3.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 28/35

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on tyytyväinen eurooppalaiseen nuorisosopimukseen ja sen kehitykseen, sellaisena kuin se esitetään tarkasteltavana olevassa komission tiedonannossa nuorisoa koskevista EU:n politiikoista. Tiedonannossa annetaan puitteet, joita voidaan käyttää perustana politiikan jatkokehitykselle Euroopan unionin nuorisoa koskevilla aloilla.

1.2

Euroopan tulevaisuus on yhä enemmän sidoksissa sen kykyyn vaalia yhteiskuntia, joissa lapsiin ja nuoriin suhtaudutaan myönteisesti. Keväällä 2005 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi eurooppalaisen nuorisosopimuksen osana tarkistettua Lissabonin strategiaa, jossa keskitytään kasvuun ja työpaikkoihin. Tämä on osoitus sen tunnustamisesta, että nuorten integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään sekä heidän voimavarojensa entistä parempi hyödyntäminen ovat olennaisen tärkeitä sen varmistamiseksi, että Euroopassa palataan jatkuvaan ja kestävään kasvuun.

1.3

ETSK tuntee nuorisoa nyky-yhteiskunnassa kohtaavat monet haasteet ja on yli vuosikymmenen ajan antanut säännöllisen panoksensa nuorisopolitiikan kehittämiseen yhteisön tasolla. (1) Se on käynnistänyt tärkeitä keskusteluja keskeisillä aloilla, kuten nuorisotyöllisyys, sosiaalinen integroituminen, koulutus, liikkuvuus, osallisuus ja kansalaisjärjestöjen rooli. ETSK tuntee myös haasteet, joita Euroopan unioni kohtaa tällä hetkellä, sekä tarpeen palauttaa luottamus tulevaisuuteen.

1.4

ETSK suosittelee, että huomio keskitetään nuoriin ja että heitä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan aktiivisesti politiikkojen kehittämiseen. Jos nuorille tarjoutuu mahdollisuus vaikuttaa osaltaan muutoksiin, se motivoi heitä. Jäsenvaltioiden ja toimielinten on tarjottava riittävät resurssit, tukea ja mekanismeja nuorison kannustamiseksi osallistumaan kaikilla tasoilla päätöksiin ja toimiin, jotka vaikuttavat heidän elämäänsä. Vain todelliset vaikutusmahdollisuudet luovat todellista vastuuta.

1.5

Eurooppa tarvitsee enemmän kuin koskaan nuorison jatkuvaa sitoutumista, mikä tukee integroitunutta, kilpailukykyistä, turvallista ja osallisuutta edistävää Eurooppaa. Jos halutaan, että EU merkitsee jotain nuorille, sillä on oltava merkityksellinen asema heidän elämässään ja sen on otettava nimenomaisesti huomioon heidän tarpeensa sekä etsittävä näkyvällä ja luovalla tavalla niihin ratkaisuja. Tämän aloitteen menestys edellyttää lisäksi kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden ja etenkin nuorisojärjestöjen, alue- ja paikallisviranomaisten sekä työmarkkinaosapuolten osallistumista toimintaan. ETSK ottaa omakseen ajatuksen, joka esitetään korkean tason työryhmän raportissa laajentuneen Euroopan unionin tulevasta sosiaalipolitiikasta ja joka koskee uudenlaista sopimusta sukupolvien välillä, jotta siirryttäisiin ikääntyneisiin ihmisiin keskittyneestä ja uhkakuviin perustuvasta sopimuksesta uudenlaiseen, nuoriin keskittyvään ja luottamukseen perustuvaan sopimukseen muuttamalla kaikenlaiset pelot kaikkien osapuolten kannalta edulliseksi prosessiksi, jonka perustana on myönteinen käsitys tulevaisuudesta ja uusi sukupolvien välinen tasapaino.

1.6

Sen vuoksi ETSK toivoo, että tarkasteltavana olevassa tiedonannossa luodaan pohja päättäjien ja nuorten tiiviimmälle kumppanuudelle sekä EU- että jäsenvaltiotasolla. Nuorten ja nuorisojärjestöjen todellinen ja jatkuva osallistuminen politiikkojen kehittämiseen ja täytäntöönpanoon varmistaa sen, että nuorten todellisiin tarpeisiin etsitään ratkaisuja ja että nuoret tuntevat olevansa osallisia Lissabonin prosessissa.

2.1

Eurooppa-neuvoston 22.–23. maaliskuuta pitämässä kokouksessa EU:n valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät ”eurooppalaisen nuorisosopimuksen” (2). Ehdottaessaan eurooppalaista nuorisosopimusta Ranskan, Saksan, Espanjan ja Ruotsin valtion- ja hallitusten päämiehet toivat esiin neljä pääkohtaa: nuorten heikko asema, sukupolvien keskinäisen solidaarisuuden lisääminen ikääntyvässä yhteiskunnassa, valmiuksien antaminen nuorille koulutuksen avulla sekä nuorisoa koskevien politiikan alojen johdonmukaistaminen.

2.2

Tiedonannossa käsitellään monia Euroopan nuorison kannalta erittäin merkittäviä aiheita ja politiikan aloja, ja ne tunnustettiin sellaisiksi komission valkoisessa kirjassa ”Euroopan yhteisön nuorisopolitiikan uudet tuulet” sekä sitä seuranneessa neuvoston 27. kesäkuuta 2002 tekemässä päätöslauselmassa, jossa annetaan puitteet EU:n nuorisopolitiikalle.

2.3

Vastauksena kevään Eurooppa-neuvoston päätelmiin komissio hyväksyi 12. huhtikuuta yhdennetyt suuntaviivat (3). Tämän suuntaviivapaketin, joka sisältää toisaalta suosituksen talouspolitiikan laajoiksi suuntaviivoiksi sekä toisaalta kannatusta saaneen ehdotuksen neuvoston päätökseksi työllisyyden suuntaviivoista, olisi toimittava seuraavina kolmena vuonna pohjana kansallisille uudistusohjelmille, jotka jäsenvaltiot laativat.

2.4

Suuntaviivojen johdannossa korostetaan keskeisten sidosryhmien osallistumista Lissabonin strategiaan sekä sitä, että jäsenvaltioiden ja EU:n tulisi käyttää jokainen tilaisuus kutsua alue- ja paikallishallinto, työmarkkinaosapuolet sekä kansalaisyhteiskunta mukaan yhdennettyjen suuntaviivojen täytäntöönpanoon.

2.5

Kun talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa keskitytään talouspolitiikan panokseen Lissabonin tavoitteiden saavuttamiseksi, työllisyyden suuntaviivat liittyvät erityisesti Euroopan työllisyysstrategiaan, ja niillä pyritään koordinoimaan jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja. Työllisyyden suuntaviivoissa viitataan nimenomaisesti eurooppalaiseen nuorisosopimukseen, ja eräät sopimuksen toimintalinjat on liitetty yhdistettyihin suuntaviivoihin. Erityisesti kaksi suuntaviivaa heijastaa eurooppalaisen nuorisosopimuksen sisältöä: suuntaviiva nro 18 sisältää nuorten työllistymispolkujen luomisen ja nuorisotyöttömyyden vähentämisen, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen ja lastenhoidon järjestämisen parantamisen; suuntaviiva nro 23 sisältää koulunkäyntinsä keskeyttäneiden määrän vähentämisen, ammatillisten sekä keski- ja korkea-asteen koulutuspaikkojen lisäämisen, mukaan luettuna oppisopimus- ja yrittäjyyskoulutus. Suuntaviiva nro 24 sisältää koulutusvälineiden tarjonnan lisäämisen, tutkintojen avoimuutta tukevien puitteiden kehittämisen sekä epävirallisen ja koulun ulkopuolisen oppimisen tehokkaan tunnustamisen. Työllisyyden suuntaviivojen lopussa toistetaan, että jäsenvaltioiden olisi luotava laaja-alaisia muutoskumppanuuksia, joihin parlamentaariset elimet ja sidosryhmät, myös alueelliset ja paikalliset sidosryhmät, osallistuvat.

2.6

Aloitteessa korostetaan nuorison asemaa kasvua ja työllisyyttä edistävän Lissabonin kumppanuuden keskeisillä aloilla ja etenkin Euroopan työllisyysstrategiassa ja sosiaalista osallisuutta edistävässä strategiassa sekä Koulutus 2010 -työohjelmassa, ja siinä kehotetaan vaalimaan aloitteiden välistä johdonmukaisuutta.

2.7

Nuorisosopimuksen hyväksyminen osuu ajankohtaan, jolloin saatetaan päätökseen komission vuonna 2001 hyväksymän valkoisen kirjan ”Euroopan yhteisön nuorisopolitiikan uudet tuulet” ensimmäinen täytäntöönpanokierros kesäkuussa 2002 annetun neuvoston päätöslauselman mukaisesti. Päätöslauselmassa vahvistetaan Euroopan laajuisen nuorisoalan yhteistyön puitteet nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi avointa koordinointimenetelmää noudattaen sekä nuorisoulottuvuuden sisällyttämiseksi muihin politiikanaloihin.

2.8

Eurooppalaisessa nuorisosopimuksessa, sellaisena kuin se lopulta hyväksyttiin kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa, korostetaan sitä, että nuorten eurooppalaisten on voitava hyötyä politiikoista ja toimista, jotka ovat integroitu osa Lissabonin strategiaa. Sopimuksella pyritään parantamaan nuorten koulutusta, liikkuvuutta, ammatillista integroitumista ja sosiaalista osallisuutta sekä helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Sopimuksella pyritään myös varmistamaan kyseisten alojen aloitteiden keskinäinen johdonmukaisuus ja tarjoamaan lähtökohta aktiiviselle ja jatkuvalle toiminnalle nuorten hyväksi. Jotta eurooppalainen nuorisosopimus menestyisi, kaikkien asianosaisten toimijoiden, etenkin jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten nuorisojärjestöjen sekä EU-, alue- ja paikallisviranomaisten samoin kuin työmarkkinaosapuolten on osallistuttava toimintaan. Jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan toimintalinjansa kolmelle alalle: 1) työllisyys, integroituminen ja sosiaalisen aseman parantaminen, 2) koulutus ja liikkuvuus sekä 3) työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen.

3.1

ETSK järjesti tätä lausuntoa valmistellessaan 6. syyskuuta 2005 kuulemistilaisuuden nuorisojärjestöjen edustajille. Kuulemisen tulokset on sisällytetty lausuntoon.

3.2

Nuorten osallistumisen on oltava kaikkien osa-alueiden lähtökohtana. Kaikissa nuoria koskevissa politiikoissa on noudatettava nuorten osallistumisen periaatetta, jota on noudatettava myös EU:n ja kansainvälisellä tasolla (4). Vaikka ETSK on tyytyväinen toimiin nuorten kuulemiseksi EU:n tasolla, ja erityisesti vuonna 2005 järjestettävään ”Nuorten yleiskokoukseen”, se pitää valitettavana, ettei tiedonannossa anneta riittäviä konkreettisia suosituksia nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumisesta jäsenvaltiotasolla. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään luovempia menetelmiä nuorten tavoittamiseksi.

3.3

ETSK korostaa nuorten aktiivisen osallistumisen ja itsemääräämisoikeuden merkitystä sekä työmarkkinoilla että koko yhteiskunnassa. Nuorten aktiivisen osallistumisen yhteiskuntaan ja heidän itsemääräämisoikeutensa olisi oltava sekä tavoite että menetelmä, jolla autetaan nuoria kehittymään ihmisenä, kehitetään heidän aloitekykyään sekä edistetään sosiaalista integroitumista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta yleensä.

3.4

ETSK pahoittelee, ettei tiedonannossa anneta selkeitä mekanismeja nuorten ja heidän järjestöjensä osallistumista varten. Komitean syyskuun 6. päivänä 2005 järjestämässä kuulemisessa, johon viitataan kohdassa 3.1, muun muassa opiskelijajärjestöt painottivat sitä, kuinka se, että nuorten voidaan nähdä hoitavan asioita yleishyödyllisten instituutioiden valtuuttamina — tuolloin kyse oli opiskelijoiden pakollisesta sosiaaliturvasta –, antaa nuorille yleisesti — eikä ainoastaan järjestötoimintaan osallistuville nuorille — mahdollisuuden ottaa vastuuta ja osoittaa vastuuntuntoa. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ja panemaan täytäntöön politiikkojaan yhdessä nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa ja jatkamaan niiden kuulemista kaikissa vaiheissa. Nuoria ja nuorisojärjestöjä sekä työmarkkinaosapuolia on kuultava aloitetta koskevien toimien kehittämisestä yhdessä kansallisten Lissabonin uudistusohjelmien kanssa sekä toimien täytäntöönpanon seurannasta.

3.5

ETSK odottaa kiinnostuneena komission tiivistelmäraporttia (5), jossa dokumentoidaan jäsenvaltioiden tähänastisista toimista nuorten osallistumisen lisäämiseksi osana avointa koordinointimenetelmää. Kyseisen raportin toivotaan tarjoavan esimerkkejä hyvistä käytännöistä, joita voitaisiin toteuttaa muissakin jäsenvaltioissa.

3.6

ETSK toivoo, että kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja erityisesti nuorisojärjestöjen roolia avoimessa koordinointimenetelmässä täsmennettäisiin. Tässä yhteydessä on hyvä palauttaa mieleen, että Lissabonin Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien kohdassa 38 kuvataan kansalaisjärjestöjen roolia avoimessa koordinointimenetelmässä (6). ETSK voisi asiantuntemuksensa ja kokemuksensa ansiosta toimia aktiivisesti tällä alalla ja osaltaan edistää nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumisjärjestelmän rakentamista ja luomista komitean yhteyteen.

4.1

ETSK pitää myönteisenä, että sopimuksessa kiinnitetään erityishuomiota nuorten työllisyyteen. Nuorisosopimusta kehitettäessä ja täytäntöön pantaessa olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että se on tärkeä tavoite sinänsä eikä vain osa Lissabonin strategiaa. Samalla kun Lissabonin strategia on tärkeä nuorten kannalta, nuoret ovat myös tärkeitä Lissabonin strategian onnistumisen kannalta. Nuoriin investoiminen on keskeistä kasvun lisäämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi sekä innovoinnin jatkuvuuden tukemiseksi ja yrittäjyyden vahvistamiseksi. Nuorten osallistuminen Lissabonin strategiaan, heidän osallisuuden tunteensa ja sitoumuksensa strategian tavoitteisiin ovat välttämättömiä sen toteutumisen kannalta.

4.2

Työllisyys on keskeinen kysymys EU:n kansalaisille, ja on tehtävä kaikki mahdollinen työttömyyden torjumiseksi. Liian korkea työttömyys uhkaa yhteiskuntiemme yhteenkuuluvuutta (7). Nuorten työttömyysaste on EU:ssa vieläkin yli kaksinkertainen keskimääräiseen työttömyysasteeseen verrattuna. Monille nuorille työttömyys tai alhainen tulotaso on hyvinkin todennäköistä. Nuorten, joiden tausta on epäsuotuisa (etninen vähemmistö, maahanmuuttajat, vammaiset ja naiset), sosiaalisen syrjäytymisen riski on vieläkin suurempi. Yleisemmin ottaen epävarmuus, köyhtyminen ja riippuvuus koskettavat ilmiöinä kaikkia nuoria. Tämä muodostaa samanaikaisesti ennennäkemättömän historiallisen tragedian ja uuden mahdollisuuden kaikkien nuorten ja yhteiskunnan yhteisvastuullisuuteen, jotta kyseisenlaisesta uudesta tilanteesta löydettäisiin ulospääsy Euroopassa.

4.3

Nuorilla on suurin riski joutua työttömäksi tai, jos he ovat töissä, tulemaan toimeen alhaisilla tuloilla (8). Lissabonin strategialla pyritään uusien työpaikkojen lisäksi luomaan parempia työpaikkoja. Jotta työmarkkinoille pääsy olisi kaikille nuorille todellinen mahdollisuus, on korostettava entistä enemmän asianmukaista ammatillista ja yleissivistävää koulutusta, oppisopimuskoulutusta sekä nuorille suunnattuja asianmukaisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään henkilökohtaisella ja ammatillisella tasolla ja hankkia olennaisen tärkeitä taitoja. Lisäksi on tärkeää, että koulujärjestelmän tarjoama koulutus auttaa toimimaan työelämässä sekä hyödyntämään asianmukaisesti koulutusmahdollisuuksia koko työelämän ajan.

4.4

ETSK korostaa Euroopan väestörakenteen muutoksen tunnustamista ja yhteyksiä komission vihreään kirjaan väestörakenteen muutoksista (9). Esimerkiksi alle 14-vuotiaiden määrä vähenee 11 prosentilla vuodesta 2000 vuoteen 2015 ja jatkaa laskua 6 prosentilla vuoteen 2030. ETSK korostaa tämän muutoksen rinnalla Euroopan sosiaalista, kulttuurista ja poliittista muutosta. Väestörakenteen muutos ei ole vain tilastoja ja lukuja, vaan se pakottaa tarkastelemaan asioita laajemmasta näkökulmasta, kun asiaankuuluvia politiikkoja ja toimia harkitaan. Kuten sosiaalipolitiikan tulevaisuutta laajentuneessa Euroopan unionissa pohtinut korkean tason työryhmä toteaa, kyseinen väestötilanne, jossa nuorten suhteellinen osuus vähenee huomattavasti ainakin vuoteen 2025 saakka, muodostaa — jos tilaisuus käytetään hyväksi — mahdollisuuden, sillä se merkitsee yhteiskunnan resurssien kysynnän vähenemistä sekä mahdollisuutta aikaansaada kustannusten nousematta huomattavia parannuksia kyseisillä aloilla.

4.5

Siksi ETSK uskoo, että nuoria varten ja nuorten kanssa tehtävällä eurooppalaisella sopimuksella voidaan parantaa huomattavasti eurooppalaisten nuorten elinoloja ja tulevaisuudennäkymiä ja samalla voidaan vahvistaa Lissabonin strategian tehokasta täytäntöönpanoa.

5.1

ETSK on tyytyväinen Eurooppa-neuvoston päätelmiin, joiden mukaan nuoret voisivat hyötyä politiikoista ja toimista, jotka ovat täysin yhdenmukaisia tarkistetun Lissabonin sopimuksen kanssa.

5.2

Seuraavia yhdennettyjen suuntaviivojen osa-alueita pidettiin tiedonannossa keskeisinä nuorisosopimuksen vaikutuksen maksimoimiseksi:

5.3

ETSK on pettynyt havaitessaan, että vaikka kullekin edellä mainituista osa-alueista on määritelty toimia, tiedonannossa ei anneta jäsenvaltioille tai komissiolle tarkkoja ja mitattavia tavoitteita. Aikana, jolloin kansalaiset kyseenalaistavat EU:n arvon, on elintärkeää, että EU:n nähdään toimivan tehokkaasti. Sen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että tavoitteet ovat yksiselitteisiä ja tulosjohteisia.

5.4

Jäsenvaltioiden hallituksia on kannustettava asettamaan selkeitä tavoitteita kansallisissa uudistusohjelmissaan. Tavoitteissa on etsittävä ratkaisuja nuorten kyseisillä aloilla kohtaamien haasteiden lisäksi myös kysymyksiin, jotka vaikuttavat merkittävällä tavalla vaikkakin epäsuorasti kyseisten tavoitteiden saavuttamiseen. Keskeisinä seikkoina tässä yhteydessä mainittakoon erityisesti asuminen sekä tarve luoda nuorille vanhemmille suunnattua perhepolitiikkaa. On myös tärkeää, että otetaan käyttöön tehokkaita koordinointimekanismeja sekä EU- että jäsenvaltiotasolla, jotta kaikilla aloilla sovelletaan yhdenmukaista lähestymistapaa.

5.5

ETSK pyytää harkitsemaan seuraavien tavoitteiden sisällyttämistä Lissabonin strategian kansallisiin uudistusohjelmiin:

5.6

ETSK kannustaa komissiota jatkamaan toimiaan nuorisotyön tunnustamiseksi ja odottaa kiinnostuneena sellaisten aloitteiden, kuin esim. Europassin (Youthpass) käynnistämistä. Se ei kuitenkaan yksin riitä vahvistamaan nuorisotyön arvostusta. Komitea suosittaakin, että komission tulisi yhdessä työnantajajärjestöjen, työntekijäjärjestöjen, virallisen koulujärjestelmän edustajien sekä asianmukaisten hallituksista riippumattomien järjestöjen kanssa kehittää monipuolinen valikoima keinoja, joilla korostetaan entistä näkyvämmin nuorisotyön arvoa seuraavilla aloilla: nuorten yleinen ja taidollinen kehitys sekä nuorten arvojen ja asenteiden kehittyminen heidän osallistuessaan aktiivisesti nuorisojärjestöihin ja nuorisotoimintaan. ETSK:n tulisi toiminnallaan edistää mainittua prosessia.

5.7

EU:n jäsenvaltiot, jotka saavuttavat kärkisijoja Kansainvälisen talousfoorumin kilpailukykyvertailussa, investoivat kaikki paljon sosiaalipolitiikkaan ja sosiaaliseen suojeluun. Niiden työllisyysaste on korkea ja köyhyys tulonsiirtojen jälkeen vähäistä. (11) Kestävät sosiaaliturvajärjestelmät, jotka perustuvat solidaarisuuteen ja joilla suojaudutaan elämän suurilta riskeiltä, ovat menestyksen perusta.

5.8

ETSK edellyttää, että maaseudun ja köyhien kaupunkialueiden nuorten tilanteeseen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Alue, jolla nuoret asuvat, saattaa heidät usein epäedulliseen asemaan. Monilla maaseutualueilla ja köyhillä kaupunkialuilla nuoret eivät pääse osalliseksi korkeatasoisesta koulutuksesta, liikkuvuudesta, terveyspalveluista, vapaa-ajanviettomahdollisuuksista, työllistymismahdollisuuksista tai mahdollisuuksista osallistua kansalaisyhteiskuntaan. Olisi otettava käyttöön erityistoimia sen varmistamiseksi, että tiettyjen maantieteellisten alueiden nuoret voisivat täysin hyödyntää mahdollisuuksiaan ja tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja. Monien maaseutualueiden etäisyys tarkoittaa sitä, että nuoret eivät saa helposti tietoa varsinkaan mahdollisuuksistaan.

5.9

ETSK on tyytyväinen ehdotukseen käynnistää vuonna 2005 tutkimus erittäin epäedullisessa asemassa olevien nuorten sosiaalisesta integroitumisesta. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tehostettava lasten köyhyyden torjuntaa ja asetettava välittömästi tavoitteita. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii kattavaa, kestävää ja hyvin rahoitettua toimintaohjelmaa, jossa käsitellään lasten köyhyyden moniulotteista ongelmaa. Lasten köyhyys vaikuttaa vakavasti lasten elämän moniin osa-alueisiin, kuten terveyteen, koulutukseen ja jopa lasten mahdollisuuksiin murtautua elämänsä aikana ulos köyhyysloukusta. Jäsenvaltioiden on välittömästi pantava täytäntöön politiikkoja kaikkien kyseisten aiheiden käsittelemiseksi.

5.10

Komissio on sitoutunut valtavirtaistamaan vammaisasiat, mikä nimenomaisesti vahvistetaan vuodesta 2003 toteutetussa eurooppalaisessa toimintasuunnitelmassa ”Yhtäläiset mahdollisuudet vammaisille” (12). Siksi komissiolla on velvollisuus torjua syrjintää kaikissa toimissaan. Vammaisasioiden valtavirtaistaminen on tarpeen, jotta vammaiset voivat osallistua yhteiskuntaan täysipainoisesti ja tasa-arvoisina muiden kanssa. ETSK painottaa, että nuorten vammaisten täysipainoinen kutsuminen mukaan nuorisopolitiikkaan edellyttää seuraavien seikkojen sisällyttämistä tiedonantoon: yhtäläinen osallistuminen Nuoriso-toimintaohjelmaan, yhtäläinen tiedonsaanti nuorisopolitiikasta ja nuorisohankkeista sekä tietoisuutta lisäävät toimet.

5.11

Nuoret eivät ole homogeeninen ryhmä. Siksi ETSK suosittaa, että politiikat määritellään jäsenvaltioiden tasolla riittävän eriytetysti ja että niissä otetaan huomioon yhtä lailla työmarkkinoiden kuin yksilöllisetkin tarpeet. Lisäksi komitea kehottaa Euroopan komissiota laatimaan analyysin nuorten tilanteesta ja tarpeista Euroopassa.

6.1

ETSK kehottaa komissiota sisällyttämään aloitteeseen nuorten aktiivisen kansalaisuuden siitä huolimatta, että se jätettiin eurooppalaisen nuorisosopimuksen ulkopuolelle. ETSK yhtyy komission ehdotukseen ylläpitää ja vahvistaa neljää nykyistä tavoitetta: osallistumista, tiedotusta, vapaaehtoistoimintaa ja nuorisoa koskevan tiedon lisäämistä. ETSK korostaa kuitenkin sen varmistamista, että keskittyminen avoimeen koordinointimenetelmään tuottaa nyt konkreettisia tuloksia. Siksi avoimessa koordinointimenetelmässä havaitut puutteet on korjattava.

6.2

ETSK toteaa, että jäsenvaltiot raportoivat osallistumista ja tiedotusta koskevista yleisistä tavoitteistaan vuoden 2005 loppuun mennessä ja että raportit vapaaehtoistoiminnasta ja nuorisoa koskevan tiedon lisäämisestä seuraavat vuonna 2006. ETSK kehottaa kuitenkin vahvistamaan kumppanuutta ja korostaa sen seikan arvoa, että kaikki sidosryhmät, erityisesti nuoret ja nuorisojärjestöt osallistuvat jäsenvaltioiden väliraporttien laatimiseen. Avoimuuden takia on myös tärkeää, että kyseiset raportit valmistellaan julkisesti tai että ne ovat valmistuttuaan ainakin julkisesti saatavilla. Myös kansalaisjärjestöjä olisi kannustettava ja tuettava taloudellisesti arvioimaan itse avointa koordinointimenetelmää.

6.3

Kansalaisjärjestöt ja työmarkkinaosapuolet ovat moniarvoisen demokratian keskeinen osa. Tässä yhteydessä nuorisojärjestöt ovat merkittävässä asemassa edistämässä aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista. Ne tekevät sen toimimalla suoraan nuorten kanssa ja nuorten hyväksi kehittäessään näiden henkilökohtaisia taitoja ja luottamusta, niin että nuoret voivat hyödyntää potentiaaliaan ja saavuttaa parhaan mahdollisen elintason ja elämänlaadun. Nuorisojärjestöt toimivat ruohonjuuritasolla ja käsittelevät paikallisia asioita oman alueensa ihmisten ja ryhmien kanssa. Ne toimivat myös sen puolesta, että nuoret oppivat ajamaan itse omia asioitaan. Nuorisojärjestöille olisi annettava riittävästi taloudellista tukea sekä tarpeellinen tunnustus ja välineet osallistua todellisina toimijoina päätöksentekoon ja yhteiskuntaan kaikilla tasoilla.

6.4

Keskusteluissaan EU:n kansalaisjärjestöjen edustavuudesta kansalaisyhteiskuntien vuoropuhelussa ETSK on korostanut jo useaan otteeseen (13), että vain selvästi todettu edustavuus voi antaa kansalaisyhteiskunnan toimijoille oikeuden osallistua yhteisön päätösten muotoilu- ja valmisteluprosessiin, samoin kuin työmarkkinaosapuolilla on oikeus osallistua eurooppalaiseen sosiaaliseen vuoropuheluun.

6.5

ETSK toteaa pettyneenä, että komissio korostaa vapaaehtoistyöntekijöiden yhteiskunnalle antamana pääpanoksena niiden roolia luonnonkatastrofeissa. Vaikka rooli on arvokas, ETSK katsoo, että komission ja jäsenvaltioiden olisi tunnustettava näkyvästi vapaaehtoisten jatkuva rooli monissa eri kansalaisjärjestöissä paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja EU-tasolla. Komitea kehottaa jäsenvaltioita suosimaan erityisesti vapaaehtoistyötä, myös asianmukaisella veropolitiikalla, sillä vapaaehtoistyö auttaa kehittämään lukemattomia sosiaali- ja avustuspalveluja tai karsimaan niistä aiheutuvia kuluja, sen lisäksi että se vastaa nuorten psykologisiin ja eettisiin tarpeisiin.

6.6

ETSK pahoittelee, että ehdotetut toimet ovat olemattomia eikä niillä ole selkeitä tavoitteita. Tässä hukataan mahdollisuus edistää tällaista keskeistä osa-aluetta.

6.7

Eurooppalaiset ohjelmat edistävät huomattavasti avoimen koordinointimenetelmän ja eurooppalaisen nuorisosopimuksen tavoitteiden saavuttamista sekä nuorten osallistumista muihin heitä koskeviin politiikkoihin. ETSK tukee komission näkemystä, että hankkeita nuorten aktivoimiseksi kansalaisina ja heidän taitojensa kehittämiseksi olisi kehitettävä paikallis-, alue-, jäsenvaltio- ja EU-tasolla eri eurooppalaisten ohjelmien puitteissa. Vaikka monia ohjelmia voitaisiin todellakin käyttää tähän tarkoitukseen, nuoria ja nuorisojärjestöjä on kannustettava käyttämään ohjelmia myös omaksi edukseen, ja ohjelmia on muokattava nuorten tarpeiden mukaan. Eri ohjelmat, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto ja rakennerahastot ja niiden käyttö tarjoavat hyvän mahdollisuuden siirtyä nuorisopolitiikassa retoriikasta käytännön toimiin. Eri hankkeet nuorten elinolojen ja työllisyyden edistämiseksi ovat usein liian pieniä kyseisten rahastojen tuettavaksi. Siksi komission ja jäsenvaltioiden olisi toimittava yhdessä nuorisojärjestöjen kanssa, jotta EU-ohjelmien rahoituksen käyttäminen Euroopan nuorten hyväksi helpottuisi.

6.8

ETSK uskoo, että ohjelma, jolla on parhaat mahdollisuudet edistää nuorten henkilökohtaista ja sosiaalista kehitystä ja aktiivista kansalaisuutta, on eurooppalainen Nuoriso-toimintaohjelma. Komitea on tyytyväinen uuteen ”Youth in Action” -ohjelmaan vuosiksi 2007–2013 ja jatkaa aktiivista osallistumistaan valmisteluprosessiin. Koska ohjelma laajenee, ja nuoret haluavat hyötyä siitä entistä enemmän, komitea vaatii neuvostoa tukemaan ehdotusta lisätä kohtuullisesti ohjelman rahoitusta 1 200 miljoonaan euroon. Komitea uskoo myös, että nuoria, eurooppalaisia nuorisojärjestöjä ja Euroopan nuorisofoorumia on kuultava säännöllisesti ohjelman täytäntöönpanosta. ETSK kehottaa jäsenvaltioiden talous- ja sosiaalineuvostoja käynnistämään innovatiivisia kokeiluja, jotta voidaan helpottaa nuorten osallistumista valtakunnallisiin kuulemismenettelyihin, sekä vaihtamaan hyviä käytänteitään aiheesta, joka koskee nuorten asemaa niiden päättävissä elimissä.

7.1

ETSK tukee komission ehdotusta keskittyä pääasiassa eurooppalaisen nuorisosopimuksen kattamiin politiikan aloihin. ETSK korostaa kuitenkin yhdennetyn ja monialaisen nuorisopolitiikan merkitystä nuorisoalan politiikkoja kehitettäessä.

7.2

Horisontaalinen lähestymistapa politiikan kehittämiseen varmistaa koordinoidumman ja tehokkaamman strategian. Jäsenvaltiot kuulevat säännöllisesti työnantaja- ja työntekijäjärjestöjä kehittäessään politiikkoja, kuten työllisyyden suuntaviivoja. Myös jäsenvaltioiden on kuultava nuoria ja nuorisojärjestöjä näitä koskevista politiikoista.

7.3

ETSK toteaa oma-aloitteisessa lausunnossaan ”Liikalihavuus Euroopassa — järjestäytyneen kansalaisyhteiskunnan eri osapuolten rooli ja vastuu” (14), että Euroopassa on yli 14 miljoonaa ylipainoista lasta, joista 3 miljoonaa on liikalihavia. Mutta vielä huolestuttavampaa on, että luku kasvaa 400 000:lla joka vuosi. ETSK kehottaa kaikkia sidosryhmiä, myös nuoria, toimimaan yhdessä asiaintilan parantamiseksi.

7.4

Komitea on yhtä mieltä komission kanssa lasten ja nuorten terveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävien toimien tärkeydestä. Komitea katsoo, että toimet ovat kiireellisiä ja että kansalaiset suhtautuvat niihin myönteisesti. Tämän vuoksi se toivookin, että tähän liittyvää vuodeksi 2006 esitettyä tukialoitetta aikaistetaan vuoteen 2005, kun otetaan huomioon kuulemiset sekä jo käynnistetyt aloitteet.

7.5

ETSK kannustaa tutkimaan seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa nuorten osallistumisen vaikutusta edustukselliseen demokratiaan ja vapaaehtoistoimintaan. Kyseinen raportti voisi tarjota selvän käsityksen osallistumisen vaikutuksesta.