(1)

Kriisinratkaisuviranomaisten olisi kriisinratkaisusuunnitelmia laatiessaan otettava huomioon kaikki asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklan 7 kohdan a–s alakohdassa mainitut seikat. Kriisinratkaisusuunnitelmien sisältöä koskevien standardien olisi oltava riittävän yksityiskohtaisia, jotta varmistetaan, että kriisinratkaisusuunnitelmat ovat kohdennettuja ja niistä on hyötyä kriisinratkaisustrategioita toteutettaessa, mutta samalla niissä olisi annettava riittävästi joustovaraa maksukyvyttömyyslainsäädäntöön liittyvän kansallisen lainsäädäntökehyksen sekä keskusvastapuolten harjoittaman määritystoiminnan luonteen ja monitahoisuuden huomioon ottamiseksi.

(2)

Kriisinratkaisusuunnitelmaan olisi sisällyttävä kaikki asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklassa säädetyt seikat, mutta samalla kriisinratkaisuviranomaisen olisi varmistettava, että nämä seikat näkyvät kriisinratkaisusuunnitelmassa sopivalla tavalla ottaen huomioon keskusvastapuolen erityispiirteet, kuten sen harjoittaman määritystoiminnan luonne ja monitahoisuus.

(3)

Asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kriisinratkaisusuunnitelman keskeisten osien yhteenvedon olisi oltava ytimekäs ja keskityttävä olennaiseen, mutta siinä olisi kuitenkin selitettävä riittävällä tavalla ne suunnitelman keskeiset osat, jotka annetaan tiedoksi keskusvastapuolelle. Yhteenvedossa olisi annettava keskusvastapuolelle tiedot keskeisistä toimista, jotka niiden olisi kyettävä suorittamaan, ja tiedoista, jotka niiden olisi pystyttävä toimittamaan. Yhteenvedossa olisi keskityttävä niihin asioihin, joilla voi olla merkittävä vaikutus keskusvastapuolen elvytyksen ja kriisinhallinnan suunnitteluun, ja siinä olisi selvennettävä, mitä keskusvastapuolelta mahdollisesti odotetaan kriisinratkaisuvaiheessa tehtävän yhteistyön suhteen, sekä toimenpiteet, jotka voivat vaikuttaa keskusvastapuolen toimintoihin.

(4)

Jotta varmistetaan, että kriisinratkaisusuunnitelma on yleisesti soveltuva ja oikeasuhteinen, siihen olisi sisällyttävä kriisinratkaisuskenaarioita ja -strategioita. Kriisinratkaisuviranomaisella olisi oltava käytettävissään tarvittavat välineet erityyppisten mahdollisten skenaarioiden (tai niiden yhdistelmien) muodossa, jotta se voi laatia yksittäisiä keskusvastapuolia varten merkityksellisiä ja soveltuvia skenaarioita, sekä luettelo keskeisistä seikoista, jotka on otettava huomioon laadittaessa kriisinratkaisustrategioita kriisinratkaisuskenaarioita varten.

(5)

Jotta voidaan ottaa huomioon maksukyvyttömyyslainsäädäntöön liittyvän sovellettavan kansallisen lainsäädäntökehyksen erityispiirteet, kriisinratkaisuviranomaisilla olisi oltava joustovaraa arvioida tiettyjä kriisinratkaisun suunnitteluun liittyviä näkökohtia erityisen tarkasti. Tällaisia näkökohtia ovat esimerkiksi asetuksen (EU) 2021/23 60 artiklassa tarkoitettu mekanismi sekä mahdolliset erot kansallisissa maksukyvyttömyysmenettelyissä noudatettavan velkojien ensisijaisuusjärjestyksen ja tuon asetuksen nojalla vahvistetun tappionkattamisjärjestyksen välillä. Tämä yleinen joustovara on otettu huomioon tässä asetuksessa, jossa esitetään kriisinratkaisusuunnitelmaan sisällytettävät seikat, eikä se rajoita asetuksessa (EU) 2021/23 säädettyä joustovaraa. Tässä asetuksessa täsmennetyt seikat eivät myöskään estä kriisinratkaisuviranomaista määrittämästä muita kriisinratkaisusuunnitelmaan sisällytettäviä seikkoja.

(6)

Kriisinratkaisusuunnitelman tuloksellisen täytäntöönpanon helpottamiseksi ja varmistamiseksi on keskeisen tärkeää, että jos kriisinratkaisuviranomaisen keskusvastapuolta koskeva arvio poikkeaa tiettyjen seikkojen osalta keskusvastapuolen omasta, elvytyssuunnitelmassa esitetystä arviosta, tällaisia eroja tarkastellaan siltä kannalta, miten ne mahdollisesti vaikuttaisivat kriisinratkaisusuunnitelman nopeaan täytäntöönpanoon. Näin ollen kriisinratkaisuviranomaisen olisi käsiteltävä mahdollisia eroja kriisinratkaisusuunnitelmassa ja arvioitava, vaikuttaisivatko ne tai miten ne vaikuttaisivat kriisinratkaisusuunnitelman täytäntöönpanoon.

(7)

Jotta varmistetaan, että kriisinratkaisusuunnitelma voidaan tarvittaessa panna täytäntöön tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti, on olennaisen tärkeää, että kriisinratkaisuviranomainen on testannut aiotun kriisinratkaisusuunnitelman soveltamista mahdollisimman laajasti testaamalla prosessit ja menettelyt yksityiskohtaisesti. Osana tällaista testausta olisi muun muassa lähetettävä sähköpostiviestejä ja tietoja sen varmistamiseksi, että kaikki ennalta suunnitellut toimet, jotka liittyvät siihen, miten ja milloin tietyt toimet toteutetaan ja miten ja milloin tietyt tiedot kerätään, toimivat stressitilanteissa ja että kaikki havaitut puutteet korjataan, jotta voidaan mahdollisuuksien mukaan varmistaa, että arvioituja määräaikoja todennäköisesti noudatetaan.

(8)

Jotta varmistetaan, että kriisinratkaisuvaiheessa avaintyöntekijät pysyvät keskusvastapuolen palveluksessa, kriisinratkaisuviranomaisen olisi pyrittävä arvioimaan ja ennakoimaan käytettäviä kannustinrakenteita – ei pelkästään keskusvastapuolen tuleviin voittoihin liittyviä kannustinrakenteita vaan mahdollisesti myös suoria palkkioita – ja tarkasteltava sitä, miten varmistetaan riittävä henkilöstö, harkiten tarvittaessa työntekijöiden palkkaamista lyhytaikaisin sopimuksin, vaihtoja, väliaikaisia komennuksia ja työntekijöiden palkkaamista konsulttijärjestelyin niin, että keskusvastapuolella olisi käytössään sen tarvitsema asiantuntemus.

(9)

Jotta voidaan varmistaa ripeä ja tehokas yhteistyö niiden asetuksen (EU) 2021/23 4 artiklassa määritellyssä kriisinratkaisukollegiossa edustettuina olevien viranomaisten kanssa, joiden vastuualueisiin keskusvastapuolen kaatuminen vaikuttaisi, kriisinratkaisuviranomaisen olisi laadittava järjestelyt kriisinratkaisukollegiolle ilmoittamista ja kaikkien asiaankuuluvien tietojen toimittamista varten sekä testattava nämä järjestelyt säännöllisesti.

(10)

Tämä asetus perustuu teknisten sääntelystandardien luonnoksiin, jotka Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) on toimittanut komissiolle kuultuaan Euroopan järjestelmäriskikomiteaa.

(11)

ESMA on järjestänyt avoimia julkisia kuulemisia tämän asetuksen perustana olevista teknisten sääntelystandardien luonnoksista, analysoinut niihin liittyviä mahdollisia kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 (2) 37 artiklalla perustetulta arvopaperimarkkina-alan osallisryhmältä,

a)

laadittujen kriisinratkaisustrategioiden keskeiset osat sekä kriisinratkaisusuunnitelmassa esitetyt pääskenaariot siten, että erotetaan toisistaan maksukyvyttömyystapahtumat, muut kuin maksukyvyttömyystapahtumat ja näiden kahden yhdistelmät;

b)

lyhyt yhteenveto asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklan 7 kohdan b–s alakohtaa koskevista kriisinratkaisusuunnitelman keskeisistä osista erikseen kunkin alakohdan osalta keskittyen keskusvastapuolen kannalta merkityksellisiin seikkoihin, joita ovat

a)

markkinat, joilla keskusvastapuoli toimii, liiketoiminta-alueet, joiden katsotaan kuuluvan keskusvastapuolen ydinliiketoimintaan, sekä määrityspalvelut, joita keskusvastapuoli tarjoaa;

b)

keskusvastapuolen yhteentoimivuusjärjestelyt ja keskusvastapuolen keskinäiset riippuvuussuhteet, mukaan lukien keskusvastapuolen palveluntarjoajat;

c)

keskusvastapuolen pääoma ja pääomarakenne, mukaan lukien ennalta rahoitetut omat varat;

d)

keskusvastapuolta koskevat vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien muutokset, jotka koskevat maksukyvyttömyysrahastoihin liittyviä menetelmiä, vakuuksien ja likviditeettiriskien hallintakehyksiä, sijoituspolitiikkoja, vakuuskäytäntöjä ja toimitusta;

e)

keskusvastapuolta koskevat muut kuin vakavaraisuusvaatimukset, mukaan lukien organisaatioon liittyvät näkökohdat, kuten organisaatiorakenne, toiminnan jatkuvuus ja ulkoistaminen, sekä olennaiset muutokset keskusvastapuolen liiketoiminnan harjoittamista koskeviin sääntöihin, mukaan lukien keskusvastapuolen määritysosapuoliin liittyvät sekä erottelua ja siirrettävyyttä koskevat muutokset;

f)

keskusvastapuolen omistusrakenne ja johdon kannustinrakenne;

g)

kriisinratkaisuskenaariot ja -strategiat.

a)

kuvaus niistä toiminnoista, joita kriisinratkaisuviranomainen pitää kriittisinä;

b)

jos nämä toiminnot poikkeavat olennaisesti elvytyssuunnitelmassa kriittisinä pidettyjen toimintojen luettelosta, yksityiskohtainen kuvaus keskeisistä syistä, joiden vuoksi kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut kriittiset toiminnot eri tavoin, sekä arviointierojen olennaisista vaikutuksista ja siitä, miten tämä voisi vaikuttaa keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksiin;

c)

kuvaus keskeisistä riippuvuussuhteista kriittisten toimintojen välillä, kriittisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista sekä keskeisistä sisäisistä ja ulkoisista järjestelyistä ja prosesseista, mukaan lukien toiminnot, tietotekniset menettelyt sekä luettelo avainhenkilöistä ja pääasiallisista palveluntarjoajista, jotka ovat keskusvastapuolelle välttämättömiä kriittisten toimintojen tarjoamisen jatkamiseksi, ja muista mahdollisista näkökohdista, joita voi olla tarpeen tarkastella, jos keskusvastapuolen toiminnot siirrettäisiin osittain tai kokonaan toiseen rahoitusmarkkinoiden infrastruktuuriin tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivalle keskusvastapuolelle tämän kuuluessa ehdotettuun kriisinratkaisustrategiaan;

d)

kuvaus siitä, miten kriittiset toiminnot voitaisiin erotella ei-kriittisistä toiminnoista taloudellisesti, operatiivisesti ja oikeudellisesti, sekä yksityiskohtaiset tiedot siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut tällaisen erottelun olennaiset vaikutukset sidosryhmiin, mukaan lukien

e)

yhteenveto siitä, miten keskusvastapuolen ehdottama lähestymistapa, jossa sen kriittiset toiminnot erotellaan tai ei erotella sen muista toiminnoista, voisi vaikuttaa kyseisen keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksien arviointiin;

f)

kartoitus yksilöityjen oikeussubjektien ja keskusvastapuolen ydinliiketoiminta-alueiden kannalta kriittisistä toiminnoista.

a)

purkamismahdollisuuksien arvioinnin lopputulos, johon sisältyy ainakin se, katsotaanko keskusvastapuoli kriisinratkaisuviranomaisen tarkastelemien näkökohtien perusteella purkamiskelpoiseksi asetuksen (EU) 2021/23 15 artiklan 2 kohdan nojalla;

b)

kuvaus siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut, missä määrin keskusvastapuoli on purkamiskelpoinen, olettamatta mitään asetuksen (EU) 2021/23 15 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjä rahoitusjärjestelyjä;

c)

kuvaus perusteista, joiden pohjalta kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut mahdollisuutta soveltaa kriisinratkaisuvälineitä siten, että kriisinratkaisutavoitteet saavutetaan;

d)

kuvaus siitä, miten kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut keskusvastapuolelta asetuksen (EU) 2021/23 15 artiklan 3 kohdan nojalla saamiaan tietoja, mukaan lukien tarkat tiedot siitä, onko kriisinratkaisuviranomainen keskusvastapuolen kanssa samaa mieltä mahdollisten esteiden olemassaolosta;

e)

yksityiskohtainen kuvaus siitä, milloin ja miten kriisinratkaisuviranomainen on viimeksi arvioinut purkamismahdollisuudet;

f)

kuvaus keskusvastapuolen käytettävissä olevien suunnitelman mukaisten varojen ja oikeuksien käyttömahdollisuuksista ja tieto siitä, olisivatko nämä varat käytettävissä kriisinratkaisussa vai voisivatko suorien tai epäsuorien osallistujien jäännösintressit näihin varoihin tai oikeudelliset rajoitteet, kuten vakuuden antamiseen käytetty oikeudellinen mekanismi, ja se, onko vakuudet annettu vakuusoikeuden, panttivakuuden vai omistusoikeuden muodossa, vaikeuttaa kyseisten varojen käyttöä tai siirtoa tai estää sen;

g)

kuvaus kustakin asetuksen (EU) 2021/23 liitteessä olevassa C jaksossa luetellusta seikasta, jota kriisinratkaisuviranomaisen on tarkasteltava arvioidessaan keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksia.

a)

mahdollisesti todetun olennaisen esteen tapauksessa kuvaileva yhteenveto asetuksen (EU) 2021/23 16 artiklan nojalla edellytettävistä toimenpiteistä keskusvastapuolen rakenteeseen, toimintoihin tai riskinhallintakehyksiin ja rahoitusvaroihin tarvittavien mahdollisten muutosten yksilöimiseksi tai mahdollisista keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksien parantamiseksi toteutettavista toimenpiteistä sekä aikataulu pyydettyjen muutosten tekemiseksi;

b)

kuvaus esteistä, joihin on puututtu tai jotka on poistettu asetuksen (EU) 2021/23 16 artiklan mukaisesti meneillään olevaa kyseisen asetuksen 15 artiklan mukaista esteiden arviointia edeltävien kahden vuoden aikana.

a)

kuvaus kriittisten toimintojen ja varojen, kuten keskusvastapuolen ydinliiketoiminta-alueiden, toimintojen ja varojen, arvon ja markkinoitavuuden määrittämiseksi käytetystä menetelmästä keskittyen ennen kaikkea seikkoihin, jotka voivat vaikuttaa arvostukseen; tällaisia voivat olla esimerkiksi markkinoiden epävakaus, markkinoille pääsyn esteet ja/tai markkinahintojen epävarmuus, ajalliset rajoitteet tai oikeudelliset kysymykset;

b)

jos a alakohdassa kuvattu menetelmä poikkeaa olennaisesti elvytyssuunnitelmassa käytetystä arvostusmenetelmästä, kuvaus tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi kriisinratkaisuviranomainen on tehnyt arvostuksen eri tavalla, ja näiden erojen mahdolliset olennaiset vaikutukset.

a)

kuvaus kriisinratkaisuviranomaisen ja keskusvastapuolen välisistä järjestelyistä, joilla varmistetaan tietojen saatavuus ja jakaminen, sekä siitä, miten keskusvastapuoli ylläpitää tietojärjestelmiä ja valvontaa, joiden avulla tarvittavat tiedot voidaan tuottaa ja asettaa kriisinratkaisuviranomaisen saataville nopeasti, sekä järjestelyt ja menettelyt tietojen päivittämiseksi ja vakiomuotoisten päivitysten tekemiseksi olennaisten muutosten tapauksessa;

b)

luettelo asetuksen (EU) 2021/23 13 artiklan nojalla edellytetyistä tiedoista sekä kuvaus siitä, miten keskusvastapuoli aikoo varmistaa, että nämä tiedot ovat ajan tasalla ja aina kriisinratkaisuviranomaisen saatavilla.

a)

kuvaus kriisinratkaisusuunnitelman mukaan tarvittavista rahoitusvaroista erottaen selkeästi toisistaan vakavaraisuuteen liittyvät rahoitustarpeet ja maksuvalmiuteen liittyvät rahoitustarpeet, mukaan lukien yleiset kuvaukset mahdollisista rahoitusvaroista, joita todennäköisesti tarvitaan kriisinratkaisustrategian toteuttamiseksi, myös kunkin asiaankuuluvan kriisinratkaisuskenaarion osalta;

b)

jos kaikkia sopimusvelvoitteita ja muita järjestelyjä ei ole pantu täytäntöön ennen keskusvastapuolen asettamista kriisinratkaisuun, ennakkoarviointi mahdollisista ongelmista, joita näiden velvoitteiden ja järjestelyjen täytäntöönpanoon voi liittyä kriisinratkaisutoimien rahoittamiseen käytettävissä olevien varojen kannalta, ja siitä, voivatko nämä havaitut ongelmat vaikeuttaa kriisinratkaisutavoitteiden saavuttamista ajoissa;

c)

kuvaus mahdollisista kriisinratkaisun rahoitukseen käytettävissä olevista lähteistä, mukaan lukien keskeiset rahoitusehdot, olennaiset edellytykset rahoituslähteiden käytölle, niistä saatavan rahoituksen ajankohta ja mahdolliset vakuusvaatimukset, siltä osin kuin ne ovat tiedossa etukäteen;

d)

kuvaus ja analyysi siitä, miten ja milloin keskusvastapuoli voi hakeutua keskuspankin järjestelyjen piiriin, noudattaen vaatimusta, jonka mukaan kriisinratkaisusuunnitelmissa ei saisi olettaa, että käytettävissä on mitään keskuspankin epätavallisin ehdoin tarjoamia järjestelyjä;

e)

kuvaus ja erittely käytettävissä olevista varoista ja maininta siitä, voidaanko niiden olettaa käyvän vakuudesta, sekä kuvaus rasitteista, joita tieto näiden varojen mahdollisesta käytöstä voi aiheuttaa ennen kaikkea näiden varojen arvon ja käytön suhteen.

a)

vähintään yhdeksän liitteessä esitetyn skenaariomatriisin pohjalta laadittua kriisinratkaisuskenaariota tai luettelo kaikista keskusvastapuolen tapauksessa merkityksellisistä kriisinratkaisuskenaarioista, jotka voidaan muotoilla eri tavalla;

b)

kuvaus kriisinratkaisuviranomaisen arvion perusteella valituista kriisinratkaisuskenaarioista, joiden valinnassa on otettu huomioon keskusvastapuolen erityispiirteet ja monitahoisuus, ja mahdollisista muista kriisinratkaisusuunnitelmassa esitetyistä skenaarioista;

c)

tietojen saatavuudesta riippuen mahdollisuuksien mukaan kunkin skenaariotyypin osalta määrällisen arvioinnin mahdollistavia välineitä, joiden avulla määritetään määrälliset vaikutukset eri kriisinratkaisuskenaarioissa; jos tietoja ei ole saatavilla eikä niitä voi saada kohtuullisella vaivalla, kriisinratkaisuviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan tehtävä välineistä laadullinen arvio ja otettava se huomioon suunnitelmassa, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot siitä, missä määrin tietyn skenaarion osalta on tehty määrällinen arviointi;

d)

kriisinratkaisuskenaarioille valittujen kriisinratkaisustrategioiden kuvaus, johon on sisällyttävä

a)

kuvaus kaikista kriisinratkaisusuunnitelman yhteydessä havaituista kriittisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista;

b)

jos a alakohdassa tarkoitetut havaitut keskinäiset riippuvuussuhteet poikkeavat olennaisesti elvytyssuunnitelmassa luetelluista kriittisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista, yksityiskohtainen kuvaus tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut kriittiset keskinäiset riippuvuussuhteet eri tavalla, ja mahdolliset olennaiset seuraukset, joita kriittisiä keskinäisiä riippuvuussuhteita koskevien arvioiden eroilla voi olla kriisinratkaisusuunnitelman soveltamisen kannalta, sekä kuvaus siitä, miten tämä voi vaikuttaa keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksiin;

c)

kuvaus erityyppisistä yhteisöistä, joilla on keskinäinen riippuvuussuhde keskusvastapuoleen, mukaan lukien luettelo kaikista asiaankuuluvista sidosryhmistä, kuten keskusvastapuoleen osallistuvista suorista ja epäsuorista toimijoista, jos ne on mahdollista nimetä, omistajista, rahoituspalvelujen tarjoajista, kuten likviditeetintarjoajista, selvityspankeista tai selvitysosapuolista, alustoista, sijoitusasiamiehistä, pankeista, säilytysyhteisöistä, ja muista palveluntarjoajista, mukaan lukien tietotekniikka- ja datapalvelujen tarjoajat, sekä yhteentoimivista rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureista, ja näiden merkityksestä kriisinratkaisumenettelyssä;

d)

kuvaus c alakohdassa tarkoitettujen, keskusvastapuoleen keskinäisessä riippuvuussuhteessa olevia yhteisöjä koskevasta arvioinnista, jossa on tarkasteltu niiden merkitystä keskusvastapuolelle ja erityisesti sitä, miksi niitä pidettäisiin tai ei pidettäisi kriittisinä ja vaikuttaisivatko ne keskusvastapuolen kykyyn jatkaa kriittisten toimintojensa tarjoamista;

e)

kuvaus ulkoistamisjärjestelyistä, joilla toimintoja on ulkoistettu kriittisille palveluntarjoajille, jotka vastaavat keskusvastapuolen ydinliiketoiminnan osista, mukaan lukien tilanteet, joissa toinen yhteisö vastaa hinnanmäärityksestä ja tarjoaa järjestelmät määritystä, vakuuksien laskemista tai muita keskusvastapuolen toimintojen keskeisiä osia varten;

f)

kuvaus sellaisia yhteisöjä koskevasta arvioinnista, joilla on a alakohdassa tarkoitettu havaittu kriittinen keskinäinen riippuvuussuhde keskusvastapuoleen, sekä siitä, miten mahdollisia tunnistettuja riskejä on lievennetty ja miten niihin on puututtu toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi kriisinratkaisun yhteydessä, mukaan lukien esimerkiksi kuittaus- ja nettoutusjärjestelyjen kaltaisten järjestelyjen oikeudellinen täytäntöönpanokelpoisuus ja niihin sovellettavat sääntelyyn liittyvät rajoitukset;

g)

kuvaus siitä, miten kriisinratkaisusuunnitelmassa on lievennetty mahdollisia olennaisia ongelmia, joita syntyy siinä tapauksessa, että kriittisten ulkoistettujen palvelujen tarjoaja laiminlyö ulkoistamisjärjestelyjen mukaisia velvoitteitaan;

h)

kuvaus siitä, miten kriisinratkaisusuunnitelmassa on otettu huomioon kriisinratkaisuvälineiden soveltamisen mahdollinen vaikutus yhteentoimiviin keskusvastapuoliin, mukaan lukien kriisinratkaisumaksuvaatimusten esittäminen tai vakuuksien vaihteluun perustuvien voittojen arvon alentaminen yhteentoimivuusjärjestelyn yhteydessä;

i)

kuvaus mahdollisista vaikutuksista muihin keskusvastapuolen kanssa yhteentoimiviin rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureihin; tässä yhteydessä on muun muassa arvioitava keskusvastapuolen asemaa näissä yhteisöissä, mukaan lukien sitä, voisivatko keskusvastapuolen kriisinratkaisun vaikutukset levitä rahoitusmarkkinoiden infrastruktuurien kautta käynnistämällä niissä maksukyvyttömyysmenettelyn tai estämällä muiden yritysten mahdollisuuden käyttää rahoitusmarkkinoiden infrastruktuureja.

a)

kuvaus konsernista, johon keskusvastapuoli kuuluu, ja luettelo konserniyhteisöistä, joihin keskusvastapuolella on yhteyksiä, arvio siitä, mitä näistä yhteyksistä pidetään konsernin sisäisinä kriittisinä keskinäisinä riippuvuussuhteina, sekä kuvaus kriisinratkaisusuunnitelmassa yksilöidyistä konsernin sisäisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista;

b)

jos edellä tarkoitettujen havaittujen keskinäisten riippuvuussuhteiden todetaan poikkeavan olennaisesti elvytyssuunnitelmassa luetelluista konsernin sisäisistä kriittisistä keskinäisistä riippuvuussuhteista, yksityiskohtainen kuvaus tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut konsernin sisäiset kriittiset keskinäiset riippuvuussuhteet eri tavalla, sekä näiden arviointierojen mahdolliset olennaiset vaikutukset ja mahdolliset vaikutukset keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksiin;

c)

kuvaus kriisinratkaisutoimien vaikutuksista muihin konsernin sisäisten kriittisten yhteisöjen ja kriittisten oikeussubjektien liiketoiminta-alueisiin, mukaan lukien tieto siitä, vaikuttaisivatko kriisinratkaisutoimenpiteet toisen yhteisön kykyyn jatkaa toimintaansa;

d)

kuvaus siitä, miten asiaankuuluvat konsernin sisäiset yhteisöt voisivat antaa rahoitustukea joko ennalta sovitusti tai vapaaehtoisesti;

e)

kuvaus oikeudellisesta täytäntöönpanokelpoisuudesta tai sääntelyyn liittyvistä rajoituksista, jotka voisivat vaikuttaa konsernin sisäisiin keskinäisiin riippuvuussuhteisiin;

f)

kuvaus sellaisista konsernin sisäisiä kriittisiä keskinäisiä riippuvuussuhteita koskevista lieventävistä toimenpiteistä, joilla varmistettaisiin toiminnan jatkuvuus kriisinratkaisun yhteydessä ja jotka olisivat tarpeen keskusvastapuolen kriittisten toimintojen jatkuvuuden säilyttämiseksi.

a)

kaikki keskeiset toiminnot ja järjestelmät sekä kuvaus siitä, miten tällaisia keskeisiä toimintoja ja järjestelmiä arvioidaan ja ylläpidetään, yksilöiden vaihtoehtoja, joilla varmistetaan infrastruktuurien, prosessien ja operatiivisten järjestelyjen jatkuva käytettävyys asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklan 7 kohdan m alakohdassa lueteltujen keskusvastapuolen operatiivisten prosessien jatkuvuuden ylläpitämiseksi, sekä tämän arvioinnin keskeiset tulokset;

b)

yksilöidyt vaihtoehdot taloudellisen häiriönsietokyvyn ylläpitämiseksi;

c)

yksilöidyt vaihtoehdot, joilla varmistetaan sopimusten pysyminen voimassa, mukaan lukien sopimuslausekkeet häiriönsietokyvyn ylläpitämiseksi, kriisinratkaisun yhteydessä voimassa pysyvät lausekkeet ja purkamisoikeuksien rajoittaminen kriisinratkaisutilanteessa;

d)

yksilöidyt vaihtoehdot sen varmistamiseksi, että sisäiset sopimukset voidaan pitää voimassa kriisinratkaisun aikana, mukaan lukien markkinaehtoiset hinnoittelurakenteet ja operatiivisten omaisuuserien jatkuva käytettävyys;

e)

kriisinratkaisusuunnitelman mukaiset jo tehdyt järjestelyt asetuksen (EU) 2021/23 12 artiklan 7 kohdan m alakohdassa lueteltujen operatiivisten prosessien jatkuvuuden varmistamiseksi kriisinratkaisun yhteydessä;

f)

kuvaus siitä, miten kriisinratkaisusuunnitelma ja siinä yksilöidyt vaihtoehdot varmistaisivat, että keskusvastapuoli voisi jatkaa kriittisten määrityspalvelujen tarjoamista keskeytyksettä, mukaan lukien väliaikaiset ratkaisut, kuten olemassa olevaa henkilöstöä ja infrastruktuuria käyttävä ostaja tai omaisuudenhoitoyhtiö, tai jos tällaisia ratkaisuja ei ole mahdollista laatia etukäteen, luettelo vaihtoehdoista, joita voidaan soveltaa kriisinratkaisussa, sekä tiedoista, joita tarvitaan tällaisten järjestelyjen ja sopimusten laatimiseksi lyhyellä varoitusajalla.

a)

miten kriisinratkaisuviranomaisen ja riippumattoman arvioijan on tarkoitus saada tarvittavat tiedot asetuksen (EU) 2021/23 24 artiklassa tarkoitetun arvostuksen suorittamiseksi;

b)

tiedot, joita tarvitaan arvostusta varten erityisesti asetuksen (EU) 2021/23 V osaston II luvun nojalla sekä markkinoitavuuden määritystä varten erityisesti liiketoiminnan myyntiä ja keskusvastapuolen käyttöä omaisuudenhoitoyhtiönä koskevien markkinointivaatimusten mukaisesti, sekä prosessit, joilla varmistetaan, että kyseiset tiedot ovat käytettävissä oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tavalla;

c)

miten keskusvastapuoli kerää, tallentaa, jäsentää, järjestää ja päivittää asiaankuuluvia markkinatietoja ja miten tällaiset kriisinratkaisusuunnitelman kannalta merkitykselliset markkinatiedot laaditaan ja validoidaan mahdollisimman lähellä arvostuspäivää;

d)

miten keskusvastapuoli laatii tilinpäätökset ja lakisääteiset toimitettavat tiedot ja päivittää niitä säännöllisesti ja miten nämä taloudelliset tiedot laaditaan, miten varmistetaan niiden seikkaperäisyys ja miten ne validoidaan mahdollisimman lähellä arvostuspäivää ja miten osoitetaan, että varoista ja veloista on suoritettu täydellinen arvostus;

e)

miten pyritään varmistamaan tietojen riittävä yksityiskohtaisuus, jotta kriisinratkaisuviranomainen ja riippumaton arvioija voivat toteuttaa kriisinratkaisusuunnitelman mukaisia toimia, edellyttämällä määrättyä tarkkuustasoa arvostusta varten, mukaan lukien silloin, kun tarvitaan rivi- tai salkkukohtaiset tiedot positioista, transaktioista ja vakuuksista sekä tiedot keskusvastapuolen omasta pääomasta;

f)

säännöt, keskeiset menetelmät, oletukset ja arviot, joiden pohjalta keskusvastapuoli laatii tilinpäätökset ja lakisääteisesti julkistettavat tiedot;

g)

miten tiedot on järjestetty, otsikoitu ja jäsennelty ja miten kriisinratkaisuviranomainen ja riippumaton arvioija voivat käyttää ja analysoida niitä tuloksellisesti ja turvallisesti, jotta varmistetaan, että kriisinratkaisuviranomaisella on tarvittavat tiedot kriisinratkaisusuunnitelman mukaisten toimien toteuttamiseksi.

a)

kuvaus eri työntekijäryhmistä sekä luokittelu, jossa esitetään, miten eri työntekijäryhmille annetaan tietoa ja miten heitä johdetaan kriisinratkaisutilanteessa, sekä suunnitelman arvioitu vaikutus keskusvastapuolen eri työntekijäryhmiin;

b)

kuvaus siitä, miten pyritään välttämään kriittisten työntekijöiden menettäminen ennen kriisinratkaisua ja miten kriisinratkaisutilanteessa voidaan luoda tuloksellisia kannustimia kriittisten työntekijöiden säilyttämiseksi (kriittiset työntekijät määritetään sen perusteella, kuinka arvokas ja hyödyllinen työntekijä on kriisinratkaisuvaiheessa); tässä yhteydessä on otettava huomioon muun muassa i) mahdolliset lakisääteiset menettelyt, joita on noudatettava kriisinratkaisussa, ii) arviot kannustinrakenteiden tuloksellisuudesta, iii) mahdollisuus tehdä työsopimuksiin, työehtoihin ja organisaatioon muutoksia kriisinratkaisuvaiheessa sekä iv) arvio mahdollisista kriittisten työntekijöiden säilyttämisestä tai palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista, mukaan lukien arvio tällaisista kustannuksista, kun otetaan huomioon sovellettavat kansalliset säännöt korvausten maksamisesta kriisinratkaisun aikana;

c)

kuvaus työntekijöille tiedottamista koskevasta suunnitelmasta, mukaan lukien kuvaus suunnitelluista menettelyistä työntekijöiden kuulemiseksi kriisinratkaisuprosessin aikana ottaen huomioon mahdolliset työmarkkinaosapuolten, johdon, omistajien ja henkilöstöjärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua koskevat kansalliset säännöt ja järjestelmät.

a)

tiedotussuunnitelma, jossa täsmennetään,

b)

tiedotussuunnitelmaan liittyvät operatiiviset järjestelyt ja menettelyt, tiedotusstrategian käyttöönoton edellytykset, suunnitelman asianmukaisuus ja se, miten suunnitelmalla varmistetaan, että keskusvastapuolen tiedotus- ja julkistamissuunnitelmalla saavutetaan läpinäkyvyyttä koskeva tavoite;

c)

yksityiskohtaiset tiedot lakisääteisten virallisten ilmoitusten ja vapaaehtoisten tiedonantojen erottamiseksi toisistaan sekä kuvaus siitä, miten kriisinratkaisusuunnitelmassa on otettu huomioon erilaiset sääntelystä johtuvat tietojen julkistamista koskevat vaatimukset, erityisesti silloin, jos kyseiset tiedot voisivat vaikuttaa kriittisiin palveluihin rahoitusmarkkinoilla tai jos keskusvastapuoli on julkisesti noteerattu yhtiö tai sellaisen omistama;

d)

miten kriisinratkaisusuunnitelmassa on arvioitu mahdollisia keskusvastapuolen kriisinratkaisun aiheuttamia merkittäviä kielteisiä markkinareaktioita ja miten suunnitelmassa pyritään lieventämään tällaisia kielteisiä markkinareaktioita tietoja julkistettaessa.

a)

kriisinratkaisusuunnitelmassa yksilöidyt olennaiset toiminnot ja järjestelmät;

b)

jos yksilöidyt toiminnot ja järjestelmät eroavat olennaisesti elvytyssuunnitelmassa yksilöidyistä olennaisista toiminnoista ja järjestelmistä, kuvaus tärkeimmistä syistä, joiden vuoksi kriisinratkaisuviranomainen on arvioinut olennaiset toiminnot ja järjestelmät eri tavalla, sekä arviointierojen mahdollisista olennaisista vaikutuksista ja siitä, miten tämä voi vaikuttaa keskusvastapuolen purkamismahdollisuuksiin;

c)

miten tällaiset olennaiset toiminnot ja järjestelmät määritetty sekä sovelletut kriteerit ja kynnysarvot, joiden perusteella ne on erotettu keskusvastapuolen muista toiminnoista ja järjestelmistä, joita ei ole luokiteltu olennaisiksi.

a)

menettelyt ja prosessit, joita kriisinratkaisukollegiolle ilmoitettaessa noudatetaan, ja erityisesti vastaanottajaluetteloja, mallipohjia ja aikatauluja koskevat tiedot, joista käy ilmi, miten ja milloin kriisinratkaisukollegiolle ilmoitetaan;

b)

menettelyt vastaanottajaluetteloiden pitämiseksi ajan tasalla;

c)

kriisinratkaisukollegiolle ilmoitettaessa noudatettavan ilmoitusprosessin testausjärjestelyt, mukaan lukien tiedot testauksen laajuudesta ja aikavälistä sekä menettelyistä puutteiden korjaamiseksi esimerkiksi virheiden, väärinkäsitysten ja viivästysten tapauksessa.

a)

arvio siitä, onko positioita ja niihin liittyviä omaisuuseriä mahdollista siirtää toiselle keskusvastapuolelle, mukaan lukien arvio tällaisen siirron toteutettavuudesta ja todennäköisestä lopputuloksesta sekä arvio tilanteesta, jossa positiot ja niihin liittyvät omaisuuserät eivät ole siirrettävissä tai siirtoa ei ole viime kädessä mahdollista toteuttaa;

b)

miten keskusvastapuoli säilyttää asiaankuuluvat tiedot yhteisasiakaserotelluilla ja asiakaserotelluilla tileillä olevista positioista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 (3) mukaisesti ja miten keskusvastapuoli pystyy antamaan yksityiskohtaiset tiedot käytössään olevista resursseista ja järjestelmistä, joiden avulla se ylläpitää ajantasaisia tietoja, jotka voidaan kriisinratkaisun yhteydessä toimittaa nopeasti ja joiden avulla keskusvastapuolen ylläpitämät asiakkaiden positiot voidaan tapauksen mukaan yksilöidä ja mahdollisesti siirtää onnistuneesti;

c)

toimenpiteet, joilla helpotetaan maksukyvyttömän keskusvastapuolen määritysosapuolten ja asiakkaiden positioiden ja niihin liittyvien omaisuuserien siirrettävyyttä maksukyvyttömältä keskusvastapuolelta toiselle keskusvastapuolelle tai omaisuudenhoitoyhtiönä toimivalle keskusvastapuolelle.