52005PC0457

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 11.10.2005

KOM(2005) 457 lopullinen

2005/0194 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille

(komission esittämä)

PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Pyrotekniset tuotteet on nimenomaisesti jätetty siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta annetun direktiivin 93/15/ETY soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin johdanto-osassa kuitenkin todetaan, että pyroteknisistä tuotteista on tarkoitus antaa lainsäädäntöä.

Tämän ehdotuksen tavoitteena on luoda kattavat ja johdonmukaiset yhteisön tason puitteet ja vahvistaa vähimmäisturvallisuusvaatimukset, joilla pyritään

* varmistamaan pyroteknisten tuotteitten vapaa liikkuvuus EU:ssa

* parantamaan kuluttajien ja ammattityöntekijöitten yleistä suojelua

* vähentämään tapaturmia

* yhdenmukaistamaan eri jäsenvaltioissa sovellettavat turvallisuusvaatimukset.

1.1. Nykytilanne

Pyroteknisten tuotteitten saattamiseen markkinoille ja käyttöön liittyvä lainsäädäntö vaihtelee huomattavasti jäsenvaltiosta toiseen. Saadakseen yleiskäsityksen tilanteesta komissio lähetti vuonna 2003 eri tahoille kyselylomakkeen, jonka aiheena oli pyroteknisiin tuotteisiin ja etenkin ilotulitusvälineisiin liittyvä lainsäädäntö. Kyselylomakkeella haluttiin lisäksi kerätä tilastotietoja ilotulitusvälineisiin liittyvistä tapaturmista EU:ssa ja ETAssa.

Jäljempänä esitettävät tapaturmatiedot koskevat pelkästään ilotulitusvälineitä eivätkä siis muita pyroteknisiä tuotteita, kuten elokuva-, näyttämö- ja muussa vastaavassa toiminnassa käytettäviä tehosteita, hätäraketteja taikka autoteollisuuden käyttämiä pyroteknisiä tuotteita. Jäsenvaltioissa ei ole käytössä johdonmukaista järjestelmää kyseisiin tuotteisiin liittyvistä tapaturmista ilmoittamiselle.

1.1.1. Ilotulitusvälineitten saattaminen markkinoille

Luokitus ja hyväksyntä

Ilotulitusvälineet jaotellaan jäsenvaltioiden nykyisessä lainsäädännössä eri luokkiin. Luokittelun perusteena on ilotulitusvälineen sisältämän pyroteknisen aineen määrä ja joissain tapauksessa ilotulitusvälineen käyttöpaikka (sisä- tai ulkotilat). Vaikka eri maiden luokitusjärjestelmät ovatkin siinä suhteessa samankaltaisia, että ne perustuvat käytetyn pyroteknisen aineen määrään, ne eivät ole identtisiä.

Monissa jäsenvaltioissa on käytössä hyväksymisjärjestelmiä, joissa ilotulitusvälineitten saattaminen markkinoille on kytköksissä niiden luokitukseen. Hyväksyntäjärjestelmissä ilotulitusvälineitten tutkimiseen käytetään tällä hetkellä kansallisia standardeja. Näiden erojen vuoksi CEN, Euroopan standardointikomitea, pyrkii kehittämään yhdenmukaistettuja EU:n tason standardeja ilotulitusvälineille. Ensimmäiset ilotulitusvälineitä koskevat CEN-standardit julkaistiin toukokuussa 2003. Eräät jäsenvaltiot suunnittelevat ottavansa CEN-standardit osaksi lainsäädäntöään.

Kuluttajiin kohdistettavat rajoitukset

Jäsenvaltiot rajoittavat hyvinkin eri tavoin sitä, minkä tyyppisiä ilotulitusvälineitä on luvallista myydä. Kaikissa jäsenvaltioissa on kielletty suurten ilotulitusvälineitten myynti kuluttajille. Kolmessa jäsenvaltiossa kuluttajille ei saa myydä mitään ilotulitusvälineitä, ja lisäksi yhdessä jäsenvaltiossa sallitaan pienten ilotulitusvälineitten myynti kuluttajille ja kielletään muitten myynti.

Jotkin jäsenvaltiot ovat kieltäneet paukahtavien ilotulitusvälineitten myynnin, toisissa taas on kielletty eräitten muitten ilotulitetyyppien myynti. Toimenpiteitten perusteet vaihtelevat turvallisuussyistä käytön aiheuttamaan häiriöön.

Eri ilotulitusvälineluokkiin sovellettavat alaikärajat vaihtelevat runsaasti eri puolilla EU:ta.

Kolmessa jäsenvaltiossa sallitaan ilotulitusvälineitten myynti tai käyttö vain tiettyinä päivinä, esimerkiksi joulun ja uudenvuodenpäivän välisenä aikana.

Merkinnät

Merkintävaatimukset vaihtelevat jäsenvaltioittain jonkin verran. Merkinnöissä voidaan edellyttää annettavan tietoja välineen luokituksesta ja sertifioinnista sekä turvallisesta käytöstä tai ikärajoituksista. Kaikkien maiden lainsäädännössä edellytetään tietojen antamisesta välineiden turvallisesta käsittelystä ja käytöstä.

1.1.2. Tapaturmat

Vain vähemmistö jäsenvaltioista ja yksi Efta-maa antoivat vastauksessaan komission kyselylomakkeeseen numerotietoja tapaturmista, joihin ilotulitteilla oli osuutta. Yhtenä syynä tähän voi olla se, ettei maiden tapaturmatietojen keruujärjestelmissä ole yksilöity ilotulitusvälineitä tapaturman aiheuttajiksi.

Tapaturmaluvut näkyvät vaihtelevan huomattavasti maasta toiseen, mikä saattaa osittain johtua siitä, että ilotulitusvälineitten yleinen käyttökin vaihtelee maan tapojen mukaan.

Kirjatut tapaturmaluvut ovat Kreikassa (noin 1 tapaturma miljoonaa kohti) ja Irlannissa (3,9) pienemmät kuin Tanskassa (5,4), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (60,1), Ruotsissa (noin 50) ja Norjassa (4,5). Erojen syyt eivät ole selviä, mutta on kiintoisaa huomata, että tapaturmaluvuiltaan pienimmiksi kirjatuissa jäsenvaltioissa ilotulitusvälineitten myynti kuluttajille on kielletty.

Todettakoon, että edellä esitetyt tiedot koskevat pelkästään raportoituja tapaturmia ja perustuvat sairaalahoitoa vaatineisiin tapauksiin. Mukana ei ole tietoja tapaturmista, joita on hoidettu yleislääkärin vastaanotolla tai jotka ovat tapahtuneet kotona ja jääneet ilmoittamatta. Kirjattujen tapaturmien määrä voi siksi olla todellista pienempi.

Koska tietoja ei voida tulkita juuri absoluuttisia numeroita pitemmälle, arvioihin tapaturmien kokonaismäärästä EU:ssa on suhtauduttava erittäin varovasti. Suhteellisen pieneksi arvioitu tapaturmien esiintyvyys voisi olla luokkaa 15 per miljoona ja suhteellisen suureksi arvioitu luokkaa 100 per miljoona. Jos näitä esiintyvyyslukuja sovellettaisiin laajentuneen EU:n 455-miljoonaiseen väestöön, ilotulitetapaturmien kokonaismääräksi saataisiin 7 000–45 000.

Tiedot ovat puutteellisia myös sen suhteen, onko tapaturman syynä ilotulitusvälineen vika vai väärä käyttötapa. Esitettyjen tietojen perusteella useimmiten syynä on väärä käyttötapa, vaikkakin Tanskassa lähes puolessa vuonna 2002 kirjatuista tapaturmista taustalla oli ilotulitusvälineen vika. Osa kyselylomakkeeseen vastanneista toi lisäksi esiin yleisen huolestumisensa joittenkin mahdollisesti EU:n markkinoille päätyvien ilotulitusvälineitten laadusta.

Myös muihin pyroteknisiin tuotteisiin – kuten elokuva-, näyttämö- ja muussa vastaavassa toiminnassa käytettäviin tehosteisiin ja hätäraketteihin – sovelletaan eri maissa erilaista lainsäädäntöä. Komissiolla ei kuitenkaan ole tilastotietoja näiden tuotteiden viallisesta toiminnasta tai niihin liittyvistä tapaturmista. Vialliseen toimintaan liittyviä tapaturmia ei silti voida sulkea pois.

1.1.3. Autoteollisuuden käyttämien pyroteknisten tuotteitten saattaminen markkinoille

Monissa jäsenvaltioissa sovelletaan erilaisia hyväksyntämenettelyjä autoteollisuuden ja muuhun käyttöön tarkoitettujen täyttöjärjestelmien, moduulien ja turvalaitteitten saattamiseen markkinoille. Tuotteitten hyväksyntä perustuu tätä nykyä maan omiin sääntöihin ja lakeihin.

1.2. EU-lainsäädännöllä tavoiteltavat vaikutukset

Pyroteknisten tuotteitten markkinoille saattamista ja käyttöä koskevalla EU-lainsäädännöllä pyritään kehittämään ne olennaiset turvallisuusvaatimukset, joita tarvitaan, jotta pyroteknisiä tuotteita koskevat yhtenäistetyt EU-standardit olisivat tehokkaita. Direktiiviluonnoksen tavoitteena on lisäksi saada aikaan yhtenäinen EU:n tason lähestymistapa pyroteknisten tuotteitten turvallista käsittelyä ja käyttöä koskevien tietojen antamiseen.

Kun pyroteknisiä tuotteita koskevia standardeja tarkastellaan EU:n tasolla yhtenäisellä tavalla, varmistetaan, ettei EU:n markkinoille saateta standardeja heikompia pyroteknisiä tuotteita, minkä pitäisi vähentää merkittävästi ilotulitteitten virheellisestä toiminnasta aiheutuvia tapaturmia. CE-merkinnät ulotetaan koskemaan myös pyroteknisiä tuotteita, minkä jälkeen markkinoille voidaan saattaa ainoastaan CE-merkinnällä varustettuja tuotteita.

Soveltamalla EU:n tasolla yhtenäistä mallia tietojen antamiseen pyroteknisten tuotteitten turvallisesta käsittelystä ja käytöstä voitaisiin puolestaan auttaa vähentämään tuotteitten vääränlaisesta käytöstä johtuvia tapaturmia.

Yhtenäistämällä pyroteknisten tuotteitten luokitus, standardien käyttö ja hyväksyntäjärjestelmät voitaneen saada aikaan merkittävää hyötyä tuoteturvallisuudelle, kun tuottajat ja maahantuojat toimivat yhtenäisillä markkinoilla.

Ehdotuksessa otetaan huomioon, että ilotulitusvälineitten markkinointiin ja käyttöön sovelletaan eri maissa erilaisia säännöksiä, ja sen vuoksi siinä jätetään jäsenvaltioille mahdollisuus pitää voimassa omat sääntönsä, jotka koskevat tiettyihin ilotulitusvälineluokkiin sovellettavia alaikärajoja ja markkinointi- ja käyttömääräyksiä.

1.3. Johdonmukaisuus yhteisön muun lainsäädännön kanssa

EU:n muun lainsäädännön (esim. laivavarustelainsäädännön) piiriin kuuluvat muut pyrotekniset tuotteet on jätetty nyt ehdotettavan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Sitä ei sovelleta myöskään neuvoston direktiivin 93/15/ETY soveltamisalaan kuuluviin räjähdystarvikkeisiin.

Direktiivi on siis johdonmukainen yhteisön muun lainsäädännön kanssa.

2. SIDOSRYHMIEN KUULEMINEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kuulemiset

Koska EU:n tasolla ei aiemmin toiminut pyroteknisiä tuotteita käsittelevää työryhmää, direktiiviä koskeva kuulemisprosessi aloitettiin toukokuussa 2003 lähetetyllä kyselylomakkeella, kuten edellä todettiin. Lomakkeen saatteena oli jäsenvaltioitten pysyville edustajille sekä ehdokas- ja Efta-maiden edustustoille osoitettu kirje, jossa lomaketta pyydettiin levittämään potentiaalisille sidosryhmille ja jossa mainittiin, että vastausmahdollisuus oli kaikilla.

Ensimmäinen sidosryhmätyöryhmän kokous järjestettiin 23. syyskuuta 2003 ja sen jälkeen vielä kahdesti eli 1. joulukuuta 2003 ja 16. maaliskuuta 2004 Brysselissä. Kutsu kokouksiin lähetettiin jäsenvaltioiden, ehdokasmaiden ja Efta-maiden viranomaisille sekä niille tahoille, jotka olivat vastanneet kyselylomakkeeseen tai ilmaisseet halunsa osallistua työryhmän työskentelyyn.

Pyrotekniikka-alan yrityksiä edustivat alan eurooppalaisen yhdistyksen European Pyrotechnics Associationin edustajat. Autonosien toimittajia edusti alan eurooppalainen järjestö CLEPA.

Direktiivin laatimisessa on ollut tiiviisti mukana myös Euroopan standardointikomitea CEN ja etenkin sen pyroteknisiä tuotteita käsittelevä tekninen komitea. CEN oli mukana laatimassa olennaisia turvallisuusvaatimuksia, jotka saatiin lopulliseen muotoonsa Delftissä 17. ja 18. marraskuuta 2003 pidetyssä Alankomaiden isännöimässä istunnossa.

Työryhmän jäsenet levittivät laajalle useita direktiivin aiempia luonnoksia, ja kommentteja saatiinkin paitsi pyrotekniikasta vastaavilta viranomaisilta myös useilta alan yritysten järjestöiltä ja yksittäisiltä yrityksiltä (ilotulitusvälinealalta, autonosien toimittajilta ja ilmailualalta).

Useimmat jäsenvaltiot samoin kuin pyrotekniikka-alan yritysten ja autonosien tuottajien järjestöt suhtautuvat periaatteessa myönteisesti suunnitelmaan antaa pyroteknisiä tuotteita koskeva direktiivi. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Ruotsin toimivaltaisten viranomaisten mielestä alalla ei kuitenkaan tarvita EU:n tasoista lainsäädäntöä, ja samaa mieltä olivat eräät Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimivat pyroteknisten tuotteitten valmistajat.

Eurooppalaiset autonosantoimittajat ovat selväsanaisesti pyytäneet, että turvatyynyt ja autojen muut pyrotekniset turvalaitteet sisällytetään direktiivin soveltamisalaan, kun taas ilmailualalla käytettävät osat pyydettiin jättämään soveltamisalan ulkopuolelle sillä perusteella, että ne kuuluvat jo muiden kansainvälisten sääntöjen piiriin.

Jäsenvaltioiden kanssa työryhmän kokouksissa käytyjen keskustelujen pääaiheena oli, missä määrin jäsenvaltiot voisivat pitää voimassa tiettyjen ilotulitusvälineluokkien myyntiin ja käyttöön soveltamansa rajoitukset.

Koska ilotulitusvälineiden käyttökulttuuri vaihtelee selvästi eri maissa, ehdotuksessa annettaisiin jäsenvaltioille mahdollisuus rajoittaa luokan 2 ja 3 ilotulitusvälineitten käyttöä tai myyntiä yleisölle.

Eräät jäsenvaltiot haluavat lisäksi ulottaa käyttö- tai myyntirajoitukset myös luokan 1 ilotulitusvälineisiin (eli ilotulitusvälineisiin, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella, myös asuinrakennuksissa käytettäviksi tarkoitettuihin ilotulitusvälineisiin), joihin liittyvä riskitaso on jo määritelmällisesti hyvin pieni. Vaikkei komissio voikaan periaatteessa hyväksyä tätä vaatimusta, koska kyseiselle tuoteryhmälle on luotava sisämarkkinaolosuhteet, se on valmis antamaan CENille uuden toimeksiannon määritellä uudelleen luokan 1 ilotulitusvälineet ja laatia luettelo niistä tuotteista, joita kaikki jäsenvaltiot voivat pitää vaarattomina ja jotka siksi saisivat olla vapaassa liikkeessä sisämarkkinoilla.

Toinen muutamien jäsenvaltioitten esiin nostama ristiriitoja herättävä kysymys olivat alaikärajat. Komissio on kuitenkin tehnyt selväksi, että kyse on vähimmäisvaatimuksista ja että jäsenvaltiot voivat soveltaa tiukempia rajoituksia katsoessaan sen tarpeelliseksi. Niissä jäsenvaltioissa, joissa ei vielä ole käytössä alaikärajoja, niiden odotetaan vähentävän ilotulitusvälineisiin liittyvien tapaturmien määrää.

Vaikutusten arviointi

Kuluttajille myytävien ilotulitusvälineitten (luokat 1, 2 ja 3) markkinoitten arvo on EU:ssa arviolta 700 miljoonaa euroa vuodessa. Pelkästään ammattikäyttöön myytävien ilotulitusvälineitten markkinoitten arvo EU:ssa on sekin arviolta 700 miljoonaa euroa vuodessa. EU:ssa valmistetaan vain vähän ilotulitusvälineitä, ja niistä monet on tarkoitettu ammattikäyttöön (luokka 4).

Matkustajien suojaksi tarkoitettuja turvajärjestelmiä asennetaan EU:ssa vuosittain arviolta 20 miljoonaan ajoneuvoon. Tämä tarkoittaa sitä, että markkinoille tulee vuosittain noin 80 miljoonaa turvatyynyä, joiden arvo on noin 3,5 miljardia euroa. Turvavöiden esikiristimiä tulee markkinoille vuosittain taas noin 90 miljoonaa, ja niiden arvo on noin 2 miljardia euroa.

Ehdotettavalla direktiivillä luotaisiin yhtenäismarkkinat pyroteknisille tuotteille. Sen uskotaan poistavan kaupan esteitä, joita eri puolilla EU:ta voimassa olevat kansalliset säännökset nykyään aiheuttavat. Direktiivissä vahvistetaan olennaiset turvallisuusvaatimukset pyroteknisille tuotteille, ja jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset arvioivat, ovatko tuotteet vaatimusten mukaisia. Turvallisuusvaatimukset täyttäviksi arvioidut tuotteet voidaan varustaa CE-merkinnällä, joka takaa niiden vapaan liikkumisen EU:ssa, ja samalla varmistetaan korkeatasoinen suoja kuluttajille.

Direktiivin odotetaan saavan aikaan huomattavia kustannussäästöjä, kun jopa 25 rinnakkaisen kansallisen hyväksyntämenettelyn sijaan tarvitaan yksi ainoa EY-vaatimustenmukaisuuden arviointi.

Direktiivin päähyötyinä voidaan siksi pitää sitä, että yrityksille asetetut vaatimukset kevenevät, kun pyroteknisten tuotteitten markkinoille saattamisessa sovelletaan yhtenäistettyä hyväksyntämenettelyä ja alalle luodaan yhtenäismarkkinat, ja toisaalta sitä, että direktiivillä saadaan aikaan korkeatasoinen kuluttajansuoja.

Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sellaiset pyrotekniset tuotteet, jotka on tarkoitettu asevoimien tai poliisin käyttöön tai käytettäviksi ilma-aluksissa taikka jotka kuuluvat laivavarustedirektiivin (96/68/EY) piiriin.

3. Ehdotuksen oikeudelliset näkökohdat

Oikeusperusta

Ehdotuksen oikeusperusta on EY:n perustamissopimuksen 95 artikla.

Ehdotettavassa direktiivissä määritellään edellytykset pyroteknisten tuotteitten saattamiselle EU:n markkinoille ja niiden käyttämiselle EU:n alueella yhtenäistämällä asiaan liittyvät olennaiset vaatimukset. Tavoitteena on ottaa käyttöön vähimmäisturvallisuusvaatimuksia, joilla suojellaan kansalaisia ja tuotteitten ammattikäyttäjiä, ja samalla poistaa tai välttää kaupan esteitä ja estää kilpailun vääristyminen toisistaan poikkeavien sääntelyjärjestelmien vaikutuksesta. Keskeisenä seikkana on siis käyttäjien suojeleminen sekä sisämarkkinoitten toimintaedellytysten parantaminen.

EY:n perustamissopimuksen 95 artikla on siksi asianmukainen oikeusperusta pyroteknisten tuotteitten markkinointi- ja käyttöedellytysten yhdenmukaistamiselle ja käyttäjien suojan parantamiselle.

Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaate

Pyroteknisten tuotteitten markkinoille saattamista ja käyttöä koskevasta lainsäädännöstä päätetään tällä hetkellä kansallisesti kaikkialla EU:ssa, ja tällainen eriävä kansallinen lainsäädäntö muodostaa esteitä yhteisön sisäiselle kaupalle.

Komission tarkoituksena onkin luoda aidot sisämarkkinat tietyille pyroteknisten tuotteitten luokille ja ottaa käyttöön olennaiset turvallisuusvaatimukset. Tämä voidaan tehdä vain antamalla direktiivi tai asetus.

Kun otetaan huomioon tapaturmat ja se, että ilotulitusvälineitten kuljettaminen laittomasti avoimien rajojen yli jäsenvaltiosta toiseen on hyvin helppoa, viranomaisten on vaikea valvoa ilotulitusvälineitten saattamista markkinoille. Jos olennaisia turvallisuusvaatimuksia ei määriteltäisi, voimakkaitten ilotulitusvälineitten aiheuttamat tapaturmat oletettavasti lisääntyisivät entisestään.

Toissijaisuusperiaate otetaan kuitenkin huomioon, sillä ehdotettu direktiivi ei estä jäsenvaltioita rajoittamasta yleisen turvallisuuden nimissä tiettyjen ilotulitusvälineluokkien saattamista markkinoille. Lisäksi ehdotettu direktiivi sallii jäsenvaltioiden korottaa turvallisuussyistä ikärajaa, jota sovelletaan ilotulitusvälineitten myyntiin kuluttajille.

Ehdotettava direktiivi on oikeasuhteinen tavoitteisiinsa eli kuluttajien turvallisuuden parantamiseen ja pyroteknisten tuotteitten sisämarkkinoitten luomiseen nähden.

Säädöslajin valinta

Komissio on valinnut säädöslajiksi direktiivin, jota se pitää parhaana välineenä tavoitteitten saavuttamiseen, koska pyroteknisiin tuotteisiin sovellettava jäsenvaltioiden epäyhtenäinen lainsäädäntö on tarpeen yhtenäistää. Vaihtoehtona olisi ollut asetus, jota ei kuitenkaan vielä kertaakaan ole käytetty ”uuden lähestymistavan” aikana. Lisäksi joitakin direktiivin säännöksiä (esim. jäsenvaltioiden velvollisuus ilmoittaa erityiset ilmoitetut laitokset ja harjoittaa markkinavalvontaa) ei olisi voitu sisällyttää asetukseen, koska asetusta sovelletaan jäsenvaltioissa suoraan.

4. Talousarviovaikutukset

Ehdotettavalla direktiivillä ei ole välittömiä vaikutuksia talousarvioon. Direktiiviehdotuksen 18 artiklassa tarkoitettu komitea päättää pyroteknisten tuotteitten rekisterinumerot sisältävän EU:n rekisterin mahdollisesta perustamisesta helpottamaan pyroteknisten tuotteitten ja niiden valmistajan tai valtuutetun edustajan tunnistamista tuotteen virhetoiminnasta johtuvan tapaturman yhteydessä. Tämä säännös voi aiheuttaa talousarviovaikutuksia myöhemmin, ja ne on selvitettävä yksityiskohtaisesti vastaavaa ehdotusta tehtäessä.

2005/0194 (COD)

Ehdotus:

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

pyroteknisten tuotteitten saattamisesta markkinoille (ETAn kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 95 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen,[1]

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,[2]

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä[3]

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Jäsenvaltioissa voimassa olevissa laeissa, asetuksissa ja hallinnollisissa määräyksissä, jotka koskevat pyroteknisten tuotteitten saattamista markkinoille ja käyttöä, on eroja, jotka liittyvät etenkin turva- ja toimintaominaisuuksien kaltaisiin seikkoihin.

(2) Kyseiset säännökset, jotka ovat omiaan aiheuttamaan esteitä yhteisön sisäiselle kaupalle, olisi yhdenmukaistettava, jotta voidaan taata pyroteknisten tuotteitten vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla ja varmistaa samalla korkeatasoinen suoja ihmisten terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle.

(3) Siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/15/ETY[4] todetaan, että pyrotekniset tuotteet edellyttävät asianmukaisia toimenpiteitä kuluttajien suojelun ja yleisön turvallisuuden varmistamiseksi ja että tarkoitus on antaa aihetta koskevaa täydentävää lainsäädäntöä.

(4) Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetussa neuvoston direktiivissä 96/82/EY[5] (niin kutsutussa Seveso II -direktiivissä), sellaisena kuin se on laajennettuna 16 päivänä joulukuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/105/EY,[6] vahvistetaan turvallisuusvaatimukset tuotantolaitoksille, joiden tiloissa on muiden vaarallisten aineiden ohella räjähtäviä aineita tai valmisteita, joihin luetaan myös pyrotekniset aineet.

(5) Riittäväntasoisen suojelun varmistamiseksi pyrotekniset tuotteet olisi luokiteltava niiden käytön taikka niiden käyttötarkoituksen ja vaaratason mukaan.

(6) Koska pyroteknisten tuotteitten käyttöön liittyy luonnostaan vaaroja, on ihmisten terveyden ja turvallisuuden sekä ympäristön suojelemiseksi aiheellista vahvistaa ikärajat, joita sovelletaan tuotteitten myyntiin kuluttajille ja niiden käyttöön, ja huolehtia siitä, että tuotemerkinnöissä annetaan riittävät ja asianmukaiset tiedot tuotteen turvallisesta käytöstä. Olisi säädettävä, että tiettyjä pyroteknisiä tuotteita luovutetaan ainoastaan luvan saaneille asiantuntijoille, joilla on tarvittavat tiedot, taidot ja kokemus.

(7) Pyroteknisten tuotteitten ja etenkin ilotulitusvälineitten käyttö vaihtelee huomattavasti eri jäsenvaltioitten kulttuuristen tapojen ja perinteitten mukaan. Siksi on annettava jäsenvaltioille mahdollisuus yleisen turvallisuuden nimissä rajoittaa kansallisin toimenpitein tiettyihin luokkiin kuuluvien ilotulitusvälineitten käyttöä tai myyntiä kansalaisille.

(8) On aiheellista vahvistaa pyroteknisille tuotteille olennaiset turvallisuusvaatimukset.

(9) Vastuu sen varmistamisesta, että pyrotekniset tuotteet ovat tämän direktiivin ja etenkin olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia, olisi oltava tuotteen valmistajalla, jonka olisi oltava sijoittautunut yhteisöön tai nimitettävä valtuutettu edustaja.

(10) Jos olennaiset turvallisuusvaatimukset täyttyvät, jäsenvaltioiden ei pitäisi voida kieltää, rajoittaa tai estää pyroteknisten tuotteitten vapaata liikkuvuutta.

(11) Jotta olennaisten turvallisuusvaatimusten noudattaminen olisi helpompi osoittaa, laaditaan puheena olevien tuotteitten suunnitteluun, valmistukseen ja testaukseen liittyvät yhtenäiset standardit.

(12) Euroopan standardointikomitea CEN, Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea Cenelec ja Euroopan telealan standardointilaitos ETSI laativat, hyväksyvät ja muokkaavat yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja. Kyseiset organisaatiot tunnustetaan toimivaltaisiksi antamaan yhdenmukaistettuja standardeja, jotka ne laativat niiden ja komission yhteistyön yleisten suuntaviivojen mukaisesti[7] ja noudattaen menettelyä, joka vahvistetaan teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 98/34/EY.[8]

(13) Teknistä yhdenmukaistamista koskevien direktiivien vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen eri vaiheissa käytettäviksi tarkoitetuista moduuleista 22 päivänä heinäkuuta 1993 tehdyllä neuvoston päätöksellä 93/465/ETY otettiin käyttöön yhdenmukaistettuja menetelmiä vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen suorittamiseksi. Kun näitä moduuleja sovelletaan pyroteknisiin tuotteisiin, voidaan määritellä valmistajien ja vaatimustenmukaisuuden arviointiin osallistuvien elinten vastuu ottaen huomioon kyseisten pyroteknisten tuotteitten luonne.

(14) Pyroteknisissä tuotteissa olisi oltava CE-merkintä, joka osoittaa niiden olevan tämän direktiivin säännösten mukaisia, jotta ne voisivat liikkua vapaasti yhteisössä.

(15) Kuljetusten turvallisuudesta todettakoon, että pyroteknisten tuotteitten kuljetusta koskevista säännöistä määrätään kansainvälisissä yleissopimuksissa ja sopimuksissa, muiden muassa vaarallisten aineiden kuljetuksia koskevissa Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksissa.

(16) Jäsenvaltioiden olisi säädettävä seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin säännösten rikkomiseen, ja varmistettava näiden seuraamusten täytäntöönpano. Seuraamusten olisi oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(17) On välttämätöntä säätää siirtymäkaudesta, jotta kansallisia lakeja voidaan asteittain mukauttaa tietyillä aloilla.

(18) Tämän direktiivin tavoitteita ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin yhteisön tasolla, joten yhteisö voi toteuttaa toimenpiteitä perustamissopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(19) Tämän direktiivin täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet olisi vahvistettava päätöksen 1999/468/EY mukaisesti,[9]

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tavoitteet ja soveltamisala

1. Tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, joilla pyritään luomaan edellytykset pyroteknisten tuotteitten vapaalle liikkuvuudelle sisämarkkinoilla ja samalla varmistamaan korkeatasoinen suoja ihmisten terveydelle ja kuluttajien turvallisuudelle.

2. Tässä direktiivissä vahvistetaan olennaiset turvallisuusvaatimukset, jotka pyroteknisten tuotteitten on täytettävä, jotta ne voidaan saattaa markkinoille.

3. Tätä direktiiviä sovelletaan 2 artiklassa määriteltyihin pyroteknisiin tuotteisiin.

4. Tätä direktiiviä ei sovelleta

- pyroteknisiin tuotteisiin, jotka kansallisen lainsäädännön mukaan on tarkoitettu asevoimien tai poliisin käyttöön

- laivavarusteista 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/98/EY[10] soveltamisalaan kuuluviin tuotteisiin

- ilma-aluksissa käytettäviksi tarkoitettuihin pyroteknisiin tuotteisiin

- lelujen turvallisuutta koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 3 päivänä toukokuuta 1988 annetun neuvoston direktiivin 88/378/ETY[11] soveltamisalaan kuuluviin pyroteknisiin tuotteisiin

- siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/15/ETY[12] soveltamisalaan kuuluviin räjähdystarvikkeisiin

- ampumatarvikkeisiin, joilla tarkoitetaan käsiaseissa, tykistöaseissa ja muissa tuliaseissa käytettäviä ammuksia ja ajopanoksia.

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä sovelletaan seuraavia määritelmiä:

1. ’Pyroteknisellä tuotteella’ tarkoitetaan tuotetta, joka sisältää ainetta tai aineseosta, joka on tarkoitettu muodostamaan lämpöä, valoa, ääntä, kaasua tai savua tai niiden yhdistelmiä itsestään jatkuvissa eksotermisissä kemiallisissa reaktioissa joko viihdytys- tai muihin tarkoituksiin.

2. ’Markkinoille saattamisella’ tarkoitetaan loppukäyttöön tarkoitetun yksittäisen tuotteen tuomista ensimmäistä kertaa saataville yhteisön markkinoilla jakelua ja/tai käyttöä varten joko maksua vastaan tai maksutta.

3. ’Ilotulitusvälineellä’ tarkoitetaan viihdekäyttöön tarkoitettua pyroteknistä tuotetta.

4. ’Autoteollisuuden käyttämällä pyroteknisellä tuotteella’ tarkoitetaan pyroteknisiä aineita sisältäviä tuotteita, joita käytetään turva- tai muiden laitteiden aktivoimiseen moottoriajoneuvoissa.

5. ’Valmistajalla’ tarkoitetaan luonnollista tai oikeushenkilöä, joka suunnittelee ja/tai valmistaa taikka suunnitteluttaa tai valmistuttaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa tuotetta tarkoituksena saattaa se markkinoille tai hyödyntää sitä itse ammatti- tai yksityisessä käytössä valmistajan omalla nimellä tai tavaramerkillä varustettuna taikka saattaa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan tuotteen markkinoille valmistajan omalla nimellä tai tavaramerkillä varustettuna.

6. ’Valtuutetulla edustajalla’ tarkoitetaan yhteisöön sijoittautunutta luonnollista tai oikeushenkilöä, jolla on valmistajan antama kirjallinen toimeksianto toimia valmistajan puolesta valmistajan tämän direktiivin mukaisten velvollisuuksien osalta.

7. ’Yhdenmukaistetulla standardilla’ tarkoitetaan eurooppalaista standardia, jonka eurooppalainen standardointielin on vahvistanut komission toimeksiannosta direktiivissä 98/34/EY säädettyjen menettelyjen mukaisesti mutta jonka noudattaminen ei ole pakollista.

8. ’Asiantuntijalla’ tarkoitetaan henkilöä, jonka jäsenvaltio on valtuuttanut pitämään hallussaan ja/tai käyttämään kyseisen jäsenvaltion alueella 3 artiklassa vahvistettujen määritelmien mukaisia luokkaan 4 kuuluvia ilotulitusvälineitä ja/tai luokkaan 2 kuuluvia muita pyroteknisiä tuotteita.

3 artikla

Luokitus

1. Tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien pyroteknisten tuotteitten valmistajan on luokiteltava ne käytön taikka käyttötarkoituksen ja vaaratason mukaan. Ilmoitettujen laitosten on vahvistettava luokitus osana 9 artiklan mukaisia vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä.

Luokituksen on oltava seuraavanlainen:

a. Ilotulitusvälineet

Luokka 1: ilotulitusvälineet, jotka aiheuttavat erittäin vähäisen vaaran ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi rajatulla alueella, myös asuinrakennuksissa käytettäviksi tarkoitetut ilotulitusvälineet

Luokka 2: ilotulitusvälineet, jotka aiheuttavat vähäisen vaaran ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi ulkotiloissa rajatulla alueella

Luokka 3: ilotulitusvälineet, jotka aiheuttavat keskitasoisen vaaran ja jotka on tarkoitettu käytettäviksi ulkotiloissa laajoilla avoimilla alueilla

Luokka 4: ilotulitusvälineet, jotka aiheuttavat vakavan vaaran ja jotka on tarkoitettu pelkästään asiantuntijoiden käyttöön ja joita yleisesti nimitetään ammattikäyttöön tarkoitetuiksi ilotulitusvälineiksi.

b. Muut pyrotekniset tuotteet

Luokka 1: muut pyrotekniset tuotteet kuin ilotulitusvälineet, vähäinen vaara

Luokka 2: muut pyrotekniset tuotteet kuin ilotulitusvälineet, tarkoitettu ainoastaan asiantuntijoiden käyttöön.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle menettelyt, joilla ne yksilöivät ja valtuuttavat asiantuntijat.

4 artikla

Valmistajan velvollisuudet

1. Valmistajien on varmistettava, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat pyrotekniset tuotteet ovat niihin sovellettavien liitteessä I vahvistettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten sekä kaikkien asiaankuuluvien tämän direktiivin säännösten mukaisia.

2. Pyroteknisten tuotteitten valmistajien on oltava sijoittautuneita yhteisöön tai nimitettävä itselleen valtuutettu edustaja.

Yhteisössä toimivat viranomaiset ja muut elimet voivat ottaa yhteyttä valmistajan sijasta valtuutettuun edustajaan, kun kyse on velvollisuuksista, jotka edustaja on valtuutettu suorittamaan.

3. Pyroteknisten tuotteitten valmistajien on

1. toimitettava tuote ilmoitetulle laitokselle, joka suorittaa 9 artiklan mukaisen vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyn

2. varustettava pyrotekninen tuote CE-merkinnällä ja muilla merkinnöillä 11 ja 12 artiklan mukaisesti.

5 artikla

Markkinoille saattaminen

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat pyrotekniset tuotteet voidaan saattaa markkinoille vain siinä tapauksessa, että ne täyttävät tämän direktiivin vaatimukset, ne on varustettu CE-merkinnällä ja ne täyttävät vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvät vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, ettei pyroteknisiä tuotteita perusteettomasti varusteta CE-merkinnällä.

6 artikla

Vapaa liikkuvuus

1. Jäsenvaltiot eivät saa kieltää, rajoittaa tai estää tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvien ja tämän direktiivin vaatimukset täyttävien pyroteknisten tuotteitten saattamista markkinoille.

2. Tämän direktiivin säännökset eivät lisäksi estä jäsenvaltioiden toimenpiteitä, jotka perustuvat yleiseen turvallisuuteen ja joilla rajoitetaan luokkien 2 ja 3 ilotulitusvälineitten käyttöä ja/tai myyntiä yleisölle.

3. Jäsenvaltiot eivät saa estää asettamasta messuilla, näyttelyissä ja esittelytilaisuuksissa markkinointitarkoituksissa näytteille pyroteknisiä tuotteita, jotka eivät ole tämän direktiivin säännösten mukaisia, kunhan näkyvässä merkinnässä selvästi ilmoitetaan, että tuotteet eivät ole vaatimusten mukaisia eivätkä myytävinä ennen kuin valmistaja tai hänen yhteisöön sijoittautunut valtuutettu edustajansa on saattanut ne vaatimusten mukaisiksi. Tällaisissa tilaisuuksissa on jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten asettamien vaatimusten mukaisesti toteutettava asianmukaiset suojatoimenpiteet ihmisten turvallisuuden varmistamiseksi.

4. Jäsenvaltiot eivät saa estää tutkimusta, kehittämistä ja testausta varten valmistettujen autoteollisuudessa käytettävien pyroteknisten tuotteitten vapaata liikkuvuutta tai käyttöä, vaikka tuotteet eivät olisikaan tämän direktiivin säännösten mukaisia, kunhan näkyvässä merkinnässä selvästi ilmoitetaan, että tuotteet eivät ole vaatimusten mukaisia eivätkä myytävinä.

7 artikla

Ikärajat

1. Pyroteknisiä tuotteita ei saa myydä tai muutoin luovuttaa seuraavia ikärajoja nuoremmille kuluttajille:

a. Ilotulitusvälineet

Luokka 1: 12 vuotta.

Luokka 2: 16 vuotta.

Luokka 3: 18 vuotta.

b. Muut pyrotekniset tuotteet

Luokka 1: 18 vuotta.

2. Jäsenvaltiot voivat korottaa 1 kohdassa tarkoitettuja ikärajoja, jos se on perusteltua yleiseen turvallisuuteen liittyvistä syistä. Jäsenvaltiot voivat myös alentaa ikärajoja ammatillisen koulutuksen saaneiden tai sitä saavien osalta.

3. Valmistajat ja jakelijat eivät saa myydä tai muutoin antaa käyttöön seuraavia pyroteknisiä tuotteita muille kuin asiantuntijoille:

3. Luokan 4 ilotulitusvälineet

4. Luokan 2 muut pyrotekniset tuotteet.

8 artikla

Yhdenmukaistetut standardit

1. Komissio voi direktiivissä 98/34/EY vahvistettujen menettelyjen mukaisesti pyytää eurooppalaisia standardointielimiä laatimaan tai tarkistamaan eurooppalaisia standardeja tämän direktiivin tueksi.

2. Komissio julkaisee viitteet kyseisiin yhdenmukaistettuihin standardeihin Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

3. Jos tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat pyrotekniset tuotteet ovat niitä koskevien yhdenmukaistettujen standardien – joiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä – mukaisia, jäsenvaltioiden on pidettävä näitä tuotteita 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisina.

Kun jäsenvaltiot antavat yhdenmukaistettuja standardeja vastaavia kansallisia standardeja, niiden on julkaistava kansallisten standardien viitenumerot.

4. Jos jäsenvaltio tai komissio katsoo, että tässä artiklassa tarkoitetut yhdenmukaistetut standardit eivät täysin vastaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja olennaisia vaatimuksia, komissio tai kyseinen jäsenvaltio saattaa kysymyksen direktiivillä 98/34/ETY perustetun pysyvän komitean käsiteltäväksi ilmoittaen perustelunsa. Komitea antaa lausunnon viipymättä. Saatuaan komitean lausunnon komissio ilmoittaa jäsenvaltioille 2 kohdassa tarkoitettujen standardien ja julkaisun osalta toteutettavat toimenpiteet.

9 artikla

Vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt

1. Valmistajan on annettava arvioida pyroteknisten tuotteitten vaatimustenmukaisuus yhdellä seuraavasta menettelyistä:

5. liitteessä II olevassa 1 osassa tarkoitettu EY-tyyppitarkastus (moduuli B) sekä valmistajan valinnan mukaisesti joko

6. liitteessä II olevassa 2 osassa tarkoitettu tyypinmukaisuuteen liittyvä menettely (moduuli C) tai

7. liitteessä II olevassa 3 osassa tarkoitettu tuotannon laadunvarmistukseen liittyvä menettely (moduuli D) tai

8. liitteessä II olevassa 4 osassa tarkoitettu tuotteiden laadunvarmistukseen liittyvä menettely (moduuli E) tai

9. liitteessä II olevassa 5 osassa tarkoitettu tuotekohtainen tarkastus (moduuli F) taikka

10. liitteessä II olevassa 6 osassa tarkoitettu tuoteyksikkökohtainen tarkastus (moduuli G).

10 artikla

Ilmoitetut laitokset

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille tarkastuslaitokset, jotka ne ovat nimenneet suorittamaan 9 artiklassa tarkoitetut vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyt sekä erityiset tehtävät, joita varten nämä laitokset on nimetty, ja komission niille ennakolta antamat tunnusnumerot.

2. Komissio julkaisee Internet-sivuillaan luettelon ilmoitetuista laitoksista, niiden tunnusnumeroista sekä tehtävistä, joita varten ne on ilmoitettu. Komissio huolehtii luettelon pitämisestä ajan tasalla.

3. Jäsenvaltioiden on sovellettava liitteessä III lueteltuja vähimmäisvaatimuksia arvioidessaan komissiolle ilmoitettavia laitoksia. Laitosten, jotka täyttävät vastaavissa yhdenmukaistetuissa standardeissa vahvistetut ilmoitettuja laitoksia koskevat arviointiperusteet, oletetaan täyttävän asianmukaiset vähimmäisvaatimukset.

4. Jäsenvaltion, joka on ilmoittanut komissiolle laitoksen, on peruutettava tämä ilmoitus, jos se toteaa, ettei tarkastuslaitos enää täytä 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia. Jäsenvaltion on ilmoitettava tästä välittömästi muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

11 artikla

Velvollisuus varustaa tuote CE-merkinnällä

1. Kun pyroteknisen tuotteen vaatimustenmukaisuus on todettu 9 artiklan mukaisesti, valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä näkyvästi, helposti luettavasti ja pysyvästi joko itse pyrotekniseen tuotteeseen tai, ellei tämä ole mahdollista, tuotteeseen kiinnitettyyn etikettiin taikka viimeisenä vaihtoehtona tuotteen pakkaukseen, jos kaksi ensin mainittua vaihtoehtoa eivät ole toteutettavissa. Etiketti on suunniteltava niin, ettei sitä voida käyttää uudestaan.

CE-merkinnässä käytettävän mallin on oltava neuvoston päätöksen 93/465/ETY mukainen.

2. Valmistajat eivät saa varustaa pyroteknisiä tuotteita millään sellaisilla merkinnöillä tai teksteillä, jotka voisivat olla harhaanjohtavia CE-merkinnän merkityksen ja muodon suhteen. Pyrotekniset tuotteet saa varustaa muilla merkinnöillä, kunhan ne eivät heikennä CE-merkinnän näkyvyyttä ja luettavuutta.

3. Jos tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvat pyrotekniset tuotteet kuuluvat sellaisten muita näkökohtia käsittelevien Euroopan unionin säädösten soveltamisalaan, joissa säädetään CE-merkinnän kiinnittämisestä, merkintä osoittaa, että edellä tarkoitettujen tuotteiden oletetaan olevan myös niihin sovellettavien muissa säädöksissä olevien säännösten mukaisia.

12 artikla

Merkinnät

1. Valmistajien on varmistettava, että pyrotekniset tuotteet merkitään asianmukaisesti sen maan virallisilla kielillä, jossa tuotetta myydään kuluttajille.

2. Pyroteknisten tuotteitten merkinnöissä on mainittava vähintään tuotteen valmistajan tai sen valtuutetun edustajan nimi, tuotteen nimi ja tyyppi, 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut ikärajat, tuotteen luokka ja käyttöohjeet sekä tapauksen mukaan varoetäisyys. Merkinnöissä on lisäksi mainittava tuotteen sisältämän aineen tai aineseoksen vaarallisuusluokka (1.1–1.6) UN-ADR-luokitusjärejstelmän mukaisesti taikka annettava siihen verrattavissa olevaa tietoa tuotteen aiheuttamasta vaarasta (massaräjähdysvaara, sirpalevaara, räjähdysvaara, palovaara).

3. Ilotulitusvälineissä on lisäksi annettava vähintään seuraavat tiedot:

Luokka 1: tapauksen mukaan merkintä ”vain ulkokäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys

Luokka 2: merkintä ”vain ulkokäyttöön” sekä tapauksen mukaan vähimmäisvaroetäisyys

Luokka 3: merkintä ”vain ulkokäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys

Luokka 4: merkintä ”vain asiantuntijakäyttöön” sekä vähimmäisvaroetäisyys.

4. Ellei pyroteknisessä tuotteessa ole riittävästi tilaa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuille merkintävaatimuksille, tiedot on annettava tuotteen pakkauksessa.

5. Mitä 1–4 kohdassa säädetään, ei sovelleta luokan 4 ilotulitusvälineisiin eikä luokan 2 muihin pyroteknisiin tuotteisiin, joita valmistaja esittelee julkisesti.

13 artikla

Markkinavalvonta

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvia pyroteknisiä tuotteita voi saattaa markkinoille ainoastaan siinä tapauksessa, etteivät ne asianmukaisesti varastoituina ja aiottuun käyttötarkoitukseensa käytettyinä vaaranna ihmisten terveyttä tai turvallisuutta.

2. Jäsenvaltioiden on järjestettävä ja toteutettava tarkoituksenmukaista markkinoille saatettujen tuotteitten valvontaa ottaen asianmukaisesti huomioon olettamuksen CE-merkinnällä varustettujen tuotteitten vaatimustenmukaisuudesta.

3. Jos jäsenvaltio toteaa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote, joka on varustettu CE-merkinnällä ja jonka mukana seuraa EY-vaatimustenmukaisuusvakuutus ja jota käytetään aiotun käyttötarkoituksensa mukaisesti, on omiaan vaarantamaan ihmisten terveyden ja turvallisuuden, jäsenvaltion on kaikin tarvittavin väliaikaisin toimenpitein vedettävä kyseinen tuote pois markkinoilta, kiellettävä sen saattaminen markkinoille kielletään tai rajoitettava sen vapaata liikkuvuutta. Jäsenvaltion on ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille.

14 artikla

Vakavaa vaaraa aiheuttavia tuotteita koskeva nopea tiedottaminen

Jos jäsenvaltiolla on riittävät syyt uskoa, että tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluva tuote aiheuttaa vakavan vaaran, joka voi saattaa ihmisten terveyden ja/tai turvallisuuden vaaraan Euroopan unionissa, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle ja muille jäsenvaltioille sekä tehtävä asianmukainen arviointi. Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle ja muille jäsenvaltioille arvioinnin taustatekijöistä ja tuloksista.

15 artikla

Suojalauseke

1. Jos jäsenvaltiolla on perustellut syyt uskoa, että jokin pyrotekninen tuote ei ole tämän direktiivin vaatimusten mukainen, sen on 13 artiklan 3 kohdassa ja 14 artiklassa tarkoitettua ilmoitusmenettelyä käyttäen ilmoitettava päätöksensä syyt ja yksilöitävä erityisesti, onko vaatimustenvastaisuuden syynä

11. edellä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen olennaisten vaatimusten noudattamatta jättäminen

12. edellä 8 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien virheellinen soveltaminen

13. edellä 8 artiklassa tarkoitetuissa yhdenmukaisissa standardeissa itsessään olevat puutteellisuudet.

2. Komissio kuulee asianomaisia osapuolia mahdollisimman pian. Kuulemisen perusteella komissio päättää, pitääkö se jäsenvaltion toimenpiteitä perusteltuina, ja ilmoittaa näkemyksensä aloitteen tehneelle jäsenvaltiolle, muille jäsenvaltioille sekä tuotteen valmistajalle tai hänen valtuuttamalleen edustajalle.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteitten perusteena on yhdenmukaistetuissa standardeissa oleva puutteellisuus, komissio antaa asian direktiivillä 98/34/EY perustetun komitean käsiteltäväksi, jos toimenpiteet toteuttanut jäsenvaltio pysyy näkemyksessään, ja komissio taikka kyseinen jäsenvaltio käynnistää 8 artiklassa tarkoitetun menettelyn.

4. Jos pyroteknisessä tuotteessa, joka ei ole vaatimustenmukainen, on CE-merkintä, toimivaltaisen jäsenvaltion on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin sitä vastaan, joka on kiinnittänyt merkinnän, ja ilmoitettava tästä komissiolle ja muille jäsenvaltioille. Komissio ilmoittaa muutoksista muille jäsenvaltioille.

5. Komissio huolehtii, että jäsenvaltioille toimitetaan tieto tämän menettelyn etenemisestä ja lopputuloksesta.

16 artikla

Kieltoa tai rajoittamista koskevat toimenpiteet

1. Jokaisessa tämän direktiivin nojalla toteutetussa toimenpiteessä, jolla

14. kielletään tuotteen saattaminen markkinoille tai rajoitetaan sitä tai

15. vedetään tuote markkinoilta, on täsmällisesti yksilöitävä toimenpiteen perustana olevat syyt. Toimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä sille, jota asia koskee, ja hänelle on samalla ilmoitettava kyseisen jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaiset muutoksenhakutiet ja määräajat muutoksenhaulle.

2. Mikäli toteutetaan 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpide, valmistajalle olisi tarjottava tilaisuus esittää ennakolta asiaa koskevat näkemyksensä, paitsi jos tällaista kuulemista ei voida järjestää sen vuoksi, että toimenpide on luonteeltaan kiireellinen etenkin ihmisten terveyteen tai turvallisuuteen liittyvien vaatimusten vuoksi.

17 artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Tarvittaessa hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen seuraavat toimenpiteet tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi:

- mukautukset, joita tarvitaan Yhdistyneiden Kansakuntien suosituksiin mahdollisesti tehtävien muutosten ottamiseksi huomioon

- liitteen 2 ja 3 mukautukset tekniikan kehitykseen

- pyroteknisten tuotteitten rekisterinumerot sisältävän EU:n rekisterin perustaminen helpottamaan pyroteknisten tuotteitten ja niiden valmistajan tai valtuutetun edustajan tunnistamista tuotteen virhetoiminnasta johtuvan tapaturman yhteydessä

- muut tämän direktiivin tehokasta täytäntöönpanoa varten tarvittavat toimenpiteet.

18 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset. Päätöksen 99/468/EY 5 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kolmeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

19 artikla

Seuraamukset

1. Jäsenvaltioiden on viimeistään [...][13] tämän direktiivin voimaantulosta säädettävä tämän direktiivin rikkomiseen sovellettavista asianmukaisista oikeudellisista ja hallinnollisista toimenpiteistä sekä rikkomisen yhteydessä sovellettavista varoittavista, tehokkaista ja oikeasuhteisista seuraamuksista.

Jäsenvaltioiden on säädettävä myös toimenpiteistä, joiden nojalla ne voivat pysäyttää tämän direktiivin vastaisia pyroteknisiä tuotteita sisältävät lähetykset.

2. Niiden on ilmoitettava toimenpiteistä komissiolle viipymättä.

20 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan ja julkaistava ne viimeistään […].[14] Niiden on viipymättä toimitettava kyseiset säännökset sekä näiden säännösten ja tämän direktiivin välinen vastaavuustaulukko kirjallisina komissiolle.

2. Jäsenvaltioiden on sovellettava säännöksiä ilotulitusvälineisiin viimeistään [...][15] ja muihin pyroteknisiin tuotteisiin viimeistään [...].[16]

3. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

4. Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

5. Ennen 2 kohdassa vahvistettua päivämäärää myönnettyjen kansallisten lupien on katsottava olevan voimassa luvan myöntäneen jäsenvaltion alueella voimassaolonsa loppuun saakka tai enintään 10 vuotta tämän direktiivin voimaantulosta; määräajoista on sovellettava lyhyempää.

6. Poiketen siitä, mitä 5 kohdassa säädetään, autoteollisuudessa käytettäviä pyroteknisiä tuotteita koskevien lupien, jotka on myönnetty ennen 2 kohdassa vahvistettua päivämäärää, on katsottava olevan voimassa voimassaoloaikansa loppuun saakka.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä .

22 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

OLENNAISET TURVALLISUUSVAATIMUKSET

16. Kaikkien pyroteknisten tuotteitten on saavutettava niiden valmistajan ilmoittamat suoritusarvot mahdollisimman hyvän turvallisuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi.

17. Kaikki pyrotekniset tuotteet on suunniteltava ja valmistettava siten, että ne voidaan hävittää turvallisesti sopivalla prosessilla mahdollisimman vähin ympäristövaikutuksin.

18. Kaikkien pyroteknisten tuotteitten on toimittava oikein, kun niitä käytetään aiottuun tarkoitukseensa.

Seuraavat tiedot ja ominaisuudet – tapauksen mukaan – on otettava huomioon tai testattava. Kukin pyrotekninen tuote olisi testattava todenmukaisissa olosuhteissa. Ellei tämä onnistu laboratoriossa, testit on tehtävä olosuhteissa, jotka vastaavat pyroteknisten tuotteitten ennakoitua käyttöä.

a) Suunnittelu, rakenne ja erityiset ominaisuudet, myös täsmällinen kemiallinen koostumus (käytettyjen aineitten massat ja prosenttiosuudet) ja mitat.

b) Pyroteknisen tuotteen fyysinen ja kemiallinen stabiilius kaikissa tavanomaisissa, ennakoitavissa ympäristöoloissa.

c) Herkkyys tavanomaiselle, ennakoitavalle käsittelylle ja kuljetukselle.

d) Kaikkien ainesosien yhteensopivuus niiden fyysisen ja kemiallisen stabiilisuuden suhteen.

e) Pyroteknisen tuotteen vedenkestävyys, kun se on tarkoitettu käytettäväksi kosteissa tai märissä oloissa tai kun vesi voi haitata sen turvallisuutta tai luotettavuutta.

f) Matalien ja korkeiden lämpötilojen kestävyys, kun ennakoidaan varastointia tai käyttöä tällaisissa lämpötiloissa ja kun pyroteknisen tuotteen jonkin ainesosan tai koko tuotteen jäähtyminen tai kuumeneminen voi haitata sen turvallisuutta tai luotettavuutta.

h) Turvatekijät, joilla pyritään estämään tuotteen syttyminen ennenaikaisesti tai tahattomasti.

h) Vastaanottajajäsenvaltion virallisilla kielillä laaditut asianmukaiset käyttöohjeet ja tarvittaessa merkinnät, joista selviää tuotteen turvallinen käsittely, varastointi, käyttö (myös varoetäisyys) ja hävittäminen.

i) Pyroteknisen tuotteen sekä sen kääreen tai muiden osien kulumiskestävyys tavanomaisissa, ennakoitavissa varastointioloissa.

j) Maininta kaikista pyroteknisen tuotteen luotettavaan ja varmaan toimintaan tarvittavista laitteista ja lisävarusteista sekä käyttöohjeet.

k) Kuljetuksen ja normaalin käytön aikana pyroteknisen seoksen olisi oltava pyroteknisen tuotteen sisällä,ellei valmistajan ohjeissa muuta sanota.

19. Pyroteknisten tuotteitten eri ryhmien on lisäksi täytettävä vähintään seuraavat vaatimukset:

A. Ilotulitusvälineet

a) Valmistajan on luokiteltava ilotulitusvälineet eri luokkiin 3 artiklan mukaisesti käyttäen perusteena tuotteen sisältämän räjähdysaineen nettomäärää, varoetäisyyttä, melutasoa tai vastaavaa. Luokka on ilmoitettava selvästi tuotemerkinnöissä.

b) Ilotulitusvälineiden tulee koostua pelkästään sellaisista rakennemateriaaleista, joiden käytöllä riski terveydelle, omaisuudelle ja roskaantumisen kautta ympäristölle jää mahdollisimman pieneksi.

c) Sytytysmenetelmän on oltava selvästi näkyvä, tai se on ilmoitettava tuotemerkinnöissä tai käyttöohjeissa.

d) Ilotulitusvälineiden liike ei saa olla epämääräistä eikä arvaamatonta.

e) Luokkien 1, 2 ja 3 ilotulitusvälineet on suojattava tahattomalta syttymiseltä joko suojakuorella, pakkauksella tai välineen rakenneominaisuuksilla. Luokan 4 ilotulitusvälineet on suojattava tahattomalta syttymiseltä valmistajan yksilöimin menetelmin.

B. Muut pyrotekniset tuotteet

a) Pyrotekniset tuotteet on suunniteltava siten, että normaalikäytössä syntyvä riski terveydelle, omaisuudelle ja ympäristölle jää mahdollisimman pieneksi.

b) Sytytysmenetelmän on oltava selvästi näkyvä, tai se on ilmoitettava tuotemerkinnöissä tai käyttöohjeissa.

c) Pyrotekniset tuotteet on suunniteltava siten, että tahattoman syttymisen aiheuttama riski terveydelle, omaisuudelle ja roskaantumisen kautta ympäristölle jää mahdollisimman pieneksi.

d) Pyroteknisen tuotteen on – soveltuvissa tapauksissa – toimittava asianmukaisesti valmistajan ilmoittamaan viimeiseen käyttöpäivään saakka.

C. Sytytysvälineet

a) Sytytysvälineet on pystyttävä sytyttämään luotettavasti, ja niillä on oltava riittävä sytytysteho kaikissa tavanomaisissa, ennakoitavissa käyttöoloissa.

b) Sytytyslaitteet on suojattava staattisilta purkauksilta tavanomaisissa, ennakoitavissa varastointi- ja säilytysoloissa.

c) Sähkösytyttimet on suojattava sähkömagneettisilta kentiltä tavanomaisissa, ennakoitavissa varastointi- ja säilytysoloissa.

d) Tulilankojen päällyksen on oltava mekaanisesti riittävän luja ja suojattava räjähtävää sydäntä riittävästi tavanomaisissa olosuhteissa tapahtuvaa mekaanista rasitusta vastaan.

e) Tuotteen mukana on annettava tiedot tulilankojen paloaikaan vaikuttavista tekijöistä.

f) Tuotteen mukana on annettava tiedot sähkösytyttimien sähköisistä ominaisuuksista (esim. pienin toimintavirta, vastus).

g) Sähkösytyttimien johdoissa ja myös niiden liitännässä sytyttimeen on oltava riittävä eristys ja mekaaninen vastus ottaen huomioon niiden ennakoitu käyttö.

LIITE II

VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINTIMENETTELYT

1. MODUULI B: EY-tyyppitarkastus

1. Tämä moduuli kuvailee sitä menettelyn osaa, jolla ilmoitettu tarkastuslaitos toteaa ja todistaa, että tarkasteltava tuotantoa edustava näyte täyttää tämän direktiivin vastaavat säännökset.

2. Valmistaja jättää EY-tyyppitarkastusta koskevan hakemuksen valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Tässä hakemuksessa on oltava

– valmistajan nimi ja osoite

– kirjallinen vakuutus siitä, ettei samaa hakemusta ole tehty muulle ilmoitetulle laitokselle

– jäljempänä 3 kohdassa kuvaillut tekniset asiakirjat.

Hakijan on toimitettava ilmoitetun laitoksen käyttöön tarkastettavaa tuotantoa edustava näyte, jäljempänä ’tyyppi’. Ilmoitettu laitos voi pyytää lisää näytteitä, jos testausohjelma edellyttää sitä.

3. Teknisten asiakirjojen perusteella on voitava arvioida, onko tuote direktiivin vaatimusten mukainen. Siinä määrin kuin on tällaisen arvioinnin kannalta tarpeen, teknisten asiakirjojen on käsitettävä tuotteen suunnittelu, valmistus ja toiminta ja sisällettävä seuraavat:

– yleinen tyyppikuvaus

– suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokonaisuuksista, virtapiireistä jne.

– näiden piirustusten ja kaavioiden sekä tuotteen toiminnan ymmärtämiseen tarvittavat kuvaukset ja selitykset

– luettelo 8 artiklassa tarkoitetuista kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja kuvaus olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi tehdyistä ratkaisuista, kun 8 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu

– suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.

– testausselosteet.

4. Ilmoitetun laitoksen on

4.1 tarkastettava tekniset asiakirjat, tarkastettava, että tyyppi on valmistettu teknisten asiakirjojen mukaisesti, sekä yksilöitävä ne osat, jotka on suunniteltu 8 artiklassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen standardien asiaa koskevien lausumien mukaisesti samoin kuin osat, joiden suunnittelussa ei ole noudatettu kyseisten yhdenmukaistettujen standardien asiaa koskevia lausumia

4.2 suoritettava tai suoritutettava aiheelliset tarkastukset ja tarvittavat testit sen tarkastamiseksi, täyttävätkö valmistajan tekemät ratkaisut direktiivin olennaiset turvallisuusvaatimukset silloin, kun 8 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu

4.3 tehtävä tai teetettävä asianmukaiset tarkastukset ja tarvittavat testit varmistaakseen, että kun valmistaja on päättänyt soveltaa asiaankuuluvia yhdenmukaistettuja standardeja, niitä on todella sovellettu

4.4 sovittava hakijan kanssa paikasta, missä tarvittavat tarkastukset ja tarvittavat testit tehdään.

5. Jos tyyppi on tämän direktiivin säännösten mukainen, ilmoitettu laitos antaa hakijalle EY-tyyppitarkastustodistuksen. Todistuksessa on valmistajan nimi ja osoite, tarkastuksessa tehdyt päätelmät ja hyväksytyn tyypin tunnistamiseen tarvittavat tiedot.

Todistukseen liitetään luettelo asiaa koskevien teknisten asiakirjojen merkittävistä osista, ja ilmoitettu laitos säilyttää siitä jäljennöksen.

Jos valmistajalta evätään tyyppitarkastustodistus, ilmoitetun laitoksen on esitettävä yksityiskohtaiset syyt epäämiselle.

Hakijalle on varattava mahdollisuus valitusmenettelyyn.

6. Hakijan on ilmoitettava EY-tyyppitarkastustodistusta koskevia teknisiä asiakirjoja hallussaan pitävälle ilmoitetulle laitokselle kaikista hyväksyttyyn tuotteeseen tehdyistä muutoksista, joille on saatava lisähyväksyminen, jos sellaiset muutokset voivat vaikuttaa olennaisten vaatimusten mukaisuuteen tai tuotteen määräysten mukaiseen käyttöön. Tämä lisähyväksyntä annetaan alkuperäisen EY-tyyppitarkastustodistuksen lisäyksenä.

7. Kunkin ilmoitetun laitoksen on ilmoitettava muille ilmoitetuille laitoksille tarvittavat tiedot EY-tyyppitarkastustodistuksista sekä annetuista lisäyksistä ja peruutuksista.

8. Muut ilmoitetut laitokset voivat pyytää jäljennöksiä EY-tyyppitarkastustodistuksista tai niiden lisäyksistä. Todistusten liitteiden on oltava muiden tarkastuselinten käytettävissä.

9. Valmistajan on säilytettävä EY-tyyppitarkastustodistukset ja tekniset asiakirjat sekä niiden lisäykset vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu.

Jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla on sillä, joka saattaa tuotteen markkinoille yhteisössä.

2. MODUULI C: tyypinmukaisuus

1. Tämä moduuli kuvailee menettelyn sitä vaihetta, jossa valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että kyseiset pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin mukaisia ja täyttävät niihin sovellettavat tämän direktiivin vaatimukset. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen pyrotekniseen tuotteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet huolehtiakseen siitä, että tuotantovaiheessa varmistetaan, että valmistettavat tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tässä direktiivissä säädettyjen olennaisten turvallisuusvaatimusten mukaisia.

3. Valmistajan on säilytettävä jäljennös vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu.

Jos valmistaja ei ole sijoittautunut yhteisöön, velvollisuus pitää tekniset asiakirjat saatavilla on sillä, joka saattaa tuotteen markkinoille yhteisössä.

4. Valmistajan valitseman ilmoitetun laitoksen on tehtävä tai teetettävä tuotteen tarkastuksia satunnaisin väliajoin. Ilmoitetun laitoksen paikan päällä valmiista tuotteesta ottama soveltuva näyte tarkastetaan ja asianmukaiset, 8 artiklassa tarkoitettujen soveltuvien yhdenmukaistettujen standardien mukaisesti määritellyt tai vastaavat testit tehdään sen tarkistamiseksi, onko tuote tämän direktiivin vaatimusten mukainen. Jos yksi tai useampi tarkastettavista tuotteista ei ole niiden mukainen, ilmoitettu laitos toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet.

Valmistajan on ilmoitetun laitoksen vastuulla kiinnitettävä laitoksen tunnusnumero valmistusprosessin aikana.

3. MODUULI D: tuotannon laadunvarmistus

1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa valmistaja, joka täyttää 2 kohdan velvoitteet, varmistaa ja vakuuttaa, että pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tässä direktiivissä säädetyt vaatimukset. Valmistaja kiinnittää CE-merkinnän jokaiseen tuotteeseen ja laatii kirjallisen vaatimustenmukaisuusvakuutuksen. CE-merkintään liitetään 4 kohdassa tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

2. Valmistajan on sovellettava 3 kohdassa täsmennettyä hyväksyttyä laatujärjestelmää tuotantoon sekä valmiiden tuotteitten tarkastukseen ja testaamiseen. Valmistajaan sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettua valvontaa.

3. Laatujärjestelmä

3.1 Valmistaja tekee kyseisten pyroteknisten tuotteiden osalta käyttämänsä laatujärjestelmän arviointia koskevan hakemuksen valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Tässä hakemuksessa on oltava

– kaikki kyseistä pyroteknisten tuotteitten ryhmää koskevat asiaankuuluvat tiedot

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat

– hyväksyttyyn tyyppiin liittyvät tekniset asiakirjat sekä jäljennös EY-tyyppitarkastustodistuksesta.

3.2 Laatujärjestelmän on taattava, että tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin ja niihin sovellettavien tämän direktiivin vaatimusten mukaiset.

Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Näiden laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen on mahdollistettava laatuohjelmien, -suunnitelmien, -käsikirjojen ja -pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta.

Niissä on erityisesti oltava riittävä esitys seuraavista:

– laatutavoitteet ja organisaation rakenne, johdon vastuualueet ja toimivalta pyroteknisten tuotteitten laadun osalta

– käytetyt valmistuksen, laadunvalvonnan ja laadunvarmistuksen tekniikat, menetelmät ja järjestelmällisesti suoritettavat toimenpiteet

– ennen valmistusta, sen aikana ja sen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit sekä selvitys siitä, kuinka usein niitä tehdään

– laatuasiakirjat, kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.

– keinot, joilla valvotaan pyroteknisiltä tuotteilta vaaditun laadun toteutumista ja laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta.

3.3 Tarkastuselimen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdan vaatimukset. Laitoksen on pidettävä olettamuksena, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevaa yhdenmukaistettua standardia, vastaavat näitä vaatimuksia. Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi arvioija, jolla on kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava tarkastuskäynti valmistajan laitoksella.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

3.4 Valmistajan täytyy sitoutua täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.

Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista.

Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi.

Sen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva valvonta

4.1 Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti.

4.2 Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti seuraavat:

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat

– laatuasiakirjat, kuten tarkastusraportit ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.

4.3 Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja annettava tarkastusraportti valmistajalle.

4.4 Ilmoitettu laitos voi lisäksi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luona. Ilmoitettu laitos voi näillä käynneillä tarvittaessa tehdä tai teettää testejä tarkastaakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti. Laitoksen on tarvittaessa annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä mahdollisesti tehtyyn testiin liittyvä testausseloste.

5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu, kansallisten viranomaisten saatavilla seuraavat:

– edellä 3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu asiakirja

– edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut muutostiedot

– edellä 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa sekä 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6. Kunkin ilmoitetun laitoksen on annettava muiden laitosten käytettäväksi tähdelliset tiedot laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisen peruutuksista.

4. MODUULI E: Tuotteiden laadunvarmistus

1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa 2 kohdan velvoitteet täyttävä valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen pyrotekniseen tuotteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus. CE-merkintään liitetään 4 kohdassa tarkoitetusta valvonnasta vastaavan ilmoitetun laitoksen tunnusnumero.

2. Valmistajan on sovellettava 3 kohdassa täsmennettyä hyväksyttyä laatujärjestelmää valmiiden pyroteknisten tuotteitten tarkastukseen ja testaamiseen. Valmistajaan sovelletaan 4 kohdassa tarkoitettua valvontaa.

3. Laatujärjestelmä

3.1 Valmistaja tekee pyroteknisten tuotteitten laatujärjestelmän arvioimista koskevan hakemuksen valitsemalleen ilmoitetulle laitokselle.

Tässä hakemuksessa on oltava

– kaikki kyseistä pyroteknisten tuotteitten ryhmää koskevat asiaankuuluvat tiedot

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat

– hyväksyttyyn tyyppiin liittyvät tekniset asiakirjat sekä jäljennös EY-tyyppitarkastustodistuksesta.

3.2 Laatujärjestelmän mukaisesti jokainen pyrotekninen tuote tarkastetaan ja sille tehdään 8 artiklassa tarkoitetuissa asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määrätyt tai vastaavat testit, joilla varmistetaan, että tuote on direktiivin vaatimusten mukainen. Kaikki valmistajan soveltamat elementit, vaatimukset ja määräykset on dokumentoitava järjestelmällisesti kirjallisina toimintaohjeina, menettelyinä ja ohjeina. Tätä laatujärjestelmää koskevien asiakirjojen on mahdollistettava laatuohjelmien, -suunnitelmien, -toimintaohjeiden ja -pöytäkirjojen yhdenmukainen tulkinta.

Niissä on erityisesti oltava riittävä esitys seuraavista:

– laatutavoitteet ja organisaation rakenne, johdon vastuualueet ja toimivalta pyroteknisten tuotteitten laadun osalta

– valmistuksen jälkeen tehtävät tarkastukset ja testit

– keinot, joilla valvotaan laatujärjestelmän toiminnan tehokkuutta

– laatuasiakirjat, kuten tarkastusselosteet ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.

3.3 Tarkastuselimen on arvioitava laatujärjestelmä selvittääkseen, täyttääkö se 3.2 kohdan vaatimukset. Laitoksen on pidettävä olettamuksena, että laatujärjestelmät, joissa sovelletaan asiaa koskevaa yhdenmukaistettua standardia, vastaavat näitä vaatimuksia.

Arviointiryhmässä on oltava vähintään yksi arvioija, jolla on kokemusta kyseisen tuoteteknologian arvioinnista. Arviointimenettelyyn on kuuluttava käynti valmistajan laitoksella.

Päätöksestä on ilmoitettava valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

3.4. Valmistajan täytyy sitoutua täyttämään laatujärjestelmästä, sellaisena kuin se on hyväksytty, johtuvat velvoitteet ja ylläpitämään laatujärjestelmää niin, että se pysyy riittävänä ja tehokkaana.

Valmistajan on ilmoitettava laatujärjestelmän hyväksyneelle ilmoitetulle laitokselle laatujärjestelmään suunnitelluista muutoksista. Ilmoitetun laitoksen on arvioitava ehdotetut muutokset ja päätettävä, täyttääkö muutettu laatujärjestelmä edelleen 3.2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset vai onko tarpeen suorittaa uusi arviointi. Sen on ilmoitettava päätöksensä valmistajalle. Ilmoituksessa on oltava tarkastuksessa tehdyt päätelmät sekä perusteltu arviointipäätös.

4. Ilmoitetun laitoksen vastuulla tapahtuva valvonta

4.1 Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että valmistaja täyttää hyväksytystä laatujärjestelmästä johtuvat velvoitteet asianmukaisesti.

4.2 Valmistajan on sallittava ilmoitetulle laitokselle tarkastusta varten pääsy valmistus-, tarkastus- ja testauspaikalle ja varastoon sekä annettava sille kaikki tarvittavat tiedot, erityisesti seuraavat:

– laatujärjestelmää koskevat asiakirjat

– tekniset asiakirjat

– laatuasiakirjat, kuten tarkastusselosteet ja testaus- ja kalibrointitiedot, asianomaisen henkilöstön pätevyyteen liittyvät selvitykset jne.

4.3 Ilmoitetun laitoksen on tehtävä määräajoin tarkastuksia varmistaakseen, että valmistaja ylläpitää ja noudattaa laatujärjestelmää, ja annettava tarkastusraportti valmistajalle.

4.4 Ilmoitettu laitos voi lisäksi tehdä ennalta ilmoittamatta käyntejä valmistajan luona. Ilmoitettu laitos voi näillä käynneillä tarvittaessa tehdä tai teettää testejä tarkastaakseen, että laatujärjestelmä toimii asianmukaisesti. Laitoksen on tarvittaessa annettava valmistajalle raportti käynnistä sekä mahdollisesti tehtyyn testiin liittyvä testausseloste.

5. Valmistajan on säilytettävä vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen tuote on valmistettu, kansallisten viranomaisten saatavilla seuraavat:

– edellä 3.1 kohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettu asiakirja

– edellä 3.4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut muutostiedot

– edellä 3.4 kohdan viimeisessä alakohdassa sekä 4.3 ja 4.4 kohdassa tarkoitetut ilmoitetun laitoksen päätökset ja raportit.

6. Kunkin ilmoitetun laitoksen on toimitettava muille ilmoitetuille laitoksille tähdelliset tiedot laatujärjestelmien hyväksymisistä ja hyväksymisen peruutuksista.

5. MODUULI F: Tuotekohtainen tarkastus

1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että 3 kohdan säännösten mukaiset pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin mukaisia ja täyttävät tässä direktiivissä säädetyt vastaavat vaatimukset.

2. Valmistajan on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomenetelmällä taataan, että pyrotekniset tuotteet ovat EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvaillun tyypin ja direktiivin sovellettavien vaatimusten mukaisia. Hänen on kiinnitettävä CE-merkintä jokaiseen pyrotekniseen tuotteeseen ja laadittava kirjallinen vaatimustenmukaisuusvakuutus.

3. Ilmoitetun laitoksen on suoritettava aiheelliset tarkastukset ja testit tarkastaakseen, että pyrotekninen tuote on direktiivin vaatimusten mukainen, tutkimalla ja testaamalla jokainen tuote 4 kohdan mukaisesti.

Valmistajan on säilytettävä jäljennös vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta vähintään kymmenen vuotta siitä, kun viimeinen pyrotekninen tuote on valmistettu.

4. Kunkin pyroteknisen tuotteen tarkastus ja testaus

4.1 Jokainen pyrotekninen tuote on tutkittava erikseen, ja sille on tehtävä aiheelliset 8 artiklassa tarkoitetuissa asiaa koskevissa yhdenmukaisessa standardeissa määrätyt tai vastaavat testit, joilla varmistetaan, että tuote on EY-tyyppitarkastustodistuksessa kuvatun tyypin ja tässä direktiivissä säädettyjen vaatimusten mukainen.

4.2 Ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä jokaiseen hyväksyttyyn pyrotekniseen tuotteeseen tunnusnumeronsa ja laadittava suoritettuja testejä koskeva kirjallinen vaatimustenmukaisuustodistus.

4.3 Valmistajan on voitava pyynnöstä esittää ilmoitetun laitoksen antamat vaatimustenmukaisuustodistukset.

6. MODUULI G: Tuoteyksikkökohtainen tarkastus

1. Tämä moduuli kuvailee menettelyä, jossa valmistaja varmistaa ja vakuuttaa, että pyrotekninen tuote, jolle on annettu 2 kohdassa tarkoitettu todistus, vastaa siihen sovellettavassa direktiivissä säädettyjä vaatimuksia. Valmistajan on kiinnitettävä CE-merkintä tuotteeseen ja laadittava vaatimustenmukaisuusvakuutus.

2. Ilmoitetun laitoksen on tutkittava pyrotekninen tuote ja tehtävä 8 artiklassa tarkoitetussa asiaa koskevissa yhdenmukaistetuissa standardeissa määritellyt aiheelliset tai vastaavat testit sen varmistamiseksi, että tuote on direktiivin sovellettavien vaatimusten mukainen.

Ilmoitetun laitoksen on kiinnitettävä tai kiinnitytettävä tunnusnumeronsa hyväksyttyyn tuotteeseen ja laadittava suoritettuja testejä koskeva vaatimustenmukaisuustodistus.

3. Teknisen asiakirjan tarkoituksena on tehdä mahdolliseksi direktiivissä säädettyjen vaatimustenmukaisuuden arvioiminen samoin kuin pyroteknisen tuotteen suunnittelun, valmistuksen ja käytön ymmärtäminen.

Asiakirjojen on sisällettävä seuraavat, jos sillä arvioinnin kannalta on merkitystä:

– yleinen kuvaus tyypistä

– suunnittelu- ja valmistuspiirustukset sekä kaaviot osista, osakokonaisuuksista, virtapiireistä jne.

– tarvittavat kuvaukset ja selitykset edellä tarkoitettujen piirustusten ja kaavioitten ja pyroteknisten tuotteitten toiminnan ymmärtämiseksi

– luettelo 8 artiklassa tarkoitetuista kokonaan tai osittain sovelletuista yhdenmukaistetuista standardeista ja kuvaus olennaisten turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi tehdyistä ratkaisuista, kun 8 artiklassa tarkoitettuja yhdenmukaistettuja standardeja ei ole sovellettu

– suunnittelun yhteydessä tehtyjen laskelmien tulokset, tehdyt tarkastukset jne.

– testausselosteet.

LIITE III

VÄHIMMÄISVAATIMUKSET, JOTKA JÄSENVALTIOIDEN ON OTETTAVA HUOMIOON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN ARVIOINNISTA VASTAAVIEN LAITOSTEN OSALTA

1. Tarkastukseen liittyviä testejä suorittava laitos, sen johtaja tai henkilökunta eivät saa olla tarkastamiensa pyroteknisten tuotteitten suunnittelijoita, valmistajia, toimittajia tai asentajia eivätkä näiden edustajia. He eivät saa olla suoranaisesti eivätkä edustajina mukana näiden tuotteiden suunnittelussa, valmistuksessa, markkinoille saattamisessa tai kunnossapidossa. Tämä ei sulje pois mahdollisuutta vaihtaa teknisiä tietoja valmistajan ja ilmoitetun laitoksen välillä.

2. Laitoksen ja sen henkilökunnan on tehtävä tarkastukseen liittyvät testit mahdollisimman suurta ammatillista luotettavuutta ja teknistä pätevyyttä osoittaen ja oltava riippumattomia kaikesta sellaisesta painostuksesta ja houkuttelusta, erityisesti taloudellisesta, joka voisi vaikuttaa heidän arviointiinsa tai tarkastuksen tuloksiin, etenkin niiden henkilöiden tai henkilöryhmien taholta, joiden etuihin tarkastustulokset vaikuttavat.

3. Ilmoitetun laitoksen käytettävissä on oltava tarvittava henkilöstö ja tarvittavat välineet, jotta se voi asianmukaisesti hoitaa ne hallinnolliset ja tekniset tehtävät, jotka liittyvät tarkastusten toteuttamiseen. Sillä on oltava mahdollisuus käyttää erikoistarkastuksiin vaadittavia laitteita.

4. Tarkastuksista vastaavalla henkilöstöllä on oltava

– hyvä tekninen ja ammatillinen koulutus

– riittävät tiedot tehtäviä testejä koskevista vaatimuksista ja riittävä kokemus tällaisten testien suorittamisesta

– kyky laatia vaadittavat todistukset, pöytäkirjat ja selosteet, joilla todennetaan testien suorittaminen.

5. Tarkastushenkilöstön puolueettomuus on taattava. Henkilöstön palkkaus ei saa olla riippuvainen suoritettujen testien määrästä eikä niiden tuloksista.

6. Laitoksen on otettava vastuuvakuutus, jollei tällainen vastuu kuulu valtiolle kansallisen lainsäädännön mukaisesti tai jollei jäsenvaltio itse ole välittömästi vastuussa tarkastuksista.

7. Laitoksen henkilöstöllä on oltava salassapitovelvollisuus kaikkien niiden tietojen suhteen, jotka se saa suorittaessaan tehtäviään tämän direktiivin mukaisesti tai direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen kansallisten säännösten nojalla (poikkeuksena tiedot sen valtion toimivaltaisille hallintoviranomaisille, jossa laitos toimii).

LIITE IV

VAATIMUSTENMUKAISUUSMERKINTÄ

CE-vaatimustenmukaisuusmerkintä koostuu kirjaimista ”CE” seuraavalla tavalla kirjoitettuna:

Jos merkintää pienennetään tai suurennetaan, on noudatettava edellä esitetyn kirjoitustavan mittasuhteita.

[1] EUVL C [...], [...], s. [...]

[2] EUVL C [...], [...], s. [...]

[3] EUVL C [...], [...], s. [...]

[4] EYVL L 121, 15.5.1993, s. 20

[5] EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13

[6] EUVL L 345, 31.12.2003, s. 97–105

[7] EUVL C 91, 16.4.2003, s. 7.

[8] EYVL L 204, 21.7.1998, s. 37. Direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 98/48/EY (EYVL L 217, 5.8.1998, s. 18).

[9] EYVL 184, 17.7.1999, s. 23.

[10] EYVL L 46, 17.2.1997, s. 25.

[11] EYVL L 187, 16.7.1988, s. 1.

[12] EYVL L 121, 15.5.1993, s. 20.

[13] 18 kuukauden kuluttua.

[14] 18 kuukauden kuluttua tämän direktiivin julkaisemisesta.

[15] 24 kuukauden kuluttua tämän direktiivin julkaisemisesta.

[16] 5 vuoden kuluttua tämän direktiivin julkaisemisesta.