Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52000PC0055

Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toimenpiteistä ympäristöulottuvuuden sisällyttämiseksi täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin

/* KOM/2000/0055 lopull. - COD 99/0020 */

EYVL C 274E, 26.9.2000, pp. 1–11 (ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV)

52000PC0055

Muutettu ehdotus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus toimenpiteistä ympäristöulottuvuuden sisällyttämiseksi täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin /* KOM/2000/0055 lopull. - COD 99/0020 */

Virallinen lehti nro C 274 E , 26/09/2000 s. 0001 - 0011


Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS toimenpiteistä ympäristöulottuvuuden sisällyttämiseksi täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin

(komission esittämä)

PERUSTELUT

A. Periaatteet

1. Ehdotetussa asetuksessa säädetään talousarvion alamomentin B7-6200 "Ympäristö kehitysmaissa" mukaisesti toteutettavien toimien tavoitteista ja menettelyistä.

Komissio esitti alustavan asetusehdotuksen 28. tammikuuta 1999 (KOM (1999) 36 lopullinen).

Euroopan parlamentti hyväksyi Maartje Van Puttenin mietinnön perusteella komission ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssään 5. toukokuuta 1999 53 tarkistuksella.

Tämän perusteella komissio on laatinut muutetun ehdotuksen.

2. Komissio on tehnyt kolmenlaisia muutoksia:

Ensinnäkin on hyväksytty uusia säännöksiä Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn perusteella.

Toiseksi muutetussa ehdotuksessa otetaan huomioon neuvostossa käydyt keskustelut.

Kolmanneksi muutettuun ehdotukseen on sisällytetty tiettyjä muutoksia Amsterdamin sopimuksen voimaantulon johdosta.

B. Selitykset

Komissio hyväksyi 28 parlamentin tarkistusta kokonaan tai osittain, eräissä tapauksissa muuttamalla sanamuotoa tai tekemällä muutoksen eri kohtaan asetusta kuin mitä oli ehdotettu. Eräät tarkistukset kävivät tarpeettomiksi, kun tekstiä selvennettiin muilta osin.

Tarkistukset tai niiden merkittävät osat, joita komissio ei voinut hyväksyä, voidaan luokitella seuraavasti:

_ aloja tai toimia koskevat yksityiskohdat, joita on jo käsitelty muualla asetuksessa ja/tai joiden katsottiin olevan liian raskaita asetuksen rakenteen tai tasapainon kannalta ja jotka eivät olennaisesti täydentäneet asetusta,

_ muut tarkistukset, joiden asiasisällön katsottiin sisältyvän jo asetusehdotuksen ensimmäiseen versioon,

_ alan politiikkaa koskeviin asiakirjoihin ja säädöksiin liittyvät lainaukset tai yksityiskohdat, joita pidettiin tarpeettomina asetuksen kannalta,

_ asetuksen soveltamisalan tulkintaan liittyvät tarkistukset, joita pidettiin joko liian laajoina tai liian rajoittavina,

_ hallintokysymykset, jotka kuuluvat komission toimivaltaan,

_ tarkistukset, jotka eivät olleet samankaltaisten asetusten vakioilmaisujen tai -käytäntöjen mukaisia,

_ tarkistukset, jotka eivät olleet riittävän selviä tai jotka olivat tarpeettoman monisanaisia, mahdottomia toteuttaa tai liian rajoittavia.

Muutettu ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

toimenpiteistä ympäristöulottuvuuden sisällyttämiseksi täysimääräisesti kehitysmaiden kehitysprosessiin

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 175 ja 179 artiklan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen [1],

[1] KOM(1999) 36 lopullinen.

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon [2],

[2] REX/017, 7.7.1999.

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon [3],

[3]

toimivat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen,

sekä katsovat, että

(1) Luonnonvarojen ehtyminen ja ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttavat suoraan taloudelliseen kehitykseen ja erityisesti paikallisten yhteisöjen ja myös alkuperäiskansojen toimeentuloon ja hidastavat siten kestävällä kehityksellä saavutettavaa köyhyyden vähenemistä.

(2) Nykyisillä tuotantotavoilla ja kulutustottumuksilla on kiistatta maiden rajojen yli ja maailmanlaajuisesti vaikuttavia seurauksia etenkin ilmakehän, hydrosfäärin, maaperän tilan ja biologisen monimuotoisuuden osalta.

(3) Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet Rion julistuksen ja Agenda 21 -toimintaohjelman sekä sitoutuneet toteuttamaan Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnossa (UNGASS) hyväksytyn ohjelman, jolla jatketaan Agenda 21 -sopimuksen täytäntöönpanoa,

(4) Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sopimuspuolia monenvälisissä ympäristösopimuksissa, joista mainittakoon erityisesti biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus, ilmastonmuutosta koskeva puiteyleissopimus ja aavikoitumisen ehkäisemistä koskeva yleissopimus; siten ne ovat sitoutuneet ottamaan huomioon näihin aloihin liittyvät vastuut, jotka ovat sopimuspuolina oleville teollisuusmaille ja kehitysmaille yhteiset, mutta samalla eriytetyt.

(5) On tärkeää että Euroopan yhteisön ympäristöpolitiikan sisäiset ja ulkoiset näkökohdat liittyvät yhdenmukaisesti toisiinsa, jotta voidaan vastata tehokkaasti Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö- ja kehityskonferenssissa ja sen seurannan yhteydessä määriteltyihin haasteisiin.

(6) Yhteisö ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet noudattamaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n kehitysapukomitean (OECD/DAC) julkaisua "Shaping the 21st Century Strategy", jossa vaaditaan kestävän kehityksen kansallisten strategioiden täytäntöönpanon tukemista kaikissa maissa vuoteen 2005 asti niin, että ympäristövarojen hupenemiskehitys kääntyy sekä maailman laajuisesti että kansallisella tasolla tosiasiallisesti päinvastaiseksi vuoteen 2015 mennessä.

(7) Euroopan parlamentti ja neuvosto tekivät 24 päivänä syyskuuta 1998 päätöksen N:o 2179/98/EY [4] Euroopan yhteisön ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevan poliittisen toimintaohjelman "Kohti kestävää kehitystä" tarkistamisesta; päätöksessä vaaditaan yhteisölle suurempaa roolia ympäristöä ja kestävää kehitystä koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä; ohjelman perusstrategiana on ympäristöpolitiikan ja muiden politiikan alojen, myös kehityspolitiikan täydellinen yhdentäminen.

[4] L 275, 10.10.1998, s. 5.

(8) Cardiffissa kesäkuussa 1998 kokoontunut Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti komission tiedonantoon "Integraatioon tähtäävä kumppanuus" [5], jossa määritellään ympäristönäkökulman sisällyttämistä Euroopan unionin politiikkoihin koskeva strategia, ja vahvisti periaatteen, jonka mukaan merkittäviin politiikkaa koskeviin ehdotuksiin on liitettävä arvio niiden ympäristövaikutuksista.

[5] KOM (98) 333 lopullinen.

(9) Neuvosto ja jäsenvaltiot antoivat 15 päivänä heinäkuuta 1996 päätöslauselman ympäristövaikutusten arvioinnista kehitysyhteistyössä.

(10) Neuvosto korostaa 30 päivänä marraskuuta 1998 hyväksymässään päätöslauselmassa, että alkuperäiskansat ovat avainasemassa luonnonvarojen säilyttämisessä ja kestävässä käytössä.

11) Kestävä kehitys edellyttää, että ympäristöulottuvuus sisällytetään kehitysprosessiin.

12) Koska varoja on rajoitetusti, on olennaisen tärkeää kehittää sopivia toimintatapoja, strategioita ja välineitä sekä toteuttaa pilottiohjelmia, jotta ympäristöulottuvuus voidaan sisällyttää taloudelliseen yhteistyöhön ja kehitysyhteistyöhön.

13) Olisi täydennettävä rahoitusvälineitä, joita yhteisöllä on käytettävissään kehitysmaiden kestävän kehityksen edistämiseen.

(14) Olisi parannettava yhteisön välineiden avulla rahoitettavien toimien yhteensovittamista.

15) Kestävän kehityksen mukaisesti kehitysmaissa toteutetuista ympäristöalan toimista 22 päivänä huhtikuuta 1997 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 722/97 [6] muodosti kehykset sellaista yhteisön tukea varten, jonka avulla kehitysmaat voivat sisällyttää ympäristöulottuvuuden omaan kehitysprosessiinsa; asetuksen (EY) N:o 722/97 soveltamisajan on tarkoitus päättyä 31 päivänä joulukuuta 1999; tässä asetuksessa olisi otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 722/97 täytäntöönpanossa saadut kokemukset.

[6] EYVL L 108, 25.4.1997, s. 1.

16) Olisi varauduttava rahoittamaan tässä asetuksessa tarkoitettuja toimia.

17) Olisi vahvistettava täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti toiminnan muoto, yhteistyökumppanit ja päätöksentekomenettely.

(18) Menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY [7] mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä mainitun päätöksen 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

[7] EYVL L 184,17.7.1999, s. 23.

OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

1. Yhteisö tukee kehitysmaita niiden pyrkimyksissä liittää ympäristöulottuvuus omaan kehitysprosessiinsa.

Tätä varten yhteisö antaa rahoitusapua ja tarkoituksenmukaista asiantuntemusta, joiden tavoitteena on kestävän kehityksen mukaisten politiikkojen, strategioiden, välineiden ja teknologioiden toteuttamisen kehittäminen ja edistäminen.

2. Yhteisön tuen avulla on tuettava suoraan kehitysmaiden asianomaisia tahoja ja välillisesti voimistamalla ympäristöulottuvuutta yhteisön taloudellisessa yhteistyössä ja kehitysyhteistyössä.

. 3. Tämän asetuksen nojalla annettu apu ja asiantuntemus täydentävät ja vahvistavat muiden kehitysyhteistyön välineiden kautta kanavoitavaa apua ja asiantuntemusta.

2 artikla

Tässä asetuksessa tarkoitetaan 'kestävällä kehityksellä': asianomaisten väestöjen elintason ja hyvinvoinnin kohentamista ekosysteemien mahdollisuuksien rajoissa siten, että samalla säilytetään luonnonperintö ja sen biologinen monimuotoisuus nykyisille ja tuleville sukupolville.

3 artikla

1. Tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien on liityttävä erityisesti seuraaviin aiheisiin*:

[*] Luetelmakohtien järjestystä on muutettu.

maailmanlaajuiset ympäristökysymykset, etenkin monenvälisiin ympäristösopimuksiin sisältyvät aiheet, kuten ilmastonmuutos, aavikoituminen ja biologinen monimuotoisuus,

_ maiden rajojen yli vaikuttavat ympäristökysymykset, etenkin ilman, maaperän ja veden pilaantuminen,

_ ympäristövaikutukset, jotka ovat seurausta kehitysmaiden integroitumisesta maailmantalouteen,

_ makrotaloutta ja toiminnanaloja koskevien politiikkojen ympäristövaikutukset kehitysmaissa,

_ kestävät tuotantotavat ja kulutustottumukset,

_ luonnonvarojen ja ympäristövarojen kestävä hoito ja käyttö kaikilla tuotannonaloilla, kuten maataloudessa, kalastuksessa ja teollisuudessa,

_ köyhyydestä johtuvan luonnonvarojen riistokäytön aiheuttamat ympäristö ongelmat,

_ energian kestävä tuotanto ja käyttö,

_ kemiallisten tuotteiden ja erityisesti vaarallisten ja myrkyllisten aineiden soveltuva tuotanto ja käyttö,

_ biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, sen osien kestävä käyttö ja geenivarojen käytöstä saatavan hyödyn oikeudenmukainen ja tasapuolinen jakaminen,

_ makeiden vesivarojen hoito,

_ rannikkoalueiden, jokisuualueiden ja kosteikkoalueiden hoito,

_ aavikoituminen,

_ kaupunkiympäristöön liittyvät ongelmat, jotka koskevat muun muassa liikennettä, jätteitä, jätevesiä, ilman pilaantumista ja melua tai juomaveden laatua.

2. Rahoitusta voidaan myöntää muun muassa seuraavia toimia varten*:

[*] Luetelmakohtien järjestystä on muutettu

_ kestävää kehitystä koskevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten politiikkojen, suunnitelmien ja strategioiden laatimisen tukeminen,

_ kehitysprosessin toimijoiden, kuten hallitusten, valtiosta riippumattomien järjestöjen, yksityisen sektorin, kansalaisyhteiskunnan ja alkuperäiskansojen institutionaalisten ja toiminnallisten valmiuksien kehittämistä koskevat ohjelmat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla,

_ kentällä toteutettavat pilottihankkeet, myös sellaiset, joihin sisältyy paikallisiin rajoituksiin ja tarpeisiin mukautettuja ympäristöä säästäviä teknologioita,

_ välineiden luominen kestävää kehitystä varten, muun muassa kauppaan liittyvät välineet kuten merkintä- ja todistusjärjestelmät ja ympäristöystävällistä kauppaa koskevat aloitteet (green trade initiatives),

_ ympäristövaikutusten arvioinnin välineiden kehittämiseen ja soveltamiseen politiikkojen, strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa kohdennettu tuki,

_ kestävää kehitystä ja ympäristökysymysten huomioon ottamista muussa toiminnassa edistämään tarkoitettujen suuntaviivojen ja toimintaohjeiden laatiminen,

_ paikallisen väestön sekä kehitysprosessin ja kehitysyhteistyön keskeisten toimijoiden tiedon tason kohottaminen kestävän kehityksen merkityksen osalta ensi sijassa tiedotuskampanjoilla ja koulutuksella,

_ ympäristötiedon ja -mittareiden laadun kehittämiseksi tehtävä inventointi-, laskenta- ja tilastotyö.

3. Erityistä huomiota kiinnitetään toimien valinnassa, valmistelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa seuraaviin näkökohtiin:

myötävaikuttaminen köyhyyden poistamista koskevaan kokonaistavoitteeseen,

_ kestävään kehitykseen tähtäävät innovatiivisia toimenpiteitä sisältävät paikalliset aloitteet,

_ paikallisen väestön, alkuperäisyhteisöt mukaan lukien, aktiivinen osallistuminen, tuki ja omistajuus,

_ naisten/tyttöjen ja miesten/poikien sukupuolinäkökohdat huomioon ottavat erityisroolit, asiantuntemus, odotukset ja osuus luonnonvarojen kestävässä hoidossa ja käytössä ,

_ mahdollisuudet sisällyttää toimi laajemmin yhteisön kehitysyhteistyöpolitiikkaan ja -ohjelmiin,

_ ympäristökustannusten sisällyttäminen hintoihin käyttäen tässä myös taloudellisia ohjauskeinoja,

_ myötävaikuttaminen kestävän kehityksen alan alueellisen yhteistyön vahvistamiseen.

4. Toteutettujen toimien yhteydessä kertyneiden kokemusten hyödyntäminen ja saatujen tulosten levittäminen ovat olennainen asia tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja myös kansainvälisten ympäristösopimusten täytäntöönpanon tukemista.

4 artikla

Tämän asetuksen mukaista apua saavia yhteistyökumppaneita voivat olla kansainväliset järjestöt, valtiot, alueet ja alueelliset elimet, hajautetut aluekokonaisuudet, julkiset virastot, yksityiset toimijat ja elinkeinoalat, osuuskunnat, paikalliset yhteisöt, valtioista riippumattomat järjestöt ja paikallista väestöä ja erityisesti alkuperäiskansoja edustavat yhdistykset.

5 artikla

1. Yhteisön rahoituksella voidaan kattaa selvityksiä, teknistä apua, perus- ja ammattikoulutuspalveluja tai muita palveluja, tavarahankintoja ja työsuorituksia, pieniä raha-avustuksia sekä tilintarkastus-, arviointi- ja seurantatehtäviä. Siitä voidaan kattaa budjettivallan käyttäjän vuosittain vahvistamissa rajoissa sekä komissiota että vastaanottajamaata hyödyttävän hallinnollisen ja teknisen tuen kustannuksia, jotka eivät liity julkisen hallinnon pysyviin tehtäviin vaan ohjelmien tai hankkeiden määrittämiseen, valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, tilintarkastukseen ja valvontaan.

Yhteisön rahoituksella voidaan kattaa tiettyyn toimeen liittyviä investointikustannuksia, ei kuitenkaan kiinteän omaisuuden ostoa, ja toistuvia kuluja (joihin sisältyvät hallinto-, ylläpito- ja toimintakulut).

Koulutus- ja tutkimusohjelmia lukuun ottamatta toistuvia kuluja voidaan kuitenkin yleensä kattaa ainoastaan alkuvaiheessa ja asteittain vähenevästi.

2. Avustusta hankitaan 4 artiklassa määritellyiltä yhteistyökumppaneilta jokaiselle yhteistyötoimelle. Sitä pyydetään kyseisten kumppanien mahdollisuuksien rajoissa ja kunkin toimen luonteen mukaisesti.

3. Voidaan etsiä mahdollisuuksia yhteisrahoitukseen muiden rahoittajien, ensi sijassa jäsenvaltioiden ja asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tässä tapauksessa on pyrittävä koordinointiin muiden avunantajien toimenpiteiden kanssa.

4. Tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sen esille tuomiseksi, että tämän asetuksen nojalla annettava apu on yhteisön apua.

5. Perustamissopimuksessa tarkoitettujen yhtenäisyyden ja täydentävyyden tavoitteiden saavuttamiseksi ja mahdollisimman suuren tehokkuuden takaamiseksi kaikkien toimien osalta komissio voi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa toteuttaa kaikki tarpeelliset yhteensovittamistoimet, erityisesti:

(a) järjestelmällinen tiedonvaihto ja - analysointi toimista, jotka on jo rahoitettu tai joiden rahoittamista yhteisö ja jäsenvaltiot suunnittelevat;

(b) yhteensovittaminen toimien toteuttamispaikalla säännöllisten kokousten muodossa sekä edunsaajamaassa olevien komission ja jäsenvaltioiden edustajien välisenä tiedonvaihtona.

6. Komissio tekee yhdessä jäsenvaltioiden kanssa kaikki tarpeelliset aloitteet asianmukaisen yhteensovittamisen ja tiiviin yhteistyön varmistamiseksi yhteistyökumppaneiden, rahoittajien ja muiden asiaan liittyvien kansainvälisten järjestöjen ja erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien järjestelmään kuuluvien elinten kanssa, mahdollisimman suuren vaikutuksen saavuttamiseksi maailmanlaajuisella , kansallisella ja paikallisella tasolla.

6 artikla

Tämän asetuksen nojalla annettava rahoitusapu annetaan avustuksina.

7 artikla

1. Komissio vastaa tässä asetuksessa tarkoitettuihin toimiin liittyvästä arvioinnista, rahoitusta koskevasta päätöksenteosta ja hallinnoinnista voimassa olevia talousarviota koskevia ja muita menettelyjä noudattaen ja erityisesti Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavassa varainhoitoasetuksessa säädettyjä menettelyjä noudattaen.

2. Komissio toimittaa vuosittain asiakirjan strategisista suuntaviivoista ja ensisijaisista painopisteistä seuraavana vuonna toteutettavien toimien täytäntöönpanoa varten. Asiakirjasta keskustellaan 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen komiteoiden yhteiskokouksessa.

3. Päätökset rahoitettavista avustuksista tämän asetuksen nojalla, joiden määrä on yli 2 miljoonaa euroa yhtä toimenpidettä kohti, tekee komissio 8 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Komissio ilmoittaa lyhyesti 8 artiklassa tarkoitetulle komitealle rahoituspäätöksistä, joita se aikoo tehdä sellaisten hankkeiden ja ohjelmien osalta, joiden arvo on alle 2 miljoonaa euroa. Tämä ilmoitus tehdään viimeistään viikkoa ennen päätöksen tekoa.

5. Komissiolla on oikeus hyväksyä sellaiset lisäsitoumukset tai lisätarpeet, jotka tarvitaan näiden toimien yhteydessä odotettavissa olevien tai jo kirjattujen kustannusten ylitysten kattamiseen, jos ylitys tai lisätarve on enintään 20 prosenttia alkuperäisestä, rahoituspäätöksellä määrätystä maksusitoumuksesta.

6. Kaikissa tämän asetuksen mukaisesti tehdyissä rahoitussopimuksissa määrätään erityisesti, että komissio ja tilintarkastustuomioistuin voivat suorittaa toimen toteuttamispaikalla tarkastuksia noudattaen komission vahvistamia yksityiskohtaisia sääntöjä, jotka ovat voimassa olevien määräysten, erityisesti yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen säännösten mukaisia.

7. Jos toimiin liittyy yhteisön ja edunsaajamaan välisiä rahoitussopimuksia, rahoitussopimuksissa määrätään, että yhteisö ei rahoita veroja, tulleja eikä muita maksuja.

8. Osallistuminen tarjouskilpailuihin ja hankintasopimuksiin on avoin tasapuolisin edellytyksin kaikille jäsenvaltioiden ja edunsaajavaltion luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille. Osallistumisoikeutta voidaan laajentaa muihin kehitysmaihin ja perustelluissa poikkeustapauksissa kolmansiin maihin.

9. Hankintojen on oltava peräisin jäsenvaltioista , edunsaajavaltiosta tai muista kehitysmaista. Olosuhteiden niin vaatiessa voivat hankinnat poikkeustapauksissa olla peräisin muista maista.

10. Erityistä huomiota kiinnitetään:

_ toimien kannattavuuden ja kestävän vaikutuksen tavoitteluun,

_ tavoitteiden ja tulosmittareiden selkeään määrittelyyn ja seurantaan kaikkien toimien osalta.

8 artikla

1. Komissiota avustaa tarpeen mukaan 25 päivänä helmikuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 443/92 (PVD-ALA) [8] 15 artiklalla, 23 päivänä heinäkuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1488/96 (MEDA) [9] 11 artiklalla tai Lomén neljännen AKT-EY-yleissopimuksen toisen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hallinnoinnista tehdyn sisäisen sopimuksen [10] 21 artiklalla perustettu komitea.

[8] EYVL L 52, 27.2.1992, s. 1.

[9] EYVL L 189, 30.7.1996, s. 1.

[10] Allekirjoitettu 20.12.1995.

2. Viitattaessa tähän kohtaan sovelletaan päätöksen 1999/486/EY 3 artiklassa säädettyä neuvoa-antavaa menettelyä ja otetaan huomioon mainitun päätöksen 7 artiklan 3 kohta ja 8 artikla.

9 artikla

1. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle jokaisen varainhoitovuoden 1 päivään syyskuuta mennessä kertomuksen, joka sisältää tiivistelmän varainhoitovuoden aikana rahoitetuista toimista sekä arvion tämän asetuksen täytäntöönpanosta varainhoitovuoden aikana.

Tiivistelmässä on erityisesti esitettävä tiedot rahoitettujen toimien lukumäärästä ja luonteesta, yhteistyökumppaneista ja edunsaajamaista. Kertomuksessa on mainittava myös erityistoimien osalta toteutettujen ulkopuolisten arviointien lukumäärä.

2. Komissio arvioi säännöllisesti yhteisön rahoittamia toimia todentaakseen, onko näiden toimien tavoitteet saavutettu, ja voidakseen antaa suuntaviivat tulevien toimien tehokkuuden parantamiseksi. Komissio toimittaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle tiivistelmän tehdyistä arvioinneista. Arviointikertomukset ovat jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin pyynnöstä niiden käytettävissä.

3. Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille hyväksytyistä toimista ilmoittaen niiden kustannukset, luonteen, asianomaisen maan ja yhteistyökumppanit viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun se on tehnyt päätöksensä.

4. Komission yksiköt, mukaan lukien asianomaisissa maissa olevat komission edustustot, julkaisevat ja toimittavat asianomaisille osapuolille rahoitusohjeen, jossa määritellään toimien valintaa koskevat suuntaviivat ja arviointiperusteet.

10 artikla

1. Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

2. Neljän vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kokonaisarvion yhteisön tämän asetuksen nojalla rahoittamista toimista osana yhteisön kaikkea kehitysyhteistyötä sekä asetuksen tulevaisuutta koskevat ehdotukset, mukaan lukien ehdotukset sen mahdollisesta muuttamisesta tai voimassaolon päättämisestä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

Top