EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 42008X0723(01)

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 34 – Ajoneuvojen hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

EUVL L 194, 23.7.2008, p. 14–33 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa (HR)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2008/34(2)/oj

23.7.2008   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 194/14


 

Vain alkuperäiset UN/ECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä olisi tarkastettava UN/ECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UN/ECE) sääntö nro 34 – Ajoneuvojen hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta koskevat yhdenmukaiset vaatimukset

Lisäys 33: Sääntö nro 34

1. tarkistus

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin saakka:

Muutossarjan 02 toinen täydennys – voimaantulopäivä 11. kesäkuuta 2007

SISÄLLYS

SÄÄNTÖ

1.

Soveltamisala

2.

Hyväksynnän hakeminen

3.

Hyväksyntä

4.

Määritelmät

5.

Polttonestesäiliöitä koskevat vaatimukset

6.

Polttonestesäiliöiden testaaminen

7.

Määritelmät

8.

Hyväksytyn polttonestesäiliön asentamiseen liittyvät vaatimukset

9.

Ajoneuvon testaus

10.

Ajoneuvotyypin muutokset

11.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

12.

Tuotannon vaatimustenvastaisuuden seuraamukset

13.

Siirtymämääräykset

14.

Hyväksyntätesteistä vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä hallintoviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

Liite I –

Ilmoitus moottorikäyttöisten ajoneuvojen hyväksynnän myöntämisestä, laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta säännön nro 34 nojalla siltä osin kuin asia koskee polttonestesäiliötä ja palovaarojen torjuntaa edestä, sivulta tai takaa tapahtuvan törmäyksen yhteydessä

Liite II –

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

Liite III –

Etutörmäystesti estettä käyttäen

Liite IV –

Takatörmäystestissä käytettävä menettely

Liite V –

Muovisten polttoainesäiliöiden testaaminen

Lisäys 1 –

Palonkestävyystesti

Lisäys 2 –

Tulenkestävien tiilien mitat ja tekniset tiedot

1.   SOVELTAMISALA

Tätä sääntöä sovelletaan

1.1

OSA I: M-, N- ja O-luokkien (1) ajoneuvojen hyväksyntään polttonestesäiliöiden osalta.

1.2

OSA II: valmistajan pyynnöstä sellaisten M-, N- ja O-luokan ajoneuvojen hyväksyntään, joihin asennetut polttonestesäiliöt on hyväksytty tämän säännön osan I mukaisesti siltä osin kuin asia koskee palovaaran torjuntaa edestä ja/tai sivulta ja/tai takaa tapahtuvan törmäyksen yhteydessä.

1.3

Valmistajan pyynnöstä voidaan tämän säännön nojalla hyväksyä muitakin kuin kohdassa 1.2 mainittuja ajoneuvoja.

2.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

2.1   Ajoneuvon valmistajan tai tämän asianmukaisesti valtuuttaman edustajan on tehtävä hakemus, jossa haetaan ajoneuvotyypille tämän säännön jonkin osan mukaista hyväksyntää.

2.2   Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena jäljempänä mainittavat asiakirjat sekä seuraavat tiedot:

2.2.1

ajoneuvotyypin yksityiskohtainen kuvaus kohdissa 4.2 ja/tai 7.2 mainittujen tekijöiden osalta; moottorin tyypin ja ajoneuvotyypin ilmaisevat numerot ja/tai merkit on ilmoitettava

2.2.2

polttoainesäiliön ominaisuudet osoittavat piirrokset, joista käy ilmi myös säiliön materiaali

2.2.3

koko polttoaineensyöttöjärjestelmän kattava kuvaus, josta käy ilmi kunkin komponentin sijainti ajoneuvossa ja

2.2.4

tämän säännön osaa II koskevassa hakemuksessa sähkölaitteiston kuvaus, josta käy ilmi laitteiston sijainti ja tapa, jolla se on kiinnitetty ajoneuvoon.

2.3   Tyyppihyväksyntätesteistä vastaavalle tekniselle tutkimuslaitokselle on toimitettava seuraavat:

2.3.1

näytekappale hyväksyttävästä ajoneuvotyypistä tai niistä ajoneuvon osista, joita tutkimuslaitos vaatii toimitettaviksi testejä varten

2.3.2

jos kyseessä on muovista valmistetulla säiliöllä varustettu ajoneuvo, seitsemän ylimääräistä säiliötä lisälaitteineen

2.3.3

jos kyseessä on ajoneuvo, joka on varustettu jostain muusta materiaalista valmistetulla säiliöllä, kaksi ylimääräistä säiliötä lisälaitteineen.

3.   HYVÄKSYNTÄ

3.1   Jos tämän säännönmukaisesti hyväksyttäväksi toimitettu ajoneuvo vastaa osan I ja/tai osan II vaatimuksia, on kyseiselle ajoneuvotyypille annettava tyyppihyväksyntä.

3.2   Kullekin hyväksytylle tyypille annetaan hyväksyntänumero, jonka kaksi ensimmäistä numeroa ilmaisevat hyväksynnän antopäivänä tuoreimman sääntöön sisällytetyn muutossarjan. Sopimuspuoli voi kuitenkin antaa saman hyväksyntänumeron useammalle kohdassa 4.2 ja/tai 7.2 olevan määritelmän mukaiselle ajoneuvotyypille, jos tyypit ovat saman perusmallin variantteja ja jos kukin tyyppi testataan erikseen ja havaitaan tässä säännössä vahvistettujen edellytysten mukaiseksi.

3.3   Ilmoitus tämän säännön nojalla annetusta hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä on toimitettava tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteen I mukaisella lomakkeella ja piirroksilla, joissa esitetään kohdissa 2.2.2, 2.2.3 ja 2.2.4 tarkoitetut (hakijan hyväksyntää varten toimittamat) tiedot. Asiakirjojen on oltava enintään A4-kokoisia (210 × 297 mm) taikka tähän kokoon taitettuja ja mittakaavaltaan sopivia.

3.4   Kaikkiin tämän säännön nojalla hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisiin ajoneuvoihin on kiinnitettävä näkyvästi ja hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen paikkaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jossa on

3.4.1

E-kirjain ja sen jälkeen hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero, jotka ovat ympyrän sisällä (2);

3.4.2

tämän säännön numero, jota seuraa merkintä ”RI”, jos ajoneuvo on hyväksytty säännön osan I mukaisesti, tai merkintä ”RII”, jos ajoneuvo on hyväksytty säännön osien I ja II mukaisesti, ja sitten väliviiva ja hyväksyntänumero kohdassa 3.4.1 tarkoitetun ympyrän oikealla puolella.

3.5   Jos ajoneuvo on sellaisen ajoneuvotyypin mukainen, jolle on myönnetty hyväksyntä yhden tai useamman sopimukseen liitetyn säännön nojalla maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön nojalla, kohdassa 3.4.1 tarkoitettua tunnusta ei tarvitse toistaa. Tällöin sijoitetaan pystysarakkeisiin kohdassa 3.4.1 määritellyn tunnuksen oikealle puolelle numerot, hyväksyntien numerot ja tunnukset kaikkien niiden sääntöjen osalta, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella.

3.6   Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

3.7   Hyväksyntämerkki on sijoitettava valmistajan kiinnittämään ajoneuvon tiedot sisältävään kilpeen tai lähelle sitä.

3.8   Tämän säännön liitteessä II annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta.

OSA I –   AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ POLTTOAINESÄILIÖIDEN OSALTA

4.   MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön tässä osassa tarkoitetaan

4.1

”ajoneuvon hyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää polttonestesäiliöiden osalta

4.2

”ajoneuvotyypillä” ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

4.2.1

säiliöiden rakenne, muoto, mitat ja materiaalit (metalli tai muovi)

4.2.2

M1-luokan (1) ajoneuvoissa säiliöiden sijainti ajoneuvossa siinä määrin kuin sillä ei ole kielteistä vaikutusta kohdan 5.10 vaatimusten kannalta

4.3

”matkustamolla” ajoneuvossa oleville varattua tilaa, joka rajoittuu kattoon, lattiaan, sivuseiniin, oviin, ulkoseinien ikkunoihin, moottoritilan väliseinään sekä matkustamon takaosan väliseinän pintaan tai takaistuimen selkänojan tasoon

4.4

”säiliöllä” säiliöitä, jotka on suunniteltu pitämään sisällään kohdassa 4.6 määriteltyä ensisijaisesti ajoneuvon voimanlähteenä käytettävää polttonestettä, lukuun ottamatta lisälaitteita (täyttöputki – jos se on erillinen osa –, täyttöaukko, korkki, mittari, yhteysputket moottoriin tai putket ylipaineen tasaamiseksi jne.)

4.5

”säiliön tilavuudella” valmistajan ilmoittamaa säiliön tilavuutta ja

4.6

”polttonesteellä” polttoainetta, joka on nestemäistä normaalissa lämpötilassa ja paineessa.

5.   POLTTONESTESÄILIÖITÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET

5.1   Säiliöt on valmistettava siten, että ne eivät ruostu.

5.2   Säiliöiden on kaikilla niihin tavallisesti kiinnittyvillä lisälaitteilla varustettuina läpäistävä kohdassa 6.1 esitetyllä tavalla suoritetut tiiviystestit siten, että niiden suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen verrattuna työylipaineeseen mutta kuitenkin vähintään 0,3 baaria ylipainetta.

Ajoneuvojen muovisten säiliöiden katsotaan olevan tämän vaatimuksen mukaisia, jos ne ovat läpäisseet liitteen V kohdassa 2 kuvatun testin.

5.3   Ylipaine tai työpaineen ylittävä paine on automaattisesti tasattava sopivilla laitteilla (aukot, varoventtiilit jne.).

5.4   Aukkojen on oltava suunnitellut niin, ettei palovaaraa synny. Erityisesti säiliöitä täytettäessä mahdollisesti vuotava polttoaine ei saa valua pakojärjestelmän päälle, vaan se on ohjattava maahan.

5.5   Säiliöitä ei saa sijoittaa matkustamon tai muun siihen kiinteästi liittyvän tilan pintoihin (lattiaan, kattoon, rintapeltiin), eivätkä ne saa muodostaa tällaista pintaa.

5.6   Kuljettajalle ja matkustajille varattu tila on erotettava säiliöistä väliseinällä. Väliseinässä voi olla aukkoja (esim. johtojen läpivientiä varten), jos ne on järjestetty siten, ettei polttoaine voi normaalissa käytössä vapaasti valua säiliöistä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan tai muuhun siihen kiinteästi liittyvään tilaan.

5.7   Kaikkien säiliöiden on oltava tukevasti kiinnitettyjä ja siten sijoitettuja, että normaalissa käytössä säiliöstä tai sen lisälaitteista mahdollisesti vuotava polttoaine valuu maahan eikä kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan.

5.8   Täyttöaukkoa ei saa sijoittaa kuljettajalle ja matkustajille varattuun tilaan, tavaratilaan eikä moottoritilaan.

5.9   Polttoainetta ei saa vuotaa säiliön korkin kautta eikä sellaisten laitteiden kautta, joilla huolehditaan ylipaineen tasaamisesta ajoneuvon ennakoidun käytön aikana. Siinä tapauksessa, että ajoneuvo on käännetty kokonaan ylösalaisin, voidaan kuitenkin sallia nesteen tippuminen sillä edellytyksellä, että määrä on enintään 30 g/min. Tämä vaatimus on todennettava kohdassa 6.2 tarkoitetun testin aikana.

5.9.1   Polttoaineen täyttöaukon tulpan on oltava kiinnitetty täyttöputkeen.

5.9.1.1   Kohdan 5.9.1 vaatimusten katsotaan täyttyvän, jos polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttumisesta aiheutuvat liialliset haihtumispäästöt ja polttoaineen läikkyminen on estetty.

Tämä voidaan toteuttaa käyttämällä jotakin seuraavista:

5.9.1.1.1

automaattisesti avautuva ja sulkeutuva polttoaineen täyttöaukon tulppaa, jota ei voi irrottaa

5.9.1.1.2

rakenteelliset ominaisuudet, joilla estetään liialliset haihtumispäästöt polttoaineen täyttöaukon tulpan puuttuessa

5.9.1.1.3

muu järjestelmä, jolla on sama vaikutus. Tällaisia voivat olla esimerkiksi ketjulla tai muulla kiinnittimellä varustettu täyttöaukon tulppa taikka tulppa, joka avataan ja suljetaan ajoneuvon käynnistämiseen käytettävän virta-avaimen avulla. Tässä tapauksessa avain on voitava poistaa täyttöaukon tulpasta ainoastaan tulpan ollessa lukittuna. Ketjulla tai muulla kiinnittimellä varustetun tulpan käyttö ei kuitenkaan yksin riitä, kun kyse on muista kuin M1- ja N1-luokkien ajoneuvoista.

5.9.2   Säiliön tulpan ja täyttöputken on oltava kiinnitetty tukevasti paikoilleen. Säiliötä suljettaessa tulpan on sovittava varmasti paikalleen tiivistettä ja täyttöputkea vasten.

5.10   Säiliöt on asennettava siten, että ne on suojattu ajoneuvon etu- tai takaosaan kohdistuvasta törmäyksestä aiheutuvilta vahingoilta. Säiliöiden läheisyydessä ei saa olla ulkonevia osia, teräviä reunoja tms.

5.11   Polttoainesäiliö lisälaitteineen on suunniteltava ja asennettava ajoneuvoon siten, että vältetään staattiseen sähköön liittyvät syttymisvaarat. Tarvittaessa on toteutettava toimenpiteet, joilla sähkövaraus johdetaan pois. Valmistajan on osoitettava tekniselle tutkimuslaitokselle ne toimenpiteet, joilla mainitut vaatimukset toteutetaan.

5.12   Polttoainesäiliöt on valmistettava palonkestävästä metallista. Säiliöt voidaan valmistaa muovista, kunhan liitteen V vaatimukset täyttyvät.

6.   POLTTONESTESÄILIÖIDEN TESTAAMINEN

6.1   Hydraulinen testi

Säiliölle on suoritettava hydraulinen sisäisen paineen testi. Testi suoritetaan erilliselle yksikölle, johon on liitetty kaikki siihen kuuluvat lisälaitteet. Säiliö on täytettävä kokonaan palamattomalla nesteellä (esimerkiksi vedellä). Kaikkien ulkopuolisten yhteyksien katkaisemisen jälkeen on painetta vähitellen nostettava sen yhteysputken kautta, jonka kautta polttoainetta syötetään moottoriin, kunnes suhteellinen sisäinen paine on kaksinkertainen käytettävään työpaineeseen verrattuna ja joka tapauksessa ylipainetta on vähintään 0,3 baaria. Tätä painetta on pidettävä yllä yhden minuutin ajan. Tänä aikana säiliön kuori ei saa haljeta eikä vuotaa, mutta sen muoto saa muuttua pysyvästi.

6.2   Kumoamistesti

6.2.1   Säiliö kaikkine lisälaitteineen on kiinnitettävä testilaitteeseen tavalla, joka vastaa säiliön asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu. Tämä koskee myös järjestelmiä, joiden tarkoituksena on huolehtia sisäisen ylipaineen tasaamisesta.

6.2.2   Testilaite pyörii ajoneuvon pituusakselin suuntaisen akselin ympäri.

6.2.3   Testiä varten säiliö täytetään 90 prosenttiin tilavuudestaan ja sitten 30 prosenttiin tilavuudestaan palamattomalla nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti ovat lähellä tavallisesti käytetyn polttonesteen tiheyttä ja viskositeettia (vesi voidaan hyväksyä).

6.2.4   Säiliötä on käännettävä 90° oikealle siitä asemasta, johon se on asennettu. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan. Tämän jälkeen säiliötä on käännettävä toiset 90° samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa, jossa se on täysin ylösalaisin, jälleen vähintään viiden minuutin ajan. Säiliö on sitten käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa. Testineste, joka ei ole virrannut huohotusjärjestelmästä takaisin säiliöön, on poistettava ja tarvittaessa korvattava. Säiliötä on käännettävä 90° vastakkaiseen suuntaan ja pidettävä tässä asennossa vähintään viiden minuutin ajan.

Säiliötä on sitten käännettävä toiset 90° samaan suuntaan. Säiliötä on pidettävä tässä asennossa eli täysin ylösalaisin vähintään viiden minuutin ajan. Säiliö on sitten käännettävä takaisin tavanomaiseen asentoonsa.

Kukin perättäinen 90 asteen pyöritys on tehtävä 1–3 minuutin aikavälein.

OSA II –   AJONEUVON HYVÄKSYNTÄ TÖRMÄYKSEN YHTEYDESSÄ SYNTYVÄN PALOVAARAN TORJUMISEN OSALTA

7.   MÄÄRITELMÄT

Tämän säännön tässä osassa tarkoitetaan

7.1

”ajoneuvon hyväksynnällä” ajoneuvotyypin hyväksyntää palovaaran torjumisen osalta

7.2

”ajoneuvotyypillä” ajoneuvoja, jotka eivät eroa toisistaan seuraavien olennaisten ominaisuuksien osalta:

7.2.1

säiliöiden rakenne, muoto, mitat ja materiaalit (metalli tai muovi)

7.2.2

M1-luokan (1) ajoneuvoissa säiliöiden sijainti ajoneuvossa siinä määrin kuin sillä ei ole kielteistä vaikutusta kohdan 5.10 vaatimusten kannalta

7.2.3

polttoaineensyöttöjärjestelmän (pumppu, suodattimet jne.) ominaisuudet ja sijainti ja

7.2.4

sähkölaitteiston ominaisuudet ja sijainti siltä osin kuin ne vaikuttavat tässä säännössä määritellyn törmäystestin tuloksiin

7.3

”poikittaisella tasolla” pystysuoraa tasoa, joka on kohtisuorassa ajoneuvon pituussuuntaiseen keskiviivaan nähden

7.4

”kuormittamattomalla massalla” ajokuntoisen ajoneuvon omamassaa ilman kuljettajaa, matkustajia tai lastia mutta sisältäen polttoaineen, jäähdytysnesteen, voiteluöljyt, työkalut ja varapyörän (jos valmistaja toimittaa viimeksi mainitut vakiovarusteina).

8.   HYVÄKSYTYN POLTTONESTESÄILIÖN ASENTAMISVAATIMUKSET

8.1   Polttoainejärjestelmä

8.1.1   Polttonestesäiliöt on hyväksyttävä tämän säännön osan I mukaisesti.

8.1.2   Polttoainejärjestelmän komponentit on rungon tai korin osilla riittävällä tavalla suojattava mahdollisilta kosketuksilta maassa oleviin esteisiin. Suojaa ei vaadita, jos ajoneuvon alla olevat komponentit ovat etäämpänä maasta kuin niiden edessä oleva rungon tai korin osa.

8.1.3   Putket ja kaikki muut polttoainejärjestelmän osat on sijoitettava ajoneuvoon sellaisiin paikkoihin, jotka ovat mahdollisimman hyvin suojattuja. Kierto- ja taipumisliikkeet tai ajoneuvon rakenteen tai ajoyksikön tärinä eivät saa altistaa polttoainejärjestelmän komponentteja hankaukselle, paineelle tai muulle tavallisesta poikkeavalle rasitukselle.

8.1.4   Taipuisien tai joustavien putkien sekä polttoainejärjestelmän komponenttien jäykkien osien väliset liitokset on suunniteltava ja rakennettava niin, että ne pysyvät tiiviinä ajoneuvon eri käyttöoloissa huolimatta kierto- ja taipumisliikkeistä tai ajoneuvon rakenteen tai ajoyksikön tärinästä.

8.1.5   Jos täyttöaukko on sijoitettu ajoneuvon kylkeen, sen tulppa ei suljettuna saa ulottua viereisiä koripintoja ulommaksi.

8.2   Sähkölaitteet

8.2.1   Sähköjohdot, joita ei ole sijoitettu onttoihin komponentteihin, on kiinnitettävä ajoneuvon rakenteeseen tai lähellä oleviin seiniin tai väliseiniin. Seinissä tai väliseinissä olevat läpiviennit on suojattava riittävällä tavalla, niin ettei johtojen eristys vaurioidu.

8.2.2   Sähkölaitteet on suunniteltava, rakennettava ja asennettava niin, että niiden komponentit kestävät ruostumista aiheuttavia olosuhteita.

9.   AJONEUVON TESTAUS

Suoritettaessa tämän säännön liitteessä III kuvatun menetelmän mukaista etutörmäystestiä estettä käyttäen, säännön nro 95 (muutossarja 01) liitteessä IV kuvatun menetelmän mukaista sivuttaistörmäystestiä taikka tämän säännön liitteessä IV kuvatun menetelmän mukaista takatörmäystestiä edellytetään seuraavaa:

9.1

Polttoainejärjestelmästä saa törmäyksen yhteydessä vuotaa nestettä vain vähäisiä määriä.

9.2

Jos nestevuoto polttoainejärjestelmästä jatkuu törmäyksen jälkeen, vuodon määrä saa olla enintään 30 g minuutissa. Jos polttoainejärjestelmästä päässyt neste sekoittuu muista järjestelmistä peräisin olevien nesteiden kanssa ja jos eri nesteitä ei vaivatta voida erottaa toisistaan ja tunnistaa, jatkuva vuoto on arvioitava kaikkien kerättyjen nesteiden perusteella.

9.3

Polttoaineen ylläpitämää paloa ei saa esiintyä.

9.4

Akun kiinnityslaitteen on pidettävä akku paikallaan 9 kohdassa kuvattujen törmäysten aikana ja jälkeen.

9.5

Valmistajan pyynnöstä voidaan tämän säännön liitteessä III kuvattu etutörmäystesti korvata säännön N:o 94 (muutossarja 01) liitteessä III kuvatulla testausmenetelmällä.

10.   AJONEUVOTYYPIN MUUTOKSET

10.1   Ajoneuvotyyppiin mahdollisesti tehtävistä muutoksista on ilmoitettava kyseisen ajoneuvotyypin hyväksyneelle hallinnolliselle yksikölle. Hallinnollinen yksikkö voi tämän jälkeen

10.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo yhä täyttää vaatimukset, tai

10.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tekniseltä tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

10.2   Ajoneuvon versiota, jonka kuormittamaton massa poikkeaa enintään ±20 prosenttia hyväksyntätestissä käytetyn ajoneuvon kuormittamattomasta massasta, ei pidetä ajoneuvotyyppiin tehtynä muutoksena, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kohdan 10.1 soveltamista.

10.3   Hyväksynnän vahvistaminen tai epääminen, jossa eritellään muutokset, annetaan tiedoksi kohdassa 3.3 tarkoitetulla menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille.

11.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden testausmenettelyjen on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324-E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavassa esitettävien vaatimusten on täytyttävä.

11.1

Kaikkien tässä säännössä määritellyllä hyväksyntämerkillä varustetun ajoneuvojen on oltava hyväksytyn ajoneuvotyypin mukaisia ja täytettävä osan I ja/tai osan II vaatimukset.

11.2

Kohdassa 11.1 tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi tehdään satunnaisotantaan perustuva tarkastus riittävälle määrälle sarjatuotannossa valmistettavia ajoneuvoja, joissa on tässä säännössä vaadittu hyväksymismerkintä.

11.3

Ajoneuvon vastaavuus hyväksyttyyn tyyppiin nähden tarkastetaan pääsääntöisesti hyväksyntälomakkeessa ja sen liitteissä annetun kuvauksen perusteella. Ajoneuvolle tehdään kuitenkin tarvittaessa kohdassa 6 mainitut tarkastukset.

12.   TUOTANNON VAATIMUSTENVASTAISUUDEN SEURAAMUKSET

12.1   Ajoneuvotyypille tämän säännön perusteella myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos kohdassa 11.1 asetetut vaatimukset eivät täyty tai jos ajoneuvo ei läpäise kohdassa 9 tarkoitettuja tarkastuksia.

12.2   Jos tätä sääntöä soveltava sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on ilmoitettava tästä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuspuolille tämän säännön liitteessä I tai II esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

13.   SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSET

13.1   Tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät muutossarjan 02 virallisesta voimaantulosta alkaen saa evätä tähän sääntöön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, perustuvaa ECE-hyväksyntää.

13.2   Kun muutossarjan 02 voimaantulopäivästä on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet saavat myöntää ECE-hyväksynnän ainoastaan, jos hyväksyttävä ajoneuvotyyppi täyttää tämän säännön, sellaisena kuin se on muutettuna muutossarjalla 02, vaatimukset.

13.3   Siihen saakka, kun tähän sääntöön sovellettavan muutossarjan 02 voimaantulosta on kulunut 12 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet eivät saa evätä kansallista tyyppihyväksyntää ajoneuvotyypiltä, joka on hyväksytty tämän säännön edellisen muutossarjan perusteella.

13.4   Kun tähän sääntöön sovellettavan muutossarjan 02 voimaantulosta on kulunut 24 kuukautta, tätä sääntöä soveltavat sopimuspuolet voivat evätä kansallisen ensirekisteröinnin (käyttöönoton) ajoneuvolta, joka ei täytä tämän säännön muutossarjan 02 vaatimuksia.

14.   HYVÄKSYNTÄTESTEISTÄ VASTAAVIEN TEKNISTEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ HALLINTOVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuksen sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestejä tekevien teknisten tutkimuslaitosten nimet ja osoitteet sekä niiden hallinnollisten yksiköiden nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä tai hyväksynnän epäämisestä tai peruuttamisesta.


(1)  Ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteen VII määritelmän mukaisesti (asiakirja TRANS/WP29/78/Rev.1/Amend.2, sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna muutoksella Amend.4).

(2)  Saksa 1, Ranska 2, Italia 3, Alankomaat 4, Ruotsi 5, Belgia 6, Unkari 7, Tšekki 8, Espanja 9, Serbia ja Montenegro 10, Yhdistynyt kuningaskunta 11, Itävalta 12, Luxemburg 13, Sveitsi 14, 15 (antamatta), Norja 16, Suomi 17, Tanska 18, Romania 19, Puola 20, Portugali 21, Venäjän federaatio 22, Kreikka 23, Irlanti 24, Kroatia 25, Slovenia 26, Slovakia 27, Valko-Venäjä 28, Viro 29, 30 (antamatta), Bosnia ja Hertsegovina 31, Latvia 32, 33 (antamatta), Bulgaria 34, 35 (antamatta), Liettua 36, Turkki 37, 38 (antamatta), Azerbaidžan 39, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia 40, 41 (antamatta), Euroopan yhteisö 42 (jäsenvaltiot myöntävät hyväksynnät ECE-tunnuksillaan), Japani 43, 44 (antamatta), Australia 45, Ukraina 46, Etelä-Afrikka 47 ja Uusi-Seelanti 48. Seuraavat numerot annetaan muille maille aikajärjestyksessä sitä mukaa kuin ne ratifioivat pyörillä varustettuihin ajoneuvoihin ja niihin asennettaviin tai niissä käytettäviin varusteisiin ja osiin sovellettavien yhdenmukaisten teknisten vaatimusten hyväksymistä sekä näiden vaatimusten mukaisesti annettujen hyväksymisien vastavuoroista tunnustamista koskevia ehtoja koskevan sopimuksen tai liittyvät siihen, ja Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa näin annetut numerot sopimuksen sopimuspuolille.


LIITE I

ILMOITUS

[Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm)]

Image

Image


LIITE II

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN ASETTELU

MALLI A

(Ks. tämän säännön kohta 3.4)

Image

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 34 osan I nojalla hyväksyntänumerolla 021234. Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä merkkiä (02) ilmaisevat, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 34 muutossarjan 02 vaatimusten mukaisesti.

MALLI B

(Ks. tämän säännön kohta 3.5)

Image

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen tyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E4) säännön nro 34 osien I ja II ja säännön nro 33 nojalla. (1) Hyväksyntänumerot osoittavat, että hyväksyntäpäivänä sääntöön nro 34 oli tehty sarjan 02 muutokset ja että sääntö nro 33 oli alkuperäisessä muodossaan.


(1)  Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.


LIITE III

Etutörmäystesti estettä käyttäen

1.   TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

Testin tarkoituksena on simuloida ajoneuvon etuosan törmäämistä kiinteään esteeseen tai vastakkaisesta suunnasta tulevaan toiseen ajoneuvoon.

2.   ASENNUKSET, MENETTELYT JA MITTAUSLAITTEET

2.1.   Testausalue

Testausalueen on oltava riittävän suuri koerataa, estettä ja teknisiä asennuksia varten. Radan loppuosan on oltava vaakasuora, tasainen ja sileä vähintään viiden metrin etäisyydeltä ennen estettä.

2.2.   Este

Esteen on oltava teräsbetonikappale, jonka leveys edestä mitattuna on vähintään 3 m ja korkeus vähintään 1,5 m. Esteen on oltava niin paksu, että sen painaa vähintään 70 tonnia. Etupuolen on oltava pystysuora, kohtisuorassa vauhdinottoradan akselia vastaan ja peitetty 2 cm paksuilla, hyväkuntoisilla vanerilevyillä. Este on ankkuroitava maahan tai sijoitettava maan pinnalle käyttämällä muita pidätyslaitteita esteen liikkumisen rajoittamiseksi. Myös ominaisuuksiltaan erilaista estettä voidaan käyttää, jos se antaa vähintään yhtä hyvät tulokset.

2.3.   Ajoneuvon käyttövoima

Törmäyshetkellä ajoneuvoon ei saa enää vaikuttaa minkään lisäohjaus- tai lisävoimalaitteen toiminta. Sen on osuttava esteeseen seuraten rataa, joka on kohtisuorassa törmäysesteeseen nähden. Ajoneuvon etuosan pystysuoran keskiviivan ja törmäysseinämän pystysuoran keskiviivan suurin sallittu yhdensuuntaisuusvirhe sivusuunnassa on ±30 cm.

2.4.   Ajoneuvon kunto

2.4.1.   Testattava ajoneuvo on joko varustettava kaikilla tavanomaisilla osilla ja varusteilla, jotka ovat osa sen kuormittamatonta käyttöpainoa, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää tämän vaatimuksen palovaaraan vaikuttavien osien ja varusteiden osalta.

2.4.2.   Jos ajoneuvoa kuljetetaan ulkoisen voimanlähteen avulla, vähintään 90 prosenttia polttoainesäiliön tilavuudesta on täytettävä joko polttoaineella tai syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti vastaavat läheisesti tavallisesti käytettävän polttoaineen tiheyttä ja viskositeettia. Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä.

2.4.3.   Jos ajoneuvoa kuljettaa sen oma moottori, vähintään 90 prosenttia polttoainesäiliön tilavuudesta on oltava täytetty. Kaikki muut nestesäiliöt voidaan täyttää täyteen.

2.4.4.   Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi valmistajan pyynnöstä sallia, että muiden sääntöjen mukaisissa testeissä käytettävää ajoneuvoa (mukaan luettuna testit, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon rakenteeseen) käytetään myös tämän säännön mukaisissa testeissä.

2.5.   Nopeus törmäyshetkellä

Nopeuden on törmäyshetkellä oltava 48,3–53,1 km/h. Jos testi on kuitenkin suoritettu tätä suuremmalla törmäysnopeudella ja ajoneuvo on täyttänyt asetetut ehdot, testi katsotaan hyväksyttäväksi.

2.6.   Mittausvälineet

Kohdassa 2.5 tarkoitetun nopeuden mittaamiseen käytettävän mittausvälineen on annettava täsmälliset tulokset prosentin tarkkuudella.

3.   VASTAAVAT TESTAUSMENETELMÄT

3.1.   Vastaavia testausmenetelmiä saa käyttää, kunhan tässä säännössä tarkoitettuihin edellytyksiin liittyvät arvot voidaan havaita joko pelkästään korvaavan testin avulla tai korvaavan testin tuloksiin perustuvilla laskelmilla.

3.2.   Jos käytetään muuta kuin kohdassa 2 tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.


LIITE IV

Takatörmäystestissä käytettävä menettely

1.   TARKOITUS JA SOVELTAMISALA

1.1.

Testin tarkoituksena on simuloida toisen liikkeessä olevan ajoneuvon törmäämistä testattavan ajoneuvon takaosaan.

2.   ASENNUKSET, MENETTELYT JA MITTAUSLAITTEET

2.1.   Testausalue

Testausalueen on oltava riittävän suuri, jotta sinne voidaan sijoittaa törmäyskappaleen käyttövoimajärjestelmä, jotta törmäyksen kohteena oleva ajoneuvo voi siirtyä ja jotta sinne voidaan sijoittaa testin edellyttämät laitteet. Alueen sen osan, jossa törmäys ja ajoneuvon siirtyminen tapahtuu, on oltava vaakasuora, tasainen ja sileä ja pinnan kitkakertoimen vähintään 0,5.

2.2.   Törmäyskappale

2.2.1.

Törmäyskappaleen on oltava terästä ja rakenteeltaan luja.

2.2.2.

Törmäyspinnan on oltava tasainen, vähintään 2 500 mm leveä ja 800 mm korkea, ja sen reunat on pyöristettävä siten, että kaarevuussäde on 40–50 mm. Törmäyspinta on peitettävä 20 mm paksulla vanerikerroksella.

2.2.3.

Seuraavien vaatimusten on täytyttävä törmäyshetkellä:

2.2.3.1.

Törmäyspinnan on oltava pystysuora ja kohtisuorassa törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon pitkittäiskeskitasoa vastaan.

2.2.3.2.

Törmäyskappaleen kulkusuunnan on oltava olennaisilta osin vaakasuora ja yhdensuuntainen törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon pitkittäiskeskitason kanssa.

2.2.3.3.

Törmäyskappaleen törmäyspinnan pystysuoran keskiviivan ja törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon pitkittäiskeskitason suurin sallittu sivupoikkeama on 300 mm. Lisäksi törmäyspinnan on ulotuttava törmäyksen kohteena olevan ajoneuvon koko leveydelle.

2.2.3.4.

Törmäyspinnan alareunan maavaran on oltava 175 ± 25 mm.

2.3.   Törmäyskappaleen kuljetus

Törmäyskappale voidaan joko kiinnittää vaunuun (liikkuva este), tai se voi olla osa heiluria.

2.4.   Liikkuvaa estettä käytettäessä sovellettavat erityiset määräykset

2.4.1.

Jos törmäyskappale on kiinnitetty vaunuun (liikkuva este) kiinnityslaitteella, kiinnityslaitteen on oltava tukeva eikä se saa muuttaa muotoaan törmäyksen vaikutuksesta. Vaunun on törmäyshetkellä voitava liikkua vapaasti, eikä kuljetuslaitteen toiminta saa tällöin enää olla vaikuttaa siihen.

2.4.2.

Törmäysnopeuden on oltava 35–38 km/h.

2.4.3.

Vaunun ja törmäyslaitteen yhteenlasketun massan on oltava 1 100 ± 20 kg

2.5.   Heiluria käytettäessä sovellettavat erityiset määräykset

2.5.1.

Iskupinnan keskipisteen ja heilurin pyörimisakselin välisen etäisyyden on oltava vähintään 5 m.

2.5.2.

Iskukappaleen on riiputtava vapaasti jäykistä puomeista, joihin se on kiinnitetty lujasti. Näin muodostettu heiluri ei saa muuttaa olennaisesti muotoaan törmäyksen voimasta.

2.5.3.

Heilurissa on oltava pysäytysmekanismi, joka estää iskukappaleen mahdollisen toisen iskun testiajoneuvoon.

2.5.4.

Iskuhetkellä heilurin iskupisteen nopeuden on oltava 35–38 km/h.

2.5.5.

Supistettu massa mr heilurin iskupisteessä määritellään kokonaismassan m, iskupisteen ja pyörimisakselin välisen etäisyyden a (1) sekä painopisteen ja pyörimisakselin välisen etäisyyden l funktioksi, jota kuvaa seuraava yhtälö:

mr = m (1/a)

2.5.6.

Supistetun massan mr on oltava 1 100 ± 20 kg.

2.6.   Törmäyskappaleen massaa ja nopeutta koskevat yleiset määräykset

Jos testi on suoritettu kohtien 2.4.2 ja 2.5.4 mukaisia törmäysnopeuksia suuremmalla törmäysnopeudella ja/tai kohtien 2.4.3 ja 2.5.6 mukaisia massoja suuremmalla massalla ja ajoneuvo on täyttänyt asetetut vaatimukset, testi katsotaan hyväksyttäväksi.

2.7.   Testattavan ajoneuvon kunto

2.7.1.

Testattava ajoneuvo on joko varustettava kaikilla tavanomaisilla osilla ja varusteilla, jotka ovat osa sen kuormittamatonta käyttöpainoa, tai sen on oltava sellaisessa kunnossa, että se täyttää tämän vaatimuksen palovaaraan vaikuttavien osien ja varusteiden osalta.

2.7.2.

Polttonestesäiliö täytetään vähintään 90 prosenttiin tilavuudestaan joko polttoaineella tai syttymättömällä nesteellä, jonka tiheys ja viskositeetti vastaavat läheisesti tavallisesti käytettävän polttoaineen tiheyttä ja viskositeettia. Kaikki muut järjestelmät (jarrunestesäiliöt, jäähdytin jne.) voivat olla tyhjiä.

2.7.3.

Vaihteen kytkeminen ja jarrujen käyttäminen sallitaan.

2.7.4.

Valmistajan pyynnöstä myönnetään seuraava poikkeus:

2.7.4.1.

Testien suorittamisesta vastaava tekninen tutkimuslaitos voi sallia, että muiden sääntöjen mukaisissa testeissä käytettävää ajoneuvoa (mukaan luettuna testit, jotka voivat vaikuttaa ajoneuvon rakenteeseen) käytetään myös tämän säännön mukaisissa testeissä.

2.7.4.2.

Ajoneuvon painoa voidaan lisätä enintään 10 prosenttia sen kuormaamattomasta painosta käyttäen lisäpainoja, jotka on kiinnitetty tiukasti ajoneuvon rakenteeseen niin, etteivät ne vaikuta matkustamon rakenteiden käyttäytymiseen testin aikana.

2.8.   Mittausvälineet

Kohdissa 2.4.2 ja 2.5.4 tarkoitetun nopeuden mittaamiseen käytettävän mittausvälineen on annettava täsmälliset tulokset prosentin tarkkuudella.

3.   VASTAAVAT TESTAUSMENETELMÄT

3.1.

Vastaavia testausmenetelmiä saa käyttää, kunhan tässä säännössä tarkoitettuihin edellytyksiin liittyvät arvot voidaan havaita joko pelkästään korvaavan testin avulla tai korvaavan testin tuloksiin perustuvilla laskelmilla.

3.2.

Jos käytetään muuta kuin kohdassa 2 tarkoitettua menetelmää, sen vastaavuus on osoitettava.


(1)  Etäisyys a on yhtä suuri kuin kyseisen synkronoidun heilurin pituus.


LIITE V

MUOVISTEN POLTTOAINESÄILIÖIDEN TESTAAMINEN

1.   TÖRMÄYSKESTÄVYYS

1.1.

Säiliö on täytettävä kokonaan vesi-glykoli-seoksella tai muulla nesteellä, jolla on alhainen jäätymispiste ja joka ei muuta säiliön valmistusmateriaalin ominaisuuksia. Tämän jälkeen säiliölle on suoritettava puhkaisutesti.

1.2.

Testin aikana säiliön lämpötilan on oltava 233 K ± 2 K (–40 °C ± 2 °C).

1.3.

Testissä on käytettävä heilurilla varustettua iskutestilaitetta. Iskukappaleen on oltava valmistettu teräksestä ja sen on oltava muodoltaan pyramidi, jossa on tasasivuiset kolmiopinnat ja neliön muotoinen pohja ja jonka huippu ja reunat on pyöristetty 3 mm säteeseen. Heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa, heilurin iskupisteen on oltava yhtenevä pyramidin painopisteen kanssa, ja etäisyyden heilurin pyörähdysakselista on oltava 1 m. Heilurin kokonaismassan on oltava 15 kg. Heilurin liike-energian on iskuhetkellä oltava vähintään 30 Nm ja niin lähellä tätä arvoa kuin mahdollista.

1.4.

Testit on suoritettava säiliön sellaisille kohdille, joiden katsotaan olevan alttiita vaurioille edestä tai takaa tapahtuvassa törmäyksessä. Vaurioille alttiita kohtia ovat ne, jotka ovat vähiten suojattuja tai heikoimpia, kun otetaan huomioon säiliön muoto tai tapa, jolla se on asennettu ajoneuvoon. Laboratorioiden valitsemat kohdat on ilmoitettava testausselosteessa.

1.5.

Säiliö on testin aikana pidettävä paikoillaan kiinnikkeillä, jotka sijaitsevat iskun puoleisen sivun vastakkaisilla sivuilla. Testin seurauksena ei saa syntyä minkäänlaisia vuotoja.

1.6.

Valmistajan valinnan mukaan voidaan kaikki iskutestit suorittaa yhdelle säiliölle tai kukin testi eri säiliölle.

2.   MEKAANINEN KESTÄVYYS

Säiliölle on suoritettava tiiviyttä ja muotojäykkyyttä koskevat testit tämän säännön kohdassa 6.1 vahvistetuissa olosuhteissa. Säiliö ja sen lisälaitteet on kiinnitettävä testilaitteeseen tavalla, joka vastaa niiden asennustapaa siinä ajoneuvossa, johon säiliö on tarkoitettu, tai itse ajoneuvoon taikka ajoneuvon osan muodostamaan testilaitteeseen. Valmistajan pyynnöstä ja teknisen tutkimuslaitoksen suostumuksella säiliö voidaan testata myös testilaitetta käyttämättä. Testinesteenä on käytettävä vettä, jonka lämpötila on 326 K (53 °C) ja joka täyttää säiliön kokonaan. Säiliöön on kohdistettava suhteellinen sisäinen paine, joka on kaksinkertainen käytettyyn työpaineeseen verrattuna ja joka tapauksessa vähintään 30 baaria lämpötilassa 326 K ± 2 K (53 °C ± 2 °C). Painetta on pidettävä yllä viiden tunnin ajan. Testin aikana säiliö ja sen lisälaitteet eivät saa haljeta tai vuotaa, mutta sen muoto saa muuttua pysyvästi.

3.   POLTTOAINEENLÄPÄISEVYYS

3.1.

Läpäisevyystestissä on käytettävä joko säännön nro 83 liitteessä IX määriteltyä vertailupolttoainetta tai kaupallista korkeaoktaanista polttoainetta. Jos säiliö on suunniteltu käytettäväksi ainoastaan dieselmoottorilla varustetuissa ajoneuvoissa, se on täytettävä dieselpolttoaineella.

3.2.

Ennen testiä säiliö on täytettävä testipolttoaineella 50 prosenttiin tilavuudestaan ja sitä on säilytettävä sulkemattomana ilmanlämpötilassa 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C), kunnes painonmenetys aikayksikköä kohden on vakio. Tämä valmisteleva säilytys saa kuitenkin kestää enintään neljä viikkoa.

3.3.

Tämän jälkeen säiliö on tyhjennettävä ja täytettävä uudelleen testipolttoaineella 50 prosenttiin asti sen tilavuudesta, minkä jälkeen säiliö on suljettava ilmatiiviisti ja sitä on säilytettävä 313 K ± 2 K (40 °C ± 2 °C) lämpötilassa. Painetta on säädettävä, kun säiliön sisältö on saavuttanut testilämpötilan. Kahdeksan viikon testijakson kuluessa määritellään painonmenetys, joka johtuu testijakson aikana tapahtuneesta diffuusiosta. Suurin sallittu keskimääräinen polttoaineenmenetys on 20 g 24 tunnin testiaikaa kohden.

3.4.

Jos diffuusion aiheuttama painonmenetys on suurempi kuin kohdassa 3.3 ilmoitettu arvo, on kyseisessä kohdassa kuvattu testi tehtävä uudelleen samalle säiliölle diffuusion aiheuttaman painonmenetyksen määrittelemiseksi lämpötilassa 296 K ± 2 K (23 °C ± 2 °C) mutta muutoin samoissa olosuhteissa. Näin mitattu painonmenetys saa olla enintään 10 g 24 tuntia kohden.

4.   POLTTOAINEENKESTÄVYYS

Kohdassa 3 kuvatun testin jälkeen säiliön on edelleen täytettävä kohdissa 1 ja 2 vahvistetut vaatimukset.

5.   PALONKESTÄVYYS

Säiliölle on tehtävä seuraavat testit:

5.1.

Säiliö, joka on kiinnitetty samalla tavoin kuin ajoneuvossa, on altistettava tulelle kahden minuutin ajaksi. Säiliöstä ei saa vuotaa polttonestettä.

5.2.

Polttoaineella täytetyille erilaisille säiliöille on tehtävä kolme erillistä testiä seuraavasti:

5.2.1.

Jos säiliö on suunniteltu asennettavaksi joko ottomoottorilla tai dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, on suoritettava kolme testiä siten, että säiliöt on täytetty korkeaoktaanisella polttoaineella.

5.2.2.

Jos säiliö on suunniteltu asennettavaksi ainoastaan dieselmoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin, on suoritettava kolme testiä siten, että säiliöt on täytetty dieselpolttoaineella.

5.2.3.

Säiliö lisälaitteineen on kutakin testiä varten kiinnitettävä testilaitteeseen, jossa pyritään jäljittelemään todellisia asennusolosuhteita niin pitkälle kuin mahdollista. Menetelmän, jolla säiliö kiinnitetään testilaitteeseen, on vastattava kyseisiä ajoneuvoa koskevia eritelmiä. Huomioon on otettava kaikki ajoneuvon osat, jotka suojaavat säiliötä ja sen lisälaitteita tulelta tai jotka vaikuttavat millään tavoin tulen etenemiseen, samoin kuin säiliöön asennetut eritelmien mukaiset komponentit ja tulpat. Kaikkien aukkojen on oltava suljettuina testin aikana, mutta huohotusjärjestelmän on oltava toiminnassa. Välittömästi ennen testin alkua säiliö on täytettävä määritellyllä polttoaineella 50 prosenttiin tilavuudestaan.

5.3.

Liekki, jolle säiliö altistetaan, on tuotettava polttamalla astiassa ottomoottoreille tarkoitettua kaupallista polttoainetta (jäljempänä ”polttoaine”). Astiaan on kaadettava polttoainetta määrä, joka riittää liekin pitämiseen yllä vapaissa palo-olosuhteissa koko testimenettelyn ajan.

5.4.

Astian mittasuhteiden on oltava sellaiset, että varmistetaan polttoainesäiliön sivujen altistuminen tulelle. Astian on siksi ulotuttava säiliön laitojen yli vaakatasossa vähintään 20 cm mutta enintään 50 cm. Astian sivuseinät saavat ulottua enintään 8 cm korkeammalle kuin polttoaineen taso testin alkaessa.

5.5.

Polttoaineella täytetty astia asetetaan säiliön alle siten, että välimatka astiassa olevan polttoaineen pinnasta säiliön pohjaan vastaa polttonestesäiliön suunniteltua korkeutta tien pinnasta kuormaamattomalla massalla (ks. kohta 7.4). Joko astian tai testilaitteen tai molempien on oltava vapaasti liikuteltavissa.

5.6.

Testin C-vaiheen aikana astia on peitettävä suojuksella, joka on asetettu 3 cm ± 1 cm polttoainetason yläpuolelle. Suojuksen on oltava valmistettu lisäyksessä 2 kuvatusta tulenkestävästä materiaalista. Tiilien välissä ei saa olla rakoja, ja ne on tuettava polttoaineastian yläpuolelle siten, etteivät tiilissä olevat reiät tukkeudu. Kehikon pituuden ja leveyden on oltava 2–4 cm astian sisämittoja pienemmät siten, että kehikon ja astian seinän väliin jää 1–2 cm levyinen ilmanvaihdon mahdollistava rako.

5.7.

Jos testi tehdään ulkotiloissa, on varattava riittävä suoja tuulta vastaan, eikä tuulen nopeus polttoaineastian tasolla saa olla suurempi kuin 2,5 km/h. Ennen testiä suojus lämmitetään lämpötilaan 308 K ± 5 K (35 °C ± 5 °C). Tulenkestävät tiilet voidaan kastella samanlaisten testiolosuhteiden varmistamiseksi kussakin peräkkäisessä testissä.

5.8.

Testin on oltava nelivaiheinen (ks. lisäys 1).

5.8.1.

Vaihe A: Esilämmitys (kuva 1)

Astiassa oleva polttoaine sytytetään vähintään 3 m etäisyydellä testattavasta säiliöstä. 60 sekunnin esilämmitysvaiheen jälkeen astia asetetaan polttonestesäiliön alle.

5.8.2.

Vaihe B: Suora altistaminen tulelle (kuva 2)

Säiliö altistetaan vapaasti palavan polttoaineen tulelle 60 sekunnin ajan.

5.8.3.

Vaihe C: Epäsuora altistaminen tulelle (kuva 3)

Välittömästi vaiheen B päättymisen jälkeen asetetaan suojus paloastian ja säiliön väliin. Säiliö altistetaan tälle vaimennetulle tulelle 60 sekunnin ajan.

5.8.4.

Vaihe D: Testin päättäminen (kuva 4)

Suojuksella peitetty palava astia siirretään alkuperäiseen asemaansa (vaihe A). Jos säiliö on testin päätyttyä tulessa, se on välittömästi sammutettava.

5.9.

Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliöstä ei vuoda polttonestettä.

6.   KUUMANKESTÄVYYS

6.1.

Testissä käytettävän laitteen on vastattava säiliön asennustapaa ajoneuvossa, myös säiliön huohotusjärjestelmän toimintatavan kannalta.

6.2.

Säiliö, joka on täytetty lämpötilaltaan 293 K (20 °C) olevalla vedellä 50 prosenttiin tilavuudestaan, altistetaan ilmanlämpötilalle 368 K ± 2 K (95 °C ± 2 °C) yhden tunnin ajan.

6.3.

Testin tulosten katsotaan olevan tyydyttäviä, jos säiliö ei testin jälkeen vuoda tai ole muuttanut merkittävästi muotoaan.

7.   POLTTOAINESÄILIÖN MERKINNÄT

Säiliöön on kiinnitettävä tuotenimi tai -merkki, jonka on oltava häviämätön ja selvästi luettavissa säiliöstä, kun säiliö on asennettuna ajoneuvoon.

Lisäys 1

Tulenkestävyystesti

Kuvio 1

Vaihe A: Esilämmitys

Image

Kuvio 2

Vaihe B: Suora altistaminen tulelle

Image

Kuvio 3

Vaihe C: Epäsuora altistaminen tulelle

Image

Kuvio 4

Vaihe D: Testin päättäminen

Image

Lisäys 2

Tulenkestävien tiilien mitat ja tekniset tiedot

Image

Tulenkestävyys (Seger-Kegel)

SK 30

Al2O3-pitoisuus

30–33 prosenttia

Huokoisuus (Po)

20–22 tilavuusprosenttia

Tiheys

1 900–2 000 kg/m3

Rei’itetty pinta-ala

44,18 prosenttia


Top