32023R2053

EUR-Lex

Access to European Union law

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - 2023/2053 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32023R2053

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/2053, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, tonnikalan monivuotisen hoitosuunnitelman vahvistamisesta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetusten (EY) N:o 1936/2001, (EU) 2017/2107 ja (EU) 2019/833 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 2016/1627 kumoamisesta

PE/52/2023/INIT

EUVL L 238, 27.9.2023, p. 1–64 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 23/05/2024

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/2053/oj

HTML

PDF

Official Journal

27.9.2023

Euroopan unionin virallinen lehti

L 238/1

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/2053,

annettu 13 päivänä syyskuuta 2023,

tonnikalan monivuotisen hoitosuunnitelman vahvistamisesta Itä-Atlantilla ja Välimerellä, asetusten (EY) N:o 1936/2001, (EU) 2017/2107 ja (EU) 2019/833 muuttamisesta sekä asetuksen (EU) 2016/1627 kumoamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)	Yksi yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteista on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 (3) mukaisesti turvata, että meren elollisten luonnonvarojen hyödyntäminen tarjoaa kestäviä taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja.

(2)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 98/392/EY (4) Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen sekä sopimuksen hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta; kyseiset sopimukset sisältävät meren elollisten luonnonvarojen säilyttämistä ja hoitoa koskevia periaatteita ja sääntöjä. Unioni osallistuu kansainvälisillä vesillä ponnisteluihin kalakantojen säilyttämiseksi osana laajempia kansainvälisiä velvoitteitaan.

(3)	Unioni on Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (5), jäljempänä ’yleissopimus’, sopimuspuoli.

(4)

Yleissopimuksella perustettu Kansainvälinen Atlantin tonnikalojen suojelukomissio (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas), jäljempänä ’ICCAT’, hyväksyi vuonna 2018 pitämässään 21. erityiskokouksessa suosituksen 18-02 Itä-Atlantilla ja Välimerellä toteutettavasta tonnikalan monivuotisesta hoitosuunnitelmasta, jäljempänä ’hoitosuunnitelma’. Hoitosuunnitelma noudattaa ICCAT:n pysyvän tutkimus- ja tilastokomitean, jäljempänä ’SCRS’, ohjetta, jonka mukaan ICCAT:n olisi vahvistettava kannalle monivuotinen hoitosuunnitelma vuonna 2018, koska kannan nykyinen tila ei enää näytä edellyttävän suosituksessa 17-07, jolla muutettiin suositusta 14-04, vahvistetun tonnikalan elvytyssuunnitelman mukaisesti käyttöön otettuja kiireellisiä toimenpiteitä, mutta olisi vältettävä heikentämästä nykyisiä seuranta- ja valvontatoimenpiteitä.

(5)	ICCAT:n suosituksella 18-02 kumotaan suositus 17-07, joka saatettiin osaksi unionin oikeutta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1627 (6).

(6)

ICCAT hyväksyi vuonna 2019 pidetyssä 26. sääntömääräisessä kokouksessaan suosituksen 19-04, jolla muutetaan suosituksessa 18-02 vahvistettua monivuotista hoitosuunnitelmaa. ICCAT:n suosituksella 19-04 kumotaan ja korvataan suositus 18-02. Suositus 19-04 olisi saatettava osaksi unionin oikeutta tällä asetuksella.

(7)

Tällä asetuksella olisi myös pantava täysimääräisesti tai tapauksen mukaan osittain täytäntöön ICCAT:n suositus 06-07 tonnikalankasvatuksesta, 18-10 alusten seurantajärjestelmiä koskevista vähimmäisvaatimuksista ICCAT-yleissopimusalueella, 96-14 Atlantin tonnikalan ja Pohjois-Atlantin miekkakalan saalisrajoitusten noudattamisesta, 13-13 sellaisen ICCAT:n alusrekisterin perustamisesta, johon kirjataan alukset, joiden suurin pituus on vähintään 20 metriä ja joilla on lupa toimia yleissopimusalueella ja 16-15 jälleenlaivauksesta.

(8)

Alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävien unionin kantojen on perustuttava parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin, jotta voidaan varmistaa kalavarojen hoito yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteiden mukaisesti noudattaen erityisesti tavoitetta palauttaa kalakannat asteittain kestävän enimmäistuoton varmistavaa biomassatasoa suuremmaksi ja pitää ne tällaisella tasolla sekä tavoitetta luoda edellytykset taloudellisesti kannattavalle ja kilpailukykyiselle kalastusalan pyynti- ja jalostusteollisuudelle ja maalla toteutettavalle kalastukseen liittyvälle toiminnalle. SCRS:n lokakuussa 2018 laatiman kertomuksen mukaan tonnikalan saaliit, kun kalastuskuolevuus on F0,1, ovat linjassa kestävän enimmäistuoton mukaisen kalastuskuolevuuden (Fmsy) kanssa. Kannan biomassan katsotaan olevan tasolla, jolla varmistetaan kestävä enimmäistuotto. Biomassan arvo B0,1 vaihtelee tasolta, joka ylittää kyseisen tason keskitasoisen ja matalan rekrytointitason osalta, tasolle, joka alittaa kyseisen tason korkean rekrytointitason osalta.

(9)

Hoitosuunnitelmassa otetaan huomioon erityyppisten pyydysten ja kalastusmenetelmien erityisominaisuudet. Hoitosuunnitelman täytäntöönpanossa unionin ja jäsenvaltioiden olisi edistettävä rannikkokalastusta ja valikoivien ja nykyistä vähemmän ympäristövaikutuksia aiheuttavien pyydysten ja kalastusmenetelmien sekä erityisesti perinteisessä kalastuksessa ja perinteisessä pienimuotoisessa kalastuksessa käytettävien pyydysten ja menetelmien käyttöä paikallistalouksien kohtuullisen elintason tukemiseksi.

(10)

Olisi otettava huomioon pienimuotoisen ja perinteisen pienimuotoisen kalastuksen erityispiirteet ja tarpeet. ICCAT:n suosituksen 19-04 asiaa koskevilla määräyksillä poistetaan pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien alusten tonnikalan kalastuksen esteet, minkä lisäksi jäsenvaltioiden olisi pyrittävä niille asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan nojalla kuuluvien velvoitteiden mukaisella tavalla paremmin varmistamaan kalastusmahdollisuuksien oikeudenmukainen ja avoin jakaminen pienimuotoista kalastusta harjoittavien, perinteistä pienimuotoista kalastusta harjoittavien ja suurempien laivastojen kesken.

(11)

Yhteisen kalastuspolitiikan noudattamisen varmistamiseksi on annettu unionin säädöksiä sellaisen valvonta-, tarkastus- ja täytäntöönpanojärjestelmän perustamiseksi, joka käsittää myös laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen vastaiset toimet. Erityisesti neuvoston asetuksella (EY) N:o 1224/2009 (7) perustetaan valvontaa, tarkastuksia ja täytäntöönpanon valvontaa koskeva, kokonaisvaltaista ja yhdennettyä lähestymistapaa noudattava unionin järjestelmä, jonka tarkoituksena on varmistaa kaikkien yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen. Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011 (8) vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1005/2008 (9) vahvistetaan yhteisön järjestelmä laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi. Kyseisiin asetuksiin sisältyy jo säännöksiä, jotka kattavat useita ICCAT:n suosituksessa 19-04 vahvistettuja toimenpiteitä, kuten kalastuslisenssit ja -luvat sekä tietyt alusten satelliittiseurantajärjestelmää koskevat säännöt. Sen vuoksi tämän asetuksen ei ole tarpeen sisältää kyseisiä toimenpiteitä kattavia säännöksiä.

(12)	Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 vahvistetaan säilyttämisen vähimmäisviitekoon käsite. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi ICCAT:n käyttämä vähimmäiskoon käsite olisi saatettava osaksi unionin oikeutta säilyttämisen vähimmäisviitekokona.

(13)

ICCAT:n suosituksen 19-04 mukaan tonnikalat, jotka on pyydetty ja jotka ovat alle säilyttämisen vähimmäisviitekoon, on heitettävä pois. Sama koskee tonnikalasaaliita, jotka ylittävät vuotuisissa kalastussuunnitelmissa vahvistetut sivusaalisrajoitukset. Unionille ICCAT:n puitteissa kuuluvien kansainvälisten velvoitteiden noudattamiseksi komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/98 (10) 4 artiklassa säädetään poikkeuksista asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdan mukaiseen tonnikalan purkamisvelvoitteeseen. Delegoidulla asetuksella (EU) 2015/98 pannaan täytäntöön tietyt suosituksen 19-04 määräykset, joissa vahvistetaan velvoite heittää pois aluksella oleva tonnikala, siltä osin kuin sen määrä ylittää alukselle jaetun kiintiön tai sivusaaliiden sallitun enimmäismäärän. Kyseisen delegoidun asetuksen soveltamisalaan kuuluvat myös virkistyskalastusta harjoittavat alukset. Näin ollen tällaisten poisheittämis- ja vapauttamisvelvoitteiden ei tarvitse kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan, ja tämä asetus ei rajoita delegoidun asetuksen (EU) 2015/98 vastaavien määräysten soveltamista.

(14)

Vuoden 2018 vuosikokouksessa yleissopimuksen sopimuspuolet totesivat tarpeen tehostaa tiettyjen tonnikalaan kohdistuvien toimien valvontaa. Tämän tavoitteen mukaisesti kyseisessä kokouksessa sovittiin, että kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien yleissopimuksen sopimuspuolten olisi varmistettava kasvatusaltaaseensiirtotoimien täysi jäljitettävyys ja niiden olisi tehtävä riskianalyysiin perustuvia satunnaistarkastuksia.

(15)

Sähköisestä tonnikalan saalisasiakirjasta, jäljempänä ’eBCD-asiakirja’, säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 640/2010 (11), jolla pannaan täytäntöön suosituksen 08-12 muuttamisesta annettu ICCAT:n suositus 09-11. ICCAT:n suositukset 17-09 ja 11-20 eBCD-asiakirjojen soveltamisesta on hiljattain kumottu ICCAT:n suosituksilla 18-12 ja 18-13. Tästä syystä asetus (EU) N:o 640/2010 on vanhentunut, ja komissio on hyväksynyt ehdotuksen uudeksi asetukseksi, jolla pannaan täytäntöön uusimmat eBCD-asiakirjoja koskevat ICCAT:n säännöt. Tämän vuoksi tässä asetuksessa ei olisi viitattava asetukseen (EU) N:o 640/2010 vaan yleisemmin ICCAT:n suosittamaan saaliinkirjausohjelmaan.

(16)

Ottaen huomioon, että ICCAT:n sopimuspuolet muuttavat usein tiettyjä ICCAT:n suosituksia, ja niitä todennäköisesti muutetaan edelleen tulevaisuudessa, jotta hoitosuunnitelman muutoksia tai lisäyksiä koskevat tulevat ICCAT:n suositukset voidaan saattaa nopeasti osaksi unionin oikeutta, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat seuraavia seikkoja: tietojen ilmoittamisen määräajat, kalastuskaudet; poikkeukset kiellosta siirtää käyttämättömät kiintiöt seuraavalle vuodelle; säilyttämisen vähimmäisviitekoot; prosenttiluvut ja parametrit, komissiolle toimitettavat tiedot; kansallisten ja alueellisten tarkkailijoiden tehtävät, syyt kalojen siirtoluvan epäämiseksi; syyt saaliiden takavarikointiin ja määräykseen vapauttaa kalat. Lisäksi unionia ICCAT:n kokouksissa edustava komissio hyväksyy joka vuosi joukon puhtaasti teknisiä ICCAT:n suosituksia, jotka koskevat erityisesti kapasiteetin rajoituksia, kalastuspäiväkirjaa koskevia vaatimuksia, saalisilmoituslomakkeita, jälleenlaivausilmoituksia ja ICCAT:n siirtoilmoituksia, kalastusluvissa mainittavia vähimmäistietoja ja kalastusalusten vähimmäislukumäärää ICCAT:n yhteisen kansainvälisen tarkastusjärjestelmän yhteydessä; tarkastuksia ja tarkkailijoita koskevan järjestelmän eritelmiä, videotallennusten vaatimuksia, vapauttamisprotokollia, kuolleiden kalojen käsittelyyn sovellettavia vaatimuksia, kasvatusaltaaseensiirtoilmoituksia tai alusten satelliittiseurantajärjestelmiä koskevia vaatimuksia, jotka olisi saatettava osaksi unionin oikeutta tämän asetuksen liitteillä I–XV. Sen vuoksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen liitteiden I–XV muuttamiseksi tai täydentämiseksi muutettujen tai täydennettyjen ICCAT:n suositusten mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (12) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(17)

ICCAT mukauttaa dynaamisesti tonnikalan kalastusta koskevia suosituksiaan, eli koskien pyyntiin, siirtoon, kuljetukseen, kasvatusaltaaseen siirtoon, kasvatukseen, nostoon ja kiintiöjärjestelmän puitteissa tehtäviin siirtoihin liittyviä toimia. Kalastuksen valvontaa ja hoitoa varten kehitetään jatkuvasti sellaisia uusia tekniikoita, kuten stereokamerajärjestelmät ja vaihtoehtoiset menetelmät, joita jäsenvaltioiden on käytettävä yhdenmukaisesti. Vastaavasti voi olla tarpeen kehittää myös menettelyohjeita, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita noudattamaan tällä asetuksella osaksi unionin oikeutta saatettuja ICCAT:n sääntöjä. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa elävien tonnikalojen kiintiöjärjestelmän puitteissa tehtäviä siirtoja, siirtotoimia ja kasvatusaltaaseensiirtotoimia koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (13) mukaisesti.

(18)	Tässä asetuksessa tarkoitetut delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset eivät vaikuta ICCAT:n tulevien suositusten saattamiseen osaksi unionin oikeutta tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen.

(19)

Koska tällä asetuksella luodaan uusi ja kattava tonnikalan hoitosuunnitelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2017/2107 (14) ja (EU) 2019/833 (15) vahvistetut tonnikalaa koskevat säännökset olisi kumottava. Asetuksen (EU) 2017/2107 43 artiklan sisällöstä se osa, joka vastaa Välimeren miekkakalaa, on sisällytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/1154 (16). Myös eräät asetuksen (EY) N:o 1936/2001 (17) säännökset olisi kumottava. Sen vuoksi asetukset (EY) N:o 1936/2001, (EU) 2017/2107 ja (EU) 2019/833 olisi muutettava vastaavasti.

(20)	ICCAT:n suosituksella 18-02 kumottiin suositus 17-07, koska kannan tila ei enää edellyttänyt kyseisessä suosituksessa vahvistetun tonnikalan elvytyssuunnitelman mukaisia kiireellisiä toimenpiteitä. Sen vuoksi asetus (EU) 2016/1627, jolla elvytyssuunnitelma pantiin täytäntöön, olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan yleiset säännöt, jotka koskevat Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission, jäljempänä ’ICCAT’, hyväksymän, Itä-Atlantilla ja Välimerellä toteutettavan tonnikalan (Thunnus thynnus) monivuotisen hoitosuunnitelman yhtenäistä ja tehokasta täytäntöönpanoa unionissa.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan

unionin kalastusaluksiin sekä virkistyskalastusta harjoittaviin unionin aluksiin, jotka

i)	pyytävät tonnikalaa yleissopimusalueella, ja

ii)	jälleenlaivaavat tai kuljettavat, myös yleissopimusalueen ulkopuolella, yleissopimusalueelta pyydettyä tonnikalaa;

b)	unionin kalanviljelylaitoksiin;

c)	kolmansien maiden kalastusaluksiin ja virkistyskalastusta harjoittaviin kolmansien maiden aluksiin, jotka toimivat unionin vesillä ja pyytävät tonnikalaa yleissopimusalueella;

d)	kolmansien maiden aluksiin, jotka tarkastetaan jäsenvaltion satamissa ja joilla kuljetetaan yleissopimusalueella pyydettyä tonnikalaa tai unionin vesillä pyydetystä tonnikalasta peräisin olevia kalastustuotteita, joita ei ole aiemmin purettu aluksesta tai jälleenlaivattu satamissa.

3 artikla

Tavoite

Tämän asetuksen tavoitteena on toteuttaa ICCAT:n hyväksymä tonnikalan monivuotinen hoitosuunnitelma, jonka tarkoituksena on säilyttää tonnikalan kestävän enimmäistuoton mahdollistava biomassataso.

4 artikla

Suhde muihin unionin säädöksiin

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta muiden kalastusalaa koskevien unionin säädösten, erityisesti seuraavien säädösten, soveltamista:

1)	asetus (EY) N:o 1224/2009;

2)	asetus (EY) N:o 1005/2008;

3)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (18);

4)	asetus (EU) 2017/2107;

5)	Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241 (19).

5 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)	’ICCAT:llä’ Kansainvälistä Atlantin tonnikalojen suojelukomissiota (International Commission for the Conservation of Atlantic Tunas);

2)	’yleissopimuksella’ kansainvälistä yleissopimusta Atlantin tonnikalojen suojelusta;

’kalastusaluksella’ mitä tahansa moottorikäyttöistä alusta, jota käytetään tonnikalavarojen kaupallisessa hyödyntämistarkoituksessa, mukaan luettuina pyyntialukset, kalanjalostusalukset, tukialukset, hinausalukset, jälleenlaivausalukset, tonnikalatuotteiden kuljetukseen varustetut kuljetusalukset ja apualukset konttialuksia lukuun ottamatta;

4)	’elävällä tonnikalalla’ tonnikalaa, joka pidetään elossa tietyn ajan tonnikalarysässä tai joka siirretään elävänä kalanviljelylaitokseen;

5)	’SCRS:llä’ ICCAT:n pysyvää tutkimus- ja tilastokomiteaa;

6)	’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastusta, jossa hyödynnetään meren elollisia luonnonvaroja;

7)	’urheilukalastuksella’ ei-kaupallista kalastusta, jonka harjoittajat kuuluvat kansalliseen urheilujärjestöön tai joilla on kansallinen urheilukalastuslupa;

8)	’hinausaluksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään altaiden hinaamiseen;

9)	’jalostusaluksella’ alusta, jolla kalastustuotteille tehdään yksi tai useampia seuraavista toimenpiteistä ennen tuotteiden pakkaamista: fileointi tai viipalointi, jäädytys ja/tai jalostus;

10)	’apualuksella’ mitä tahansa alusta, jota käytetään kuolleiden (jalostamattomien) tonnikalojen kuljettamiseen kuljetus- tai kasvatusaltaasta, kurenuotasta tai tonnikalarysästä nimettyyn satamaan ja/tai jalostusalukseen;

11)	’tonnikalarysällä’ pohjaan ankkuroitua kiinteää pyydystä, jossa on yleensä aitaverkko, joka johdattaa kalat tonnikalarysän suljettuun peräosaan tai suljettuihin peräosiin, jossa tai joissa tonnikalaa pidetään ennen nostoa tai kasvatusta;

12)	’kurenuotalla’ saartopyydystä, jonka pohja kurotaan umpeen verkon pohjassa olevalla kurevaijerilla, joka kulkee pohjaköyden kanssa renkaiden läpi ja jonka avulla verkko voidaan kuroa umpeen;

13)	’kasvatusaltaaseen siirrolla’ elävien tonnikalojen siirtämistä kuljetusaltaasta tai tonnikalarysästä altaaseen kasvatettavaksi tai lihotettavaksi;

14)	’pyyntialuksella’ alusta, jota käytetään tonnikalavarojen kaupallisessa pyyntitarkoituksessa;

15)

’kalanviljelylaitoksella’ merialuetta, joka on selvästi määritelty maantieteellisin koordinaatein ja jota käytetään tonnikalarysillä ja/tai kurenuotta-aluksilla pyydetyn tonnikalan lihotukseen tai kasvatukseen; kalanviljelylaitoksella voi olla useita kalanviljelypaikkoja, jotka kaikki määritellään maantieteellisin koordinaatein niin, että monikulmion jokaisen pisteen pituus- ja leveysasteet on selkeästi määritelty;

16)	’kasvatuksella’ tai ’lihotuksella’ tonnikalan siirtämistä kasvatusaltaisiin kalanviljelylaitoksilla ja kalojen sen jälkeistä ruokkimista niiden lihottamiseksi ja kokonaisbiomassan lisäämiseksi;

17)	’nostolla’ tonnikalan tappamista kalanviljelylaitoksilla tai tonnikalarysissä;

18)	’stereokameralla’ kameraa, jossa on vähintään kaksi objektiivia ja jossa on erillinen kuva-anturi tai filmiruutu kummallekin objektiiville, mikä mahdollistaa kolmiulotteisten kuvien ottamisen kalan pituuden mittaamiseksi ja tonnikalojen lukumäärän ja painon selvittämiseksi mahdollisimman tarkkaan;

19)

’pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävällä aluksella’ pyyntialusta, jolla on vähintään kolme seuraavista viidestä ominaisuudesta:

a)	aluksen suurin pituus on alle 12 metriä;

b)	aluksella harjoitetaan kalastusta yksinomaan lippujäsenvaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä;

c)	kalastusmatkojen kesto on alle 24 tuntia;

d)	miehistön jäsenmäärä on enintään neljä henkeä; tai

e)	aluksella harjoitetaan kalastusta käyttäen valikoivia pyyntimenetelmiä, jotka aiheuttavat vähemmän ympäristövaikutuksia;

20)	’yhteisellä kalastustoimella’ kahden tai useamman kurenuotta-aluksen välistä tointa, jonka yhteydessä yhden kurenuotta-aluksen saalis osoitetaan yhteen tai useampaan kurenuotta-alukseen ennalta sovitun jakoperusteen mukaisesti;

21)	’aktiivisella kalastuksella’ pyyntialuksella harjoitettua tonnikalan kohdennettua kalastusta tietyn kalastuskauden aikana;

22)	’BCD-asiakirjalla’ tonnikalan saalisasiakirjaa;

23)	’eBCD-asiakirjalla’ sähköistä tonnikalan saalisasiakirjaa;

24)	’yleissopimusalueella’ yleissopimuksen 1 artiklassa määriteltyä maantieteellistä aluetta;

25)	’jälleenlaivauksella’ kaikkien tai joidenkin kalastusaluksilla olevien kalastustuotteiden purkamista toiseen kalastusalukseen; kuolleiden tonnikalojen purkamista kurenuotta-aluksesta, tonnikalarysästä tai hinausalukselta apualukseen ei kuitenkaan pidetä jälleenlaivauksena;

26)	’kontrollisiirrolla’ lisäsiirtoa, joka suoritetaan siirrettävien kalojen lukumäärän todentamiseksi kalastuksen/kalanviljelyn harjoittajien tai valvontaviranomaisten pyynnöstä;

27)	’valvontakameralla’ stereokameraa ja/tai tavanomaista videokameraa, jolla harjoitetaan tässä asetuksessa säädettyä valvontaa;

28)	’sopimuspuolella’ yleissopimuksen sopimuspuolta tai yhteistyötä tekevää muuta kuin sopimuspuolta, yhteisöä tai kalastusyhteisöä;

29)	’suurella pelagisella pitkäsiima-aluksella’ suurimmalta pituudeltaan yli 24 metrin pituista pelagista pitkäsiima-alusta;

30)

’siirrolla’

a)	elävien tonnikalojen siirtämistä pyyntialuksen verkosta kuljetusaltaaseen;

b)	elävien tonnikalojen siirtämistä yhdestä kuljetusaltaasta toiseen;

c)	eläviä tonnikaloja sisältävän altaan siirtämistä yhdeltä hinausalukselta toiselle;

d)	eläviä tonnikaloja sisältävän altaan siirtämistä yhdeltä kalanviljelylaitokselta toiselle ja elävien tonnikalojen siirtämistä saman kalanviljelylaitoksen kasvatusaltaasta toiseen;

e)	elävien tonnikalojen siirtämistä tonnikalarysästä kuljetusaltaaseen riippumatta siitä, käytetäänkö hinausalusta;

31)	’toimijalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka hoitaa tai pitää hallinnassaan mitä tahansa yritystä, joka toteuttaa mitä tahansa toimia, jotka liittyvät mihin tahansa kalastus- ja vesiviljelytuotteiden tuotannon, jalostuksen, kaupan pitämisen, jakelun tai vähittäiskaupan vaiheeseen;

32)	’pyydyskunnalla’ kalastusalusten ryhmää, joka käyttää samaa pyydystä, jolle on jaettu ryhmäkiintiö;

33)	’pyyntiponnistuksella’ kalastusaluksen kapasiteetin ja kalastustoiminnan tuloa; kun on kyse kalastusalusten ryhmästä, tarkoitetaan ryhmän kaikkien alusten pyyntiponnistusten summaa;

34)	’vastuujäsenvaltiolla’ lippujäsenvaltiota tai jäsenvaltiota, jonka lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella asianomainen kalanviljelylaitos tai tonnikalarysä sijaitsee.

II LUKU

Hoitotoimenpiteet

6 artikla

Kalastuksenhoitotoimenpiteisiin liittyvät edellytykset

1. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että sen pyyntialusten ja tonnikalarysien pyyntiponnistus on oikeassa suhteessa jäsenvaltion Itä-Atlantilla ja Välimerellä käytettävissä oleviin tonnikalan kalastusmahdollisuuksiin. Jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin on sisällyttävä aluskohtaisten kiintiöiden vahvistaminen suurimmalta pituudeltaan yli 24 metrin pituisille pyyntialuksilleen, jotka sisältyvät 26 artiklassa tarkoitettuun luvan saaneiden alusten luetteloon.

2. Kunkin jäsenvaltion on edellytettävä, että pyyntialukset siirtyvät viipymättä sen nimeämään satamaan, kun aluksen aluskohtainen kiintiö katsotaan käytetyn loppuun asetuksen (EY) N:o 1224/2009 35 artiklan mukaisesti.

3. Rahtaustoimia ei sallita tonnikalan kalastuksessa.

7 artikla

Nostamatta jääneiden elävien tonnikalojen kiintiöjärjestelmän puitteissa tehtävä siirto

1. Edellisten vuosien saaliista nostamatta jääneiden elävien tonnikalojen kiintiöjärjestelmän puitteissa tehtävä siirto yhden kalanviljelylaitoksen sisällä voidaan sallia vain, jos jäsenvaltio kehittää vahvistetun valvontajärjestelmän ja ilmoittaa siitä komissiolle. Kyseisen järjestelmän on oltava erottamaton osa 14 artiklassa tarkoitettua jäsenvaltioiden vuotuista tarkastussuunnitelmaa, ja sen on sisällettävä ainakin 53 ja 61 artiklan nojalla vahvistetut toimenpiteet.

2. Jos siirto sallitaan 1 kohdan mukaisesti, sovelletaan seuraavia alakohtia:

kalanviljelylaitoksista vastaavien jäsenvaltioiden on viimeistään kunkin vuoden 25 päivänä toukokuuta täytettävä sellainen vuotuinen siirtoilmoitus ja toimitettava se komissiolle, jossa on oltava:

i)	siirrettäväksi tarkoitettujen kalojen määrät (ilmaistuna kiloina) ja lukumäärä,

ii)	pyyntivuosi,

iii)	keskipaino,

iv)	lippujäsenvaltio tai lippusopimuspuoli,

v)	siirrettävien saaliiden BCD-asiakirjan viitenumerot,

vi)	kalanviljelylaitoksen nimi ja ICCAT-numero,

vii)	altaan numero, ja

viii)

tiedot nostetuista määristä (ilmaistuna kiloina) nostamisen päätyttyä;

b)	1 kohdan nojalla siirretyt määrät on pantava kalanviljelylaitoksessa eri altaisiin tai eri allassarjoihin pyyntivuoden mukaan.

3. Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on lainkäyttövaltaansa kuuluvien laitosten osalta varmistettava ennen kalastuskauden alkua kaikkien kiintiöjärjestelmän puitteissa siirrettyjen elävien tonnikalojen perusteellinen arviointi sen jälkeen, kun on suoritettu mittavia kertanostoja. Tätä tarkoitusta varten kaikki kiintiöjärjestelmän puitteissa siirretyt pyyntivuoden elävät tonnikalat, jotka olivat kalanviljelylaitoksessa suoritetun mittavan kertanoston kohteena, on siirrettävä muihin kasvatusaltaisiin käyttäen stereokamerajärjestelmiä tai vaihtoehtoisia menetelmiä edellyttäen, että niillä varmistetaan sama täsmällisyys ja tarkkuus, 51 artiklan mukaisesti. Täysin dokumentoitu jäljitettävyys on varmistettava aina. Sellaisilta vuosilta tonnikalojen kiintiöjärjestelmän puitteissa tehtävää siirtoa, joina ei suoritettu mittavaa kertanostoa, on valvottava vuosittain soveltamalla samaa menetelmää asianmukaisiin näytteisiin riskinarvioinnin perusteella.

4. Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt elävän tonnikalan kiintiöjärjestelmän puitteissa tehtäviä siirtoja koskevan tehostetun valvontajärjestelmän kehittämiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 68 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla

Käyttämättömien kiintiöiden siirtäminen

Käyttämättömien kiintiöiden siirtämistä seuraavalle vuodelle ei sallita.

9 artikla

Kiintiöiden siirtäminen

1. Kiintiöitä voidaan siirtää unionin ja muiden sopimuspuolten välillä ainoastaan asianomaisten jäsenvaltioiden ja/tai sopimuspuolten etukäteen antamalla luvalla. Komissio ilmoittaa kiintiöiden siirrosta ICCAT:n sihteeristölle 48 tuntia ennen tällaista siirtoa.

2. Kiintiöiden siirto pyydyskuntien, sivusaaliskiintiöiden ja kunkin jäsenvaltion yksittäisten kalastuskiintiöiden välillä sallitaan, jos asianomaiset jäsenvaltiot ilmoittavat komissiolle tällaisista siirroista etukäteen, jotta komissio voi ilmoittaa niistä ICCAT:n sihteeristölle ennen siirron voimaantuloa.

10 artikla

Kiintiön alentaminen ylikalastustapauksessa

Jos jäsenvaltiot ovat ylittäneet niille jaetut kiintiöt, eikä tilannetta voida korjata kiintiöiden vaihdoilla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 8 kohdan nojalla, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 1224/2009 37 ja 105 artiklaa.

11 artikla

Vuotuiset kalastussuunnitelmat

1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on laadittava vuotuinen kalastussuunnitelma. Kyseisen suunnitelman on sisällettävä ainakin seuraavat tiedot pyyntialuksista ja tonnikalarysistä:

a)	kullekin pyydyskunnalle jaetut kiintiöt, mukaan lukien sivusaaliskiintiöt;

b)	tapauksen mukaan kiintiöiden jakamisessa ja hallinnassa käytetty menetelmä;

c)	toimenpiteet, joilla varmistetaan yksittäisten kiintiöiden noudattaminen;

d)	kullekin pyydysluokalle avoimet kalastuskaudet;

e)	tiedot nimetyistä satamista;

f)	sivusaaliita koskevat säännöt; ja

g)	niiden suurimmalta pituudeltaan yli 24 metrin pituisten pyyntialusten, ei kuitenkaan pohjatroolareiden, sekä kaikkien kurenuotta-alusten lukumäärä, joilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä.

2. Jäsenvaltioiden, joilla on pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavia aluksia, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa, on jaettava kyseisille aluksille erityinen alakohtainen kiintiö ja sisällytettävä tällainen jakaminen kalastussuunnitelmiinsa. Niiden on myös sisällytettävä seuranta-, valvonta- ja tarkastussuunnitelmiinsa lisätoimenpiteitä, joilla seurataan tiiviisti kyseisen laivaston kiintiön käyttöä. Jäsenvaltiot voivat antaa eri määrille aluksia luvan käyttää kokonaan kalastusmahdollisuutensa, käyttäen 1 kohdassa tarkoitettuja muuttujia.

3. Portugali ja Espanja voivat jakaa alakohtaisia kiintiöitä unionin vesillä Azorien, Madeiran ja Kanariansaarten saaristoissa kalastaville vapapyydysaluksille. Niiden vuotuisiin kalastussuunnitelmiin on sisällytettävä kyseiset alakohtaiset kiintiöt, ja vuotuisissa seuranta-, valvonta- ja tarkastussuunnitelmissa on esitettävä selkeästi lisätoimenpiteet kyseisten kiintiöiden käytön seuraamiseksi.

4. Kun jäsenvaltiot jakavat alakohtaisia kiintiöitä 2 tai 3 kohdan mukaisesti, sovellettavassa kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevassa unionin säädöksessä vahvistettua 5 tonnin vähimmäiskiintiövaatimusta ei sovelleta.

5. Asianomaisen jäsenvaltion on toimitettava kaikki vuotuiseen kalastussuunnitelmaan tehtävät muutokset komissiolle viimeistään kolme työpäivää ennen sen kalastustoiminnan aloittamista, jota muutos koskee. Komissio toimittaa muutoksen edelleen ICCAT:n sihteeristölle viimeistään yhtä työpäivää ennen sen kalastustoiminnan alkua, jota muutos koskee.

12 artikla

Kalastusmahdollisuuksien jakaminen

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on käytettävissään olevia kalastusmahdollisuuksia jakaessaan käytettävä avoimia ja puolueettomia perusteita, mukaan lukien luonteeltaan ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet, ja myös pyrittävä jakamaan kansalliset kiintiöt oikeudenmukaisesti eri laivastonosien kesken ottaen erityisesti huomioon perinteinen kalastus ja perinteinen pienimuotoinen kalastus ja tarjottava kannustimia unionin kalastusaluksille, jotka käyttävät valikoivia pyydyksiä tai kalastusmenetelmiä, joilla on vähemmän ympäristövaikutuksia.

13 artikla

Vuotuiset kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelmat

Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on laadittava vuotuinen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelma. Kyseisessä suunnitelmassa jäsenvaltion on mukautettava pyyntialusten ja tonnikalarysien lukumäärää siten, että varmistetaan kalastuskapasiteetin olevan oikeassa suhteessa pyyntialuksille ja tonnikalarysille asiaankuuluvalle kiintiökaudelle jaettuihin kalastusmahdollisuuksiin. Jäsenvaltion on mukautettava kalastuskapasiteettia unionin sovellettavissa kalastusmahdollisuuksien jakamista koskevissa säädöksissä määriteltyjä parametreja käyttäen. Unionin kurenuotta-alusten kalastuskapasiteetin mukautus on rajoitettava enintään 20 prosentin muutokseen verrattuna kalastuskapasiteetin perustasoon vuonna 2018.

14 artikla

Vuotuiset tarkastussuunnitelmat

Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on laadittava vuotuinen tarkastussuunnitelma tämän asetuksen noudattamisen varmistamiseksi. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava suunnitelmansa komissiolle. Kunkin jäsenvaltion on laadittava suunnitelmansa ottaen huomioon

a)	tarkastustoiminnan tavoitteet, ensisijaiset kohteet, menettelyt ja vertailuarvot, jotka esitetään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 95 artiklan nojalla vahvistetussa tonnikalan erityisessä valvonta- ja tarkastusohjelmassa;

b)	asetuksen (EY) N:o 1224/2009 46 artiklan nojalla laadittu tonnikalan kansallinen valvontaohjelma.

15 artikla

Vuotuiset kasvatuksen hallintasuunnitelmat

1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on laadittava vuotuinen kasvatuksen hallintasuunnitelma.

2. Vuotuisessa kasvatuksen hallintasuunnitelmassa kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kasvatukseen siirrettävän kalan kokonaiskapasiteetti ja kasvatuksen kokonaiskapasiteetti ovat oikeassa suhteessa kasvatusta varten käytettävissä olevan tonnikalan arvioituihin määriin.

3. Jäsenvaltioiden on rajoitettava tonnikalan kasvatuskapasiteettinsa siihen kasvatuksen kokonaiskapasiteettiin, joka oli kirjattu tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laadittuun ICCAT:n rekisteriin tai johon oli myönnetty lupa ja joka oli ilmoitettu ICCAT:lle vuonna 2018.

4. Pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärä, joka voidaan siirtää jäsenvaltion kalanviljelylaitoksiin, on rajoitettava niiden määrien tasolle, jotka kyseisen jäsenvaltion kalanviljelylaitokset ilmoittivat ICCAT:lle tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laadittuun rekisteriin vuosina 2005, 2006, 2007 tai 2008.

5. Jos jäsenvaltiolla on tarvetta korottaa sellaisen pyydetyn luonnonvaraisen tonnikalan enimmäismäärää, joka voidaan siirtää sen yhteen tai useampaan tonnikalanviljelylaitokseen, kyseisen korotuksen on oltava oikeassa suhteessa kyseiselle jäsenvaltiolle jaettuihin kalastusmahdollisuuksiin ja elävien tonnikalojen mahdolliseen tuontiin toisesta jäsenvaltiosta tai sopimuspuolesta.

6. Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että tutkijat, joille SCRS on antanut tehtäväksi suorittaa kokeita kasvuvauhdin määrittämiseksi lihotuskauden aikana, pääsevät kalanviljelylaitoksiin ja saavat apua tehtäviensä hoitamiseksi.

7. Jäsenvaltioiden on tarvittaessa toimitettava tarkistetut kasvatuksen hallintasuunnitelmat komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä toukokuuta.

16 artikla

Vuotuisten suunnitelmien toimittaminen

1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on tonnikalakiintiö, on vuosittain viimeistään 31 päivänä tammikuuta toimitettava komissiolle seuraavat suunnitelmat:

a)	11 artiklan mukaisesti vahvistettu tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä kalastavia pyyntialuksia ja tonnikalarysiä koskeva vuotuinen kalastussuunnitelma;

b)	13 artiklan mukaisesti vahvistettu vuotuinen kalastuskapasiteetin hallintasuunnitelma;

c)	14 artiklan mukaisesti vahvistettu vuotuinen tarkistussuunnitelma; ja

d)	15 artiklan mukaisesti vahvistettu vuotuinen kasvatuksen hallintasuunnitelma.

2. Komissio kokoaa yhteen 1 kohdassa tarkoitetut suunnitelmat ja käyttää niitä vahvistaakseen unionin vuotuisen suunnitelman. Komissio toimittaa unionin vuotuisen suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta ICCAT:ssä käytäviä keskusteluja ja ICCAT:n hyväksyntää varten.

3. Jos jäsenvaltio jättää minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toimittamatta komissiolle kyseisessä kohdassa säädetyssä määräajassa, komissio voi päättää toimittaa unionin suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ilman asianomaisen jäsenvaltion suunnitelmia. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä komissio pyrkii ottamaan huomioon jonkin 1 kohdassa tarkoitetuista suunnitelmista, joka on toimitettu kyseisessä kohdassa säädetyn määräajan päätyttyä mutta ennen 2 kohdassa säädettyä määräaikaa. Jos jokin jäsenvaltion toimittama suunnitelma ei noudata tämän asetuksen säännöksiä kalastusta, kalastuskapasiteettia, tarkastusta ja kasvatusta koskevista vuotuisista suunnitelmista tai sisältää vakavan virheen, jonka johdosta ICCAT:n komissio saattaa jättää hyväksymättä unionin vuotuisen suunnitelman, komissio voi päättää toimittaa unionin vuotuisen suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ilman asianomaisen jäsenvaltion suunnitelmia. Komissio ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian asianomaiselle jäsenvaltiolle ja pyrkii sisällyttämään kyseisen jäsenvaltion mahdollisesti toimittamat tarkistetut suunnitelmat unionin vuotuiseen suunnitelmaan tai unionin vuotuiseen suunnitelmaan tehtäviin muutoksiin edellyttäen, että kyseiset tarkistetut suunnitelmat ovat tämän asetuksen kalastusta, kalastuskapasiteettia, tarkastusta ja kasvatusta koskevia vuotuisia suunnitelmia koskevien säännösten mukaisia.

III LUKU

Tekniset toimenpiteet

17 artikla

Kalastuskaudet

1. Tonnikalan kurenuottakalastus on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä kunkin vuoden 26 päivän toukokuuta ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana.

2. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Kypros ja Kreikka voivat pyytää 11 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa kalastussuunnitelmissaan, että niiden lipun alla purjehtivat kurenuotta-alukset saavat kalastaa tonnikalaa itäisellä Välimerellä (FAO-kalastusalueet 37.3.1 ja 37.3.2) kunkin vuoden 15 päivän toukokuuta ja 1 päivän heinäkuuta välisenä aikana.

3. Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa säädetään, Kroatia voi pyytää 11 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa kalastussuunnitelmassaan, että sen lipun alla purjehtivat kurenuotta-alukset saavat kalastaa tonnikalaa Adrianmerellä (FAO-kalastusalue 37.2.1) kasvatustarkoituksiin kunkin vuoden 26 päivän toukokuuta ja15 päivän heinäkuuta välisenä aikana.

4. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos jäsenvaltio toimittaa komissiolle näyttöä siitä, että sääolosuhteiden takia eräät sen kurenuotta-alukset, jotka kalastavat tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, eivät voineet käyttää tavanomaisia kalastuspäiviään vuoden aikana, kyseinen jäsenvaltio voi päättää, että mainitussa tilanteessa olevien yksittäisten kurenuotta-alusten osalta 1 kohdassa tarkoitettua kalastuskautta jatketaan menetettyjä päiviä vastaavalla määrällä päiviä, kuitenkin enintään kymmenen päivää. Asianomaisten alusten ja, jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, kaikkien asianomaisten alusten, toiminnan keskeytyminen on perusteltava asianmukaisesti säätiedoin ja satelliittiseurantajärjestelmän (VMS) sijaintitiedoin.

5. Tonnikalan kalastus suurilla pelagisilla pitkäsiima-aluksilla on sallittua Itä-Atlantilla ja Välimerellä 1 päivästä tammikuuta 31 päivään toukokuuta.

6. Jäsenvaltioiden on vahvistettava vuotuisissa kalastussuunnitelmissaan kalastuskaudet laivastoilleen, lukuun ottamatta kurenuotta-aluksia ja suuria pelagisia pitkäsiima-aluksia.

18 artikla

Purkamisvelvoite

Tällä luvulla ei rajoiteta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan säännösten soveltamista, mukaan lukien mahdolliset niitä koskevat sovellettavat poikkeukset.

19 artikla

Säilyttämisen vähimmäisviitekoko

1. On kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata, siirtää, purkaa aluksesta, kuljettaa, varastoida, myydä, pitää esillä tai tarjota myyntiin tonnikaloja, jotka painavat alle 30 kilogrammaa tai joiden lovipituus on alle 115 senttimetriä, mukaan lukien sivusaaliina tai virkistyskalastuksessa saadut.

2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tonnikalan säilyttämisen vähimmäisviitekoko on 8 kilogrammaa tai 75 senttimetriä lovipituutena seuraavissa kalastuksissa:

a)	vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla ja uisteluveneillä Itä-Atlantilla pyydetyt tonnikalat;

b)	Välimerellä tuoreen kalan pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavilla vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, pitkäsiima-aluksilla ja käsisiima-aluksilla pyydetyt tonnikalat; ja

c)	Kroatian lipun alla purjehtivien alusten Adrianmerellä kasvatustarkoituksiin pyytämät tonnikalat.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun poikkeukseen sovellettavat erityiset edellytykset vahvistetaan liitteessä I.

4. Jäsenvaltioiden on myönnettävä kalastuslupa aluksille, jotka kalastavat liitteessä I olevassa 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen poikkeusten nojalla. Asianomaiset alukset on mainittava 26 artiklassa tarkoitetussa pyyntialusten luettelossa.

5. Kalat, jotka jäävät tässä artiklassa säädetyn säilyttämisen vähimmäisviitekoon alapuolelle ja jotka heitetään pois kuolleena, on luettava asianomaisen jäsenvaltion kiintiöön.

20 artikla

Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienemmät tahattomat saaliit

1. Poiketen siitä, mitä 19 artiklan 1 kohdassa säädetään, kaikille tonnikalaa aktiivisesti kalastaville pyyntialuksille ja tonnikalarysille sallitaan lukumääränä ilmaistuna enintään viiden prosentin suuruiset tahattomat saalit 8–30 kilogramman painoisia tai vaihtoehtoisesti lovipituudeltaan 75–115 senttimetrin mittaisia tonnikaloja.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun viiden prosentin osuuden laskenta perustuu tonnikalan kokonaissaaliisiin aluksella tai tonnikalarysässä pidettynä kunkin kalastustoimen jälkeen millä tahansa hetkellä.

3. Tahattomat saaliit on vähennettävä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion kiintiöstä.

4. Säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempiin tahattomiin tonnikalasaaliisiin sovelletaan 31, 33, 34 ja 35 artiklaa.

21 artikla

Sivusaaliit

1. Kunkin jäsenvaltion on säädettävä kiintiönsä puitteissa sivusaaliina saadusta tonnikalasta ja ilmoitettava siitä komissiolle toimittaessaan kalastussuunnitelmansa.

2. Sallittujen sivusaaliiden taso, joka saa olla enintään 20 prosenttia aluksella olevasta kokonaissaaliista kunkin kalastusmatkan päättyessä, ja menetelmä, jota käytetään laskettaessa kyseisten sivusaaliiden määrää suhteessa aluksella olevaan kokonaissaaliiseen, on määriteltävä selkeästi 11 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa kalastussuunnitelmassa. Sivusaaliiden osuus voidaan laskea painona tai yksilöiden lukumääränä ilmaistuna. Kalojen lukumääräperusteista laskentaa sovelletaan ainoastaan ICCAT:n hallinnoimaan tonnikalaan ja sen lähilajeihin. Pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettävien alusten laivastolle sallittujen sivusaaliiden taso voidaan laskea vuosittain.

3. Lippujäsenvaltion on vähennettävä kiintiöstään kaikki sivusaaliina saadut kuolleet tonnikalat, jotka on pidetty aluksella tai heitetty pois, ja kirjattava ne ja ilmoitettava ne komissiolle 31 ja 32 artiklan mukaisesti.

4. Jos jäsenvaltiolla ei ole tonnikalakiintiötä, asianomaiset sivusaaliit vähennetään erityisestä unionin sivusaaliskiintiöstä, joka on vahvistettu tonnikalalle SEUT 43 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti.

5. Jos jäsenvaltiolle jaettu kokonaiskiintiö on käytetty loppuun, tonnikalan pyytäminen ei ole sallittua sen lipun alla purjehtiville aluksille ja kyseisen jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että saaliiksi saadut tonnikalat vapautetaan. Jos SEUT 43 artiklan 3 kohdan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan mukaisesti vahvistettu erityinen unionin sivusaaliskiintiö on käytetty loppuun, tonnikalan pyytäminen ei ole sallittua sellaisten jäsenvaltioiden lipun alla purjehtiville aluksille, joilla ei ole tonnikalakiintiötä, ja kyseisten jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että saaliiksi saadut tonnikalat vapautetaan. Näissä tapauksissa kuolleiden tonnikalojen jalostuksen ja kaupan pitämisen on oltava kiellettyä ja kaikki saaliit on kirjattava. Jäsenvaltioiden on annettava tiedot sivusaaliina saatujen kuolleiden tonnikalojen määristä vuosittain komissiolle, joka toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle.

6. Alusten, jotka eivät kalasta aktiivisesti tonnikalaa, on pidettävä kaikki aluksella olevan tonnikalan määrät selvästi erillään muista lajeista, jotta valvontaviranomaiset voivat seurata tämän artiklan noudattamista. Kyseiset sivusaaliit voidaan pitää kaupan, jos niiden mukana on eBCD-asiakirja.

22 artikla

Ilmakaluston käyttö

On kiellettyä käyttää ilma-aluksia, helikoptereita, kaikentyyppisiä miehittämättömiä ilma-aluksia tai muuta ilmakalustoa tonnikalan etsinnässä.

IV LUKU

Virkistyskalastus

23 artikla

Virkistyskalastuksen erityiskiintiö

1. Jäsenvaltioiden, joilla on tonnikalakiintiö, on säänneltävä virkistyskalastusta myöntämällä kyseiseen kalastukseen erityinen kiintiö. Kiintiötä jaettaessa on otettava huomioon mahdolliset kuolleet tonnikalat, myös pyydystä ja päästä -kalastuksen yhteydessä. Jäsenvaltioiden on kalastussuunnitelmiaan toimittaessaan ilmoitettava komissiolle virkistyskalastukseen jaetusta kiintiöstä.

2. Saaliina saadut kuolleet tonnikalat on ilmoitettava ja luettava jäsenvaltion kiintiöön.

24 artikla

Virkistyskalastuksen erityisehdot

1. Kunkin jäsenvaltion, jolla on virkistyskalastukseen jaettu tonnikalakiintiö, on säänneltävä virkistyskalastusta myöntämällä aluksille kalastuslupia virkistyskalastusta varten. Jäsenvaltioiden on ICCAT:n pyynnöstä asetettava komission saataville luettelo virkistyskäyttöön tarkoitetuista aluksista, joille on myönnetty kalastuslupa tonnikalan pyyntiä varten. Komissio toimittaa kyseisen luettelon edelleen ICCAT:lle. Luettelossa on mainittava seuraavat tiedot kustakin aluksesta:

a)	aluksen nimi;

b)	rekisterinumero;

c)	(mahdollinen) ICCAT-rekisterinumero;

d)	mahdolliset aiemmat nimet; ja

e)	omistajan/omistajien ja käyttäjän/käyttäjien nimi ja osoite.

2. Virkistyskalastuksessa on kiellettyä pyytää, pitää aluksella, jälleenlaivata tai purkaa aluksesta enempää kuin yksi tonnikala alusta kohden päivässä.

3. Virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan kaupan pitäminen on kiellettyä.

4. Kunkin jäsenvaltion on kirjattava virkistyskalastusta koskevat saalistiedot, mukaan lukien kunkin virkistyskalastuksessa pyydetyn tonnikalan paino ja mahdollisuuksien mukaan myös pituus, ja toimitettava edeltävän vuoden tiedot komissiolle vuosittain viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle.

5. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen mahdollisimman laajasti, että virkistyskalastuksessa elävinä pyydetyt tonnikalat, erityisesti nuoret kalat, vapautetaan. Kaikki tonnikalat on purettava aluksesta kokonaisina, ilman kiduksia ja/tai perattuina.

25 artikla

Pyydystä, merkitse ja päästä

1. Poiketen siitä, mitä 23 artiklan 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot, jotka sallivat yksinomaan urheilukalastukseen tarkoitetuille aluksille pyydystä ja päästä -kalastuksen Koillis-Atlantilla, voivat sallia, että rajoitettu määrä urheilukalastusaluksia kalastaa kohdennetusti tonnikalaa tarkoituksenaan ”pyydystä, merkitse ja päästä” ilman, että niille on tarpeen jakaa tietty kiintiö. Tällaisten alusten on toimittava tutkimuslaitoksen tieteellisessä hankkeessa, joka sisältyy tieteelliseen tutkimusohjelmaan. Hankkeen tulokset on ilmoitettava lippujäsenvaltion asiaankuuluville viranomaisille.

2. ICCAT:n tonnikalaa koskevan tutkimusohjelman puitteissa tieteellistä tutkimusta suorittavien alusten ei katsota harjoittavan 1 kohdassa tarkoitettuja ”pyydystä, merkitse ja päästä” -toimia.

3. Jäsenvaltioiden, jotka myöntävät luvan ”pyydystä, merkitse ja päästä” -toimille, on

a)	esitettävä kuvaus kyseisistä toimista ja niihin sovellettavista toimenpiteistä erottamattomana osana niiden 12 ja 15 artiklassa tarkoitettuja kalastus- ja tarkastussuunnitelmia;

b)	seurattava tiiviisti asianomaisten alusten toimintaa varmistaakseen, että ne noudattavat tätä asetusta;

c)	varmistettava, että merkitsemis- ja päästämistoimet suorittaa koulutettu henkilökunta, jotta voidaan varmistaa yksilöiden korkea eloonjäämisaste; ja

d)	toimitettava komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä kesäkuuta tieteellistä toimintaa koskeva vuotuinen kertomus. Komissio toimittaa kertomuksen edelleen ICCAT:n sihteeristölle 60 päivää ennen SCRS:n seuraavan vuoden kokousta.

4. Mahdolliset ”pyydystä, merkitse ja päästä” -toimien aikana kuolleet tonnikalat on ilmoitettava ja vähennettävä lippujäsenvaltion kiintiöstä.

V LUKU

Valvontatoimenpiteet

1 jakso

Luettelot ja rekisterit aluksista ja tonnikalarysistä

26 artikla

Luettelot ja rekisterit aluksista

1. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain kuukautta ennen luvan voimassaoloajan alkamista ICCAT:n laatimien tietojen toimittamista koskevien ohjeiden viimeisimmässä versiossa esitetyn mallin mukaisesti seuraavat alusluettelot:

a)	luettelo kaikista pyyntialuksista, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa aktiivisesti; ja

b)	luettelo kaikista muista kalastusaluksista, joita käytetään tonnikalavarojen kaupalliseen hyödyntämiseen.

Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle 15 päivää ennen kalastustoiminnan alkamista, jotta kyseiset alukset voidaan merkitä luvan saaneita aluksia koskevaan ICCAT:n rekisteriin ja tarvittaessa ICCAT:n rekisteriin aluksista, joiden suurin pituus on vähintään 20 metriä ja joilla on lupa toimia yleissopimusalueella.

2. Kalastusalus voi kalenterivuoden aikana sisältyä molempiin 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin, kunhan se ei ole molemmissa luetteloissa yhtä aikaa.

3. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuissa aluksia koskevissa tiedoissa on ilmoitettava aluksen nimi sekä unionin kalastuslaivastorekisterin numero (CFR) siten kuin se määritellään komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/218 (20) liitteessä I.

4. Komissio ei hyväksy jälkikäteen toimitettuja 1 kohdassa tarkoitettuja luetteloita.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin luetteloihin myöhemmin kalenterivuoden aikana tehtävät muutokset voidaan hyväksyä ainoastaan, jos ilmoitettu kalastusalus on oikeutetuista toiminnallisista tai pakottavista syistä estynyt osallistumasta kalastukseen. Tällöin asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta välittömästi komissiolle sekä annettava

a)	täydelliset tiedot kalastusaluksesta tai -aluksista, jonka tai joiden on tarkoitus korvata kyseinen kalastusalus; ja

b)	täydellinen selvitys syistä, joilla aluksen korvaaminen perustellaan, sekä mahdolliset asiaankuuluvat tätä tukevat todisteet tai lisätiedot.

6. Komissio muuttaa tarvittaessa vuoden aikana tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja aluksia koskevia tietoja toimittamalla päivitetyt tiedot ICCAT:n sihteeristölle asetuksen (EU) 2017/2403 7 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

27 artikla

Alusten kalastusluvat

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä kalastusluvat aluksille, jotka ovat jossakin 26 artiklan 1 ja 5 kohdassa tarkoitetuista luetteloista. Kalastuslupien on sisällettävä vähintään liitteessä VII esitetyt tiedot, ja ne on annettava kyseisessä liitteessä säädetyssä muodossa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kalastusluvassa olevat tiedot ovat oikeita ja yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa.

2. Unionin kalastusaluksilla, joita ei ole kirjattu 26 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin ICCAT:n rekistereihin, ei katsota olevan lupaa kalastaa, pitää aluksella, jälleenlaivata, kuljettaa, siirtää, jalostaa tai purkaa aluksesta tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 21 artiklan 6 kohdan soveltamista.

3. Kun alukselle osoitettu aluskohtainen kiintiö on käytetty loppuun, lippujäsenvaltion on peruutettava alukselle myönnetty tonnikalan kalastuslupa ja se voi vaatia alusta siirtymään viipymättä nimeämäänsä satamaan.

28 artikla

Luettelot ja rekisterit tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa

1. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle osana kalastussuunnitelmiaan luettelo tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle, jotta kyseiset tonnikalarysät voidaan kirjata ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa.

2. Jäsenvaltioiden on myönnettävä kalastuslupa tonnikalarysille, jotka sisältyvät 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon. Kalastuslupien on sisällettävä vähintään liitteessä VII säädetyt tiedot, ja niissä on käytettävä kyseisessä liitteessä säädettyä muotoa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kalastusluvassa olevat tiedot ovat oikeita ja yhdenmukaisia tämän asetuksen kanssa.

3. Unionin tonnikalarysillä, joita ei ole kirjattu ICCAT:n rekisteriin tonnikalarysistä, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa, ei katsota olevan lupaa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. On kiellettyä pitää aluksella, siirtää, siirtää kasvatusaltaaseen tai purkaa aluksesta kyseisillä tonnikalarysillä pyydettyä tonnikalaa.

4. Lippujäsenvaltion on peruutettava tonnikalaa koskeva tonnikalarysille myönnetty kalastuslupa, kun niille osoitettu kiintiö katsotaan käytetyn loppuun.

29 artikla

Kalastustoimintaa koskevat tiedot

1. Jäsenvaltion on vuosittain viimeistään 15 päivänä heinäkuuta toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot edellisen vuoden aikana Itä-Atlantilla ja Välimerellä saaduista tonnikalasaaliista. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta. Näiden tietojen on sisällettävä seuraavat:

a)	kunkin pyyntialuksen nimi ja ICCAT-numero;

b)	kunkin pyyntialuksen lupakausi tai lupakaudet;

c)	kunkin pyyntialuksen kokonaissaaliit, myös silloin kun saalista ei ole saatu, koko lupakaudelta tai kaikilta lupakausilta;

d)	niiden päivien kokonaismäärä, joina kukin pyyntialus on kalastanut Itä-Atlantilla ja Välimerellä, koko lupakaudelta tai kaikilta lupakausilta; ja

e)	kokonaissaaliit, jotka on saatu lupakauden ulkopuolella (sivusaaliit).

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle seuraavat tiedot lippunsa alla purjehtivista kalastusaluksista, joilla ei ole lupaa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä mutta jotka ovat saaneet tonnikalaa sivusaaliina:

a)	aluksen nimi ja ICCAT-numero tai, jos se ei ole ICCAT:n rekisterissä, kansallinen rekisterinumero; ja

b)	tonnikalan kokonaissaaliit.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki tiedot kaikista aluksista, jotka eivät kuulu 1 ja 2 kohdan soveltamisalaan mutta joiden tiedetään tai oletetaan kalastaneen tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä. Komissio toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle heti, kun tiedot ovat saatavilla.

30 artikla

Yhteiset kalastustoimet

1. Tonnikalaa koskeva yhteinen kalastustoimi on sallittu ainoastaan, jos siihen osallistuvat alukset ovat saaneet luvan lippujäsenvaltioltaan tai lippujäsenvaltioiltaan. Luvan saadakseen kunkin kurenuotta-aluksen on oltava varustettu tonnikalan kalastukseen, sillä on oltava aluskohtainen kiintiö ja sen on noudatettava 32 artiklassa säädettyjä raportointivelvoitteita.

2. Yhteiseen kalastustoimeen jaettavan kiintiön on oltava yhtä suuri kuin osallistuville kurenuotta-aluksille jaettujen kiintiöiden summa.

3. Unionin kurenuotta-alukset eivät saa osallistua yhteisiin kalastustoimiin muiden sopimuspuolten kurenuotta-alusten kanssa.

4. Yhteiseen kalastustoimeen osallistumista koskeva lupahakemus esitetään liitteessä IV. Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet saadakseen yhteiseen kalastustoimeen osallistuvilta kurenuotta-aluksiltaan seuraavat tiedot:

a)	yhteiselle kalastustoimelle haettu lupakausi;

b)	toimeen osallistuvien toimijoiden henkilöllisyys;

c)	aluskohtaiset kiintiöt;

d)	saaliiden jakoperuste toimeen osallistuvien alusten välillä; ja

e)	tiedot määräpaikkana olevista kalanviljelylaitoksista.

5. Kunkin jäsenvaltion on toimitettava 4 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle vähintään kymmenen päivää ennen yhteisen kalastustoimen alkamista liitteessä IV esitetyn mallin mukaisesti. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle ja yhteiseen kalastustoimeen osallistuvien muiden kalastusalusten lippujäsenvaltioille viimeistään viisi päivää ennen kalastustoimen alkamista.

6. Edellä 5 kohdassa vahvistettuja määräaikoja ei ylivoimaisen esteen sattuessa sovelleta määräpaikkana olevia kalanviljelylaitoksia koskeviin tietoihin. Tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle päivitetyt tiedot mahdollisimman pian ja niihin on liitettävä kuvaus ylivoimaisen esteen aiheuttaneista tapahtumista. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle.

2 jakso

Saaliiden kirjaamisjärjestelmä

31 artikla

Kirjaamisvelvoitteet

1. Unionin pyyntialusten päälliköiden on pidettävä alusten toiminnasta kalastuspäiväkirjaa asetuksen (EY) N:o 1224/2009 14, 15, 23 ja 24 artiklan ja tämän asetuksen liitteessä II olevan A jakson mukaisesti.

2. Unionin hinausalusten, apualusten ja jalostusalusten päälliköiden on kirjattava alusten toiminta liitteessä II olevassa B, C ja D jaksossa esitettyjen vaatimusten mukaisesti.

32 artikla

Päälliköiden ja tonnikalarysien haltijoiden toimittamat saalisilmoitukset

1. Aktiivisesti kalastavien unionin pyyntialusten päälliköiden on lähetettävä lippujäsenvaltioilleen päivittäiset saalisilmoitukset koko sen kauden ajan, jona niillä on lupa kalastaa tonnikalaa. Kyseiset ilmoitukset eivät ole pakollisia satamassa oleville aluksille, paitsi jos ne osallistuvat yhteiseen kalastustoimeen. Ilmoitusten tiedot on kerättävä kalastuspäiväkirjoista, ja niiden on sisällettävä päivämäärä, kellonaika, sijainti (leveys- ja pituusasteet) sekä yleissopimusalueella pyydetyn tonnikalan paino ja kalojen lukumäärä, mukaan lukien vapautetut kalat ja poisheitetyt kuolleet kalat. Päälliköiden on lähetettävä ilmoitukset liitteessä III esitetyssä muodossa tai jäsenvaltion edellyttämässä muodossa.

2. Kurenuotta-aluksen päällikön on laadittava 1 kohdassa tarkoitetut päivittäiset saalisilmoitukset kustakin kalastustoimesta, myös kalastustoimista, joissa saalista ei ole saatu. Aluksen päällikön tai hänen valtuutettujen edustajiensa on lähetettävä edellistä päivää koskevat ilmoitukset lippujäsenvaltiolleen viimeistään klo 9.00 (GMT).

3. Tonnikalarysien haltijoiden, jotka kalastavat aktiivisesti tonnikalaa, tai näiden valtuutettujen edustajien on laadittava päivittäiset ilmoitukset ja lähetettävä ne niiden lippujäsenvaltioille 48 tunnin kuluessa koko sen kauden ajan, jona niillä on lupa kalastaa tonnikalaa. Kyseisissä ilmoituksissa on oltava ICCAT:n rekisterinumero tonnikalarysälle, pyyntipäivä ja -aika, pyydetyn tonnikalan paino ja lukumäärä, mukaan lukien kun saalista ole saatu, vapautetut kalat ja poisheitetyt kuolleet kalat. Niiden on lähetettävä kyseiset tiedot liitteessä III esitetyssä muodossa.

4. Muiden pyyntialusten kuin kurenuotta-alusten päälliköiden on toimitettava lippujäsenvaltioilleen 1 kohdassa tarkoitetut ilmoitukset, jotka koskevat edeltävää, sunnuntaina päättynyttä viikkoa, viimeistään tiistaina klo 12.00 (GMT).

3 jakso

Purkaminen ja jälleenlaivaus

33 artikla

Nimetyt satamat

1. Kunkin jäsenvaltion, jolle on jaettu tonnikalakiintiö, on nimettävä satamat, joissa tonnikalan purkamis- tai jälleenlaivaustoimet ovat sallittuja. Nimettyjä satamia koskevat tiedot on sisällytettävä 11 artiklassa tarkoitettuun vuotuiseen kalastussuunnitelmaan. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista nimettyjä satamia koskeviin tietoihin tehdyistä muutoksista. Komissio toimittaa kyseiset tiedot viipymättä ICCAT:n sihteeristölle.

2. Jotta satama voidaan määritellä nimetyksi satamaksi, satamajäsenvaltion on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)	purkamis- ja jälleenlaivausajat on vahvistettu;

b)	purkamis- ja jälleenlaivauspaikat on vahvistettu; ja

c)	sellaiset tarkastus- ja valvontamenettelyt on vahvistettu, joilla varmistetaan tarkastusten täydellinen kattavuus kaikkina purkamis- ja jälleenlaivausaikoina kaikissa purkamis- ja jälleenlaivauspaikoissa 35 artiklan mukaisesti.

3. Pyyntialuksista sekä jalostusaluksista ja apualuksista on kiellettyä purkaa tai jälleenlaivata yhtään Itä-Atlantilla ja Välimerellä pyydettyä tonnikalaa muualla kuin sopimuspuolten ja jäsenvaltioiden nimeämissä satamissa. Tonnikalarysästä tai kasvatusaltaasta nostettu kuollut tonnikala voidaan poikkeuksellisesti kuljettaa jalostusalukseen apualusta käyttäen, jos tällainen kuljettaminen tapahtuu valvontaviranomaisen läsnä ollessa.

34 artikla

Purkamista koskevat ennakkoilmoitukset

1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklaa sovelletaan 26 artiklassa tarkoitettuun alusluetteloon sisältyvien unionin kalastusalusten, joiden suurin pituus on vähintään 12 metriä, päälliköihin. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 17 artiklan mukainen ennakkoilmoitus on lähetettävä sen jäsenvaltion (mukaan lukien lippujäsenvaltio) tai sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja päälliköt aikovat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle.

2. Vähintään neljä tuntia ennen aluksen arvioitua satamaan saapumisaikaa 26 artiklassa tarkoitettuun alusluetteloon sisältyvien unionin kalastusalusten, joiden suurin pituus on alle 12 metriä, myös jalostusalusten ja apualusten, päälliköiden tai tällaisten alusten edustajien on ilmoitettava sen jäsenvaltion (mukaan lukien lippujäsenvaltio) tai sopimuspuolen, jonka satamia tai purkamislaitteistoja he aikovat käyttää, toimivaltaiselle viranomaiselle vähintään seuraavat tiedot:

a)	arvioitu saapumisaika;

b)	aluksella olevan tonnikalan arvioitu määrä;

c)	tiedot maantieteellisestä alueesta, jolta saaliit pyydettiin;

d)	kalastusalusten ulkoinen tunnistenumero ja nimi.

3. Jos jäsenvaltioilla on unionin sovellettavan oikeuden nojalla lupa soveltaa ilmoituksen tekemiseen lyhyempää määräaikaa kuin neljä tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa, aluksella olevan tonnikalan arvioidut määrät voidaan ilmoittaa kyseisellä sovellettavalla ilmoittamishetkellä ennen saapumista. Jos kalastusalueet ovat alle neljän tunnin päässä satamasta, aluksella olevan tonnikalan arvioituja määriä voidaan muuttaa milloin tahansa ennen saapumista.

4. Satamajäsenvaltion viranomaisten on pidettävä kirjaa kaikista kuluvan vuoden ennakkoilmoituksista.

5. Satamajäsenvaltion asiaankuuluvien valvontaviranomaisten on tarkastettava kaikki purkamiset unionissa, ja tietty prosenttiosuus on tarkastettava perustuen riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon kiintiöt, laivaston koko ja pyyntiponnistus. Tällaisen kunkin jäsenvaltion käyttöön ottaman valvontajärjestelmän kaikki yksityiskohdat on esitettävä 14 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa.

6. Unionin pyyntialusten päälliköiden on aluksen suurimmasta pituudesta riippumatta toimitettava 48 tunnin kuluessa purkamisen päättymisestä purkamisilmoitus sen jäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille, jossa purkaminen tapahtuu, sekä aluksensa lippujäsenvaltiolle. Unionin pyyntialuksen päällikkö on vastuussa ilmoituksen täydellisyydestä ja oikeellisuudesta, ja hänen on todistettava ilmoitus oikeaksi. Purkamisilmoituksessa on ilmoitettava ainakin tonnikalamäärät, jotka on purettu aluksesta, sekä alue, jolta ne on pyydetty. Kaikki puretut saaliit on punnittava. Satamajäsenvaltion on lähetettävä selvitys purkamisesta lippujäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle 48 tunnin kuluttua purkamisen päättymisestä.

35 artikla

Jälleenlaivaus

1. Unionin kalastusalusten, joilla on tonnikalaa, tai kolmansien maiden alusten unionin vesillä suorittama jälleenlaivaus merellä kielletään kaikissa olosuhteissa.

2. Kalastusalukset saavat jälleenlaivata tonnikalasaaliita ainoastaan tämän asetuksen 33 artiklassa tarkoitetuissa nimetyissä satamissa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2017/2107 52 artiklan 2 ja 3 kohdan, 54 artiklan ja 57 artiklan soveltamista.

3. Vastaanottavan kalastusaluksen päällikön tai päällikön edustajan on toimitettava asiaankuuluvan satamavaltion toimivaltaisille viranomaisille liitteessä V esitetyn jälleenlaivausilmoituksen mallin mukaiset tiedot vähintään 72 tuntia ennen arvioitua satamaan saapumisaikaa. Jälleenlaivaus edellyttää asianomaisen jälleenlaivaavan kalastusaluksen lippujäsenvaltion tai lippusopimuspuolen etukäteen antamaa lupaa. Lisäksi jälleenlaivaavan aluksen päällikön on jälleenlaivaushetkellä ilmoitettava aluksensa lippujäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle liitteessä V vaadituista päivämääristä.

4. Satamajäsenvaltion on tarkastettava vastaanottava alus sen saapuessa ja tarkistettava jälleenlaivaustoimeen liittyvät määrät ja asiakirjat.

5. Jälleenlaivausta harjoittavien unionin kalastusalusten päälliköiden on täytettävä ja toimitettava aluksensa lippujäsenvaltiolle ICCAT:n jälleenlaivausilmoitus 15 päivän kuluessa jälleenlaivauksen päättymisestä. Jälleenlaivaavien kalastusalusten päälliköiden on täytettävä ICCAT-jälleenlaivausilmoitus liitteen V mukaisesti. Jälleenlaivausilmoitukseen on sisällytettävä eBCD-asiakirjan viitenumero, jotta ilmoituksen sisältämien tietojen ristiintarkastus olisi helpompaa.

6. Satamajäsenvaltion on lähetettävä selvitys jälleenlaivaamisesta jälleenlaivaavan kalastusaluksen lippujäsenvaltion tai sopimuspuolen viranomaiselle viiden päivän kuluessa jälleenlaivauksen päättymisestä.

7. Nimettyjen satamajäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tarkastettava kaikki jälleenlaivaukset.

4 jakso

Ilmoitusvelvoitteet

36 artikla

Määriä koskevat viikoittaiset ilmoitukset

Kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle viikoittaiset saalisilmoitukset. Kyseisissä ilmoituksissa on oltava 32 artiklan mukaisesti vaadittavat tiedot tonnikalarysistä, kurenuotta-aluksista ja muista pyyntialuksista. Tiedot on jäsenneltävä pyydystyypeittäin. Komissio toimittaa kyseiset tiedot viipymättä edelleen ICCAT:n sihteeristölle.

37 artikla

Tiedot kiintiöiden käyttämisestä loppuun

1. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 34 artiklan noudattamisen lisäksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun pyydyskunnalle jaetusta kiintiöstä katsotaan käytetyn 80 prosenttia.

2. Asetuksen (EY) N:o 1224/2009 35 artiklan noudattamisen lisäksi kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle, kun pyydyskunnalle taikka yhteiselle kalastustoimelle tai kurenuotta-alukselle jaettu kiintiö katsotaan käytetyn loppuun. Kyseisten tietojen mukana on toimitettava viralliset asiakirjat, joissa esitetään todisteet jäsenvaltion laivastolle, pyydyskunnalle, yhteiselle kalastustoimelle tai aluskohtaisella kiintiöllä kalastaville aluksille esittämästä kalastuskiellosta tai satamaanpaluukehotuksesta, mukaan lukien selkeä maininta kalastuskiellon alkamispäivämäärästä ja -kellonajasta.

3. Komissio ilmoittaa ICCAT:n sihteeristölle päivämäärät, jolloin unionin tonnikalakiintiö on käytetty loppuun.

5 jakso

Tarkkailijaohjelmat

38 artikla

Kansallinen tarkkailijaohjelma

1. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että tonnikalan kalastuksessa aktiivisesti toimiville kalastusaluksille ja tonnikalarysille lähetetään kansallisia tarkkailijoita, joilla on virallinen henkilötodistus, siten, että tarkkailu kattaa vähintään

a)	20 prosenttia sen aktiivisista pelagisista troolareista (yli 15 metriä);

b)	20 prosenttia sen aktiivisista pitkäsiima-aluksista (yli 15 metriä);

c)	20 prosenttia sen aktiivisista vapapyydyksiä käyttävistä aluksista (yli 15 metriä);

d)	100 prosenttia hinausaluksista;

e)	100 prosenttia toimista, kun kalaa nostetaan tonnikalarysistä.

Jäsenvaltioiden, joissa on alle viisi pyyntialusta, jotka kuuluvat ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa lueteltuihin luokkiin ja joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, on varmistettava, että lähetettävien kansallisten tarkkailijoiden suorittama tarkkailu kattaa vähintään 20 prosenttia ajasta, jona alukset harjoittavat tonnikalan kalastusta.

2. Kansallisen tarkkailijan tehtävänä on erityisesti

a)	seurata, että kalastusalukset ja tonnikalarysät noudattavat tätä asetusta;

kirjata kalastustoimet ja raportoida niistä, mukaan lukien seuraavat:

i)	saaliin määrä (sivusaalis mukaan luettuna) ja sen tila (pidetty aluksella tai heitetty pois elävänä tai kuolleena);

ii)	pyyntialue leveys- ja pituusastein;

iii)	pyyntiponnistuksen mittaus (esimerkiksi laskukertojen tai koukkujen lukumäärä), kuten se on määritelty eri pyydyksiä koskevassa ICCAT:n käsikirjassa;

iv)	saaliin pyyntipäivä;

c)	tarkastaa kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;

d)	tarkkailla ja kirjata aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämistoimenpiteiden vastaisesti.

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi kansallisten tarkkailijoiden on tehtävä tieteellistä työtä, mukaan lukien näytteiden kerääminen SCRS:n ohjeiden mukaisesti.

4. Kunkin jäsenvaltion tarkkailijaohjelmassa kerätyt tiedot on toimitettava komissiolle. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen tarvittaessa SCRS:lle tai ICCAT:n sihteeristölle.

5. Edellä olevien 1–3 kohdan soveltamista varten jäsenvaltioiden on varmistettava

a)	edustava ajallinen ja paikallinen kattavuus sen takaamiseksi, että komissio saa riittävät ja asianmukaiset tiedot saaliista, pyyntiponnistuksesta ja muista tieteellisistä ja hallinnollisista näkökohdista ottaen huomioon laivastojen ja kalastusten erityispiirteet;

b)	luotettavat tiedonkeruuprotokollat;

c)	tarkkailijoiden olevan asianmukaisesti koulutettuja ja hyväksyttyjä ennen kuin he aloittavat toimintansa;

d)	mahdollisuuksien mukaan, että yleissopimusalueella kalastavien alusten ja tonnikalarysien toiminnalle aiheutuu mahdollisimman vähän häiriöitä.

39 artikla

ICCAT:n alueellinen tarkkailijaohjelma

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tässä artiklassa ja liitteessä VIII vahvistettu ICCAT:n alueellinen tarkkailijaohjelma toteutetaan tehokkaasti.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ICCAT:n alueellinen tarkkailija on läsnä

a)	kaikilla kurenuotta-aluksilla, joilla on lupa kalastaa tonnikalaa;

b)	aina, kun tonnikalaa siirretään kurenuotta-aluksilta;

c)	aina, kun tonnikalaa siirretään tonnikalarysistä kuljetusaltaisiin;

d)	aina, kun tonnikalaa siirretään kalanviljelylaitokselta toiselle;

e)	aina, kun tonnikalaa siirretään kasvatusaltaisiin kalanviljelylaitoksilla;

f)	aina, kun tonnikalaa nostetaan kalanviljelylaitoksilla; ja

g)	kun tonnikalaa vapautetaan kasvatusaltaista mereen.

3. Kurenuotta-aluksilla, joilla ei ole ICCAT:n alueellista tarkkailijaa, ei ole lupaa kalastaa tonnikalaa.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kullekin kalanviljelylaitokselle nimetään yksi ICCAT:n alueellinen tarkkailija kasvatusaltaaseensiirtotoimien koko keston ajaksi. Ylivoimaisen esteen sattuessa ja sen jälkeen, kun kalanviljelylaitoksen sijaintijäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet olosuhteet, jotka muodostavat ylivoimaisen esteen, useampi kuin yksi kalanviljelylaitos voi käyttää samaa ICCAT:n alueellista tarkkailijaa, jotta varmistetaan kalanviljelytoiminnan jatkuvuus, edellyttäen, että varmistutaan tarkkailijan tehtävien asianmukaisesta suorittamisesta. Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevan jäsenvaltion on kuitenkin välittömästi pyydettävä uuden alueellisen tarkkailijan lähettämistä.

5. ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden tehtävänä on erityisesti

a)	tarkkailla ja seurata kalastus- ja kalanviljelytoimintaa ICCAT:n asiaankuuluvien säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisesti, mukaan lukien käyttäen sellaisia stereokamerakuvia kasvatusaltaaseen siirron hetkeltä, joiden avulla voidaan mitata pituus ja arvioida sitä vastaava paino;

allekirjoittaa ICCAT:n siirtoilmoitukset ja BCD-asiakirjat, jos niissä olevat tiedot vastaavat heidän omia havaintojaan. Muussa tapauksessa ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on kirjattava läsnäolonsa ICCAT:n siirtoilmoituksiin ja BCD-asiakirjoihin ja mainittava erimielisyyden syyt mainiten erityisesti ne säännöt tai menettelyt, joita ei ole noudatettu;

c)	tieteellinen työ, mukaan lukien näytteiden kerääminen, SCRS:n ohjeiden mukaisesti.

6. Päälliköt ja miehistö sekä kalanviljelylaitosten hoitajat, tonnikalarysien haltijat ja alusten käyttäjät eivät saa estää tai uhkailla tehtäviään suorittavia alueellisia tarkkailijoita eivätkä sekaantua tai vaikuttaa millään tavoin heidän tehtäviensä suorittamiseen.

6 jakso

Siirtotoimet

40 artikla

Siirtolupa

1. Ennen kaikkia siirtotoimia pyynti- tai hinausaluksen päällikön tai päällikön edustajien taikka sen kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan, josta siirto on peräisin, on lähetettävä lippujäsenvaltiolle tai kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle siirtoa koskeva ennakkoilmoitus, josta käy ilmi:

a)	pyyntialuksen, kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän nimi ja ICCAT-rekisterinumero;

b)	siirron arvioitu ajankohta;

c)	siirrettävän tonnikalan arvioitu määrä;

d)	tiedot sijainnista (leveysaste/pituusaste), jossa siirto toteutetaan, ja altaiden tunnistenumerot;

e)	hinausaluksen nimi, hinattavien altaiden lukumäärä ja tarvittaessa ICCAT-rekisterinumero; ja

f)	tonnikalan määräpaikkana oleva satama, kalanviljelylaitos tai kasvatusallas.

2. Edellä olevan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltioiden on annettava kullekin kuljetusaltaalle yksilöllinen numero. Jos yhtä kalastustoimea vastaavaa saalista siirrettäessä on käytettävä useampia kuljetusaltaita, tarvitaan ainoastaan yksi ICCAT:n siirtoilmoitus, mutta kunkin käytetyn kuljetusaltaan numero on merkittävä ICCAT:n siirtoilmoitukseen ilmoittaen selvästi kussakin kuljetusaltaassa kuljetetun tonnikalan määrä.

3. Kuljetusaltaiden numerot on annettava käyttäen yksilöllistä numerointijärjestelmää, joka koostuu vähintään kalanviljelylaitoksen sijaintijäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, jonka jäljessä on kolme numeroa. Kuljetusaltaiden yksilölliset numerot eivät saa olla muutettavissa eivätkä siirrettävissä toiseen kuljetusaltaaseen.

4. Sen jäsenvaltion, jolle siirtoilmoitus on lähetetty 1 kohdan nojalla, on annettava kullekin siirtotoimelle hyväksyntänumero sekä ilmoitettava se tapauksen mukaan kalastusaluksen päällikölle, tonnikalarysän haltijalle tai kalanviljelylaitoksen hoitajalle. Hyväksyntänumeroon on sisällyttävä jäsenvaltion kolmikirjaiminen koodi, vuoden ilmaisevat neljä numeroa, kolmikirjaiminen koodi, joka ilmaisee hyväksynnän (AUT) tai epäämisen (NEG), sekä niitä seuraavat järjestysnumerot.

5. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion on sallittava tai evättävä siirto 48 tunnin kuluessa siitä, kun siirtoa koskeva ennakkoilmoitus on toimitettu. Siirtotoimea ei saa aloittaa ilman myönnettyä hyväksyvää ennakkolupaa.

6. Siirtolupa ei rajoita kasvatusaltaaseensiirtotoimen hyväksymistä.

41 artikla

Siirtoluvan epääminen ja tonnikalan vapauttaminen

1. Se jäsenvaltio, jolle siirtoa koskeva ennakkoilmoitus on lähetetty 40 artiklan 1 kohdan nojalla, ei saa myöntää lupaa siirtoon, jos se katsoo siirtoa koskevan ennakkoilmoituksen saatuaan, että

a)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka on ilmoitettu pyytäneen kalat, ei ollut riittävää kiintiötä;

b)	pyyntialus tai tonnikalarysä ei ole ilmoittanut kalamäärää asianmukaisesti tai kalamäärän kasvatusaltaaseen siirtoon ei ole myönnetty lupaa;

c)	pyyntialuksella, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ollut 27 artiklan mukaisesti myönnettyä voimassa olevaa lupaa pyytää tonnikalaa; tai

d)	hinausalusta, joka on ilmoitettu kalojen siirron vastaanottajaksi, ei ole merkitty 26 artiklassa tarkoitettuun muita kalastusaluksia koskevaan ICCAT:n rekisteriin tai sitä ei ole varustettu täysin toimivalla satelliittiseurantajärjestelmällä tai vastaavalla paikannuslaitteella.

2. Jos se jäsenvaltio, jolle siirtoilmoitus on lähetetty 40 artiklan 1 kohdan nojalla, kieltää siirron, sen on välittömästi annettava vapauttamismääräys tapauksen mukaan pyynti- tai hinausaluksen päällikölle, tonnikalarysän haltijalle tai kalanviljelylaitoksen hoitajalle ja ilmoitettava heille, että siirtoon ei myönnetä lupaa ja että kalat on vapautettava mereen liitteen XII mukaisesti.

3. Jos hinausaluksen satelliittiseurantajärjestelmään tulee tekninen toimintahäiriö kalanviljelylaitokselle kuljetuksen aikana, hinausalus on korvattava toisella hinausaluksella, jolla on täysin toimiva satelliittiseurantajärjestelmä, tai on asennettava tai otettava käyttöön uusi toimintakunnossa oleva satelliittiseurantajärjestelmä niin pian kuin mahdollista ja viimeistään 72 tunnin kuluttua kyseisestä teknisestä toimintahäiriöstä. Kyseistä 72 tunnin määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti pidentää, jos kyseessä on ylivoimainen este tai perustellut toiminnalliset rajoitukset. Teknisestä toimintahäiriöstä on viipymättä ilmoitettava komissiolle, joka ilmoittaa siitä ICCAT:n sihteeristölle. Aluksen päällikön tai päällikön edustajan on ilmoitettava lippujäsenvaltion valvontaviranomaisille kalastusaluksen päivitetyt maantieteelliset koordinaatit asianmukaisten televiestintäkeinojen avulla neljän tunnin välein teknisen toimintahäiriön havaitsemishetkestä siihen saakka, kun häiriö on korjattu.

42 artikla

ICCAT:n siirtoilmoitus

1. Pyynti- tai hinausaluksen päälliköiden, kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on täytettävä ja toimitettava vastuujäsenvaltiolle ICCAT:n siirtoilmoitus siirtotoimen lopussa liitteessä VI esitetyn mallin mukaisesti.

2. Kalastusaluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä, josta kyseinen siirto on peräisin, vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisten on numeroitava ICCAT:n siirtoilmoituslomakkeet. ICCAT:n siirtoilmoituslomakkeen numeron on koostuttava jäsenvaltion kolmikirjaimisesta koodista, jonka jäljessä ovat vuoden ilmaisevat neljä numeroa ja kolme järjestysnumeroa, joita seuraa kolmikirjaiminen koodi ”ITD” (MS-20**/xxx/ITD).

3. Alkuperäisen ICCAT:n siirtoilmoituksen on seurattava siirrettävien kalojen mukana. Pyyntialuksella tai tonnikalarysällä ja hinausaluksilla on pidettävä jäljennös ilmoituksesta.

4. Siirtotoimia suorittavien alusten päälliköiden on ilmoitettava toiminnastaan liitteen II mukaisesti.

5. Kuolleita kaloja koskevat tiedot on kirjattava liitteessä XIII vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

43 artikla

Seuranta videokameran avulla

1. Pyynti- tai hinausaluksen päällikön tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on varmistettava, että siirtoa seurataan vedenalaisen videokameran avulla siirrettävien kalojen lukumäärän todentamiseksi. Videotallenne on tehtävä liitteessä X vahvistettujen vähimmäisvaatimusten ja menettelyjen mukaisesti.

2. Jos SCRS pyytää komissiota toimittamat jäljennökset videotallenteista, jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset jäljennökset komissiolle, joka toimittaa ne edelleen SCRS:lle.

44 artikla

ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden tekemät todennukset sekä tutkimusten tekeminen

1. Edellä 39 artiklassa ja liitteessä VIII tarkoitettujen pyyntialuksella ja tonnikalarysällä olevien ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden on

a)	kirjattava toteutetut siirtotoimet ja raportoitava niistä;

b)	tarkkailtava ja arvioitava siirrettyjä saaliita; ja

c)	tarkastettava 40 artiklassa tarkoitettuun siirtoa koskevaan ennakkolupaan ja 42 artiklassa tarkoitettuun ICCAT:n siirtoilmoitukseen tehdyt merkinnät.

2. Jos alueellisen tarkkailijan, asiaankuuluvien valvontaviranomaisten tai pyynti- tai hinausaluksen päällikön taikka tonnikalarysän haltijan tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tekemien arvioiden välillä on yli 10 prosentin ero tonnikalayksilöiden lukumäärässä, vastuujäsenvaltion on aloitettava tutkimus. Tällainen tutkimus on saatava päätökseen ennen kuin kalat siirretään kasvatusaltaaseen kalanviljelylaitoksessa ja joka tapauksessa 96 tunnin kuluessa tutkimuksen aloittamisesta, jollei kyseessä ole ylivoimainen este. Kaloja ei saa siirtää kasvatusaltaaseen eikä BCD-asiakirjassa olevaa asianomaista kohtaa saa vahvistaa ennen kuin tutkimuksen tulokset ovat selvillä.

3. Tapauksissa, joissa videotallenteen laatu tai selkeys ei ole riittävä siirrettyjen määrien arvioimiseksi, aluksen päällikkö, kalanviljelylaitoksen hoitaja tai tonnikalarysän haltija voi pyytää vastuujäsenvaltion viranomaisilta lupaa uuden siirtotoimen suorittamiseen ja vastaavan videotallenteen toimittamiseen alueelliselle tarkkailijalle. Jos suoritetun vapaaehtoisen kontrollisiirron tulokset eivät ole tyydyttäviä, vastuujäsenvaltion on aloitettava tutkimus. Jos kyseisen tutkimuksen jälkeen vahvistetaan, että videotallenteen laatu tai selkeys ei ole riittävä siirrettyjen määrien arvioimiseksi, vastuujäsenvaltion valvontaviranomaisten on määrättävä toinen kontrollisiirtotoimi ja toimitettava vastaava videotallenne ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle. Uudet siirrot suoritetaan kontrollisiirtoina siihen asti, kun videotallenteen laatu mahdollistaa siirrettyjen määrien arvioinnin.

4. ICCAT:n alueelliset tarkkailijat saavat allekirjoittaa ICCAT:n siirtoilmoituksen ainoastaan, jos heidän havaintonsa ovat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaisia ja jos ICCAT:n siirtoilmoituksen sisältämät tiedot vastaavat heidän havaintojaan ja tietoihin sisältyy vaatimusten mukainen videotallenne 1, 2 ja 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tarkastajien tekemiä todennuksia. ICCAT:n tarkkailijoiden on myös tarkastettava, että ICCAT:n siirtoilmoitus toimitetaan hinausaluksen päällikölle taikka kalanviljelylaitoksen hoitajalle tai tonnikalarysän haltijan edustajalle tarvittaessa. Jos ICCAT:n tarkkailijat eivät hyväksy ICCAT:n siirtoilmoitusta, heidän on kirjattava läsnäolonsa ICCAT:n siirtoilmoituksiin ja BCD-asiakirjoihin ja mainittava erimielisyyden syyt mainiten erityisesti ne säännöt tai menettelyt, joita ei ole noudatettu.

5. Pyynti- tai hinausaluksen päällikön, kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan on täytettävä ja toimitettava vastuujäsenvaltiolle ICCAT:n siirtoilmoitus siirtotoimen lopussa liitteessä VI esitetyn mallin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava ICCAT:n siirtoilmoitus edelleen komissiolle.

45 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan menettelyohjeet tämän jakson soveltamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 68 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 jakso

Kasvatusaltaaseensiirtotoimet

46 artikla

Kasvatusaltaaseensiirtoa koskeva lupa ja sen mahdollinen epääminen

1. Ennen kutakin kuljetusallasta koskevien kasvatusaltaaseensiirtotoimien alkua on kiellettävä kuljetusaltaiden ankkuroiminen 0,5 meripeninkulman etäisyydellä kalanviljelylaitokselta. Tätä tarkoitusta varten 15 artiklassa tarkoitetuissa kasvatuksen hallintasuunnitelmissa on oltava saatavilla maantieteelliset koordinaatit, jotka vastaavat sitä monikulmiota, jossa kalanviljelylaitos sijaitsee.

2. Ennen mahdollisia kasvatusaltaaseensiirtotoimia kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on pyydettävä siitä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä, joka on pyytänyt kasvatusaltaaseen siirrettävän tonnikalan, vastuussa olevaa jäsenvaltiota tai sopimuspuolta hyväksymään kasvatusaltaaseen siirto.

3. Pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on kieltäydyttävä hyväksymästä kasvatusaltaaseen siirtoa, jos se katsoo, että

a)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, joka on pyytänyt kalat, ei ollut riittävää tonnikalakiintiötä;

b)	pyyntialus tai tonnikalarysä ei ole ilmoittanut kalamäärää asianmukaisesti; tai

c)	pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka ilmoitettiin pyytäneen kalat, ei ole 27 artiklan mukaisesti myönnettyä voimassa olevaa lupaa pyytää tonnikalaa.

4. Jos pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio kieltäytyy hyväksymästä kasvatusaltaaseen siirtoa, sen on

a)	ilmoitettava asiasta kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaiselle viranomaiselle; ja

b)	pyydettävä kyseistä toimivaltaista viranomaista takavarikoimaan saaliit ja vapauttamaan kalat mereen.

5. Kasvatusaltaaseen siirtoa ei saa aloittaa ilman yhden työpäivän kuluessa pyynnön esittämisestä annettua lupaa, jonka voi antaa pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli taikka kalanviljelylaitoksesta vastuussa oleva jäsenvaltio, jos siitä on sovittu pyyntialuksista tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen viranomaisten kanssa. Jos pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen viranomaisilta ei saada vastausta yhden työpäivän kuluessa, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset voivat myöntää luvan kasvatusaltaaseensiirtotoimeen.

6. Kalat on siirrettävä kasvatusaltaaseen vuosittain ennen 22 päivää elokuuta, elleivät kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaiset viranomaiset esitä hyväksyttäviä perusteita, kuten ylivoimainen este, jotka on toimitettava kasvatusaltaaseensiirtoraportin mukana. Kaloja ei saa missään tapauksessa siirtää kasvatusaltaaseen kunkin vuoden 7 päivän syyskuuta jälkeen.

47 artikla

Tonnikalan saalisasiakirjat

1. Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on kiellettyä siirtää tonnikaloja kasvatusaltaaseen, jos kalojen mukana ei ole asiakirjoja, joita ICCAT edellyttää asetuksella (EU) N:o 640/2010 vahvistetun saaliinkirjausohjelman puitteissa. Asiakirjojen on oltava tarkkoja ja täydellisiä sekä pyyntialuksista tai tonnikalarysistä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen validoimia.

2. Jäsenvaltiot eivät saa siirtää tonnikaloja kalanviljelylaitokseen, joka ei ole jäsenvaltion tai sopimuspuolen hyväksymä tai joka ei sisälly ICCAT:n rekisteriin kalanviljelylaitoksista.

3. Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että tonnikalasaaliit pannaan eri kasvatusaltaisiin tai -allassarjoihin ja erotellaan lähtöpaikkana olleen lippujäsenvaltion tai lippusopimuspuolen mukaan. Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, jos tonnikalat on pyydystetty eri jäsenvaltioiden yhteisten kalastustoimien yhteydessä, kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että tonnikalat pannaan eri kasvatusaltaisiin tai -allassarjoihin ja erotellaan yhteisten kalastustoimien ja pyyntivuosien mukaan.

48 artikla

Tarkastukset

Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tarkastaakseen kaikki kasvatusaltaaseensiirtotoimet kalanviljelylaitoksissa.

49 artikla

Seuranta videokameran avulla

Kalanviljelylaitoksista vastuussa olevien jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden valvontaviranomaiset seuraavat kasvatusaltaaseensiirtotoimia vedenalaisen videokameran avulla. Kustakin kasvatusaltaaseensiirtotoimesta on tuotettava videotallenne liitteessä X vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

50 artikla

Tutkimusten aloittaminen ja tekeminen

Jos ICCAT:n alueellisen tarkkailijan, jäsenvaltioiden asianomaisten valvontaviranomaisten ja/tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tekemien arvioiden välillä on lukumääränä ilmaistuna yli 10 prosentin ero, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus yhteistyössä pyyntialuksesta ja/tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen kanssa. Tutkimukset tekevä jäsenvaltio voi käyttää muita käytettävissään olevia tietoja, mukaan lukien 51 artiklassa tarkoitettujen kasvatusaltaaseensiirto-ohjelmien tulokset.

51 artikla

Toimenpiteet ja ohjelmat kasvatusaltaaseen siirrettävien tonnikalojen lukumäärän ja painon arvioimiseksi

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ohjelma, jossa käytetään stereokamerajärjestelmiä tai vaihtoehtoisia menetelmiä, jotka varmistavat saman tarkkuuden ja täsmällisyyden tason, kattaa 100 prosenttia kaikista kasvatusaltaaseensiirtotoimista kalojen lukumäärän ja painon arvioimiseksi.

2. Kyseinen ohjelma on toteutettava liitteessä XI vahvistettuja menettelyjä noudattaen. Vaihtoehtoisia menetelmiä voidaan käyttää ainoastaan, jos ICCAT on vahvistanut ne vuosikokouksessaan.

3. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava ohjelman tulokset pyyntialuksista vastaavalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle sekä yhteisölle, joka hallinnoi alueellista tarkkailijaohjelmaa ICCAT:n puolesta.

4. Jos ohjelman tulokset yksittäisen pyyntitoimen osalta osoittavat, että kasvatusaltaaseen siirrettyjen tonnikalayksilöiden lukumäärä eroaa yli 10 prosentilla määristä, jotka on ilmoitettu pyydetyiksi ja/tai siirretyiksi, pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on aloitettava tutkimus sen saaliin tarkan painon määrittämiseksi, joka on vähennettävä kansallisesta tonnikalakiintiöstä 9 kohdan mukaisesti.

5. Jos pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa oleva jäsenvaltio tai sopimuspuoli aloittaa tutkimuksen, kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on tehtävä täysimääräistä yhteistyötä ja annettava tutkimuksesta vastaavalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle kaikki pyydetyt lisätiedot, mukaan lukien asianomaisen videotallenteen tai asianomaisten videotallenteiden analyysin tulokset, ja tiedotettava niistä komissiolle viipymättä.

6. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, myös niiden, joiden alukset ovat osallistuneet kalan siirtämiseen, on tehtävä aktiivista yhteistyötä, myös vaihtamalla keskenään kaikkia hallussaan olevia tietoja ja asiakirjoja.

7. Pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tutkimus yhden kuukauden kuluessa siitä, kun kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut kasvatusaltaaseen siirtämisen tulokset.

8. Vähintään 10 prosentin ero asianomaisen aluksen tai tonnikalarysän pyytämiksi ilmoitettujen tonnikalojen lukumäärän ja pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen tutkimuksen tuloksena määrittämän lukumäärän välillä katsotaan mahdolliseksi asianomaisen aluksen tai tonnikalarysän tekemäksi sääntöjen noudattamatta jättämiseksi.

9. Jos tutkimuksesta käy ilmi, että tonnikalayksilöitä puuttuu, puuttuvien kalojen paino on vähennettävä pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion kiintiöstä soveltamalla kasvatusaltaaseensiirron hetkellä todettua yksilöllistä keskipainoa, jonka kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut, saaliiseen sisältyvien tonnikalojen lukumäärään, jonka kalastusaluksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on määrittänyt analysoituaan tutkimuksen yhteydessä ensimmäistä siirtoa koskevaa videotallennetta.

10. Sen estämättä, mitä 9 kohdassa säädetään, pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ja komissio voivat päättää kuultuaan sen jäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaisia viranomaisia, joka on vastuussa kalojen siirtoon määräpaikkana olevaan kalanviljelylaitokseen osallistuvasta pyyntialuksesta, että ne eivät vähennä kansallisesta kiintiöstä kalamäärää, joka on tutkimuksessa määritetty menetetyksi, jos menetykset on dokumentoitu asianmukaisesti toimijan ylivoimaisesta esteestä johtuviksi ja asiaankuuluvat tiedot on toimitettu toimijasta vastuussa olevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle viipymättä tapauksen jälkeen ja menetykset eivät ole johtaneet tiedossa olevaan kuolevuuteen.

11. Pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on annettava liitteessä XII vahvistettujen menettelyjen mukaisesti vapauttamismääräys kasvatusaltaaseen siirretyistä määristä, jotka ylittävät pyydetyiksi ja siirretyiksi ilmoitetut määrät, jos

a)	4 kohdassa tarkoitettua tutkimusta ei saada päätökseen kymmenen työpäivän kuluessa siitä, kun ohjelman tulokset on ilmoitettu yksittäisen kasvatusaltaaseensiirtotoimen osalta tai yhteisen kalastustoimen kaikkien kasvatusaltaaseensiirtotoimien osalta; tai

b)	tutkimuksen tulos osoittaa, että tonnikalojen lukumäärä ja/tai keskipaino ylittää pyydetyn ja siirretyn ilmoitetun tonnikalan vastaavat arvot.

Ylittävä määrä on vapautettava valvontaviranomaisten läsnä ollessa.

12. Ohjelman tuloksia on käytettävä päätettäessä, onko kaloja vapautettava, ja kasvatusaltaaseensiirtoilmoitukset ja BCD-asiakirjan asiaankuuluvat osat on täytettävä vastaavasti. Kun on annettu vapauttamismääräys, kalanviljelylaitoksen hoitajan on pyydettävä kansallisen valvontaviranomaisen ja ICCAT:n alueellisen tarkkailijan läsnäoloa vapauttamisen seuraamiseksi.

13. Jäsenvaltioiden on toimitettava ohjelman tulokset komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä syyskuuta. Jos kasvatusaltaaseen siirrossa ilmenee ylivoimainen este, jäsenvaltioiden on toimitettava kyseiset tulokset vuosittain ennen 12 päivää syyskuuta. Komissio toimittaa kyseiset tiedot SCRS:lle vuosittain viimeistään 15 päivänä syyskuuta arviointia varten.

14. Elävää tonnikalaa saa siirtää yhdestä kasvatusaltaasta toiseen kasvatusaltaaseen ainoastaan kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion tai sopimuspuolen valvontaviranomaisten luvalla ja läsnä ollessa. Jokainen siirto on kirjattava yksilöiden lukumäärän valvomiseksi. Kansallisten valvontaviranomaisten on seurattava kyseisiä siirtoja ja varmistettava, että jokainen kalanviljelylaitoksen sisäinen siirto kirjataan eBCD-asiakirjojen järjestelmään.

52 artikla

Kasvatusaltaaseensiirtoilmoitus ja kasvatusaltaaseensiirtoraportti

1. Kalanviljelylaitoksen hoitajan on 72 tunnin kuluessa kunkin kasvatusaltaaseensiirtotoimen saattamisesta loppuun toimitettava liitteessä XIV säädetyn mukainen kasvatusaltaaseensiirtoilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselleen.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun kasvatusaltaaseensiirtoilmoituksen lisäksi kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on yhden viikon kuluessa kasvatusaltaaseensiirtotoimen saattamisesta loppuun toimitettava liitteessä XI olevassa B jaksossa esitetyt tiedot sisältävä kasvatusaltaaseensiirtoraportti sille jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle, jonka aluksilla tai tonnikalarysillä asianomainen tonnikala on pyydetty, sekä komissiolle. Komissio toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle.

3. Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi kasvatusaltaaseensiirtotoimea ei katsota loppuun saatetuksi ennen kuin mahdollinen käynnistetty tutkimus ja mahdollinen määrätty vapauttamistoimi on saatettu loppuun.

53 artikla

Kalanviljelylaitoksen sisäiset siirrot ja satunnaistarkastukset

1. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on otettava käyttöön jäljitettävyysjärjestelmä, johon sisältyy sisäisten siirtojen videotallennus.

2. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion valvontaviranomaisten on tehtävä tietyn vuoden kasvatusaltaaseensiirtotoimien loppuun saattamisen ja seuraavan vuoden ensimmäisen kasvatusaltaaseen siirron välisenä aikana riskianalyysin perusteella satunnaistarkastuksia, jotka koskevat kalanviljelylaitoksella kasvatusaltaissa pidettävää tonnikalaa.

3. Edellä olevan 2 kohdan soveltamiseksi kunkin kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on vahvistettava tarkastettavien kalojen vähimmäisprosenttiosuus. Kyseinen prosenttiosuus vahvistetaan 14 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tarkastussuunnitelmassa. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kunakin vuonna suoritettujen satunnaistarkastusten tulokset. Komissio toimittaa kyseiset tiedot ICCAT:n sihteeristölle asiaankuuluvaa kiintiötä koskevaa ajanjaksoa seuraavan vuoden huhtikuussa.

54 artikla

Pääsy videotallenteisiin ja niitä koskevat vaatimukset

1. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että 49 ja 51 artiklassa tarkoitetut videotallenteet asetetaan pyynnöstä kansallisten tarkastajien, alueellisten ja ICCAT:n tarkastajien sekä ICCAT:n ja kansallisten tarkkailijoiden saataville.

2. Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet alkuperäisen videotallenteen korvaamisen, editoinnin tai muuntelun välttämiseksi.

55 artikla

Vuotuinen kasvatusaltaaseensiirtoraportti

Jäsenvaltioiden, joiden on toimitettava 52 artiklan nojalla kasvatusaltaaseensiirtoilmoitus ja -raportti, on toimitettava komissiolle vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta edellistä vuotta koskeva kasvatusaltaaseensiirtoraportti. Komissio toimittaa kyseiset tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle vuosittain ennen 31 päivää elokuuta. Raportissa on oltava seuraavat tiedot:

a)	kutakin kalanviljelylaitosta kohden kasvatusaltaisiin siirretyn tonnikalan kokonaismäärä, mukaan lukien kalojen lukumäärän ja painon vähentyminen kasvatusaltaisiin kuljetuksen aikana, kalastusalusten ja tonnikalarysien suorittamissa toimissa;

b)	luettelo aluksista, jotka kalastavat, tarjoavat tai siirtävät tonnikalaa kasvatustarkoituksiin (aluksen nimi, lippuvaltio, lisenssin numero, pyydystyyppi), ja tonnikalarysistä;

pyydettyjen tonnikalojen kappalemäärien arviointia kokoluokittain koskevan näytteenotto-ohjelman tulokset sekä pyyntipäivä, -kellonaika ja -alue sekä käytetty kalastusmenetelmä tilastojen parantamiseksi kannan arviointia varten;

Näytteenotto-ohjelmassa edellytetään, että kasvatusaltaasta on otettava kokonäytteet (pituus tai paino) siten, että otetaan yksi näyte (= 100 yksilöä) kutakin 100:aa tonnia elävää kalaa kohden tai 10 prosentin näyte kasvatusaltaassa olevien kalojen kokonaismäärästä. Kokonäytteet kerätään kalanviljelylaitoksella nostotoimien aikana ja kuolleista kaloista kuljetuksen aikana ICCAT:n laatimien, tietojen toimittamista koskevien ohjeiden mukaisesti. Yli vuoden ajan viljellyn kalan osalta on otettava käyttöön täydentäviä näytteenottomenetelmiä. Näytteet on otettava jokaisen noston yhteydessä ja kaikista kasvatusaltaista;

d)	kasvatusaltaaseen pantujen tonnikalojen määrät ja arvio kasvusta ja kuolleisuudesta vankeudessa sekä myydyt määrät tonneina. Kyseiset tiedot on annettava kalanviljelylaitoksittain;

e)	edellisen vuoden aikana kasvatusaltaaseen siirrettyjen tonnikalojen määrät; ja

f)	edellisen vuoden aikana kaupan pidetyt määrät eriteltyinä alkuperän mukaan.

56 artikla

Täytäntöönpanosäädökset

Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan menettelyt tässä jaksossa vahvistettujen säännösten soveltamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 68 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 jakso

Seuranta ja valvonta

57 artikla

Alusten satelliittiseurantajärjestelmä

1. Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 9 artiklan 5 kohdassa säädetään, lippujäsenvaltion on toteutettava liitteen XV mukaisesti alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) niiden kalastusalustensa osalta, joiden suurin pituus on vähintään 12 metriä.

2. Kalastusalusten, joiden suurin pituus on yli 15 metriä ja jotka sisältyvät 26 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitettuun alusluetteloon, on aloitettava satelliittiseurantajärjestelmän tietojen toimittaminen ICCAT:lle vähintään viisi päivää ennen lupakautensa alkua ja jatkettava tietojen toimittamista vähintään viisi päivää lupakautensa päättymisen jälkeen, jollei komissiolle lähetetä etukäteen pyyntöä aluksen poistamiseksi ICCAT:n alusrekisteristä.

3. Valvontaa varten päällikön tai päällikön edustajan on varmistettava, että pyyntialuksilta, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, lähetettävien satelliittiseurantajärjestelmän tietojen toimittamista ei keskeytetä alusten ollessa satamassa, ellei käytössä ole preijausjärjestelmää.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden kalastuksenseurantakeskukset toimittavat niiden lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit edelleen reaaliaikaisesti ja ”https data feed” -formaattia käyttäen komissiolle ja sen nimeämälle elimelle. Komissio toimittaa kyseiset viestit edelleen ICCAT:n sihteeristölle.

5. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että

a)	niiden lipun alla purjehtivilta kalastusaluksilta saadut satelliittiseurantajärjestelmän viestit toimitetaan edelleen komissiolle vähintään joka toinen tunti;

jos satelliittiseurantajärjestelmään tulee tekninen vika, niiden lipun alla purjehtivien kalastusalusten muulla tavoin lähettämät, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 25 artiklan 1 kohdan mukaisesti vastaanotetut viestit toimitetaan edelleen komissiolle 24 tunnin kuluessa viestien saapumisesta jäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukseen;

c)	komissiolle edelleentoimitetut viestit numeroidaan juoksevasti (yksilöllisin tunnistein) päällekkäisyyksien välttämiseksi;

d)	komissiolle edelleentoimitetut viestit ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 24 artiklan 3 kohdan mukaisia.

6. Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkia sen tarkastusalusten käyttöön annettuja viestejä käsitellään luottamuksellisesti ja käytetään ainoastaan merellä tehtäviin tarkastustoimiin.

9 jakso

Tarkastukset ja täytäntöönpanon valvonta

58 artikla

ICCAT:n yhteinen kansainvälinen tarkastusjärjestelmä

1. Yhteiset kansainväliset tarkastustoimet on toteutettava tämän asetuksen liitteessä IX esitetyn kansainvälistä valvontaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä koskevan ICCAT:n kansainvälisen tarkastusjärjestelmän, jäljempänä ’ICCAT:n järjestelmä’, mukaisesti.

2. Jäsenvaltioiden, joiden kalastusaluksilla on lupa harjoittaa tonnikalaan liittyvää toimintaa, on nimettävä tarkastajat ja tehtävä ICCAT:n järjestelmän mukaisia tarkastuksia merellä.

3. Jos milloin tahansa enemmän kuin 15 jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa kalastusalusta harjoittaa tonnikalaan liittyviä toimia yleissopimusalueella, asianomaisen jäsenvaltion on riskianalyysin perusteella lähetettävä paikalle tarkastusalus, joka suorittaa tarkastuksia ja valvontaa merellä yleissopimusalueella koko sen ajan, jonka kyseiset alukset ovat alueella. Kyseinen velvoite katsotaan täytetyksi, jos jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä tarkastusaluksen käytössä tai jos yleissopimusalueella toimii unionin tarkastusalus.

4. Komissio tai sen nimeämä elin voi osoittaa ICCAT:n järjestelmään unionin tarkastajia.

5. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi komissio tai sen nimeämä elin koordinoi unionin puolesta toteutettavia valvonta- ja tarkastustoimia. Komissio voi laatia yhteistyössä asianomaisten jäsenvaltioiden kanssa yhteisiä tarkastusohjelmia, joiden avulla unioni voi täyttää ICCAT:n järjestelmän mukaiset velvollisuutensa. Niiden jäsenvaltioiden, joiden kalastusalukset harjoittavat tonnikalan kalastusta, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet kyseisten ohjelmien täytäntöönpanon helpottamiseksi erityisesti tarvittavien henkilö- ja aineellisten resurssien osalta sekä niiden ajanjaksojen ja maantieteellisten alueiden osalta, jolloin ja joilla resursseja käytetään.

6. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle vuosittain viimeistään 1 päivänä huhtikuuta niiden tarkastajien ja tarkastusalusten nimet, jotka ne aikovat osoittaa ICCAT:n järjestelmään kyseisen vuoden aikana. Komissio laatii kyseisten tietojen avulla yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa suunnitelman unionin osallistumisesta ICCAT:n järjestelmään kunakin vuonna sekä toimittaa kyseisen suunnitelman ICCAT:n sihteeristölle ja jäsenvaltioille.

59 artikla

Tarkastukset rikkomustapauksissa

Lippujäsenvaltion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivalle kalastusalukselle tehdään sen satamissa sen valvonnassa fyysinen tarkastus tai että tarkastuksen suorittaa sen nimeämä tarkastaja, jos kalastusalus ei ole jossakin sen satamassa, jos kalastusalus

a)	ei ole noudattanut 31 ja 32 artiklassa vahvistettuja kirjaamis- ja ilmoitusvaatimuksia; tai

b)	on rikkonut tätä asetusta tai syyllistynyt asetuksen (EY) N:o 1005/2008 42 artiklassa tai asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklassa tarkoitettuun vakavaan rikkomukseen.

60 artikla

Ristiintarkastukset

1. Jäsenvaltioiden on tarkastettava tarkastusraporttien, tarkkailuraporttien ja satelliittiseurantajärjestelmän sekä tarvittaessa eBCD-asiakirjojen, kalastusalustensa kalastuspäiväkirjojen, siirto- ja jälleenlaivausasiakirjojen ja saalisasiakirjojen tiedot ja niiden oikea-aikainen toimittaminen asetuksen (EY) N:o 1224/2009 109 artiklan mukaisesti.

2. Kunkin jäsenvaltion on tehtävä kaikkia saaliiden purkamisia, jälleenlaivaamisia tai kasvatusaltaaseensiirtoja koskevia ristiintarkastuksia kalastusaluksen kalastuspäiväkirjaan tai jälleenlaivausilmoitukseen lajeittain kirjattujen määrien ja purkamisilmoitukseen tai kasvatusaltaaseensiirtoilmoitukseen ja mihin tahansa muuhun asiaa koskevaan asiakirjaan, kuten kauppalaskuihin ja/tai myynti-ilmoituksiin, kirjattujen määrien välillä.

10 jakso

Täytäntöönpanon valvonta

61 artikla

Täytäntöönpanon valvonta

Tonnikalan kasvatuslaitoksesta tai -laitoksista vastaavan jäsenvaltion on toteutettava kalanviljelylaitosta koskevat asianmukaiset täytäntöönpanotoimenpiteet, jos kansallisen lainsäädännön mukaisesti on todettu, että kalanviljelylaitos ei noudata tämän asetuksen 46–55 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 89–91 artiklan soveltamista ja etenkään jäsenvaltioiden velvollisuutta toteuttaa asianmukaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä kalastusaluksen osalta. Rikkomisen vakavuudesta riippuen ja kansallisen lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä erityisesti luvan keskeyttäminen tai peruuttaminen, sakkojen määrääminen tai kummatkin. Jäsenvaltioiden on annettava tiedoksi kaikki tapaukset, joissa lupa keskeytetään tai peruutetaan, komissiolle, joka ilmoittaa asiasta ICCAT:n sihteeristölle tonnikalan kasvatusta harjoittavista kalanviljelylaitoksista laaditun rekisterin tietojen muuttamiseksi vastaavasti.

VI LUKU

Kaupan pitäminen

62 artikla

Kaupan pitämistä koskevat toimenpiteet

1. Sellaisen tonnikalan unionissa tapahtuva kauppa, purkaminen, tuonti, vienti, siirto altaaseen lihotettavaksi tai kasvatettavaksi, jälleenvienti ja jälleenlaivaus on kielletty, jonka mukana ei ole tämän asetuksen nojalla tai tonnikalasaaliiden kirjausohjelmaa koskevat ICCAT:n säännöt täytäntöönpanevien muiden unionin säädösten nojalla vaadittuja tarkkoja, täydellisiä ja todennettuja asiakirjoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1224/2009 ja (EY) N:o 1005/2008 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (21) soveltamista.

2. Tonnikalan unionissa tapahtuva kauppa, tuonti, purkaminen, siirto altaaseen lihotettavaksi tai kasvatettavaksi, jalostaminen, vienti, jälleenvienti ja jälleenlaivaus on kielletty, jos

a)	tonnikala on pyydetty kalastusaluksilla tai tonnikalarysillä, joiden lippuvaltiolla ei ole ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden mukaista tonnikalaa koskevaa kiintiötä tai saalisrajaa; tai

b)	tonnikala on pyydetty pyyntialuksella tai tonnikalarysällä, jonka oma kiintiö tai josta vastuussa olevan valtion kalastusmahdollisuudet oli käytetty loppuun saaliin saantihetkellä.

3. Tonnikalan unionissa tapahtuva sellainen kauppa, tuonti, purkaminen, jalostaminen ja vienti lihotus- tai kasvatuslaitoksilta, joka ei ole 1 kohdassa mainittujen asetusten mukaista, on kielletty, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetusten (EY) N:o 1224/2009, (EY) N:o 1005/2008 ja (EU) N:o 1379/2013 soveltamista.

VII LUKU

Loppusäännökset

63 artikla

Arviointi

Jäsenvaltioiden on komission pyynnöstä toimitettava viipymättä komissiolle yksityiskohtainen raportti siitä, kuinka ne ovat panneet tämän asetuksen täytäntöön. Jäsenvaltioilta saamiensa tietojen perusteella komissio toimittaa ICCAT:n päättämään päivämäärään mennessä ICCAT:n sihteeristölle yksityiskohtaisen raportin ICCAT:n suosituksen 19-04 täytäntöönpanosta.

64 artikla

Rahoitus

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 508/2014 (22) sovellettaessa tätä asetusta on pidettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklassa tarkoitettuna monivuotisena suunnitelmana.

65 artikla

Luottamuksellisuus

Tämän asetuksen mukaisesti kerättyjä ja vaihdettuja tietoja käsitellään asetuksen (EY) N:o 1224/2009 112 ja 113 artiklassa vahvistettujen luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen mukaisesti.

66 artikla

Muutoksiin sovellettava menettely

1. Siirretään komissiolle valta antaa 67 artiklan nojalla delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen muuttamista sen mukauttamiseksi ICCAT:n hyväksymiin toimenpiteisiin, jotka sitovat unionia ja sen jäsenvaltioita ja jotka koskevat

a)	poikkeuksia 8 artiklan mukaisesta kiellosta siirtää käyttämättömät kiintiöt seuraavalle vuodelle;

tietojen ilmoittamisen määräaikoja, jotka vahvistetaan 24 artiklan 4 kohdassa, 26 artiklan 1 kohdassa, 29 artiklan 1 kohdassa, 32 artiklan 2 ja 3 kohdassa, 35 artiklan 5 ja 6 kohdassa, 36 artiklassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 44 artiklan 2 kohdassa, 51 artiklan 13 kohdassa, 52 artiklan 2 kohdassa, 55 artiklassa, 57 artiklan 5 kohdan b alakohdassa ja 58 artiklan 6 kohdassa;

c)	kalastuskausia, joista säädetään 17 artiklan 1 ja 4 kohdassa;

d)	säilyttämisen vähimmäisviitekokoa, josta säädetään 19 artiklan 1 ja 2 kohdassa ja 20 artiklan 1 kohdassa;

e)	prosenttiosuuksia ja viiteparametreja, joista säädetään 13 artiklassa, 15 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 2 kohdassa, 38 artiklan 1 kohdassa, 44 artiklan 2 kohdassa, 50 artiklassa ja 51 artiklan 8 kohdassa;

f)	komissiolle toimitettavia tietoja, joista säädetään 11 artiklan 1 kohdassa, 24 artiklan 1 kohdassa, 25 artiklan 3 kohdassa, 29 artiklan 1 kohdassa, 30 artiklan 4 kohdassa, 34 artiklan 2 kohdassa, 40 artiklan 1 kohdassa ja 55 artiklassa;

g)	kansallisten tarkkailijoiden tehtäviä, joista säädetään 38 artiklan 2 kohdassa, ja ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden tehtäviä, joista säädetään 39 artiklan 5 kohdassa;

h)	syitä evätä siirtolupa 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

i)	syitä saaliiden takavarikointiin ja määräykseen vapauttaa kalat 46 artiklan 4 kohdan mukaisesti;

j)	58 artiklan 3 kohdassa esitettyä alusten lukumäärää;

k)	liitteitä I–XV.

2. Kaikki 1 kohdan mukaisesti hyväksytyt muutokset on rajoitettava tiukasti asianomaisia ICCAT:n suosituksia koskevien unionia sitovien muutosten ja/tai lisäysten täytäntöönpanoon.

67 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1. Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2. Siirretään komissiolle 17 päivästä lokakuuta 2023 viiden vuoden ajaksi 66 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 66 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4. Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6. Edellä olevan 66 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

68 artikla

Komiteamenettely

1. Komissiota avustaa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 47 artiklalla perustettu kalastus- ja vesiviljelyalan komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2. Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

69 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1936/2001 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 1936/2001 seuraavasti:

a)	kumotaan 3 artiklan g–j alakohta, 4 a, 4 b ja 4 c artikla sekä liite I a;

b)	poistetaan liitteessä I ilmaisu ”Tonnikala: Thunnus thynnus”;

c)	poistetaan liitteestä II rivi ”Thunnus thynnus: tonnikala”.

70 artikla

Asetuksen (EU) 2017/2107 muuttaminen

Kumotaan asetuksen (EU) 2017/2107 43 artikla.

71 artikla

Asetuksen (EU) 2019/833 muuttaminen

Kumotaan asetuksen (EU) 2019/833 53 artikla.

72 artikla

Kumoaminen

1. Kumotaan asetus (EU) 2016/1627.

2. Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen tämän asetuksen liitteessä XVI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

73 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 13 päivänä syyskuuta 2023.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. M. ALBARES BUENO

(1) EUVL C 232, 14.7.2020, s. 36.

(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. huhtikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 26. kesäkuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä). Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 12. syyskuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4) Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1).

(5) Kansainvälinen yleissopimus Atlantin tonnikalojen suojelusta (EYVL L 162, 18.6.1986, s. 34).

(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1627, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, tonnikalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta Itä-Atlantilla ja Välimerellä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 302/2009 kumoamisesta (EUVL L 252, 16.9.2016, s. 1).

(7) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(10) Komission delegoitu asetus (EU) 2015/98, annettu 18 päivänä marraskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen unionin kansainvälisten velvoitteiden täytäntöönpanosta Atlantin tonnikalojen suojelusta tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen ja Luoteis-Atlantilla harjoitettavaan kalastukseen liittyvää tulevaa monenkeskistä yhteistyötä koskevan yleissopimuksen nojalla (EUVL L 16, 23.1.2015, s. 23).

(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 640/2010, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, tonnikalaa (Thunnus thynnus) koskevasta saaliinkirjausohjelmasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1984/2003 muuttamisesta (EUVL L 194, 24.7.2010, s. 1).

(12) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2107, annettu 15 päivänä marraskuuta 2017, Kansainvälisen Atlantin tonnikalojen suojelukomission (ICCAT) yleissopimusalueella sovellettavista hoito-, säilyttämis- ja valvontatoimenpiteistä sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 1936/2001, (EY) N:o 1984/2003 ja (EY) N:o 520/2007 muuttamisesta (EUVL L 315, 30.11.2017, s. 1).

(15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/833, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön (NAFO) sääntelyalueella sovellettavien säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteiden toteuttamisesta, asetuksen (EU) 2016/1627 muuttamisesta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2115/2005 ja (EY) N:o 1386/2007 kumoamisesta (EUVL L 141, 28.5.2019, s. 1).

(16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1154, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, Välimeren miekkakalan monivuotisesta elvytyssuunnitelmasta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/2107 muuttamisesta (EUVL L 188, 12.7.2019, s. 1).

(17) Neuvoston asetus (EY) N:o 1936/2001, annettu 27 päivänä syyskuuta 2001, eräiden laajasti vaeltavien kalakantojen pyyntiin sovellettavien valvontatoimenpiteiden vahvistamisesta (EYVL L 263, 3.10.2001, s. 1).

(18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).

(19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1241, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (EUVL L 198, 25.7.2019, s. 105).

(20) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2017/218, annettu 6 päivänä helmikuuta 2017, unionin kalastuslaivastorekisteristä (EUVL L 34, 9.2.2017, s. 9).

(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).

(22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

LIITE I

ERITYISET EDELLYTYKSET, JOITA SOVELLETAAN 19 ARTIKLAN NOJALLA KALASTAVIIN PYYNTIALUKSIIN

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että seuraavia kapasiteettirajoituksia noudatetaan sen alusten osalta:

a)	Vapapyydyksiä käyttävien alusten ja uisteluveneiden, joilla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa, enimmäismäärä on niiden alusten määrä, jotka osallistuivat tonnikalan kohdennettuun kalastukseen vuonna 2006.

b)	Perinteistä pienimuotoista kalastusta harjoittavan laivaston, jolla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Välimerellä, enimmäismäärä on niiden alusten lukumäärä, jotka osallistuivat tonnikalan kalastukseen vuonna 2008.

c)	Pyyntialusten, jolla on lupa kalastaa aktiivisesti tonnikalaa Adrianmerellä, enimmäismäärä on niiden alusten lukumäärä, jotka osallistuivat tonnikalan kalastukseen vuonna 2008.

Kunkin jäsenvaltion on jaettava aluskohtaiset kiintiöt asianomaisille aluksille.

Kukin jäsenvaltio voi myöntää:

—

enintään 7 prosenttia tonnikalakiintiöstään vapapyydyksiä käyttäville aluksilleen ja uisteluveneilleen; Ranskan osalta suurimmalta pituudeltaan alle 17 metriä olevat Ranskan lipun alla purjehtivat alukset, jotka toimivat Biskajanlahdella, saavat pyytää enintään 100 tonnia tonnikalaa, jonka paino on vähintään 6,4 kilogrammaa tai jonka lovipituus on vähintään 70 senttimetriä;

—	enintään 2 prosenttia tonnikalakiintiöstään perinteiseen pienimuotoiseen tuoreen kalan rannikkokalastukseensa Välimerellä;

—	enintään 90 prosenttia tonnikalakiintiöstään Adrianmeren pyyntialuksilleen kasvatustarkoituksiin.

Kroatia voi soveltaa tonnikalayksilöiden painona ilmaistuna enintään 7 prosenttiin sen lipun alla purjehtivien alusten Adrianmereltä kasvatustarkoituksiin pyytämistä yksilöistä vähimmäiskokoa, joka on 6,4 kilogramman paino tai 66 senttimetrin lovipituus.

Jäsenvaltioiden, jonka vapapyydyksiä käyttävillä aluksilla, pitkäsiima-aluksilla, käsisiima-aluksilla ja uisteluveneillä on lupa kalastaa tonnikalaa Itä-Atlantilla ja Välimerellä, on otettava käyttöön seuraavat pyrstömerkkiä koskevat vaatimukset:

—	pyrstömerkit on kiinnitettävä kuhunkin tonnikalaan heti aluksesta purettaessa;

—	kussakin pyrstömerkissä on oltava yksilöllinen tunnistenumero, joka on merkittävä tonnikalan saalisasiakirjoihin ja kirjoitettava helposti luettavalla ja pysyvällä tavalla kaikkien tonnikalaa sisältävien pakkausten päälle.

LIITE II

KALASTUSPÄIVÄKIRJAA KOSKEVAT VAATIMUKSET

A. PYYNTIALUKSET

Kalastuspäiväkirjaa koskevat vähimmäisvaatimukset:

1.	Kalastuspäiväkirjan sivut on numeroitava.

2.	Kalastuspäiväkirja on täytettävä päivittäin (keskiyöhön mennessä) tai ennen satamaan saapumista.

3.	Kalastuspäiväkirja on täytettävä, kun merellä tehdään tarkastus.

4.	Jokaisesta sivusta on jäätävä kalastuspäiväkirjaan yksi jäljennös.

5.	Aluksella on oltava kalastuspäiväkirja, joka kattaa toiminnan yhden vuoden ajalta.

Kalastuspäiväkirjan vähimmäisvakiotiedot:

1.	Päällikön nimi ja osoite.

2.	Lähtöpäivä ja -satama, saapumispäivä ja -satama.

3.	Aluksen nimi, rekisterinumero, ICCAT-numero, kansainvälinen radiokutsutunnus ja IMO-numero (jos on).

Pyydys:

a)	FAO:n tyyppikoodi;

b)	mitat (esim. pituus, silmäkoko, koukkujen lukumäärä).

Toiminta merellä, (vähintään) yksi rivi matkapäivää kohden:

a)	toiminta (esim. kalastus, matkanteko);

b)	sijainti: tarkka päivittäinen sijainti (astetta ja minuuttia) kirjattuna kunkin kalastustoimen osalta tai keskipäivällä, jos päivän aikana ei ole harjoitettu kalastusta;

saaliiden kirjaaminen, mukaan lukien

—	FAO-koodi;

—	kokonaisen kalan painona, kilogrammaa päivää kohden;

—	kappalemäärä päivää kohden.

Kurenuotta-alusten osalta kyseiset tiedot on kirjattava kalastustoimikohtaisesti, myös jos saalista ei ole saatu.

6.	Päällikön allekirjoitus.

7.	Paino perustuu: arviointiin, punnitukseen aluksella.

8.	Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä elopainoa vastaava luku, ja siinä on ilmoitettava arvioinnissa käytetyt muuntokertoimet.

Kalastuspäiväkirjan vähimmäistiedot, kun kyseessä on saaliin purkaminen tai jälleenlaivaus:

1.	Purkamis- tai jälleenlaivauspäivä ja -satama.

Tuotteet:

a)	laji ja jalostusaste käyttäen FAO-koodia;

b)	kalojen tai laatikoiden lukumäärä ja määrä kilogrammoina.

3.	Aluksen päällikön tai edustajan allekirjoitus.

4.	Jälleenlaivauksen tapauksessa vastaanottavan aluksen nimi, lippuvaltio ja ICCAT-numero.

Kalastuspäiväkirjan vähimmäistiedot, kun kyseessä on siirto kasvatusaltaaseen:

1.	Siirron päivämäärä, kellonaika ja sijainti (leveysaste/pituusaste).

Tuotteet:

a)	laji käyttäen FAO-koodia;

b)	kasvatusaltaisiin siirrettyjen kalojen lukumäärä ja paino kilogrammoina.

3.	Hinausaluksen nimi, lippuvaltio ja ICCAT-numero.

4.	Määräpaikkana olevan kalanviljelylaitoksen nimi ja ICCAT-numero.

Jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, päälliköiden on 1–4 kohdassa säädettyjen tietojen lisäksi kirjattava kalastuspäiväkirjoihinsa seuraavat tiedot:

kalat altaisiin siirtävästä pyyntialuksesta:

—	alukselle otettujen saaliiden määrä,

—	sen aluskohtaiseen kiintiöön kuuluviksi laskettujen saaliiden määrä,

—	muiden yhteiseen kalastustoimeen osallistuvien alusten nimet;

muista samaan yhteiseen kalastustoimeen osallistuvista pyyntialuksista, jotka eivät osallistu kalojen siirtoon:

—	kyseisten alusten nimet, niiden kansainväliset radiokutsutunnukset ja ICCAT-numerot,

—	se, että saaliita ei ole otettu aluksille eikä siirretty altaisiin,

—	niiden aluskohtaisiin kiintiöihin kuuluviksi laskettujen saaliiden määrä,

—	a alakohdassa tarkoitetun pyyntialuksen nimi ja ICCAT-numero.

B. HINAUSALUKSET

Hinausaluksen päällikön on päivittäin kirjattava kalastuspäiväkirjaan siirron päivämäärä, kellonaika ja sijainti, siirretyt määrät (kalojen lukumäärä ja määrä kilogrammoina), altaan numero sekä pyyntialuksen nimi, lippuvaltio ja ICCAT-numero, muiden mukana olleiden alusten nimet ja ICCAT-numerot, määräpaikkana oleva kalanviljelylaitos ja sen ICCAT-numero sekä ICCAT:n siirtoilmoituksen numero.

Lisäsiirrot apualuksille tai muille hinausaluksille on ilmoitettava siten, että ilmoitus sisältää samat tiedot kuin 1 kohdassa sekä apualuksen tai hinausaluksen nimen, lippuvaltion ja ICCAT-numeron sekä ICCAT:n siirtoilmoituksen numeron.

Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä päivittäin yksityiskohtaiset tiedot kaikista kalastuskauden aikana tehdyistä siirroista. Kalastuspäiväkirja on säilytettävä aluksella ja pidettävä jatkuvasti saatavilla valvontatarkoituksia varten.

C. APUALUKSET

Apualuksen päällikön on päivittäin kirjattava aluksen toiminta kalastuspäiväkirjaan, mukaan lukien päivämäärä, kellonaika ja sijainti, alukselle otetut tonnikalan määrät, sekä sen kalastusaluksen, kalanviljelylaitoksen tai tonnikalarysän nimi, johon apualuksen päällikön toiminta liittyy.

Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä päivittäin yksityiskohtaiset tiedot kaikista kalastuskauden aikaisista toiminnoista. Kalastuspäiväkirja on säilytettävä aluksella ja pidettävä jatkuvasti saatavilla valvontatarkoituksia varten.

D. JALOSTUSALUKSET

Jalostusaluksen päällikön on päivittäin kirjattava kalastuspäiväkirjaan toimintojen päivämäärä, kellonaika ja sijainti, jälleenlaivatut määrät sekä tarvittaessa kalanviljelylaitokselta, tonnikalarysistä tai pyyntialuksilta vastaanotettujen tonnikalojen lukumäärä ja paino. Päällikön on myös kirjattava kyseisten kalanviljelylaitosten, tonnikalarysien tai pyyntialusten nimet ja ICCAT-numerot.

Jalostusaluksen päällikön on päivittäin kirjattava jalostuspäiväkirjaansa siirrettyjen tai jälleenlaivattujen kalojen lukumäärä ja paino kokonaisina kaloina, käytetty muuntokerroin sekä painot ja määrät jalostusasteittain.

Jalostusaluksen päällikön on ylläpidettävä varastointikaaviota, josta käy ilmi kunkin lajin ja jalostusasteen sijainti ja määrät.

Kalastuspäiväkirjaan on merkittävä päivittäin yksityiskohtaiset tiedot kaikista kalastuskauden aikana tehdyistä jälleenlaivauksista. Kalastuspäiväkirja, jalostuspäiväkirja, varastointikaavio ja ICCAT:n jälleenlaivausilmoitusten alkuperäiskappaleet on säilytettävä aluksella ja pidettävä jatkuvasti saatavilla valvontatarkoituksia varten.

LIITE III

SAALISILMOITUSLOMAKE

Saalisilmoituslomake

Lippuvaltio

ICCAT-numero

Aluksen nimi

Ilmoituksen alkamispäivä

Ilmoituksen päättymispäivä

Ilmoituksen kesto (päivinä)

Saaliin pyyntipäivä

Pyyntipaikka

Saalis

Jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, kullekin pyyntialukselle kirjattu paino (kg)

Leveysaste

Pituusaste

Paino (kg)

Kappalemäärä

Keskipaino (kg)

LIITE IV

YHTEISEEN KALASTUSTOIMEEN OSALLISTUMISTA KOSKEVAN LUVAN HAKULOMAKE

Yhteinen kalastustoimi
Lippuvaltio	Aluksen nimi	ICCAT-numero	Toimen kesto	Toimijoiden henkilöllisyys	Aluskohtainen kiintiö	Aluskohtainen jakoperuste	Määräpaikkana oleva lihotus- tai kasvatuslaitos
Lippuvaltio	Aluksen nimi	ICCAT-numero	Toimen kesto	Toimijoiden henkilöllisyys	Aluskohtainen kiintiö	Aluskohtainen jakoperuste	Sopimuspuoli	ICCAT-numero

Päivämäärä …

Lippuvaltion vahvistus …

LIITE V

ICCAT:N JÄLLEENLAIVAUSILMOITUS

LIITE VI

ICCAT:N SIIRTOILMOITUS

LIITE VII

KALASTUSLUPIA KOSKEVAT VÄHIMMÄISTIEDOT (1)

A. TUNNISTETIEDOT

ICCAT-rekisterinumero

Kalastusaluksen nimi

Ulkoinen rekisterinumero (kirjaimet ja numerot)

B. KALASTUSTA KOSKEVAT EHDOT

Myöntämispäivä

Voimassaoloaika

Kalastuslupaan liittyvät ehdot, tarvittaessa myös lajit, alue ja pyydykset ja muut tästä asetuksesta ja/tai kansallisesta lainsäädännöstä johtuvat ehdot.

	Mistä…/…/… Mihin…/…/…	Mistä…/…/… Mihin…/…/…	Mistä…/…/… Mihin…/…/…	Mistä…/…/… Mihin…/…/…	Mistä…/…/… Mihin…/…/…	Mistä…/…/… Mihin…/…/…
Alueet
Lajit
Pyydykset
Muut ehdot

(1) Asiasta säädetään komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 404/2011.

LIITE VIII

ICCAT:N ALUEELLINEN TARKKAILIJAOHJELMA

ICCAT:N ALUEELLISTEN TARKKAILIJOIDEN NIMEÄMINEN

Kullakin ICCAT:n alueellisella tarkkailijalla on oltava tehtäviensä suorittamiseksi seuraavat kelpoisuudet:

a)	riittävä kokemus kalalajien ja pyydysten tunnistamiseksi;

b)	ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden riittävä tuntemus, joka arvioidaan jäsenvaltioiden myöntämällä todistuksella ja ICCAT:n koulutusohjeiden perusteella;

c)	kyky tehdä ja kirjata havaintoja täsmällisesti;

d)	tarkkailtavasta aluksesta tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan lippuvaltion kielen tyydyttävä taito.

ICCAT:N ALUEELLISEN TARKKAILIJAN VELVOITTEET

ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden on

a)	oltava ICCAT:n vahvistamissa ohjeissa vaaditun teknisen koulutuksen saaneita;

oltava jonkin jäsenvaltion kansalaisia, mutta mahdollisuuksien mukaan he eivät saa olla kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan valtion tai kurenuotta-aluksen lippuvaltion kansalaisia. Tapauksessa, jossa tonnikaloja nostetaan altaasta ja pidetään kaupan tuoretuotteina, nostoa tarkkaileva ICCAT:n alueellinen tarkkailija voi kuitenkin olla kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion kansalainen;

c)	kyettävä suorittamaan 3 kohdassa esitetyt tehtävät;

d)	kuuluttava ICCAT:n ylläpitämään ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden luetteloon;

e)	oltava vapaita tonnikalankalastukseen liittyvistä taloudellisista sidonnaisuuksista tai muista eduista.

ICCAT:N ALUEELLISEN TARKKAILIJAN TEHTÄVÄT

ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tehtävänä on

valvoa, että kurenuotta-aluksilla noudatetaan asiaankuuluvia ICCAT:n vahvistamia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, kun kyseessä ovat kurenuotta-aluksilla olevat tarkkailijat; erityisesti ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on

1.	havaitessaan jotain, mikä voi merkitä, ettei ICCAT:n suositusta ole noudatettu, toimitettava tämä tieto viipymättä ICCAT:n alueellista tarkkailijaohjelmaa toteuttavalle yritykselle, jonka on viipymättä toimitettava tieto edelleen pyyntialuksen lippuvaltion viranomaisille;

2.	kirjattava toteutetut kalastustoimet ja raportoitava niistä;

3.	tarkkailtava ja arvioitava saaliita sekä tarkastettava kalastuspäiväkirjaan tehdyt merkinnät;

4.	annettava päivittäinen ilmoitus kurenuotta-alusten siirtotoimista;

5.	tarkkailtava ja kirjattava aluksia, jotka mahdollisesti kalastavat ICCAT:n säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden vastaisesti;

6.	kirjattava toteutetut siirtotoimet ja raportoitava niistä;

7.	tarkastettava siirtoa toteuttavan aluksen sijainti;

8.	tarkkailtava ja arvioitava siirrettyjä tuotteita, myös videotallenteiden avulla;

9.	tarkastettava ja kirjattava asianomaisen kalastusaluksen nimi ja ICCAT-numero;

10.	tehtävä tieteellistä työtä, esimerkiksi kerättävä ICCAT:n komission vaatimuksesta tehtävään II liittyviä tietoja SCRS:n ohjeiden mukaisesti;

valvoa, että kalanviljelylaitokset ja tonnikalarysät noudattavat asiaankuuluvia ICCAT:n vahvistamia säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, kun kyseessä ovat kalanviljelylaitoksilla ja tonnikalarysillä olevat ICCAT:n alueelliset tarkkailijat; erityisesti ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on

1.	tarkastettava ICCAT:n siirtoilmoituksessa, kasvatusaltaaseensiirtoilmoituksessa ja BCD-asiakirjassa annetut tiedot, myös videotallenteiden avulla;

2.	todistettava ICCAT:n siirtoilmoituksessa, kasvatusaltaaseensiirtoilmoituksessa ja BCD-asiakirjoissa annetut tiedot oikeiksi;

3.	annettava päivittäinen ilmoitus kalanviljelylaitosten ja tonnikalarysien siirtotoimista;

varmennettava ICCAT:n siirtoilmoitus, kasvatusaltaaseensiirtoilmoitus ja BCD-asiakirjat allekirjoituksellaan ainoastaan, jos hän katsoo, että asiakirjojen sisältämät tiedot vastaavat hänen havaintojaan, ottaen myös huomioon 42 artiklan 1 kohdassa ja 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten mukaisen videotallenteen;

5.	tehtävä tieteellistä työtä, esimerkiksi otettava komission vaatimuksesta näytteitä SCRS:n ohjeiden mukaisesti;

6.	kirjattava ylös ja tarkastettava mahdolliset kaikentyyppiset tunnisteet, myös luontaiset merkit, ja ilmoitettava, jos tunnisteita näyttää poistetun hiljattain;

c)	laatia yleiskertomuksia, joissa kootaan yhteen tämän kohdan mukaisesti kerätyt tiedot ja joissa päällikkö sekä kalanviljelylaitoksen hoitaja voivat esittää mitä tahansa asian kannalta merkityksellisiä tietoja;

d)	toimittaa c alakohdassa tarkoitettu yleiskertomus sihteeristölle 20 päivän kuluessa havaintojakson päättymisestä;

e)	suorittaa mitä tahansa muita ICCAT:n komission määrittelemiä tehtäviä.

ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on käsiteltävä luottamuksellisina kaikkia tietoja, jotka liittyvät kurenuotta-alusten ja kalanviljelylaitosten kalastus- ja siirtotoimiin sekä kirjallisesti sitouduttava noudattamaan kyseistä vaatimusta ehtona ICCAT:n alueelliseksi tarkkailijaksi nimittämiselle.

ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on noudatettava sen lippuvaltion tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan valtion lainsäädännössä vahvistettuja vaatimuksia, jonka lainkäyttövaltaan ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tarkkailun kohteena oleva alus tai kalanviljelylaitos kuuluu.

ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on otettava huomioon aluksen ja kalanviljelylaitoksen henkilöstöhierarkia ja noudatettava koko henkilökuntaa koskevia yleisiä käyttäytymissääntöjä, jolleivät tällaiset säännöt vaikeuta ICCAT:n alueellisen tarkkailijan tämän ohjelman mukaisten tehtävien hoitoa tai tämän liitteen 7 kohdassa ja 39 artiklassa lueteltujen aluksen ja kalanviljelylaitoksen henkilökuntaa koskevien velvoitteiden noudattamista.

LIPPUJÄSENVALTIOIDEN VELVOLLISUUDET ICCAT:N ALUEELLISIA TARKKAILIJOITA KOHTAAN

Kurenuotta-aluksesta, kalanviljelylaitoksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion on varmistettava, että ICCAT:n alueellisille tarkkailijoille

a)	sallitaan yhteydet aluksen, kalanviljelylaitoksen ja tonnikalarysän henkilökuntaan ja tarkkailijoiden annetaan tarkastaa pyydykset, altaat ja laitteet;

annetaan pyynnöstä mahdollisuus tutustua seuraaviin laitteisiin, jos niitä on tarkkailtavana olevalla aluksella, jotta tarkkailijat voivat suorittaa tämän liitteen 3 kohdassa luetellut tehtävänsä:

1.	satelliittinavigointilaitteet;

2.	tutkan näyttöruudut silloin, kun ne ovat käytössä;

3.	sähköiset viestintälaitteet;

c)	tarjotaan ylläpito, mukaan luettuina majoitus, ruoka ja asianmukaiset saniteettitilat, joiden taso vastaa päällystön käytettävissä olevaa tasoa;

d)	tarjotaan riittävät tilat aluksen komentosillalta tai ohjaushytistä kirjallista työskentelyä varten sekä tarkkailutehtävän suorittamiseksi riittävä tila aluksen kannelta.

ICCAT:N ALUEELLISESTA TARKKAILIJAOHJELMASTA AIHEUTUVAT KUSTANNUKSET

Kunkin kalanviljelylaitoksen hoitaja tai kurenuotta-aluksen omistaja vastaa kaikista kustannuksista, jotka aiheutuvat ICCAT:n alueellisten tarkkailijoiden toiminnasta.

LIITE IX

ICCAT:N YHTEINEN KANSAINVÄLINEN TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

ICCAT sopi neljännessä sääntömääräisessä kokouksessaan (Madridissa marraskuussa 1975) ja Marrakeshissä vuonna 2008 pidetyssä vuosikokouksessaan seuraavaa:

ICCAT:n komissio suosittelee yleissopimuksen IX artiklan 3 kohdan nojalla, että otetaan käyttöön seuraavat kansainvälistä valvontaa kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä koskevat järjestelyt, joiden tarkoituksena on varmistaa yleissopimuksen ja siihen sisältyvien voimassa olevien toimenpiteiden soveltaminen:

I VAKAVAT RIKKOMUKSET

Näiden menettelyjen soveltamiseksi vakavalla rikkomuksella tarkoitetaan seuraavia ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteisiin liittyvien ICCAT:n komission antamien säännösten rikkomisia:

a)	kalastus ilman lippusopimuspuolen antamaa lisenssiä, lupaa tai hyväksyntää;

b)	saalistietoja ja saaliiseen liittyviä tietoja koskevan, ICCAT:n komission raportointivaatimusten mukaisen riittävän kirjanpidon laiminlyönti tai tällaisten saalistietojen ja/tai saaliiseen liittyvien tietojen ilmoittaminen huomattavasti virheellisinä;

c)	kalastaminen kalastuskieltoalueella;

d)	kalastaminen kalastuskieltoaikana;

e)	minkä tahansa sovellettavan ICCAT:n hoito- ja säilyttämistoimenpiteen vastainen lajien tarkoituksellinen pyynti tai pitäminen aluksella;

f)	ICCAT:n sääntöjen mukaisten saalisrajojen tai kiintiöiden merkittävä rikkominen;

g)	kiellettyjen pyydysten käyttö;

h)	kalastusaluksen merkintöjen tai tunnistus- tai rekisteröintitietojen väärentäminen tai tarkoituksellinen peittäminen;

i)	rikkomuksen tutkinnan kannalta merkityksellisen todistusaineiston salaaminen, muuttaminen tai hävittäminen;

j)	useat rikkomukset, jotka yhdessä osoittavat vakavaa välinpitämättömyyttä voimassa olevia ICCAT:n toimenpiteitä kohtaan;

k)	valtuutetun tarkastajan tai tarkkailijan pahoinpitely, vastustaminen, uhkailu, seksuaalinen häirintä, tämän työhön puuttuminen taikka sen aiheeton estäminen tai viivästyttäminen;

l)	tarkoituksellinen puuttuminen satelliittiseurantajärjestelmään tai sen toiminnan estäminen;

m)	sellaiset muut rikkomukset, joista ICCAT on päättänyt sen jälkeen, kun ne on sisällytetty kyseisten menettelyjen tarkistettuun toisintoon;

n)	kalastus ilma-alusten avulla;

o)	satelliittiseurantajärjestelmän häirintä ja/tai aluksen käyttö ilman satelliittiseurantajärjestelmää;

p)	siirtotoimet ilman ICCAT:n siirtoilmoitusta;

q)	jälleenlaivaus merellä.

Jos valtuutettu tarkastaja havaitsee kalastusalukselle noustessaan ja sitä tarkastaessaan jonkin toiminnan tai olosuhteen, joka voi muodostaa 1 kohdan määritelmän mukaisen vakavan rikkomuksen, tarkastusalusten lippuvaltion viranomaisten on viipymättä ilmoitettava asiasta kalastusaluksen lippuvaltiolle suoraan sekä ICCAT:n sihteeristön välityksellä. Tällaisissa tilanteissa tarkastajan on ilmoitettava asiasta myös mahdollisille kalastusaluksen lippuvaltion tarkastusaluksille, joiden tiedetään olevan lähistöllä.

ICCAT:n tarkastajan on kirjattava suoritetut tarkastukset ja mahdolliset havaitut rikkomiset kalastusaluksen kalastuspäiväkirjaan.

Lippujäsenvaltion on varmistettava, että 2 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen jälkeen asianomainen kalastusalus lopettaa kaiken kalastustoimintansa. Lippujäsenvaltion on vaadittava kalastusalusta palaamaan 72 tunnin kuluessa sen nimeämään satamaan, jossa aloitetaan tutkimus.

Jos alusta ei kutsuta satamaan, lippujäsenvaltion on esitettävä asianmukaiset perustelut ajoissa komissiolle, joka toimittaa tiedot edelleen ICCAT:n sihteeristölle; ICCAT:n sihteeristö saattaa tiedot pyynnöstä muiden sopimuspuolten saataville.

II TARKASTUSTEN SUORITTAMINEN

Tarkastusten tekijöiden on oltava sopimuspuolten nimeämiä tarkastajia. Toimivaltaisten valtion virastojen ja asianomaisten valtioiden tähän tarkoitukseen nimeämien kaikkien tarkastajien nimet on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle.

Kansainvälisiä aluksille nousuja ja tarkastuksia tämän liitteen mukaisesti tekevillä aluksilla on oltava ICCAT:n komission hyväksymä ja ICCAT:n sihteeristön antama erityislippu tai -viiri. Tähän tarkoitukseen käytettävien alusten nimet on ilmoitettava ICCAT:n sihteeristölle niin pian kuin se on käytännössä mahdollista ennen tarkastustoimien aloittamista. ICCAT:n sihteeristö antaa nimettyjä tarkastusaluksia koskevat tiedot kaikkien sopimuspuolten käyttöön, muun muassa julkaisemalla ne salasanalla suojatulla verkkosivustollaan.

Kullakin tarkastajalla on oltava mukanaan lippuvaltion viranomaisten myöntämä tämän liitteen 21 kohdassa esitetyssä muodossa oleva henkilöllisyystodistus.

Jollei 16 kohdan nojalla sovituista järjestelyistä muuta johdu, tonnikaloja tai niiden lähilajeja yleissopimusalueella kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolella olevilla vesillä kalastavan, jonkin sopimuspuolen lipun alla purjehtivan aluksen on pysähdyttävä, kun tarkastajaa kuljettava, 7 kohdassa kuvatun ICCAT:n viirin alla purjehtiva alus antaa sille kansainvälisen viestikirjan mukaisen pysähtymismerkin, jollei alus ole sillä hetkellä suorittamassa kalastustoimia, missä tapauksessa sen on pysähdyttävä heti, kun se on saanut tällaiset toimet päätökseen. Aluksen päällikön on sallittava 10 kohdassa täsmennetyn tarkastusryhmän nousu alukselle ja tarjottava tätä varten käyttöön laskuportaat. Päällikön on annettava tarkastusryhmän tehdä sellainen välineiden, saaliin tai pyydyksen ja kaikkien asiaan liittyvien asiakirjojen tarkastus, jonka tarkastaja katsoo tarpeelliseksi, jotta voidaan tarkastaa, että voimassa olevia kyseisen aluksen lippuvaltiota koskevia ICCAT:n komission suosituksia on noudatettu. Tarkastaja voi myös pyytää tarpeellisiksi katsotut lisäselvitykset.

10.

Tarkastusaluksen päällikkö määrittää tarkastusryhmän koon ottaen huomioon kulloisetkin olosuhteet. Tarkastusryhmän on oltava niin pieni kuin mahdollista tässä liitteessä vahvistettujen velvollisuuksien täyttämiseksi tehokkaasti ja turvallisesti.

11.

Alukselle noustessaan tarkastajan on esitettävä 8 kohdassa kuvattu henkilöllisyysasiakirja. Tarkastajan on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä tarkastettavan aluksen ja sen miehistön turvallisuutta koskevia kansainvälisiä määräyksiä, menettelyjä ja käytäntöjä, oltava mahdollisimman vähän häiriöksi kalastustoiminnalle tai tuotteiden varastoinnille sekä vältettävä mahdollisuuksien mukaan toimia, jotka vahingoittaisivat aluksella olevan saaliin laatua.

Kunkin tarkastajan on rajoitettava tutkimuksensa sen varmistamiseen, noudatetaanko voimassa olevia asianomaisen aluksen lippuvaltiota koskevia ICCAT:n komission suosituksia. Tarkastaja voi tarkastusta tehdessään pyytää kalastusaluksen päälliköltä tarvitsemaansa apua. Tarkastajan on laadittava tarkastuksesta ICCAT:n komission hyväksymässä muodossa oleva raportti. Tarkastajan on allekirjoitettava raportti aluksen päällikön läsnä ollessa; päälliköllä on oikeus lisätä tai lisäyttää raporttiin sopiviksi katsomansa huomautukset, jotka hänen on allekirjoitettava.

12.

Raportista on annettava jäljennökset aluksen päällikölle ja tarkastusryhmän valtiolle, joka toimittaa jäljennökset tarkastetun aluksen lippuvaltion asianomaisille viranomaisille ja ICCAT:n komissiolle. Jos ICCAT:n suosituksia havaitaan rikotun, tarkastajan on ilmoitettava asiasta myös mahdollisille kalastusaluksen lippuvaltion tarkastusaluksille, joiden tiedetään olevan lähistöllä.

13.

Tarkastetun aluksen lippuvaltio käsittelee tarkastajan vastustamista tai hänen ohjeidensa noudattamatta jättämistä samalla tavoin kuin minkä tahansa kyseisen valtion tarkastajan vastustamista tai ohjeiden noudattamatta jättämistä.

14.

Tarkastajien on hoidettava näiden järjestelyjen mukaiset velvollisuutensa tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mutta heidän toimintaansa valvovat kansalliset viranomaiset, joille he ovat toimistaan vastuussa.

15.

Sopimuspuolten on suhtauduttava näiden järjestelyjen mukaisiin muiden valtioiden tarkastajien tarkastusraportteihin, ICCAT:n suosituksen 94-09 mukaisiin havainnoista täytettyihin tietolomakkeisiin sekä asiakirjatarkastuksiin perustuviin lausuntoihin samalla tavoin kuin ne suhtautuvat kansallisten tarkastajiensa raportteihin kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Tällä kohdalla ei aseteta sopimuspuolelle velvollisuutta antaa jonkin muun valtion tarkastajan raportille suurempaa todistusarvoa kuin sillä olisi tarkastajan omassa maassa. Sopimuspuolten on tehtävä yhteistyötä helpottaakseen oikeudellisia tai muita menettelyjä, jotka johtuvat näiden järjestelyjen mukaisesta tarkastajan raportista.

16.

Sopimuspuolten on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle vuosittain viimeistään 15 päivänä helmikuuta alustavista suunnitelmistaan tehdä tällä asetuksella osaksi unionin oikeutta saatetun suosituksen mukaisia tarkastuksia kyseisenä kalenterivuonna, ja ICCAT:n komissio voi tehdä sopimuspuolille ehdotuksia alan kansallisten toimien sekä tarkastajien ja tarkastajia kuljettavien alusten lukumäärän yhteensovittamiseksi.

ICCAT:n suosituksessa 19-04 vahvistettuja järjestelyjä ja osallistumissuunnitelmia sovelletaan sopimuspuolten kesken, jolleivät nämä ole keskenään muuta sopineet; tällaisista sopimuksista on ilmoitettava ICCAT:n komissiolle. Järjestelmän täytäntöönpano kuitenkin keskeytetään kahden sopimuspuolen välillä, jos jompikumpi niistä on ilmoittanut ICCAT:n komissiolle aikeista tehdä sopimus, siihen saakka kun tällainen sopimus tehdään.

17.

a)	Pyydys on tarkastettava sillä suuralueella voimassa olevien säännösten mukaisesti, jolla tarkastus tehdään. Tarkastajan on tarkastusraportissa ilmoitettava suuralue, jolla tarkastus tehtiin, ja kuvattava mahdolliset havaitut rikkomukset.

b)	Tarkastajalla on valtuudet tarkastaa kaikki käytössä olevat tai aluksella olevat pyydykset.

18.

Tarkastajan on kiinnitettävä ICCAT:n komission hyväksymä tunnistusmerkki kaikkiin tarkastettuihin pyydyksiin, jotka vaikuttavat voimassa olevien asianomaisen aluksen lippuvaltiota koskevien ICCAT:n komission suositusten vastaisilta, ja kirjattava asia tarkastusraporttiinsa.

19.

Tarkastaja voi valokuvata pyydykset, laitteet, asiakirjat ja kaikki muut tarpeelliseksi katsomansa seikat siten, että kuvasta ilmenevät ne ominaisuudet, jotka hänen mielestään eivät ole voimassa olevien määräysten mukaisia, jolloin kuvatut kohteet on lueteltava raportissa ja valokuvien jäljennökset on liitettävä lippuvaltiolle toimitettavaan raporttijäljennökseen.

20.

Tarkastajan on tarpeen mukaan tarkastettava kaikki aluksella olevat saaliit määrittääkseen, onko ICCAT:n suosituksia noudatettu.

21.

Tarkastajien henkilöllisyyskortin malli on seuraavanlainen:

LIITE X

VIDEOTALLENNUSMENETTELYJÄ KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

Siirtotoimet

Alkuperäisen videotallenteen sisältävä sähköinen tallennusväline on esitettävä siirtotoimen päätyttyä mahdollisimman pian ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle, jonka on heti merkittävä siihen nimikirjaimensa kaikenlaisen myöhemmän muuntelun välttämiseksi.

Alkuperäinen tallenne on säilytettävä tapauksen mukaan pyyntialuksella tai kalanviljelylaitoksen hoitajan tai tonnikalarysän haltijan hallussa koko luvan voimassaoloajan.

Videotallenteesta on tehtävä kaksi yhtäpitävää jäljennöstä. Yksi jäljennös toimitetaan kurenuotta-aluksella olevalle ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle ja toinen jäljennös hinausaluksella olevalle kansalliselle tarkkailijalle, ja viimeksi mainitun jäljennöksen on oltava ICCAT:n siirtoilmoituksen ja sen kohteena olevien saaliiden mukana. Kyseistä menettelyä sovelletaan ainoastaan kansallisiin tarkkailijoihin, kun kyse on hinausalusten välisistä siirroista.

Kunkin videon alussa tai lopussa taikka kummassakin on esitettävä siirtotoimelle annettu ICCAT:n hyväksyntänumero.

Videon kellonajan ja päivämäärän on oltava jatkuvasti näkyvillä jokaisen videotallenteen koko keston ajan.

Ennen siirron alkua videolla on näytettävä verkon tai suuaukon avaaminen ja sulkeminen ja kuvaa siitä, onko altaissa, joihin kalat siirretään, ja altaissa, joista kalat siirretään, jo tonnikalaa.

Videotallenteen on oltava yhtäjaksoinen vailla katkoja ja poisleikkauksia, ja sen on katettava koko siirtotoimi.

Videotallenteen on oltava riittävän hyvälaatuinen, jotta siirrettävien tonnikalojen lukumäärä voidaan arvioida.

Jos videotallenteen laatu ei ole riittävä siirrettävien tonnikalojen lukumäärän arvioimiseksi, on suoritettava kontrollisiirto. Toimija voi pyytää aluksen tai tonnikalarysän lippuvaltion viranomaisia suorittamaan kontrollisiirron. Jos toimija ei pyydä tällaista kontrollisiirtoa tai jos kyseisen vapaaehtoisen siirron tulos ei ole tyydyttävä, valvontaviranomaisten on pyydettävä suorittamaan niin monta kontrollisiirtoa kuin on tarpeen riittävän hyvälaatuisen videotallenteen saamiseksi. Tällaisten kontrollisiirtojen on katettava kaikkien tonnikalojen siirto siitä altaasta, jonne kalat on siirretty, uuteen altaaseen, jonka on oltava tyhjä. Jos tonnikalarysästä peräisin olevat tonnikalat on jo siirretty rysästä määräpaikkana olevaan altaaseen, ne voidaan lähettää takaisin tonnikalarysään, jolloin kontrollisiirto on peruutettava ICCAT:n alueellisen tarkkailijan valvonnassa.

Kasvatusaltaaseensiirtotoimet

Alkuperäisen videotallenteen sisältävä sähköinen tallennusväline on esitettävä kasvatusaltaaseensiirtotoimen päätyttyä mahdollisimman pian ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle, jonka on heti merkittävä siihen nimikirjaimensa kaikenlaisen myöhemmän muuntelun välttämiseksi.

Alkuperäinen tallenne on säilytettävä tapauksen mukaan kalanviljelylaitoksella koko luvan voimassaoloajan.

Videotallenteesta on tehtävä kaksi yhtäpitävää jäljennöstä. Yksi jäljennös on toimitettava kalanviljelylaitoksella olevalle ICCAT:n alueelliselle tarkkailijalle.

Kunkin videon alussa tai lopussa taikka molemmissa on esitettävä kasvatusaltaaseensiirtotoimelle annettu ICCAT:n hyväksyntänumero.

Videon kellonajan ja päivämäärän on oltava jatkuvasti näkyvillä jokaisen videotallenteen koko keston ajan.

Ennen kasvatusaltaaseensiirron alkua videolla on näytettävä verkon/suuaukon avaaminen ja sulkeminen ja se, onko altaissa, joihin kalat siirretään, ja altaissa, joista kalat siirretään, jo tonnikalaa.

Videotallenteen on oltava yhtäjaksoinen vailla katkoja ja poisleikkauksia, ja sen on katettava koko kasvatusaltaaseensiirtotoimi.

Videotallenteen on oltava riittävän hyvälaatuinen, jotta siirrettävien tonnikalojen lukumäärä voidaan arvioida.

Jos videotallenteen laatu ei ole riittävä siirrettävien tonnikalojen lukumäärän arvioimiseksi, valvontaviranomaisten on pyydettävä uuden kasvatusaltaaseensiirtotoimen suorittamista. Uudessa kasvatusaltaaseensiirtotoimessa kaikki siinä kalanviljelylaitoksen altaassa, jonne kalat on siirretty, olevat tonnikalat on siirrettävä uuteen kalanviljelylaitoksen altaaseen, jonka on oltava tyhjä.

LIITE XI

STEREOKAMERAJÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT VAATIMUKSET JA MENETTELYT KASVATUSALTAASEENSIIRTOTOIMIEN YHTEYDESSÄ

A. Stereokamerajärjestelmien käyttö

Edellä 51 artiklassa edellytetty stereokamerajärjestelmien käyttö kasvatusaltaaseensiirtotoimien yhteydessä on toteutettava seuraavalla tavalla:

Elävillä kaloilla näytteenottointensiteetti on vähintään 20 prosenttia altaaseen siirrettävistä kaloista. Elävien kalojen näytteenotto on tehtävä jaksoittaisesti siten, että mitataan joka viides yksilö, jos tämä on teknisesti mahdollista; tällaisen näytteen on muodostuttava kaloista, jotka mitataan 2–8 metrin etäisyydeltä kamerasta.

2.	Altaan, josta kalat siirretään, ja altaan, jonne ne siirretään, yhdistävän siirtokäytävän leveyden on oltava enintään kymmenen metriä ja korkeuden enintään 10 metriä.

Jos kalojen pituuden mittauksessa havaitaan multimodaalinen jakauma (kaksi tai useampia poikkeavan kokoisia kohortteja), saman kasvatusaltaaseensiirtotoimen yhteydessä voidaan käyttää useampaa kuin yhtä muuntoalgoritmia; on käytettävä SCRS:n vahvistamia viimeisimpiä ajan tasalla olevia algoritmeja lovipituuksien muuntamiseksi kokonaispainoiksi kasvatusaltaaseensiirtotoimen yhteydessä mitattujen kalojen kokoluokan mukaan.

4.	Stereoskooppisten pituusmittausten validointi on tehtävä ennen kutakin kasvatusaltaaseensiirtotoimea käyttäen mittajanaa 2–8 metrin etäisyyksillä.

5.	Stereoskooppisen ohjelman tuloksista tiedotettaessa tietoihin on sisällytettävä stereokamerajärjestelmälle ominainen virhemarginaali, joka on enintään ± 5 prosenttia.

Stereoskooppisen ohjelman tuloksista laadittavaan raporttiin on sisällytettävä yksityiskohtaiset tiedot kaikista edellä mainituista teknisistä eritelmistä, mukaan lukien näytteenottointensiteetti, näytteenottomenetelmät, etäisyys kamerasta, siirtokäytävän mitat sekä algoritmit (pituuden ja painon suhde). SCRS tarkastelee kyseisiä eritelmiä ja antaa tarvittaessa suosituksia niiden muuttamiseksi.

7.	Jos stereokamerakuvan laatu ei ole riittävä kasvatusaltaaseen siirrettävän tonnikalan painon arvioimiseksi, pyyntialuksesta, tonnikalarysästä tai kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisten on määrättävä suorittamaan uusi kasvatusaltaaseensiirtotoimi.

B. Ohjelmien tulosten esittely ja käyttö

Saalisilmoituksen ja stereoskooppisia järjestelmiä hyödyntävien ohjelmien tulosten välisiä eroja koskevat päätökset tehdään yhteisen kalastustoimen tai tonnikalarysien kokonaissaaliiden tasolla, kun kyseessä ovat yhteiset kalastustoimet ja tonnikalarysäsaaliit, jotka on tarkoitettu kalanviljelytoimintaan, jossa on mukana yksi ainoa sopimuspuoli ja/tai jäsenvaltio. Saalisilmoituksen ja stereoskooppisia järjestelmiä hyödyntävien ohjelmien tulosten välisiä eroja koskeva päätös tehdään kasvatusaltaaseensiirtotoimien tasolla, kun kyseessä ovat yhteiset kalastustoimet, joissa on mukana useampi kuin yksi sopimuspuoli ja/tai jäsenvaltio, jolleivät kaikkien yhteisessä kalastustoimessa mukana olevien pyyntialusten lippusopimuspuolen ja/tai lippujäsenvaltion viranomaiset muuta sovi.

Kalanviljelylaitoksesta vastuussa olevan jäsenvaltion on 15 päivän kuluessa kasvatusaltaaseensiirtopäivästä toimitettava pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevalle jäsenvaltiolle tai sopimuspuolelle sekä komissiolle raportti, joka sisältää seuraavat asiakirjat:

raportti teknisestä stereoskooppisesta järjestelmästä, joka sisältää seuraavat tiedot:

—	yleiset tiedot: laji, paikka, allas, päivämäärä, algoritmi;

—	tilastoitavat kokotiedot: keskipaino ja -pituus, vähimmäispaino ja -pituus, enimmäispaino ja -pituus, näytteeseen kuuluneiden kalojen lukumäärä, painojakauma, kokojakauma;

b)	ohjelman yksityiskohtaiset tulokset, myös jokaisen näytteeseen kuuluneen kalan koko ja paino;

kasvatusaltaaseensiirtoraportti, joka sisältää seuraavat tiedot:

—

yleiset tiedot toimesta: kasvatusaltaaseensiirtotoimen numero, kalanviljelylaitoksen nimi, kasvatusaltaan numero, BCD-asiakirjan numero, siirtoilmoitusnumero (ITD-numero), pyyntialuksen tai tonnikalarysän nimi ja lippuvaltio, hinausaluksen nimi ja lippuvaltio, stereokamerajärjestelmän käyttöpäivämäärä ja tallenteen tiedostonimi;

—	algoritmi, jota käytettiin muuntamaan pituus painoksi;

—	BCD-asiakirjassa ilmoitettujen ja stereokamerajärjestelmällä todettujen määrien vertailu kalojen lukumääränä, keskipainona ja kokonaispainona (eron laskennassa käytetään seuraavaa kaavaa: (stereoskooppinen järjestelmä – BCD-asiakirja) / stereoskooppinen järjestelmä * 100);

—	järjestelmän virhemarginaali;

—	jos kasvatusaltaaseensiirtoraportti liittyy yhteisiin kalastustoimiin/tonnikalarysiin, viimeisimpään raporttiin on myös sisällytettävä tiivistelmä kaikkien edellisten kasvatusaltaaseensiirtoraporttien tiedoista.

Kasvatusaltaaseen siirtoraportin saatuaan pyyntialuksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisten on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet seuraavien tilanteiden mukaan:

pyyntialuksen tai tonnikalarysän BCD-asiakirjassa ilmoitettu kokonaispaino sijoittuu stereokamerajärjestelmän tuloksia vastaavalle tasolle:

—	kaloja ei määrätä päästettäväksi vapaaksi;

—	BCD-asiakirjaa muutetaan sekä lukumäärän (käyttäen valvontakameroiden tai vaihtoehtoisten tekniikoiden avulla saatua kalojen lukumäärää) että keskipainon osalta, mutta kokonaispainoa ei muuteta;

pyyntialuksen tai tonnikalarysän BCD-asiakirjassa ilmoitettu kokonaispaino on pienempi kuin stereokamerajärjestelmän tulosten alhaisin lukema:

—	kaloja määrätään päästettäväksi vapaaksi stereokamerajärjestelmän tulosten alhaisimman lukeman mukaisesti;

—	vapauttamistoimet toteutetaan 41 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä XII vahvistettua menettelyä noudattaen;

—	vapauttamistoimien jälkeen BCD-asiakirjaa muutetaan sekä lukumäärän (käyttäen valvontakameroiden tai vaihtoehtoisten tekniikoiden avulla saatua kalojen lukumäärää, josta vähennetään vapautettujen kalojen lukumäärä) että keskipainon osalta, mutta kokonaispainoa ei muuteta;

pyyntialuksen tai tonnikalarysän BCD-asiakirjassa ilmoitettu kokonaispaino on suurempi kuin stereokamerajärjestelmän tulosten suurin lukema:

—	kaloja ei määrätä päästettäväksi vapaaksi;

—	BCD-asiakirjaa muutetaan vastaavasti kokonaispainon (käyttäen stereokamerajärjestelmän tulosten suurinta lukemaa), kalojen lukumäärän (käyttäen valvontakameratuloksia) ja keskipainon osalta.

Jos BCD-asiakirjaa muutetaan merkittävästi, jaksoon 2 kirjattujen arvojen (lukumäärä ja paino) on vastattava jaksoon 6 kirjattuja arvoja, eivätkä jaksoissa 3, 4 ja 6 olevat arvot saa olla suurempia kuin jaksossa 2 olevat arvot.

Jos kyseessä on yksittäisissä kasvatusaltaaseensiirtoraporteissa havaittujen erojen tasaaminen kaikkien yhteisestä kalastustoimesta / tonnikalarysästä peräisin olevien kasvatusaltaaseensiirtojen tasolla, kaikkia asiaankuuluvia BCD-asiakirjoja on muutettava – riippumatta siitä, onko kaloja vapautettava vai ei – stereokamerajärjestelmän tulosten alimman asteikon perusteella. BCD-asiakirjoja, jotka liittyvät vapautettujen tonnikalojen määriin, on myös muutettava vapautettujen kalojen painon/lukumäärän ottamiseksi huomioon. BCD-asiakirjoja, jotka liittyvät tonnikaloihin, joita ei vapautettu mutta joiden osalta stereoskooppisten järjestelmien tai vaihtoehtoisten tekniikoiden tulokset eroavat saaliiksi saaduiksi ja siirretyiksi ilmoitetuista määristä, on myös muutettava kyseisten erojen ottamiseksi huomioon.

BCD-asiakirjoja, jotka liittyvät saaliisiin, joiden osalta vapauttamistoimi toteutettiin, on myös muutettava vapautettujen kalojen painon/lukumäärän ottamiseksi huomioon.

LIITE XII

VAPAUTTAMISPROTOKOLLA

Tonnikalojen vapauttaminen mereen kasvatusaltaista on tallennettava videokameralla, ja ICCAT:n alueellisen tarkkailijan on seurattava vapauttamista sekä laadittava ja toimitettava ICCAT:n sihteeristölle raportti yhdessä videotallenteen kanssa.

Jos vapauttamismääräys on annettu, kalanviljelylaitoksen hoitajan on pyydettävä ICCAT:n alueellisen tarkkailijan osallistumista.

Hinausaluksesta tai tonnikalarysästä vastuussa olevan jäsenvaltion kansallisen tarkkailijan on seurattava tonnikalojen vapauttamista kuljetusaltaista tai tonnikalarysistä mereen, ja hänen on laadittava ja toimitettava asiasta raportti vastuujäsenvaltion valvontaviranomaisille.

Ennen vapauttamistoimen toteuttamista jäsenvaltion valvontaviranomaiset voivat määrätä kontrollisiirron, jonka yhteydessä käytetään tavanomaisia ja/tai stereokameroita arvioimaan niiden kalojen lukumäärää ja painoa, jotka on vapautettava.

Jäsenvaltion viranomaiset voivat toteuttaa kaikki tarpeellisiksi katsomansa lisätoimenpiteet sen varmistamiseksi, että vapauttamistoimet toteutetaan sopivimpana ajankohtana ja sopivimmassa paikassa lisäämään kalojen omaan kantaansa paluun todennäköisyyttä. Toimija on vastuussa kalojen eloonjäämisestä siihen saakka, kun vapauttamistoimi on toteutettu. Vapauttamistoimet on toteutettava kolmen viikon kuluessa kasvatusaltaaseensiirtotoimien loppuun saattamisesta.

Nostotoimien loppuunsaattamisen jälkeen kalanviljelylaitoksella olevat kalat, joista ei ole BCD-asiakirjaa, on vapautettava 41 artiklan 2 kohdassa ja tässä liitteessä vahvistettuja menettelyjä noudattaen.

LIITE XIII

KUOLLEIDEN KALOJEN KÄSITTELY

Kurenuotta-alusten harjoittamassa kalastuksessa nuotasta löydettyjen kuolleiden kalojen määrät on kirjattava kalastusaluksen kalastuspäiväkirjaan ja vähennettävä jäsenvaltion kiintiöstä vastaavasti.

Kuolleiden kalojen kirjaaminen ja käsittely ensimmäisen siirron yhteydessä:

BCD-asiakirja on annettava hinausaluksen toimijalle niin, että jakso 2 (Kokonaissaalis), jakso 3 (Elävien kalojen kauppa) ja jakso 4 (Siirto – myös kuolleet kalat) on täytetty.

Jaksoissa 3 ja 4 ilmoitettujen kokonaismäärien on vastattava jaksossa 2 ilmoitettuja määriä. BCD-asiakirjan mukana on oltava alkuperäinen ICCAT:n siirtoilmoitus tämän asetuksen mukaisesti. ICCAT:n siirtoilmoituksessa ilmoitettujen määrien (siirretty elävänä) on vastattava asiaan liittyvän BCD-asiakirjan jaksossa 3 ilmoitettuja määriä.

BCD-asiakirjasta on otettava jakson 8 (Kauppaa koskevat tiedot) sisältävä erilliskappale, ja se on annettava kuolleet tonnikalat maihin toimittavan apualuksen toimijalle (tai säilytettävä pyyntialuksella, jos kuolleet kalat puretaan suoraan maihin). Kuolleiden kalojen ja BCD-asiakirjasta otetun erilliskappaleen mukana on oltava jäljennös siirtoilmoituksesta.

3.	Kuolleiden kalojen määrät on kirjattava kalat pyytäneen pyyntialuksen BCD-asiakirjaan tai, jos kyseessä on yhteinen kalastustoimi, joko pyyntialusten tai jonkin muun lipun alla yhteiseen kalastustoimeen osallistuvan aluksen BCD-asiakirjaan.

LIITE XIV

ICCAT:N KASVATUSALTAASEENSIIRTOILMOITUS (1)

Aluksen nimi	Lippuvaltio	Rekisterinumero Tunnistettava kasvatusaltaan numero	Saaliin pyyntipäivä	Pyyntipaikka Pituus- ja leveysaste	eBCD-numero	eBCD-päivämäärä	Kasvatusaltaaseen siirron päivämäärä	Altaaseen siirretty määrä (t)	Lihotusaltaaseen siirrettyjen kalojen lukumäärä	Kokorakenne	Kalanviljelylaitos (*1)

(1) Tämä on ICCAT:n suosituksessa 06-07 vahvistettu kasvatusaltaaseensiirtoilmoitus.

(*1) Laitos, jolla on lupa harjoittaa yleissopimusalueella pyydetyn tonnikalan lihottamiseen liittyvää toimintaa.

LIITE XV

ICCAT:N SUOSITUS ALUSTEN SATELLIITTISEURANTAJÄRJESTELMÄN PERUSTAMISEN VÄHIMMÄISVAATIMUKSISTA ICCAT-YLEISSOPIMUSALUEELLA (1)

Sen estämättä, mitä tiettyyn ICCAT-kalastukseen mahdollisesti sovellettavissa tiukemmissa vaatimuksissa edellytetään, kunkin lippujäsenvaltion on otettava käyttöön alusten satelliittiseurantajärjestelmä (VMS) kalastusaluksilleen, joiden suurin pituus on yli 15 metriä ja joilla on lupa kalastaa vesillä, jotka eivät kuulu lippujäsenvaltion lainkäyttövaltaan, ja

vaadittava, että sen kalastusalukset varustetaan autonomisella järjestelmällä, josta on käytävä ilmi, jos siihen on puututtu, ja joka jatkuvasti, automaattisesti ja aluksen mahdollisista toimista riippumatta lähettää viestejä lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle, jotta kyseisen aluksen lippujäsenvaltio voi seurata kalastusaluksen sijaintia, kurssia ja nopeutta;

varmistettava, että kalastusalukselle asennettu satelliittiseurantalaite kerää seuraavat tiedot ja välittää ne jatkuvasti lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskukselle:

—	aluksen tunnistetiedot,

—	aluksen maantieteellinen sijainti (pituus- ja leveysaste) siten, että virhemarginaali on alle 500 metriä ja luottamusväli 99 prosenttia, ja

—	päivämäärä ja kellonaika;

c)	varmistettava, että lippujäsenvaltion kalastuksenseurantakeskus saa automaattisen ilmoituksen, jos yhteydenpito kalastuksenseurantakeskuksen ja satelliittiseurantalaitteen välillä keskeytyy;

varmistettava yhteistyössä rantavaltion kanssa, että sijainti-ilmoitukset, jotka sen lipun alla purjehtivat alukset lähettävät toimiessaan kyseisen rantavaltion lainkäyttövaltaan kuuluvilla vesillä, toimitetaan myös automaattisesti ja reaaliaikaisesti sen rantavaltion kalastuksenseurantakeskukselle, joka on antanut luvan toimintaan. Tämän säännöksen täytäntöönpanossa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota näiden viestien lähettämiseen liittyvien toimintakustannusten, teknisten vaikeuksien ja hallinnollisen rasituksen minimoimiseen;

varmistettava, että d alakohdassa kuvatun sijainti-ilmoitusten lähettämisen ja vastaanottamisen helpottamiseksi lippujäsenvaltion tai sopimuspuolen kalastuksenseurantakeskuksen ja rantavaltion kalastuksenseurantakeskuksen on vaihdettava yhteystietoja keskenään ja ilmoitettava toisilleen viipymättä kaikista näiden tietojen muutoksista. Rantavaltion kalastuksenseurantakeskuksen on ilmoitettava lippujäsenvaltion tai sopimuspuolen kalastuksenseurantakeskukselle kaikista keskeytyksistä peräkkäisten sijainti-ilmoitusten vastaanottamisessa. Sijainti-ilmoitukset on välitettävä lippujäsenvaltion tai sopimuspuolen kalastuksenseurantakeskusten kesken sähköisesti suojatun viestintäjärjestelmän avulla.

Kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että satelliittiseurantajärjestelmän viestit lähetetään ja vastaanotetaan 1 kohdassa täsmennetyn mukaisesti, ja käytettävä näitä tietoja sen lipun alla purjehtivien alusten sijainnin jatkuvaan seuraamiseen.

Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen lipun alla purjehtivien kalastusalusten päälliköt varmistavat, että satelliittiseurantalaitteet ovat jatkuvasti toiminnassa ja että 1 kohdan b alakohdassa yksilöidyt tiedot kerätään ja välitetään vähintään kerran tunnissa kurenuotta-alusten osalta ja vähintään kerran kahdessa tunnissa kaikkien muiden alusten osalta. Lisäksi jäsenvaltioiden on edellytettävä, että niiden alusten käyttäjät varmistavat, että

a)	satelliittiseurantalaitteeseen ei puututa millään tavoin;

b)	satelliittiseurantajärjestelmän tietoja ei muuteta millään tavoin;

c)	satelliittiseurantalaitteeseen liittyvien antennien toimintaa ei estetä millään tavoin;

d)	satelliittiseurantalaite on kiinteästi kytketty kalastusalukseen eikä sen teholähdettä tarkoituksellisesti katkaista millään tavoin; ja

e)	satelliittiseurantalaitetta ei poisteta aluksesta muutoin kuin korjaamista tai vaihtamista varten.

Jos kalastusalukselle asennettuun satelliittiseurantalaitteeseen tulee tekninen vika tai se lakkaa toimimasta, laite on korjattava tai vaihdettava kuukauden kuluessa häiriöstä, ellei alusta ole tapauksen mukaan poistettu luvan saaneiden suurten kalastusalusten luettelosta, tai alusten, joiden ei tarvitse olla ICCAT:n luvan saaneiden alusten luettelossa, lupa kalastaa lippusopimuspuolen lainkäyttövallan ulkopuolisilla vesialueilla ei ole enää voimassa. Alus ei saa aloittaa kalastusmatkaa, jos sen satelliittiseurantalaite on viallinen. Lisäksi jos laite lakkaa toimimasta tai siihen tulee tekninen vika kalastusmatkan aikana, korjaus tai vaihto uuteen on tehtävä heti aluksen saavuttua satamaan; kalastusalus ei saa aloittaa kalastusmatkaa ennen kuin satelliittiseurantalaite on korjattu tai vaihdettu uuteen.

Kunkin jäsenvaltion tai sopimuspuolen on varmistettava, että kalastusalus, jolla on viallinen satelliittiseurantalaite, toimittaa kalastuksenseurantakeskukselle vähintään päivittäin 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tiedot sisältävät ilmoitukset muilla viestintävälineillä (radio, verkkopohjainen raportointi, sähköposti, telefaksi tai teleksi).

Jäsenvaltiot tai sopimuspuolet voivat sallia aluksen sammuttavan satelliittiseurantalaitteensa vain, jos alus on poissa kalastustoiminnasta pidempään (esimerkiksi kuivatelakalla korjauksia varten) ja asiasta ilmoitetaan etukäteen aluksen lippujäsenvaltion tai sopimuspuolen toimivaltaisille viranomaisille. Satelliittiseurantalaite on käynnistettävä uudelleen ja sen on kerättävä ja lähetettävä vähintään yksi ilmoitus ennen aluksen lähtöä satamasta.

(1) Tämä sisältyy ICCAT:n suositukseen 18-10 alusten satelliittiseurantajärjestelmien vähimmäisvaatimuksista ICCAT-yleissopimusalueella.

LIITE XVI

ASETUKSEN (EU) 2016/1627 JA TÄMÄN ASETUKSEN VÄLINEN VASTAAVUUSTAULUKKO

Asetus (EU) 2016/1627	Tämä asetus
1 artikla	1 artikla
2 artikla	1 artikla
3 artikla	5 artikla
4 artikla	–
5 artikla	6 artikla
6 artikla	11 artikla
7 artikla	12 artikla
8 artikla	13 artikla
9 artikla	14 artikla
10 artikla	16 artikla
11 artikla	17 artikla ja liite I
12 artikla	17 artikla ja liite I
13 artikla	18 artikla
14 artikla	19 artikla
15 artikla	20 artikla
16 artikla	21 artikla
17 artikla	25 artikla
18 artikla	22 artikla
19 artikla	23 artikla
20 artikla	26 artikla
21 artikla	4 artikla
22 artikla	27 artikla
23 artikla	28 artikla
24 artikla	30 artikla
25 artikla	31 artikla
26 artikla	32 artikla
27 artikla	36 artikla
28 artikla	37 artikla
29 artikla	29 artikla
30 artikla	33 artikla
31 artikla	34 artikla
32 artikla	35 artikla
33 artikla	40 artikla
34 artikla	41 artikla
35 artikla	43 artikla
36 artikla	44 artikla
37 artikla	51 artikla
38 artikla	42 artikla
39 artikla	45 artikla
40 artikla	46 artikla
41 artikla	46 artikla
42 artikla	47 artikla
43 artikla	48 artikla
44 artikla	49 artikla
45 artikla	50 artikla
46 artikla	51 artikla
47 artikla	55 artikla
48 artikla	56 artikla
49 artikla	57 artikla
50 artikla	38 artikla
51 artikla	39 artikla
52 artikla	58 artikla
53 artikla	15 artikla
54 artikla	59 artikla
55 artikla	60 artikla
56 artikla	62 artikla
57 artikla	63 artikla
58 artikla	64 artikla
59 artikla	68 artikla
60 artikla	70 artikla
61 artikla	71 artikla
Liite I	Liite I
Liite II	Liite II
Liite III	Liite V
Liite IV	Liite VI
Liite V	Liite III
Liite VI	Liite IV
Liite VII	Liite VIII
Liite VIII	Liite IX
Liite IX	Liite X
Liite X	Liite XI
Liite XI	Liite XII
Liite XII	Liite XIII

Top

Choose the experimental features you want to try