Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52005AE1251(01)

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta Ehdotus: Neuvoston asetus sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä KOM(2005) 263 lopullinen — 2005/0118 CNS

EUVL C 28, 3.2.2006, p. 52–56 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

3.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/52


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta

”Ehdotus: Neuvoston asetus sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä”

”Ehdotus: Neuvoston asetus yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä annetun asetuksen (EY) N:o 1782/2003 muuttamisesta”

”Ehdotus: Neuvoston asetus Euroopan yhteisön sokerialan väliaikaisesta rakenneuudistusjärjestelmästä ja yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta annetun asetuksen (EY) N:o 1258/1999 muuttamisesta”

KOM(2005) 263 lopullinen — 2005/0118 CNS — 2005/0119 CNS — 2005/0120 CNS

(2006/C 28/10)

Neuvosto päätti 25. heinäkuuta 2005 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 36 ja 37 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainituista aiheista.

Asian valmistelusta vastannut ”maatalous, maaseudun kehittäminen, ympäristö” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 7. lokakuuta 2005. Esittelijä oli Jean-Paul Bastian.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 26.–27. lokakuuta 2005 pitämässään 421. täysistunnossa (lokakuun 26. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 103 puolesta, 22 vastaan 18:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Johdanto

1.1

Kaksikymmentäyksi Euroopan unionin jäsenvaltiota tuottaa sokeria sokerijuurikkaasta. Ranskan merentakaiset departementit ja vähäisessä määrin myös Espanja tuottavat ruokosokeria (280 000 tonnia). Euroopan unionin koko vuosittainen sokerituotanto vaihtelee vuodesta riippuen 17 ja 20 miljoonan tonnin välillä. Sokerin kulutuksen EU:ssa arvioidaan puolestaan olevan 16 miljoonaa tonnia vuodessa.

1.2

Vuoroviljeltävää sokerijuurikasta viljellään 2,2 miljoonan hehtaarin alueella, ja sitä viljelee 320 000 maanviljelijää (keskimäärin hieman alle 7 hehtaaria viljelyalaa sokerijuurikkaan viljelijää kohden). Sokerijuurikasta jalostetaan 236 sokeritehtaassa, jotka työllistävät suoraan lähes 75 000 vakinaista ja kausityöntekijää. Sokerijuurikas- ja sokeriala työllistää Euroopassa suoraan tai epäsuorasti kaikkiaan 500 000 henkilöä.

1.3

Euroopan unionissa tuotetaan myös 500 000 tonnia isoglukoosia ja 250 000 tonnia inuliinisiirappia. Lisäksi mukaan on laskettava raakaruokosokerin jalostus (suurin osa ruokosokerista — 1,6 miljoonaa tonnia — tuodaan AKT-maista (1)).

1.4

Sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappialalla tuotantokiintiöjärjestelmää jatkettiin viimeksi vuonna 2001.

1.5

Komissio antoi 14. heinäkuuta 2004 tiedonannon (2) sokerialan uudistuksesta, ja ETSK antoi asiaa koskevan lausunnon (3)15. joulukuuta 2004.

1.6

Tämän lausunnon aiheena ovat kolme säädösehdotusta (4), jotka komissio julkaisi 22. kesäkuuta 2005.

Samalla komissio julkaisi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liitännäistoimenpiteistä, joita sovelletaan EU:n sokerijärjestelmän uudistuksesta kärsiviin sokeripöytäkirjan osapuolina oleviin maihin (5).

1.7

Komission säädösehdotus poikkeaa 14. heinäkuuta 2004 annetusta tiedonannosta seuraavien asioiden osalta:

Asetuksen soveltamisaika ulottuu markkinointivuoden 2014/2015 loppuun asti.

Sokerijuurikkaan vähimmäishintaa alennetaan 42,6 prosenttia kahden markkinointivuoden aikana (25,05 euroon tonnilta). Vähimmäishintaa voidaan tämän lisäksi alentaa toimialakohtaisella sopimuksella enintään 10 prosenttia.

Sokerin viitehintaa alennetaan 39 prosenttia neljän markkinointivuoden aikana (385,5 euroon tonnilta) ja nettoviitehintaa kahden markkinointivuoden aikana (ero johtuu rakenneuudistusrahastoon maksettavista maksuista).

Otetaan käyttöön tuotantomaksu. Maksun suuruus on 12 euroa tonnilta kiintiösokeria, ja se jakaantuu tasan viljelijöiden ja alan teollisuuden kesken.

A- ja B-kiintiöt yhdistetään yhdeksi kiintiöksi. C-sokeria tuottavien jäsenvaltioiden kesken jaetaan 1 miljoonan tonnin lisäkiintiö, mutta korvaukseksi tästä niiltä peritään 730 euron suuruinen maksu lisäkiintiökiintiötonnia kohden.

Rakenneuudistusjärjestelmä pannaan täytäntöön neljän vuoden aikana, ja sen jälkeen kiintiöitä voidaan alentaa asteittain.

Isoglukoosin kiintiöitä suurennetaan kolmen vuoden aikana 100 000 tonnia vuodessa.

Markkinoiden hallintaa koskevat säännökset antavat mahdollisuuden siirtää kiintiön ulkopuolinen sokeri seuraavalle markkinointivuodelle, poistaa markkinoilta tietty määrä markkinoiden tarpeet ylittävää kiintiösokeria sekä myöntää sokerin yksityisen varastoinnin tukea, jos markkinahinta putoaa viitehinnan alapuolelle.

Kemian- ja lääketeollisuudelle annetaan hiiva- ja alkoholialojen tapaan mahdollisuus hankkia myös kiintiön ulkopuolista sokeria. Jos sokerin hankinta vaikeutuu, niille voidaan myöntää erillinen tariffikiintiö.

Puhdistamoiden tarkoituksenmukaiset hankinnat varmistetaan markkinointivuoteen 2009/2010 asti.

Ehdotus ei rajoita sokerin tuontia vähiten kehittyneistä maista markkinointivuodesta 2009/2010 alkaen.

Ehdotuksella kielletään kiintiön ulkopuolisen sokerin vienti, eikä myöskään kiintiösokerin vientiä ilman tukea sallita.

Komissio luopuu kiintiöiden siirrettävyydestä jäsenvaltioiden välillä sekä kiintiöiden asteittaisesta alentamisesta 2 800 000 tonnilla neljän vuoden aikana. Sen sijaan pannaan täytäntöön rakenneuudistussuunnitelma, joka rahoitetaan sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotantokiintiöistä perittävillä maksuilla. Viljelijät maksavat yli 50 prosenttia kiintiöistä perittävistä maksuista sokerijuurikkaan alentuvan hinnan muodossa.

Niille sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuottajille, jotka luopuvat kiintiöstään, lopettavat tuotannon ja sulkevat tehtaansa, myönnetään rakenneuudistusrahastosta tukea, jonka suuruus vaihtelee sen mukaan minä vuonna tuotanto lopetetaan.

Komission mukaan rakenneuudistusrahastojen piiriin voisi kuulua enintään 6 160 miljoonaa kiintiötonnia, jolloin niiden kokonaisbudjetti olisi 4,2 miljardia euroa.

Sokerijuurikkaan hinnan alennuksesta aiheutuvat tulonmenetykset kompensoidaan sokerijuurikkaan ja juurisikurin tuottajille 60-prosenttisesti. Viljelijöille maksetaan tuotannosta irrotettua tulotukea, jonka taso lasketaan A- tai B-tuotantoon tarkoitettujen hehtaarien määrän perusteella, ja kullekin jäsenvaltiolle asetetaan tuen enimmäismäärä.

Jäsenvaltiot voivat itse valita, mitä viitekautta ne käyttävät päättäessään tuen jakamisesta.

Viljelijöille maksettavan suoran tulotuen määrärahat ovat 907 miljoonaa euroa markkinointivuonna 2006/2007 ja 1 542 miljoonaa euroa vuodesta 2007/2008 alkaen.

2.   Yleistä

2.1

ETSK katsoo, että sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistaminen on välttämätöntä. Komitea viittaa tässä yhteydessä 15. joulukuuta 2004 antamaansa lausuntoon (6) ja erityisesti sen kohtiin 2.1, 2.4, 2.6, 2.7, 2.8, 2.9 ja 2.10.

2.2

ETSK:n mielestä uudistuksessa mennään kuitenkin paljon pidemmälle kuin 14. heinäkuuta 2004 annetussa tiedonannossa ilmoitettiin. Hintojen ja tuotannon alennukset ovat paljon suurempia, ja vientiä karsitaan nopealla aikataululla. Ehdotuksella lähetetään siten väärä signaali unionin kilpailijoille WTO-neuvotteluita ajatellen. Ehdotus ei myöskään tue tavoitetta sellaisen eurooppalaisen sokerintuotannon turvaamisesta, joka kykenee takaamaan sokerin saatavuuden markkinoilla. Tämä koskee varsinkin niitä alueita, joilla tuotantoalan vaihto on vaikeaa.

2.3

ETSK on huolissaan ehdotettujen hinnanalennusten ja tuotannon supistamisen vaikutuksista viljelijöiden tuloihin sekä työllisyyteen. Komitea korostaa tässä yhteydessä sokerin tuotantoketjun merkittävää roolia useiden alueiden taloudessa. ETSK:n mielestä ehdotuksella ei edistetä eurooppalaista maatalousmallia, neuvoston toistuvasti ilmaisemaa tavoitta tukea perinteistä maataloustuotantoa myös epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla ja jäsenvaltioissa, maatalouden monipuolisuutta, kestävää kehitystä tai Lissabonin strategiaa. Uudistusehdotukset johtaisivat itse asiassa 150 000 työpaikan menettämiseen sokerialalla ja siihen liittyvillä aloilla.

2.4

ETSK ei usko, että komission valitsemalla uudistusvaihtoehdolla, jossa markkinoiden tasapainoon pyritään hinnanalennuksella, voidaan saavuttaa haluttu päämäärä. Päämääränä on turvata pitkällä aikavälillä vakaan sokerijuurikasviljelyn ja sokeriteollisuuden säilymistä Euroopassa sekä ottaa huomioon etuusjärjestelyn piiriin kuuluvien, sokeria toimittavien kehitysmaiden edut. ETSK:n mielestä on pyrittävä kaikin keinoin välttämään tilanne, jossa etenkin Brasilialle avautuu kolmivaiheisen kaupan (swap) ansiosta mahdollisuus kasvattaa osuuttaan sokerin maailmanmarkkinoilla ilman että tästä koituu mitään hyötyä vähiten kehittyneiden maiden kehitykselle. Komitea tähdentää tässä yhteydessä, että Brasilian sokerintuotanto, jota tuetaan laajalti bioetanolipolitiikalla ja rahapolitiikalla, tapahtuu sellaisissa sosiaalisissa oloissa, ympäristöolosuhteissa ja maanomistustilanteessa, joita ei voida hyväksyä, mutta jotka selittävät äärimmäisen alhaiset tuotantokustannukset, viime vuosien tuotannon kasvun, jonka johdosta sokerin määrä maailmanmarkkinoilla on kasvanut, ja vastaavasti alhaiset hinnat kyseisillä markkinoilla. Komitea katsoo, että yhteisön markkinoille pääsyn ehtona tulisi olla tiettyjen sosiaalisten normien noudattaminen. Sellaisia ovat esimerkiksi normit, jotka mainitaan Kansainvälisen työjärjestön vuonna 1998 antamassa julistuksessa.

2.5

ETSK:n mukaan (7)”ehdotetut hinnanalennukset — – ovat merkittävä askel kohti sokerimarkkinoiden täydellistä vapauttamista. Tämä ei voi tarjota kestäviä tulevaisuudennäkymiä sokerijuurikkaan viljelijöille, sokerialan työntekijöille ja eurooppalaisille kuluttajille — –”.

2.6

ETSK ”ei — – voi ymmärtää, miksei komissio ole hyväksynyt ajatusta neuvotella tuontietuuskiintiöstä vähiten kehittyneiden maiden kanssa, kuten nämä ovat esittäneet. Näin voitaisiin tyydyttää entistä kohdennetummalla tavalla köyhimpien kehitysmaiden intressit sekä päästä tasapainoiseen tarjontaan markkinoilla ja kohtuullisiin hintoihin Euroopassa. ETSK kiinnittää huomiota perusluonteiseen ristiriitaan siinä, että yhtäältä komissio perustelee sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn radikaalia uudistusta 'kaikki paitsi aseet' -aloitteella ja toisaalta kieltäytyy reagoimasta vähiten kehittyneiden maiden selkeästi esittämään toivomukseen tuontietuuskiintiöjärjestelmästä” (8).

2.7

ETSK ei usko, että sokerin huomattava hinnanalennus olisi hyödyksi kuluttajille (9). 70 prosenttia sokerista käytetään jalosteisiin, joiden kohdalla hintojen alentaminen on erittäin vaikeaa niin, että kuluttajat pääsisivät siitä osallisiksi. Tämän lisäksi on syytä todeta, että niissä maissa, jotka ovat vapauttaneet sokerimarkkinansa, kuluttajahinnat eivät ole laskeneet.

2.8

ETSK ei ymmärrä, miksi komissio ehdottaa nopeaa luopumista raakasokerin viennistä. Vaikka Euroopan unioni hävisi asiaa koskevan kiistan WTO:n riitojenratkaisupaneelissa, sillä on edelleen oikeus viedä 1 273 000 tonnia subventoitua raakasokeria riippumatta siitä, onko kyseessä tuettu kiintiösokeri vai kiintiön ulkopuolinen sokeri, jolle ei makseta tukea. Sokerijuurikassadot vaihtelevat lisäksi jossain määrin, ja myös markkinoille tuotavan sokerin määrä vaihtelee. Sen vuoksi olisi suotavaa, että järjestelmää voitaisiin viennin avulla joustavoittaa, jotta kyettäisiin hallitsemaan vaihtelut kiintiösokerin tai kiintiön ulkopuolisen sokerin saatavuudessa. Tällainen joustavuus on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa tuotannon kestävyys ja työntekijöiden ja laitteiden järkevä käyttö.

2.9

ETSK kannattaa komission ehdotusta vapaaehtoisesta rakenneuudistussuunnitelmasta, sillä se parantaa huomattavasti rakenneuudistuksen toteuttamisolosuhteita. Komitea toivoo kuitenkin kyseisen suunnitelman täydentämistä siten, että siinä otetaan huomioon sokerijuurikkaan viljelijöiden ja sokeriteollisuuden työntekijöiden edut.

2.10

ETSK:n kokonaisnäkemyksenä on, että ”komissio ei ole punninnut asianmukaisesti ehdotuksensa vaikutuksia. Ehdotus johtaa Euroopan ja kehitysmaiden maatalousalan resurssien (maatalous ja ensiasteen jalostus) mittavaan siirtymiseen elintarvike- ja jakelualan suurille kansainvälisille yhtiöille. Samalla ehdotus hävittää huomattavan osan Euroopan ja kehitysmaiden sokeriteollisuudesta hyödyttäen lähes yksinomaan Brasilian sokerintuotantoa — –” (10).

3.   Erityistä

3.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että komissio ehdottaa asetuksen soveltamisajaksi 1.7.2006–30.9.2015, kuten komitea on pyytänyt.

3.2

ETSK:n mielestä ehdotetut hinnanalennukset ovat liiallisia eikä niillä lisäksi ole mitään vaikutusta kolmivaiheisen kaupan (maailmanmarkkinat, vähiten kehittyneet maat, EU) operaatioiden kautta tapahtuvaan sokerin tuontiin, jonka arvo vaihtelee maailmanmarkkinahintojen ja valuuttakurssien vaihteluiden mukaisesti. ETSK kehottaa siksi rajoittamaan hinnanalennukset mahdollisimman pieniksi, kun otetaan huomioon WTO-neuvotteluiden vaatimukset. Lisäksi alennukset tulisi toteuttaa tariffialennusten tapaan usean vuoden aikana erityisesti siksi, että uusille jäsenvaltioille jäisi riittävästi aikaa sopeutua muutokseen.

ETSK kehottaa lisäksi neuvostoa kiinnittämään erityishuomiota viljelijöiden ongelmiin epäsuotuisassa asemassa olevilla alueilla ja alueilla, joilla sokerijuurikkaan viljelylle on tarjolla vain vähän kannattavia vaihtoehtoja.

3.3

ETSK panee hämmästyneenä merkille, että ehdotuksen mukaan viljelijöiltä ja tuottajilta aletaan periä tuotantomaksua samaan aikaan kun kiintiöiden taso on selvästi kulutusta pienempi. Lisäksi komission ehdotuksen logiikkana on kilpailun edistäminen eurooppalaisen tuotannon ja tuontisokerin välillä. Tässä tilanteessa tuotantomaksu syrjii yhteisön sokerinviljelijöitä ja -tuottajia. Sen vuoksi ETSK kehottaa poistamaan maksun tai, jos se ei ole mahdollista, laajentamaan sen koskemaan myös kaikkea tuontisokeria.

3.4

ETSK katsoo, että sokerialan yhteinen markkinajärjestely ei voi toimia tehokkaasti ellei sokerin tuontia voida valvoa tavalla tai toisella. Siksi komitea suosittaa, että ehdotukseen sisällytetään säännös, jolla kielletään sokerin kolmivaiheinen kauppa vähiten kehittyneiden maiden kanssa. Lisäksi siinä tapauksessa, että komissio päättää poistaa tietyn määrän kiintiösokeria markkinoilta (markkinoiltapoistamismenettely) tai aletaan maksaa yksityisen varastoinnin tukea (kun markkinahinta on viitehintaa alempi), tulisi soveltaa automaattisesti suojalauseketta, joka koskee vähiten kehittyneistä maista tuotavan sokerin määrää.

3.5

ETSK:n mielestä ehdotettu asetus rajoittaisi perusteettoman tiukasti vientiä. Komitea katsoo, että asetuksella tulisi sallia kaikki WTO:n hyväksymät vientimahdollisuudet, etenkin kiintiön ulkopuolisen sokerin lisävienti silloin kun WTO:n hyväksymiä, subventoidun viennin määrää ja budjettia koskevia rajoituksia ei ole saavutettu vientituen avulla tapahtuvan kiintiösokerin viennin osalta.

Lisäksi asetuksella tulisi vapauttaa ilman vientitukea tapahtuva kiintiösokerin vienti.

3.6

ETSK toteaa, että komission ehdottamat markkinoiden hallintavälineet, joilla korvataan interventiojärjestelmä, ovat heikkoja. Tuonnin epäsäännöllisyys ja ennakoimattomuus aiheuttavat jatkuvia markkinapaineita. Sen vuoksi on odotettavissa, että sokerin yksityisellä varastoinnilla ja pakollisella poistamisella markkinoilta ei voida taata sitä, että markkinahinnat noudattavat viitehintoja. ETSK kehottaakin säilyttämään interventiojärjestelmän.

3.7

ETSK panee merkille, että komission ehdotuksen mukaan sokerijuurikkaan hinnan alennuksesta aiheutuvat tulonmenetykset kompensoidaan 60-prosenttisesti. Komitean mielestä korvausten tulee olla oikeudenmukaiset ja korvausprosentin samalla tasolla muilla viljelyaloilla maksettavien korvausten kanssa. Komitea katsoo, että sokerijuurikkaan todellinen hinnanalennus voi olla jopa 50 prosenttia, kun otetaan huomioon tuotantomaksu sekä riski 10 prosentin suuruisesta ylimääräisestä hinnanalennuksesta. Siinä tapauksessa kompensaation suuruus jäisi 51 prosenttiin. ETSK suosittaa siten, että hinnanalennusta pienennetään ja kompensaatiotasoa korotetaan vaarantamatta kuitenkaan ehdotettuja budjettirajoja. ETSK korostaa, että tuen myöntäminen hinnanalennuksen kompensoimiseksi ei poista tarvetta kehittää jatkuvasti tehokkaita hallinnointivälineitä, joita tarvitaan, jos halutaan välttää markkinoiden romahtaminen ja turvata viljelijöiden tulotaso.

3.8

ETSK huomauttaa, että kompensaatiota koskevan ehdotuksen mukaan kyseessä olisi tuotannosta irrotettu tuki, jota maksetaan niille hehtaareille, joilla on viljelty A- tai B-kiintiön sokerin taikka inuliinisiirapin tuottamiseksi käytettyä sokerijuurikasta tai juurisikuria. ETSK katsoo, että jäsenvaltioilla tulisi asianmukaisia säädöksiä soveltamalla olla täysi vapaus jakaa koko tukisumma sokerijuurikkaan ja juurisikurin tuottajille ehdotuksessa asetettujen kansallisten enimmäismäärien rajoissa. ETSK suosittaa, että komissio arvioi, minkälaisia pitkäaikaisvaikutuksia on tuen erottamisella tuotannosta.

3.9

ETSK:n mielestä on epäloogista, että ehdotuksen mukaan isoglukoosin kiintiöitä suurennetaan lisämaksuja veloittamatta 300 000 tonnia samaan aikaan kun käynnistetään raskas rakenneuudistusohjelma, jonka tarkoituksena on pienentää tuntuvasti sokerikiintiötä. Lisäksi jaettavaksi ehdotetusta 1 miljoonan sokeritonnin lisäkiintiöstä peritään maksu.

3.10

ETSK panee merkille, että komissio on sisällyttänyt asetuksen alkuun komitean ehdottaman vapaaehtoisen rakenneuudistus- ja kompensaatiojärjestelmän, jolla korvataan kiintiöiden pakollinen alentamismekanismi ja kiintiöiden siirrettävyys jäsenvaltioiden välillä.

ETSK kehottaa kutsumaan viljelijät ja alan teollisuuden mukaan rakenneuudistusta koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi rakenneuudistuksen kohteeksi joutuville viljelijöille on maksettava asianmukainen korvaus.

ETSK toteaa tässä yhteydessä, että rakenneuudistuksesta kärsiville viljelijöille markkinointivuonna 2006/2007 maksettava lisätuki, jonka määrä on 4,68 euroa A- ja B-sokerijuurikastonnia kohden, on vain kyseisille viljelijöille maksettava aikaistettu korvaus siitä hinnanalennuksesta, joka tulee voimaan markkinointivuodesta 2007/2008 alkaen. Kyse ei siten ole rakenneuudistuksen vuoksi maksettavasta korvauksesta.

3.11

ETSK katsoo, että neuvoston tulisi kiinnittää erittäin suurta huomiota komission ehdotuksen työllisyysvaikutuksiin sokerialan rakenneuudistuksen vaikutuksen kohteena olevilla eri alueilla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota parantamaan erityisesti eniten rakenneuudistuksesta kärsivien alueiden sekä uusien jäsenvaltioiden mahdollisuuksia hyödyntää rakennerahastoja ja Euroopan sosiaalirahastoa, jotta uudistuksen kielteisiä työllisyysvaikutuksia voidaan lieventää sellaisilla sosiaalisilla suunnitelmilla, joissa mennään paljon lainsäädännön pakollisia vaatimuksia pidemmälle. Uusien työpaikkojen luomista on helpotettava samalla kun edistetään alan monipuolistamista ja uudelleenjärjestelyjä.

3.12

ETSK:n mielestä onkin välttämätöntä, että komissio ja jäsenvaltiot tukevat kiireesti asianmukaisilla säädöksillä ja rahoituspäätöksillä poliittisia toimia, joiden tarkoituksena on edistää biopolttoaineiden vapaaehtoista käyttöä. Sokerijuurikkaalla voi olla tässä politiikassa merkittävä rooli. ETSK pitää välttämättömänä kehittää edelleen kiintiön ulkopuolella tuotetun sokerin käyttöä muilla aloilla kuin elintarvikealalla.

3.13

ETSK kiinnittää komission ja neuvoston huomion siihen, että sokerin tuonti Balkanin alueelta naapurimaiden markkinoille aiheuttaa suurta epävakautta. Sen vuoksi komitea suosittaa, että laaditaan ja aletaan soveltaa tarvittavia suojalausekkeita (jotka koskevat etenkin interventio- tai viitehinnan noudattamista). Komitea korostaa lisäksi, että Kroatialle on määritettävä nopeasti sokerikiintiö.

4.   Päätelmät

4.1

ETSK myöntää, että sokerialan yhteistä markkinajärjestelyä on mukautettava, mutta katsoo, että uudistusehdotukset menevät liian pitkälle tuotannon ja hintojen alentamisen osalta.

Ehdotusten toteuttamisella olisi huomattavia vaikutuksia Euroopan sokerialaan. Erityisesti se johtaisi 150 000 työpaikan menettäminen alueilla, joista useat ovat jo nyt vaikeassa asemassa ja joilta puuttuvat kannattavat vaihtoehdot tälle viljelylle.

4.2

ETSK kehottaa neuvostoa suhtautumaan komissiota kunnianhimoisemmin sokerijuurikkaan ja sokerin eurooppalaiseen tuotantoon edistämällä tuonnin määrällistä valvontaa ja antamalla luvan hyödyntää kaikki WTO:n hyväksymät vientimahdollisuudet. Tuotantotavoitetta on erityisesti tuontia kontrolloimalla mahdollista lisätä kahdesta kolmeen miljoonaa tonnia siitä mitä komissio ehdottaa, mikä antaisi mahdollisuuden pelastaa 50 000–75 000 työpaikkaa ja arviolta 50 000 sokerijuurikastilaa useilla yhteisön alueilla.

4.3

ETSK pelkää, että ”kaikki paitsi aseet” -aloitteen ja sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn uudistamisen kehityspoliittisia tavoitteita ei saavuteta. Sen vuoksi komitea kannattaa vähiten kehittyneiden maiden vaatimusta, että unioni neuvottelisi niiden kanssa sokerin tuontikiintiöistä. Kolmivaiheinen kauppa (swap) on joka tapauksessa kiellettävä. Lisäksi on laadittava automaattisia suojalausekkeita sekä käytännesäännöt, joihin sisältyy sosiaalisen ja ympäristöä koskevan kestävyyden sekä ruokaturvan kriteerit, joita tulee noudattaa yhteisön markkinoille pääsemiseksi.

4.4

ETSK suosittaa, että kiintiösokerin ja kiintiön ulkopuolisen sokerin vientiä jatketaan WTO:n sallimissa määrällisissä rajoissa, jotta unionin sokeriala voi jatkaa lähimpien perinteisten asiakkaidensa palvelemista.

4.5

ETSK korostaa, että hinnanalennukset tulisi toteuttaa usean vuoden aikana, hintaa tulisi alentaa vain siinä määrin kuin kansainväliset sitoumukset sitä ehdottomasti edellyttävät ja sokeria tulee tarvittaessa käsitellä herkkänä tuotteena Dohan kehitysohjelmaa koskevissa neuvotteluissa.

4.6

Komitea suosittaa interventiojärjestelmän säilyttämistä ja tehokkaiden markkinahallinnointivälineiden jatkuvaa soveltamista.

4.7

ETSK ehdottaa, että tukea, jota viljelijöille myönnetään sokerijuurikkaan hinnanalennuksesta johtuvien tulonmenetysten osittaiseksi korvaamiseksi, lisätään mahdollisuuksien mukaan, ja että tuki jaetaan täysimääräisenä. Komitea painottaa tarvetta varmistaa tukien kestävyys ja sokerialan budjetin säilyminen.

4.8

ETSK tukee rakenneuudistusohjelmaa koskevaa komission ehdotusta, mutta ehdottaa, että viljelijöille annetaan mahdollisuus osallistua asiaa koskevaan päätöksentekoon ja että tehtaiden sulkemisesta kärsiville viljelijöille myönnetään tukea, jotta he voivat muuttaa tilojensa tuotantorakennetta.

4.9

ETSK kehottaa käyttämään hyväksi rakennerahastoja ja Euroopan sosiaalirahastoja, jotta Euroopan sokeriteollisuuden rakenneuudistuksen kohteiksi joutuville työntekijöille voidaan tarjota välttämättömien korvausten lisäksi hyvät mahdollisuudet siirtyä uudelle alalle.

4.10

ETSK pitää välttämättömänä, että sokeriala kutsutaan kiireesti mukaan energiapoliittisiin keskusteluihin, sillä biopolttoaineen tuotanto on yksi tapa kompensoida uudistuksen kielteisiä vaikutuksia.

4.11

Komitea kehottaa painokkaasti, että Balkanin alueelta harjoitettavan sokerintuonnin epävakauttavat vaikutukset korjataan nopeasti.

4.12

ETSK kehottaa neuvostoa kiinnittämään huomiota niiden alueiden tilanteeseen, jotka ovat epäsuotuisassa asemassa tai joilla sokerintuotannolle on tarjolla vain vähän kannattavia vaihtoehtoja.

Bryssel 26. lokakuuta 2005

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  AKT-maat: Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän kehitysmaat, jotka ovat allekirjoittaneet Cotonoun sopimuksen sokeripöytäkirjan.

(2)  KOM(2004) 499 lopullinen.

(3)  EUVL C 157, s. 102.

(4)  KOM(2005) 263 lopullinen.

(5)  COM(2005) 266 final.

(6)  Ks. alaviite 3.

(7)  EUVL C 157, 28.6.2005

(8)  EUVL C 157, 28.6.2005

(9)  EUVL C 157, 28.6.2005

(10)  EUVL C 157, 28.6.2005


Top