52003XG0607(01)

Neuvoston päätelmät,

annettu 5 päivänä toukokuuta 2003,

keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevista koulutuksen viitearvoista (benchmarks)

(2003/C 134/02)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO,

joka ottaa huomioon seuraavaa:

1. Lissabonin Eurooppa-neuvosto vakuutti, että Euroopan koulutusjärjestelmät on mukautettava sekä tietoon perustuvan talouden tarpeisiin että korkeamman työllisyystason ja laadukkaamman työn tarjoamiseksi.

2. Lissabonin Eurooppa-neuvosto pyysi koulutusneuvostoa "aloittamaan laajan keskustelun koulutusjärjestelmien konkreettisista tulevaisuuden tavoitteista keskittyen yhteisiin huolenaiheisiin ja prioriteetteihin ja ottaen huomioon kansalliset erityispiirteet; tarkoituksena on tukea Luxemburgin ja Cardiffin prosesseja ja esittää Eurooppa-neuvostolle laaja raportti keväällä 2001" (puheenjohtajan päätelmät, nro 27).

3. Barcelonassa 15. ja 16. maaliskuuta 2002 kokoontunut Eurooppa-neuvosto hyväksyi koulutusjärjestelmien konkreettisia tulevaisuuden tavoitteita koskevan selvityksen(1), johon sisältyi kolme strategista käytännön tavoitetta ja 13 liitännäistavoitetta, ja yksityiskohtaisen työohjelman(2).

4. Eurooppa-neuvosto, joka kokoontui 20. ja 21. maaliskuuta 2003, pyysi käyttämään "vertailuarvoja hyvien käytäntöjen määrittämiseksi ja inhimillisiin voimavaroihin kohdistuvien investointien tuloksellisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi".

5. Uutta avointa koordinointimenetelmää kuvataan Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmissä "keinona levittää hyviä toimintatapoja ja lisätä lähentymistä EU:n tärkeimpiin päämääriin". Avointa koordinointimenetelmää toteutetaan käyttämällä muun muassa indikaattoreja ja vertailuarvoja sekä vaihtamalla kokemuksia, suorittamalla vertaisarviointeja ja levittämällä hyviä toimintatapoja.

6. Komissio on laatinut tiedonannon "Koulutuksen eurooppalaiset vertailuarvot: Lissabonin Eurooppa-neuvoston seuranta" (KOM(2002) 629).

VAHVISTAA,

että keväällä 2004 pidettävälle Eurooppa-neuvoston kokoukselle laadittavassa selvityksessä pitäisi:

- korostaa yhteisten ja jatkuvien toimien tarvetta pyrittäessä Lissabonin tavoitteeseen tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoperustainen talous,

- todeta indikaattoreiden ja viitearvojen keskeinen rooli suunnannäyttäjänä ja edistyksen mittana tavoiteselvityksen kolmeentoista tavoitteeseen pyrittäessä,

- ehdottaa ensimmäistä indikaattorien luetteloa ja keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevia viitearvoja sovellettavaksi Lissabonin tavoitteissa saavutetun edistyksen seurantaan koulutuksen alalla.

KOROSTAA,

että Lissabonin strategian yhteydessä neuvosto sopi vahvistavansa keskimääräistä eurooppalaista suoritusta koskevia viitearvoja, joita on tarkoitus käyttää apuna Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtaisen seurantaohjelman täytäntöönpanossa, ottaen huomioon kunkin jäsenvaltion lähtökohdat. Keskimääräistä eurooppalaista(3) suoritusta koskevat viitearvot:

- olisi laadittava vertailukelpoisten tietojen pohjalta,

- eivät määritä kansallisia tavoitteita,

- eivät vaikuta päätöksiin, joita kansalliset hallitukset tulevat tekemään; kansallisiin prioriteetteihin perustuvat kansalliset toimet kuitenkin edistävät osaltaan kyseisten viitearvojen toteuttamista.

Varhain koulunkäyntinsä päättävät

Nykyiseen tietoperustaiseen yhteiskuntaan osallistumiseksi tarvitaan tiettyjä perustietoja, joita vailla olevat eivät todennäköisesti pysty osallistumaan tehokkaasti elinikäiseen oppimiseen ja ovat vaarassa syrjäytyä kiristyvän kilpailun nyky-yhteiskunnissa. Siksi on tärkeätä saada varhain koulunkäyntinsä päättävien osuus vähenemään täystyöllisyyden ja suuremman sosiaalisen yhteenkuuluvuuden aikaansaamiseksi.

- Siksi vuoteen 2010 mennessä varhain koulukäynnin päättävien(4) osuus EU:ssa olisi saatava putoamaan keskimääräisesti enintään 10 prosenttiin.

Matematiikka, luonnontieteet ja tekniikka

Euroopan unionin on tuotettava riittävä määrä tieteen asiantuntijoita, jotta siitä tulisi maailman dynaamisin ja kilpailukykyisin tietoperustainen talous. Tieteen asiantuntijoiden lisääntyvä tarve korostuu Barcelonan Eurooppa-neuvoston (2002) päätelmissä siitä, "että unionin tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaan osoitettavaa kokonaisrahoitusta olisi lisättävä siten, että se lähestyisi kolmea prosenttia BKT:stä vuoteen 2010 mennessä".

Naisten ja miesten tasapuolinen edustus on erityisen tärkeä haaste tällä alalla. Naisia päätyy suhteellisesti miehiä vähemmän opiskelemaan matematiikkaa, luonnontieteitä ja tekniikkaa, ja vielä harvemmin naiset valitsevat tutkijanuran.

- Siksi Euroopan unionissa matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan loppututkinnon suorittaneiden kokonaismäärän(5) pitäisi nousta vähintään 15 prosentilla vuoteen 2010 mennessä, kun taas miesten ja naisten välisen eron pitäisi samanaikaisesti vähetä.

Toisen asteen tutkinnon suorittaneet

Toisen asteen tutkinnon suorittaminen on yhä tärkeämpää onnistuneen työmarkkinoille pääsyn lisäksi myös siksi, että se antaa opiskelijoille mahdollisuuden päästä osallistumaan korkea-asteen koulutusmahdollisuuksiin. Menestyksekäs osallistuminen tietoperustaiseen yhteiskuntaan edellyttää toisen asteen koulutuksen tarjoamia perustietoja.

- Siksi vuoteen 2010 mennessä Euroopan unionin 22 vuotta täyttäneistä vähintään 85 prosentin pitäisi olla toisen asteen tutkinnon suorittaneita(6).

Keskeiset taidot

Kaikki tarvitsevat perustiedot, -taidot ja suhtautumistavat työtä, yhteiskuntaan osallistumista ja jatko-opintoja sekä itsensä toteuttamista ja kehittämistä varten.

- Siksi vuoteen 2010 mennessä heikon lukutaidon omaavien 15-vuotiaiden osuuden pitäisi vähetä Euroopan unionissa ainakin 20 prosenttia vuoteen 2000 verrattuna(7).

Elinikäinen oppiminen

Tietoperustaisessa yhteiskunnassa ihmisten on ajantasaistettava ja täydennettävä tietojaan, osaamistaan ja taitojaan läpi elämän oman kehityksensä maksimoimiseksi ja säilyttääkseen asemansa työmarkkinoilla ja parantaakseen sitä.

- Siksi vuoteen 2010 mennessä elinikäiseen oppimiseen osallistujien keskimääräisen osuuden Euroopan unionissa pitäisi olla vähintään 12,5 prosenttia työikäisestä aikuisväestöstä (25-64-vuotiaat)(8).

Inhimillisiin voimavaroihin investoiminen

Koulutukseen investoiminen tarjoaa pitkän aikavälin tuottoa sekä suoria ja epäsuoria etuja, ja useimmat hallitukset katsovat, että sillä on myönteinen vaikutus moniin keskeisiin poliittisiin haasteisiin, kuten esimerkiksi sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, kansainväliseen kilpailuun ja kestävään kehitykseen.

Lissabonin Eurooppa-neuvosto pyysi, että "inhimilliseen pääomaan asukasta kohti tehtäviä investointeja olisi lisättävä vuosittain merkittävästi". Tiedonannossaan "Tehokas investoiminen koulutukseen tärkeää Euroopalle" komissio ehdottaa useita asiaankuuluvia toimia, joilla on merkitystä tehokkaiden koulutusinvestointien kannalta ja joita olisi analysoitava yksityiskohtaisesti. Neuvosto odottaa kiinnostuneena käynnissä olevan työn tuloksia ja päättää sen jälkeen jatkotoimista.

(1) Koulutusneuvoston 12. helmikuuta 2001 hyväksymä ja Eurooppa-neuvostolle toimittama koulutusneuvoston selvitys.

(2) Neuvoston ja komission yhdessä 14. helmikuuta 2002 hyväksymä "Euroopan koulutusjärjestelmien tavoitteiden yksityiskohtainen seurantaohjelma" (EYVL C 142, 14.6.2002).

(3) Perustuu EU-maiden ja liittyvien maiden suorituksiin.

(4) Peruskoulun tai vähemmän suorittaneen ja opintonsa päättäneen 18-24-vuotiaan väestön osuus (rakenneindikaattori) - lähteenä Eurostatin työvoimatutkimus.

(5) Matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan korkea-asteen (ISCED-luokituksen koulutustasot 5 ja 6) loppututkinnon suorittaneiden kokonaismäärä - lähteenä Unescon, OECD:n ja Eurostatin yhteinen kysely.

(6) Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 22-vuotiaitten osuus prosentteina (ISCED-luokituksen koulutustaso 3) - lähteenä Eurostatin työvoimatutkimus.

(7) "Tason 1" ja sitä heikompi lukutaito - lähteenä PISA (OECD 2000).

(8) Tutkimusta edeltävänä 4 viikkona koulutukseen osallistuvien 25-64-vuotiaitten osuus - lähteenä Eurostatin työvoimatutkimus. Eurostat-työryhmä on parhaillaan panemassa alulle uuden aikuiskoulutusta koskevan tutkimuksen, jolla odotetaan pystyttävän mittaamaan osallistumista paremmin.