(1)

Neuvoston asetuksessa (EU) N:o 904/2010 (3) vahvistetaan muun muassa yksittäisten tietojen sähköistä tallettamista ja vaihtoa koskevat säännöt arvonlisäverotuksen (alv) alalla.

(2)

Sähköisen kaupankäynnin, jäljempänä ’verkkokauppa’, kasvu helpottaa rajatylittävää tavaroiden ja palvelujen myyntiä loppukuluttajille jäsenvaltioissa. Siinä yhteydessä rajatylittävällä verkkokaupalla tarkoitetaan sellaista tavaroiden luovuttamista ja palvelujen suorittamista, jonka osalta arvonlisävero on maksettava tietyssä jäsenvaltiossa mutta luovuttaja tai suorittaja on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon, kolmannelle alueelle tai kolmanteen maahan. Petollista toimintaa harjoittavat yritykset, jotka ovat sijoittautuneet joko yhteen jäsenvaltioon, kolmannelle alueelle tai kolmanteen maahan, käyttävät kuitenkin hyväkseen verkkokaupan mahdollisuuksia saadakseen epäoikeudenmukaista markkinaetua kiertämällä arvonlisäverovelvoitteitaan. Kun sovelletaan määräpaikassa tapahtuvan verotuksen periaatetta ja koska kuluttajilla ei ole kirjanpitovelvoitteita, kulutusjäsenvaltiot tarvitsevat asianmukaiset välineet tällaista petollista toimintaa harjoittavien yritysten havaitsemiseksi ja valvomiseksi. On tärkeää torjua rajatylittäviä arvonlisäveropetoksia, jotka johtuvat joidenkin rajatylittävää verkkokauppaa harjoittavien yritysten petollisesta toiminnasta.

(3)

Tähän mennessä jäsenvaltioiden veroviranomaisten, jäljempänä ’veroviranomaiset’, välillä tehty yhteistyö arvonlisäveropetosten torjumiseksi on yleensä perustunut verolliseen liiketoimeen suoraan osallisina olevien yritysten kirjanpitoon. Verkkokaupalle tyypillisissä yritysten ja kuluttajien välisissä rajatylittävissä luovutuksissa ja suorituksissa tällaiset tiedot eivät välttämättä ole suoraan saatavilla. Tämän vuoksi tarvitaan uusia välineitä, joiden avulla veroviranomaiset voivat tehokkaasti torjua arvonlisäveropetoksia.

(4)

Suurin osa kuluttajien unionissa tekemiin rajatylittäviin verkko-ostoksiin liittyvistä maksuista suoritetaan maksupalveluntarjoajien kautta. Maksupalveluntarjoajalla on maksupalvelujen tarjoamiseksi hallussaan tiettyjä tietoja, joiden avulla voidaan tunnistaa rajatylittävän maksun vastaanottaja tai maksunsaaja, sekä yksityiskohtaisia tietoja maksun ajankohdasta, määrästä ja alkuperäjäsenvaltiosta. Tällaiset tiedot ovat tarpeen, jotta veroviranomaiset voivat hoitaa perustehtävänsä eli tunnistaa petollista toimintaa harjoittavat yritykset ja määrittää arvonlisäverovelvoitteet yritysten ja kuluttajien välisten rajatylittävien luovutusten ja suoritusten osalta. Sen vuoksi on tarpeen ja oikeasuhteista, että maksupalveluntarjoajien hallussa olevat arvonlisäverotuksen kannalta merkitykselliset tiedot annetaan jäsenvaltioiden saataville ja että jäsenvaltiot voivat tallettaa nämä tiedot kansallisiin sähköisiin järjestelmiinsä ja toimittavat ne maksutietojen sähköiseen keskusjärjestelmään, jotta voidaan havaita ja torjua rajatylittäviä arvonlisäveropetoksia erityisesti yritysten ja kuluttajien välisten luovutusten ja suoritusten osalta.

(5)

Toimenpide, jolla jäsenvaltioiden käyttöön annetaan välineet maksupalvelutarjoajien antamien tietojen keräämiseksi, tallettamiseksi ja toimittamiseksi ja jolla Eurofisc-yhteysvirkamiehille annetaan pääsy kyseisiin tietoihin, silloin kun ne liittyvät epäillyn arvonlisäveropetoksen tutkintaan tai niiden avulla voidaan havaita arvonlisäveropetos, on tarpeen ja oikeasuhteinen, jotta arvonlisäveropetoksia voidaan torjua tehokkaasti. Kyseiset välineet ovat olennaisen tärkeitä, sillä veroviranomaiset tarvitsevat kyseisiä tietoja arvolisäverovalvontaa varten verotulojen suojaamiseksi sekä suojellakseen jäsenvaltioissa laillisesti toimivia yrityksiä, jotka puolestaan suojelevat työllisyyttä ja unionin kansalaisia.

(6)

On tärkeää, että maksuihin liittyvä jäsenvaltioiden tietojenkäsittely on oikeassa suhteessa arvonlisäveropetosten torjuntaa koskevaan tavoitteeseen. Sen vuoksi jäsenvaltioiden ei olisi kerättävä, talletettava eikä toimitettava tietoja kuluttajista tai maksajista eikä maksuista, jotka eivät todennäköisesti liity taloudelliseen toimintaan.

(7)

Jotta saavutetaan tehokkaammin arvonlisäveropetosten torjuntaa koskeva tavoite, olisi perustettava maksutietojen sähköinen keskusjärjestelmä, jäljempänä ’CESOP-järjestelmä’, jonne jäsenvaltiot toimittavat maksutietoja, joita ne keräävät ja voivat tallettaa kansallisella tasolla. CESOP-järjestelmän olisi talletettava, yhdistettävä ja analysoitava kaikki jäsenvaltioiden toimittamat arvonlisäverotuksen kannalta merkitykselliset tiedot yksittäisten maksunsaajien osalta. CESOP-järjestelmän avulla olisi voitava muodostaa kattava kokonaiskuva maksunsaajien jäsenvaltioissa sijaitsevilta maksajilta saamista maksuista ja annettava Eurofisc-yhteysvirkamiesten käyttöön tietojen pohjalta tehtyjen analyysien tulos. CESOP-järjestelmän olisi voitava tunnistaa saman maksun moninkertaiset kirjaukset, esimerkiksi jos sekä pankki että tietylle maksajalle myöntäneen kortin liikkeeseenlaskija raportoivat samasta maksusta, puhdistaa jäsenvaltioilta saatuja tietoja, esimerkiksi poistamalla päällekkäisyydet ja korjaamalla tiedoissa olevat virheet, ja antaa Eurofisc-yhteysvirkamiehille mahdollisuus ristiinverrata maksutietoja heidän hallussaan oleviin arvonlisäverotietoihin ja tehdä tiedusteluja epäiltyjen arvonlisäveropetosten tutkimiseksi tai arvonlisäveropetosten havaitsemiseksi sekä lisätä täydentäviä tietoja.

(8)

Verotus on unionin ja jäsenvaltioiden yleisen edun kannalta tärkeä tavoite, mikä on tunnustettu suhteessa rajoituksiin, joita voidaan asettaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679 (4) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2018/1725 (5) säädetyille velvoitteille ja oikeuksille. Tietosuojaoikeuksiin liittyvät rajoitukset ovat tarpeen maksupalveluntarjoajilta peräisin olevien tietojen luonteen ja määrän vuoksi, ja niiden olisi perustuttava neuvoston direktiivissä (EU) 2020/284 (6) säädettyihin erityisiin edellytyksiin. Koska maksutiedot ovat erityisen arkaluonteisia, tietojenkäsittelyn kaikissa vaiheissa tarvitaan selvyys siitä, kuka on rekisterinpitäjä tai käsittelijä asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisesti.

(9)

Näin ollen on tarpeen soveltaa rekisteröityjen henkilöiden oikeuksia koskevia rajoituksia asetuksen (EU) N:o 904/2010 nojalla. Rekisteröityjen henkilöiden oikeuksien ja velvollisuuksien täysimääräinen soveltaminen heikentäisi itse asiassa merkittävästi arvonlisäveropetosten tehokasta torjuntaa koskevaa tavoitetta ja mahdollistaisi sen, että rekisteröidyt henkilöt voisivat haitata käynnissä olevia analyyseja ja tutkimuksia, koska maksupalveluntarjoajien lähettämiä tietoja on erittäin paljon ja koska rekisteröityjen jäsenvaltioille, komissiolle tai molemmille esittämien pyyntöjen määrä voi nousta hyvin suureksi. Tämä vähentäisi veroviranomaisten valmiuksia päästä tämän asetuksen tavoitteeseen, sillä se vaarantaisi tämän asetuksen mukaisesti suoritettavat tiedustelut, analyysit, tutkimukset ja menettelyt. Sen vuoksi tietoja tämän asetuksen mukaisesti käsiteltäessä olisi sovellettava rekisteröityjen henkilöiden oikeuksia koskevia rajoituksia. Arvonlisäveropetosten torjuntaa koskevaa tavoitetta ei voida saavuttaa yhtä tehokkaasti muilla vähemmän rajoittavilla keinoilla.

(10)

CESOP-järjestelmään talletettujen maksutietojen olisi oltava ainoastaan Eurofisc-yhteysvirkamiesten saatavilla ja ainoastaan arvonlisäveropetosten torjuntaa varten. Kyseisiä tietoja voitaisiin käyttää paitsi arvonlisäveron myös muiden maksujen, tullien ja verojen määräämiseen asetuksessa (EU) N:o 904/2010 säädetyn mukaisesti. Kyseisiä tietoja ei olisi käytettävä muihin tarkoituksiin, kuten kaupallisiin tarkoituksiin.

(11)

Kunkin jäsenvaltion olisi maksutietoja tämän asetuksen mukaisesti käsitellessään pitäydyttävä siinä, mikä on oikeasuhteista ja tarpeen epäiltyjen arvonlisäveropetosten tutkimiseksi tai arvonlisäveropetosten havaitsemiseksi.

(12)

Asetuksen (EU) 2016/679 mukaisten oikeuksien ja velvoitteiden turvaamiseksi on tärkeää, että maksuihin liittyviä tietoja ei käytetä automatisoidussa yksittäispäätöstenteossa ja että ne sen vuoksi varmennetaan aina vertaamalla niitä muihin veroviranomaisten saatavilla oleviin verotietoihin.

(13)

On tarpeen ja oikeasuhteista, että maksupalveluntarjoajat säilyttävät heidän tarjoamiensa maksupalvelujen osalta maksunsaajia ja maksuja koskevat tiedot kolmen kalenterivuoden ajan, jotta voidaan tukea jäsenvaltioita arvonlisäveropetosten torjunnassa ja petostentekijöiden havaitsemisessa. Kyseinen ajanjakso antaa jäsenvaltioille riittävästi aikaa suorittaa tarkastukset tehokkaasti ja tutkia arvonlisäveropetoksia tai havaita arvonlisäveropetoksia, ja se on myös oikeasuhteinen ottaen huomioon maksutietojen valtavan määrän ja niiden arkaluonteisuuden henkilötietojen suojaan nähden.

(14)

Eurofisc-yhteysvirkamiehillä olisi oltava pääsy CESOP-järjestelmässä säilytettäviin maksutietoihin arvonlisäveropetosten torjuntaa varten ja asianmukaisesti valtuutetuilla komission henkilöillä olisi oltava pääsy kyseisiin tietoihin ainoastaan CESOP-järjestelmän kehittämistä ja ylläpitoa varten. Kaikki kyseisiä tietoja käyttävät henkilöt ovat velvoitettuja noudattamaan asetuksessa (EU) N:o 904/2010 säädettyjä luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä.

(15)

Koska CESOP-järjestelmän täytäntöönpano edellyttää uusia teknologioita, on tarpeen lykätä tämän asetuksen soveltamista, jotta jäsenvaltiot ja komissio voivat kehittää kyseiset teknologiat.

(16)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa seuraavien asioiden osalta: CESOP-järjestelmän perustamista ja ylläpitämistä koskevat tekniset toimenpiteet, CESOP-järjestelmän tekniseen hallinnointiin liittyvät komission tehtävät, kansallisten sähköisten järjestelmien ja CESOP-järjestelmän välisten yhteyksien ja yleisen toimivuuden takaavat tekniset yksityiskohdat, sähköiset vakiolomakkeet tietojen keräämiseen maksupalveluntarjoajilta, Eurofisc-yhteysvirkamiesten tietoihin pääsyn edellyttämät tekniset ja muut yksityiskohdat, käytännön järjestelyt sellaisten Eurofisc-yhteysvirkamiesten tunnistamiseksi, joilla on pääsy CESOP-järjestelmään, menettelyt, joilla voidaan ottaa käyttöön asianmukaiset tekniset ja toiminnalliset turvatoimet CESOP-järjestelmän kehittämiseksi ja käyttämiseksi, jäsenvaltioiden ja komission tehtävät ja vastuut niiden toimiessa asetusten (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 mukaisena rekisterinpitäjänä ja henkilötietojen käsittelijänä sekä Eurofisciin liittyvät menettelylliset järjestelyt. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (7) mukaisesti.

(17)

Arvonlisäveropetokset ovat yhteinen ongelma kaikille jäsenvaltioille. Jäsenvaltioilla ei yksinään ole tarvittavia tietoja sen varmistamiseksi, että rajatylittävää verkkokauppaa koskevia arvonlisäverosääntöjä sovelletaan asianmukaisesti, tai rajatylittävään verkkokauppaan liittyvien arvonlisäveropetosten torjumiseksi. Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli torjua arvonlisäveropetoksia rajatylittävässä verkkokaupassa, vaan se voidaan toimen laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(18)

Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet, erityisesti oikeus henkilötietojen suojaan. Tältä osin tällä asetuksella rajoitetaan tiukasti jäsenvaltioiden käyttöön annettavien henkilötietojen määrää. Tämän asetuksen mukaisen maksutietojen käsittelyn olisi tapahduttava ainoastaan arvonlisäveropetosten torjuntaa varten.

(19)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon 14 päivänä maaliskuuta 2019 (8).

(20)

Asetus (EU) N:o 904/2010 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti,

1)

Lisätään 2 artiklaan alakohdat seuraavasti:

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/2366, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, maksupalveluista sisämarkkinoilla, direktiivien 2002/65/EY, 2009/110/EY ja 2013/36/EU ja asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/64/EY kumoamisesta (EUVL L 337, 23.12.2015, s. 35).” "

2)

Muutetaan V luku seuraavasti:

3)

Korvataan 37 artikla seuraavasti:

4)

Lisätään 55 artiklaan kohta seuraavasti: