000 lopusta nykyhetkeen yli neljä miljardia dollaria. George W. Bushin hallitus on esittänyt, että pelkästään vuonna 2006 yhdessätoista liittovaltion tutkimuskeskuksessa harjoitettavaan nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimukseen sijoitetaan miljardi dollaria. Kuten kertomuksessa 5-Years Assessment on Nanotechnology Initiative 2005 todetaan, Yhdysvallat on ”maailmanlaajuisesti tunnustettu johtaja nanoteknologiaa koskevassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa”. Se investoi vuosittain julkisia ja yksityisiä varoja kolmen miljardin dollarin arvosta eli noin kolmanneksen maailmanlaajuisista kokonaisinvestoinneista.

2.6.3.1

Yhdysvallat on myös johtavassa asemassa, kun ajatellaan perustettujen yritysten, julkaisujen ja patenttien määrää. Liittovaltiotasolla katsotaan, että investoinnit nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevaan uuteen osaamiseen ja uusiin perusrakenteisiin ”ovat olleet asianmukaisia ja huomattavia, ja ne mahdollistavat pitkällä aikavälillä huomattavan taloudellisen kannattavuuden”.

2.6.4

Japanin investoinnit olivat vuonna 2003 noin 630 miljoonaa euroa, josta 73 prosenttia oli peräisin koulutusministeriöstä ja 21 prosenttia talous-, kauppa- ja teollisuusministeriöstä. Tutkimuksessa keskitytään pääasiassa nanomateriaaleihin. Mitsui on päättänyt investoida nanoteknologiaan tulevina neljänä vuotena riskipääomaa lähes 700 miljoonaa euroa, kun taas kriittisen teknologian säätiö sijoittaa nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimukseen noin 30 miljoonaa euroa (20).

2.6.5

Aasian maista myös Taiwan aikoo yhdessä nanotieteiden ja nanoteknologian parissa toimivien 800 yrityksen kanssa investoida vuoteen 2008 mennessä yli 600 miljoonaa euroa. Tuotannon arvon odotetaan vuonna 2006 nousevan lähes seitsemään ja puoleen miljardiin euroon, ja yritysten määrän lisääntyvän 1 500:aan ja uusia tuotteita kehitettävän vuoteen 2012 mennessä etenkin nanoelektroniikan eri aloilla jopa 25 miljardin euron arvosta.

2.6.5.1

Tällaisen kehityksen toteuttaminen edellyttää ehdottomasti teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvien ongelmien ratkaisua.

2.6.6

Etelä-Korea on ensimmäisiä maita, joissa yritykset ovat onnistuneesti kaupallistaneet nanotieteisiin ja nanoteknologiaan perustuvia tuotteita (21). Etelä-Korea, jonka potentiaalisten kotimaisten nanoteknologiamarkkinoiden arvo on arviolta kaksi miljardia euroa, on hyväksynyt nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevan ohjelman, Next Generation Core Development Program, jonka vuosittaiset määrärahat ovat 168 miljoonaa euroa ja jossa keskitytään nanomateriaaleihin, nanokomposiittimateriaaleihin ja nanobioteknologiaan.

2.6.7

Australiassa on viime vuosina perustettu yli 30 nanotieteisiin ja nanoteknologiaan keskittyvää yritystä, ja niiden määrä lisääntyy vuosittain puolella. Nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimukseen sijoitetaan vuosittain julkisia ja yksityisiä varoja noin 60 miljoonan euron arvosta. Australiassa keskitytään pääasiassa uusiin materiaaleihin, nanobioteknologiaan sekä lääketieteellisiin ja hoidollisiin sovellutuksiin.

2.6.8

Äskettäin Pekingissä julkaistussa tutkimuksessa, joka koskee nanoteknologian kehitystä Kiinassa vuosina 2005—2010 sekä kehitysnäkymiä vuoteen 2015 (22) asti, todetaan, että Kiina on ”yksi maailman johtavista valtioista, kun ajatellaan uusien nanoteknologiayritysten rekisteröintejä, nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevia julkaisuja ja patentteja sekä nanotieteisiin ja nanoteknologiaan perustuvien tuotteiden ja järjestelmien kotimarkkinoita”. Kotimarkkinoiden arvoksi on jo arvioitu yli neljä ja puoli miljardia euroa, ja niiden arvon odotetaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä yli 27 miljardiin ja vuoteen 2015 mennessä yli 120 miljardiin euroon (23).

2.6.9

ETSK:n mielestä kansainvälinen vertailu osoittaa, että on tärkeää varmistaa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa tutkimusta ja innovointia edistävä valmistava toimintaympäristö, jotta voidaan osallistua onnistuneesti tutkimus- ja kehittämistoimintaan kyseisellä alalla tehtäviin investointeihin.

3.1

Komitea on aina kannattanut toimien vahvistamista, jotta tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdennettuja sijoituksia lisätään Euroopassa sekä absoluuttisesti että suhteellisesti Barcelonassa asetetun kolmen prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. Kansainvälisiä suuntauksia ajatellen komitea katsoo, että kyseisiä toimia tarvitaan ennen kaikkea nanotieteiden ja nanoteknologian alalla.

3.1.1

Komitea pelkää kyseisten toimien heikkenevän, ellei niitä liitetä osaksi nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevien kansallisten ja alueellisten tutkimusohjelmien vahvaa unionitason koordinointia muun muassa Era-Net- ja Era-Net Plus -ohjelmien avulla (24). Kyseisten toimien ohella tulisi parantaa valveutuneisuutta ja tukea tutkimuskeskuksia, teollisuutta ja korkeakouluja COST- (25), ETS- (26) ja Eureka-ohjelmissa (27) sekä hyödyntämällä Euroopan investointipankin lainoja.

3.1.2

Komitea katsoo, että unionitason koordinoinnin ja yhteistyön piiriin tulisi nivoa myös sellaiset jäsenvaltioiden toimet, joiden avulla pyritään kehittämään monialaisia perusrakenteita sekä osaamis- ja huippuosaamiskeskuksia nanotieteiden ja nanoteknologian alalla. Tavoitteena on liittää ne Euroopan laajuiseen verkkoon yhteisvaikutuksen moninkertaistamiseksi ja tarpeettomien päällekkäisyyksien välttämiseksi.

3.2.1

Komitea on vakuuttunut siitä, että unionin toimintasuunnitelmaa varten on toteutettavuuden ja uskottavuuden vuoksi laadittava aikataulu ja määräajat. Niiden ansiosta kehitys nopeutuu, ja niiden avulla kehitystä voidaan tarkastella aiempaa paremmin seuraavien toimien osalta:

3.2.2

Komitea kannattaa voimakkaasti nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevaan tutkimukseen, innovointiin ja koulutukseen tehtävien investointien huomattavaa lisäämistä unionitasolla jäsenvaltio- ja aluetason investointien rinnalla. Investoinnit tulisi koordinoida tiiviisti keskenään.

3.2.2.1

Komitea korostaa tässä yhteydessä, että toisin kuin muilla tutkimusaloilla, nanotieteisiin ja nanoteknologiaan suunnatut yhteisön tutkimusvarat ovat samansuuruiset kuin jäsenvaltioiden vastaavat investoinnit (esim. yleiseen tutkimukseen suunnattujen yhteisön varojen osuus eurooppalaisista tutkimusvaroista on yleisesti ottaen 4–5 prosenttia, kun taas jäsenvaltioiden osuus on 87 prosenttia).

3.2.3

Komitea on sitä mieltä, että vuosina 2007–2013 toteutettavassa seitsemännessä puiteohjelmassa nanotieteitä ja nanoteknologiaa käsittelevään teemakohtaiseen painopisteeseen tulisi kohdentaa vähintään 10 prosenttia erityisohjelmalle ”Yhteistyö” varatuista resursseista.

3.2.3.1

Ohjelmassa ”Valmiudet” tulisi nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevan tutkimuksen ja innovoinnin yhteydessä ottaa huomioon pk-yritykset etenkin, kun ajatellaan nanoteknologia-alueita, huippuinfrastruktuureja sekä nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevaa ennakoivaa toimintaa.

3.2.3.2

Erityisohjelmassa ”Henkilöt” tulisi painottaa asianmukaisesti nanotieteiden ja nanoteknologian alalla toimivien tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta. Tämä koskee myös Yhteisen tutkimuskeskuksen toimintaa, kun ajatellaan turvallisuutta ja metrologiaa sekä teknologisia näkymiä.

3.2.4

Kilpailukyvyn ja innovaation puiteohjelmassa tulisi vuodesta 2007 lähtien voida suunnata — ohjelmassa käytettävissä olevien varojen rajallisuudesta huolimatta — osa toimista nanotieteiden ja nanoteknologian alan tutkimuksen organisatorisia sovellutuksia koskevaan yrittäjyyskoulutukseen.

3.2.5

Komitea kannattaa voimakkaasti Euroopan teknologiayhteisöjen perustamista nanoelektroniikan ja nanolääketieteen jo olemassa olevien teknologiayhteisöjen mallin mukaisesti. Teknologiayhteisöt ovat erityisen soveltuvia välineitä edistettäessä eri alojen (tiede, koulutus, teknologia, teollisuus, rahoitus) kaikkien julkisten ja yksityisten toimijoiden osallistumista yhteisön, jäsenvaltioiden ja alueiden tai kyseisten tasojen yhteisesti toteuttamiin hankkeisiin ja aloitteisiin yhteisten näkymien ja ennakkosuunnitelmien pohjalta.

3.2.6

Komitea pitää erittäin tärkeinä korkeatasoiseen koulutukseen tehtyjä investointeja. Vuoden 2006 jälkeen toteutettavissa uusissa yhteisöohjelmissa tulisi nimenomaan mainita toimintalinjat, joilla tuetaan monialaisesti nanotieteitä ja nanoteknologiaa.

3.2.7

Komission tulisi puolestaan helpottaa teollista hyödyntämistä perustamalla seitsemännen puiteohjelman nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevan työohjelman yhteydessä vuoteen 2007 mennessä

3.2.8

Komission tulisi tästä lähtien vahvistaa eettistä valvontajärjestelmää, jotta varmistettaisiin nanotieteiden ja nanoteknologian mahdollisesti herättämien eettisten kysymysten järjestelmällinen kartoitus etenkin lääketieteen, maataloustuotteista jalostettujen elintarvikkeiden ja kosmetiikan aloilla.

3.3.1

Komitea korostaa, että yhteisön toimintasuunnitelman on vastattava jäsenvaltioiden toimintasuunnitelmia, jotka tulisi esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle vuoden 2006 alkupuoliskolla. Näin pyritään varmistamaan yhtenäisyys ja yhteisvaikutus perusrakenteiden, koulutuksen, standardoinnin ja patenttien, riskinarvioinnin sekä kansalaisyhteiskunnan, kuluttajien ja viestimien kanssa käytävän vuoropuhelun aloilla.

3.3.2

Jäsenvaltioiden tulisi komitean mielestä kohdentaa nanotieteille ja nanoteknologialle nykyistä suurempi osa käytettävissä olevista julkisista ja yksityisistä investoinneista sekä esittää säännöllisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksia investoinneista ja kansallisten toimintasuunnitelmien toteuttamisesta.

3.3.3

Kyseiset kertomukset tulisi liittää kahden vuoden välein annettavaan yhteisön kertomukseen, ja niissä tulisi kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:

3.3.4

Komitean mielestä jäsenvaltioiden on toteutettava kohdennettuja toimia, jotta säilytetään asianmukainen tasapaino yhtäältä yhteistyön sekä terveyden- ja ympäristönsuojelua palvelevan, tieteellisen tiedon ja sovellutuksia koskevan levittämisen, ja toisaalta teollis- ja tekijänoikeuksiin kuuluvan keksintöjen suojaamisen välillä.

3.3.5

Komitea katsoo, että myös tässä yhteydessä yhteisöpatentin ja yhtenäisen yhteisön patenttioikeuden puutteesta on haittaa. Tämä ilmenee esimerkiksi selvitettäessä, missä jäsenvaltioissa nanobioteknologiaan liittyvät keksinnöt voidaan patentoida, sekä helpotettaessa asianomaisten toimijoiden tiedonsaantia uusista keksinnöistä ja patenteista.

3.4.1

Komitea kannattaa täysin toimintasuunnitelmassa ehdotettuja suuntaviivoja yhteistyön kehittämiseksi ja järjestelmällisen vuoropuhelun luomiseksi kansainvälisellä tasolla. Lisäksi komitea ehdottaa, että suuntaviivoja täydennetään seuraavasti:

3.5.1

Komitean mielestä etenkin pk-yritykset voivat hyötyä valtavasti nanotieteitä ja nanoteknologiaa koskevasta tutkimuksesta ja sen välittömästä ulottamisesta teknologiasiirtoon etenkin, jos näin täydennetään ja otetaan käyttöön energiatehokasta ja ympäristöystävällistä teknologiaa, nanotietotekniikkaa sekä prosesseissa, tuotteissa ja palveluissa käytettäviä uusia materiaaleja sekä edistetään nano-, bio- ja tietoteknologioiden yhdistämistä.

3.5.2

Komitea katsoo, että Euroopan teollisuuden tulisi lisätä ja nopeuttaa nanotieteiden ja nanoteknologian alalla tehtäviä tutkimus- ja soveltamistoimia sekä lisätä investointeja ainakin edistyneimpien kilpailijoiden investointien tasolle. Kyseisiä toimia tulisi voimakkaasti kannustaa myönteisellä lainsäädäntö- ja sääntelykehyksellä niin unionin kuin jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla.

3.5.3

Komitea on vakuuttunut siitä, että kyseinen lähestymistapa, jonka avulla yritykset nivotaan kiinteästi mukaan toimiin, on erittäin tärkeä nanotieteiden ja nanoteknologian tutkimukselle, kehittämiselle ja soveltamiselle. Tätä varten on kuitenkin laadittava unioni-, jäsenvaltio- ja aluetason tukitoimia sekä etenkin yhteisiä tukitoimia, jotta

3.5.4

Komitea korostaa, että etenkin nanotieteiden ja nanoteknologian alalla työntekijät sekä tekniset ja tieteelliset asiantuntijat ovat nyt ja vastaisuudessa sosiaalisesti vastuullisten eurooppalaisten yritysten vahvuus.

3.5.4.1

Komitea painottaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa turvalliset tuotanto-olosuhteet ja -prosessit sekä henkilöstön asianmukainen koulutus etenkin diagnostiikan ja hoidon aloilla. Lisäksi tulisi ottaa erityisesti huomioon riskien ennaltaehkäisy ja ennakkoarviointi. Tämä voidaan toteuttaa Euroopan tasolla hyväksyttyjen teknisten käsikirjojen avulla.

3.5.4.2

Dublinissa toimivassa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiössä tulisi arvioida ja tutkia huolellisesti sellaisen työn uuden organisoinnin vaikutusta työntekijöihin, jota tarvitaan sovellettaessa nanotieteitä ja nanoteknologiaa tuotantotoiminnassa, sekä koulutus- ja työsuojeluvaatimusten vaikutuksia.

3.5.5

Nanotieteistä ja nanoteknologiasta kaikkien asianosaisten kanssa Euroopassa käytävä vuoropuhelu tulisi virallistaa vuoteen 2007 mennessä perustamalla neuvoa-antava elin tai foorumi, jonka tulisi olla riittävän näkyvä ja avoin kyetäkseen toimimaan viestimien ja kansalaisyhteiskunnan asiantuntevana ja tunnustettuna keskustelukumppanina.

3.5.6

Onnistuneet kokeiluhankkeet kansalaisten valveuttamiseksi tulisi vakiinnuttaa vuoteen 2007 mennessä. Ne tulisi jo alkuvaiheessa linkittää Internetin Europa-sivustolle, ja niistä tulisi tiedottaa unionin muissa toimielimissä, etenkin Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Hankkeita tulisi tehdä kansainvälisesti tunnetuksi perustamalla vuonna 2008 Euroopan nanotieteiden ja nanoteknologian viikon yhteydessä vuosittain myönnettävä nanotieteiden ja nanoteknologian monialainen palkinto.

3.5.7

Komission tulisi vuoteen 2007 mennessä ottaa käyttöön hyväksyttyjä menetelmiä nanotieteiden ja nanoteknologian soveltamisesta ja/tai käytöstä johtuvien riskien kartoittamiseksi sekä ehdottaa vuoden 2008 alkupuoliskolla asiaa koskevia unionin suuntaviivoja.