(1)

Neuvosto otti lokakuussa 2007 asetuksella (EU) N:o 1184/2007 (2), käyttöön lopullisen polkumyyntitullin Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien peroksosulfaattien tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Kahdelle yritykselle myönnettiin markkinatalouskohtelu, ja niistä toisen yksilöllinen polkumyyntitulli oli 24,5 prosenttia. Toisen yrityksen ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä, ja se vapautettiin toimenpiteistä. Kaikkiin muihin yrityksiin sovelletaan 71,8 prosentin tullia. Neuvosto jatkoi joulukuussa 2013 toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen polkumyyntitoimenpiteitä täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 1343/2013 (3), jäljempänä ’voimassa olevat toimenpiteet’.

(2)

Toimenpiteiden voimassaolon lähestyvää päättymistä koskevan ilmoituksen (4) julkaisemisen jälkeen RheinPerChemie GmbH ja United Initiators GmbH, jäljempänä ’pyynnön esittäjät’, joiden osuus peroksosulfaattien unionin kokonaistuotannosta on 100 prosenttia, pyysivät voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanoa. Niiden mukaan toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen tai toistumiseen.

(3)

Komissio ilmoitti 17 päivänä joulukuuta 2018Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistulla ilmoituksella (5), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, panevansa vireille voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

(4)

Komissio pani 26 päivänä syyskuuta 2019 vireille omasta aloitteestaan tutkimuksen, joka koskee voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista kiertämistä yrityksessä ABC Chemicals (Shanghai) Co. Ltd, jonka ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä alkuperäisessä tutkimuksessa, minkä vuoksi kyseisen yrityksen tuomaan tarkastelun kohteena olevaan tuotteeseen sovelletaan kirjaamisvelvoitetta (6). Tämän toimenpiteiden päättymistä koskevan tarkastelun tulos ei vaikuta kiertämistä koskevan tutkimuksen tulokseen.

(5)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattaa 1 päivän lokakuuta 2017 ja 30 päivän syyskuuta 2018 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2015 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Vireillepanoilmoituksessa komissio pyysi kaikkia asianomaisia osapuolia osallistumaan tutkimukseen. Se otti yhteyttä erityisesti pyynnön esittäjiin, tiedossa oleviin vientiä harjoittaviin tuottajiin Kiinan kansantasavallassa, jäljempänä ’Kiina’, tiedossa oleviin etuyhteydettömiin tuojiin unionissa sekä Kiinan viranomaisiin.

(7)

Kaikkia asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan tietoja ja asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa. Asianomaisille osapuolille annettiin myös mahdollisuus pyytää kuulemista tutkimuksesta vastaavien komission yksiköiden ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(8)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa otantaa kiinalaisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin ja etuyhteydettömiin tuojiin perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Vain yksi vientiä harjoittava tuottaja, United Initiators (Hefei) Co. Ltd ja sen emoyritys United Initiators (Shanghai) Co., Ltd, ilmoittautui ja toimitti pyydetyt tiedot. Sen vuoksi vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tarpeen valita otosta.

(9)

Useat tuojat ilmoittautuivat tutkimuksen vireillepanon yhteydessä mutta yksikään niistä ei tuonut tarkastelun kohteena olevaa tuotetta merkittäviä määriä tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Sen vuoksi komissio ei valinnut tuojista otosta.

(10)

Komissio asetti kyselylomakkeet kaikkien viejien saataville ja lähetti kyselylomakkeet unionin tuottajille ja käyttäjille. Komissio lähetti kyselylomakkeet myös Kiinan viranomaisille. Vastauksia saatiin kahdelta unionin tuottajalta ja yhdeltä kiinalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta.

(11)

Komissio tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien asianomaisten osapuolten toimitiloihin:

(12)

Koska tarkastelupyynnössä oli saatavilla riittävästi näyttöä, joka viittasi perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymiseen, komissio piti asianmukaisena tutkimuksen vireillepanoa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mukaisesti.

(13)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan mahdollista soveltamista varten tarvittavien tietojen keräämiseksi komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa kaikkia tiedossa olevia tuottajia Kiinassa toimittamaan vireillepanoilmoituksen liitteessä III pyydetyt tiedot tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytetyistä tuotantopanoksista. Se ainoa tuottaja, joka toimitti vastauksen otantaan, toimitti myös liitteessä III pyydetyt tiedot.

(14)

Saadakseen lisäksi tiedot, joita se piti tarpeellisina perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitettuja väitettyjä merkittäviä vääristymiä koskevan tutkimuksensa kannalta, komissio lähetti kyselylomakkeen myös Kiinan viranomaisille. Kyselylomakkeessa Kiinan viranomaisia pyydettiin esittämään näkökantansa pyynnön esittäjien pyyntöön sisältyvästä näytöstä, asiakirja-aineistoon sisältyvästä muusta mahdollisesta näytöstä, joka koskee merkittävien vääristymien esiintymistä, mukaan luettuna näyttö, joka esitetään komission yksikköjen valmisteluasiakirjassa ”Significant Distortions in the Economy of the People’s Republic of China for the Purposes of Trade Defence Investigations” (7), jäljempänä ’raportti’, sekä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta tässä tapauksessa. Komissio ei saanut Kiinan viranomaisilta vastausta.

(15)

Komissio kehotti myös kaikkia asianomaisia osapuolia esittämään näkökantansa ja toimittamaan tietoja sekä asiaa tukevaa näyttöä perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan soveltamisen asianmukaisuudesta vireillepanoilmoituksessa annetussa määräajassa.

(16)

Lisäksi komissio täsmensi vireillepanoilmoituksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella saattaa olla tarpeen valita perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan nojalla asianmukainen edustava maa, jotta voidaan määrittää normaaliarvo vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen perusteella.

(17)

Komissio ilmoitti 15 päivänä tammikuuta 2019 kaikille asianomaisille osapuolille ensimmäisellä asiakirja-aineistoon liitetyllä muistiolla (8), jäljempänä ’15 päivänä tammikuuta päivätty muistio’, merkityksellisistä lähteistä, joita komissio saattaa käyttää normaaliarvon määrittämiseen perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan e alakohdan toisen alakohdan mukaisesti. Komissio toimitti vireillepanoilmoituksen liitteeseen saatujen vastausten perusteella luettelon kaikista tuotannontekijöistä, kuten raaka-aineista, energiasta ja työvoimasta, joita käytetään peroksosulfaattien tuotannossa. Vääristymättömien hintojen tai vertailuarvojen valintaa ohjaavien kriteerien perusteella komissio yksilöi Turkin asianmukaisimmaksi edustavaksi maaksi tässä vaiheessa.

(18)

Komissio antoi kaikille asianomaisille osapuolille mahdollisuuden esittää huomautuksia. Komissio sai huomautuksia pyynnön esittäjiltä.

(19)

Komissio vastasi näihin huomautuksiin toisessa, 6 päivänä toukokuuta 2019 päivätyssä muistiossa (9), jäljempänä ’6 päivänä toukokuuta päivätty muistio’, joka koski normaaliarvon määrittämisen lähteitä. Komissio tarkensi 6 päivänä toukokuuta päivätyssä muistiossa tuotannontekijöiden luetteloa ja toisti päätelmänsä, jonka mukaan Turkki oli asianmukaisin edustava maa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan ensimmäisen luetelmakohdan mukaisesti. Komissio pyysi asianomaisia osapuolia esittämään asiasta huomautuksia. Huomautuksia ei saatu.

(20)

Tarkastelun kohteena ovat Kiinasta peräisin olevat peroksosulfaatit (persulfaatit), mukaan luettuna kaliumperoksomonosulfaatti, jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 2833 40 00 ja ex 2842 90 80 (Taric-koodi 2842908020), jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(21)

Peroksosulfaatteja käytetään initiaattorina tai hapettavana aineena monissa prosesseissa. Esimerkkejä ovat käyttö polymerisaation initiaattorina polymeerien tuotannossa, syövytteenä painettujen piirilevyjen tuotannossa tai valkaisuaineena hiuskosmetiikassa.

(22)

Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, unionin tuotannonalan unionissa myymillä peroksosulfaateilla, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetuilla ja myydyillä peroksosulfaateilla sekä Kiinasta unioniin tuoduilla peroksosulfaateilla on samat fyysiset ja kemialliset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset. Tämän vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(23)

Komissio tutki ensin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, johtaisiko nykyisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti Kiinasta tulevan polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(24)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaan ”[n]ormaaliarvo perustuu tavallisesti viejämaan riippumattomien asiakkaiden tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamiin tai maksettaviksi tuleviin hintoihin”.

(25)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa kuitenkin todetaan, että ”[j]os […] päätetään, että ei ole asianmukaista käyttää viejämaan kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia kyseisessä maassa esiintyvien b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien vuoksi, normaaliarvo muodostetaan yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja osoittavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella” ja ”[m]uodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”. Kuten jäljempänä selitetään, komissio päätteli tässä tutkimuksessa, että saatavilla olevan näytön perusteella ja koska Kiinan viranomaiset kieltäytyvät yhteistyöstä eivätkä vientiä harjoittavat tuottajat toimittaneet mitään huomautuksia, on asianmukaista soveltaa perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohtaa.

(26)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa säädetään seuraavaa: Merkittäviä vääristymiä ovat vääristymät, joita syntyy, kun ilmoitetut hinnat tai kustannukset, mukaan lukien raaka-aine- ja energiakustannukset, eivät määräydy vapaiden markkinavoimien perusteella, koska valtion merkittävä puuttuminen vaikuttaa niihin. Merkittävien vääristymien olemassaoloa arvioitaessa huomioon on otettava muun muassa vaikutus, joka yhdellä tai useammalla seuraavista tekijöistä mahdollisesti on:

(27)

Tästä seuraa, että arvioitaessa 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdan mukaan merkittävien vääristymien esiintymistä on otettava huomioon tällaisen yhden tai useamman tekijän mahdollinen vaikutus hintoihin ja kustannuksiin tarkastelun kohteena olevan tuotteen viejämaassa. Koska luettelo ei ole kumulatiivinen, kaikkia tekijöitä ei kuitenkaan tarvitse ottaa huomioon, jotta todettaisiin merkittävien vääristymien esiintyminen. Samoja tosiasiallisia olosuhteita voidaan lisäksi käyttää yhden tai useamman luetteloon kuuluvan tekijän esiintymisen osoittamiseen. Mahdolliset päätelmät 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien esiintymisestä on tehtävä kaiken käytettävissä olevan näytön perusteella. Vääristymien esiintymistä koskevassa yleisessä arvioinnissa voidaan ottaa huomioon myös viejämaan yleinen ympäristö ja tilanne.

(28)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan c alakohdan mukaan ”[k]un komissiolla on perusteltuja todisteita b alakohdassa tarkoitettujen merkittävien vääristymien mahdollisesta olemassaolosta tietyssä maassa tai kyseisen maan tietyllä sektorilla ja kun on aiheellista tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen kannalta, komissio laatii ja julkistaa raportin, jossa kuvataan b alakohdassa tarkoitettuja markkinaolosuhteita kyseisessä maassa tai kyseisellä sektorilla, ja päivittää sitä säännöllisesti”.

(29)

Komissio on laatinut tämän säännöksen nojalla raportin (ks. 14 kappale), jossa osoitetaan valtion merkittävä puuttuminen toimintaan talouden monilla tasoilla Kiinassa, muun muassa erityiset vääristymät monien keskeisten tuotannontekijöiden (kuten maan, energian, pääoman, raaka-aineiden ja työvoiman) osalta ja tietyillä sektoreilla (myös peroksosulfaattien sektorilla). Raportti sisällytettiin tutkimuksen asiakirja-aineistoon vireillepanovaiheessa.

(30)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelupyynnössä, jäljempänä ’tarkastelupyyntö’, toimitettiin lisänäyttöä 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetuista merkittävistä vääristymistä peroksosulfaattien sektorilla ja täydennettiin raporttia. Pyynnön esittäjät toimittivat näyttöä siitä, että raportissa mainitut vääristymät, erityisesti valtion merkittävä puuttuminen toimintaan peroksosulfaattien sektorilla, vaikuttavat (ainakin potentiaalisesti) tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotantoon ja myyntiin.

(31)

Kiinan talousjärjestelmä perustuu ns. sosialistisen markkinatalouden käsitteeseen. Käsite on kirjattu Kiinan perustuslakiin ja määrittää Kiinan talouden ohjausjärjestelmää. Perusperiaatteena on ”tuotantovälineiden sosialistinen julkinen omistajuus eli koko kansan omistajuus ja työntekijöiden kollektiivinen omistajuus”. Valtion omistuksessa olevaa taloutta pidetään ”kansantalouden johtavana voimana”, ja valtion tehtävänä on ”varmistaa sen lujittaminen ja kasvu” (10). Kiinan talouden yleinen perusta ei pelkästään mahdollista valtion merkittävää puuttumista talouden toimintaan, vaan tällainen puuttuminen on nimenomaisena toimeksiantona. Käsitys julkisen omistajuuden paremmuudesta yksityisomistukseen nähden vallitsee koko oikeusjärjestelmässä, ja sitä korostetaan yleisenä periaatteena kaikessa keskeisessä lainsäädännössä. Kiinan varallisuusoikeus on tästä oiva esimerkki: siinä viitataan sosialismin ensisijaisuuteen ja annetaan valtiolle tehtäväksi pitää yllä talouden perusjärjestelmää, jossa julkisella omistajuudella on hallitseva asema. Muita omistajuusmuotoja siedetään, ja laissa annetaan mahdollisuus kehittää niitä rinnakkain valtion omistajuuden kanssa (11).

(32)

Kiinan lainsäädännön mukaan sosialistista markkinataloutta kehitetään Kiinan kommunistisen puolueen johtajuudessa. Kiinan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen rakenteet ovat toisiinsa kietoutuneita kaikilla tasoilla (lainsäädäntö, instituutiot, henkilöt) ja muodostavat superrakenteen, jossa Kiinan kommunistisen puolueen ja valtion rooleja ei voida erottaa toisistaan. Kiinan perustuslakia muutettiin maaliskuussa 2018, ja Kiinan kommunistisen puolueen johtoasemasta tuli entistä näkyvämpi, kun se vahvistettiin perustuslain 1 §:ssä. Määräyksen ensimmäiseen virkkeeseen ”sosialistinen järjestelmä on Kiinan kansantasavallan perusjärjestelmä” lisättiin seuraava toinen virke: ”kiinalaisen sosialismin määräävä ominaisuus on Kiinan kommunistisen puolueen johtoasema.” (12) Tämä osoittaa Kiinan kommunistisen puolueen määräysvallan Kiinan talousjärjestelmässä. Tämä määräysvalta on olennainen osa kiinalaista järjestelmää ja menee selvästi pidemmälle kuin muissa sellaisissa maissa, joissa valtiolla on laaja makrotaloudellinen määräysvalta vapaiden markkinavoimien toiminnan rajoissa.

(33)

Yleisen hallinnollisen valvonnan tasolla Kiinan taloutta ohjataan monimutkaisella teollisuuden suunnittelujärjestelmällä, joka vaikuttaa kaikkeen taloudelliseen toimintaan maassa. Kaikki nämä suunnitelmat kattavat laajasti eri aloja ja risteäviä toimintalinjoja, ja niitä esiintyy hallinnon kaikilla tasoilla. Provinssitason suunnitelmat ovat yksityiskohtaisia, kun taas kansallisen tason suunnitelmissa asetetaan laajempia tavoitteita. Suunnitelmissa täsmennetään myös keinot tuotannonalojen / sektoreiden tukemiseksi sekä määräajat, joissa tavoitteet on saavutettava. Joissakin suunnitelmissa on täsmällisiä tuotostavoitteita. Suunnitelmissa tuodaan esiin yksittäisiä teollisuuden sektoreita ja/tai hankkeita (positiivisina tai negatiivisina) prioriteetteina valtion prioriteettien mukaan ja niille osoitetaan tiettyjä kehittämistavoitteita (esim. teollisuuden päivittäminen, kansainvälinen laajentuminen). Talouden toimijoiden – niin yksityisten kuin valtion omistuksessa olevienkin – on mukautettava liiketoimintaansa suunnittelujärjestelmän mukaiseksi. Suunnitelmien sitova luonne mutta myös se, että Kiinan viranomaiset hallinnon kaikilla tasoilla noudattavat suunnittelujärjestelmää ja käyttävät niille annettua valtaa, kannustavat talouden toimijoita noudattamaan suunnitelmissa asetettuja prioriteetteja (13).

(34)

Taloudellisten resurssien jakamisen tasolla Kiinan rahoitusjärjestelmää hallitsevat valtion omistamat liikepankit. Suunnitellessaan ja toteuttaessaan antolainauspolitiikkaansa näiden pankkien on noudatettava valtion teollisuuspolitiikan tavoitteita sen sijaan, että ne arvioisivat ensisijaisesti tietyn hankkeen taloudelliset ansiot (ks. myös 3.3.2.9 jakso) (14). Sama koskee Kiinan rahoitusjärjestelmän muita osatekijöitä, kuten osakemarkkinoita, joukkovelkakirjamarkkinoita ja yksityisen pääoman markkinoita. Nämä rahoitussektorin osat ovat vähemmän merkityksellisiä kuin pankkisektori, mutta ne on institutionaalisesti ja operatiivisesti perustettu niin, että ne eivät pyri maksimoimaan rahoitusmarkkinoiden tehokasta toimintaa, vaan niin, että varmistetaan valvonta ja mahdollistetaan valtion ja Kiinan kommunistisen puolueen puuttuminen niiden toimintaan (15).

(35)

Sääntely-ympäristön tasolla valtion puuttuminen talouden toimintaan saa useita muotoja. Esimerkiksi julkisia hankintoja koskevilla säännöillä pyritään usein poliittisiin tavoitteisiin eikä taloudelliseen tehokkuuteen ja heikennetään näin markkinatalouden periaatteita alalla. Sovellettavassa lainsäädännössä todetaan nimenomaisesti, että julkisia hankintoja on tehtävä niin, että helpotetaan valtion politiikassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Näiden tavoitteiden luonnetta ei kuitenkaan ole määritelty, joten päätöksentekoelimillä on laaja harkintavalta (16). Myös investointien alalla Kiinan valtiolla on merkittävä määräys- ja vaikutusvalta sekä valtion että yksityisten investointien kohteiden ja laajuuden osalta. Viranomaiset käyttävät investointien seurantaa samoin kuin investointeihin liittyviä erilaisia kannustimia, rajoituksia ja kieltoja merkittävänä välineenä teollisuuspolitiikan tavoitteiden tukemisessa, esimerkiksi säilyttämällä valtion määräysvallan keskeisillä sektoreilla tai pönkittämällä kotimaista teollisuutta (17).

(36)

Kiinan taloudellinen malli perustuu siis tiettyihin perusolettamuksiin, jotka toimivat valtion toimintaan puuttumisen perustana ja kannustavat siihen. Tällainen valtion huomattava puuttuminen toimintaan ei sovi yhteen markkinavoimien vapauden kanssa, mikä vääristää markkinaperiaatteiden mukaista resurssien tehokasta jakamista (18).

(37)

Kiinassa valtion omistuksessa, määräysvallassa ja poliittisessa valvonnassa tai ohjauksessa toimivat yritykset muodostavat olennaisen osan taloutta.

(38)

Ainoa kiinalainen peroksosulfaattien valmistaja, joka toimi komission kanssa yhteistyössä tässä tutkimuksessa, on yksityisomistuksessa. Komissiolla ei ole tarkkoja tietoja muiden peroksosulfaattien sektorilla Kiinassa toimivien yritysten omistusrakenteesta.

(39)

Valtion määräysvallan, poliittisen valvonnan tai ohjauksen osalta valtio ja Kiinan kommunistinen puolue pitävät yllä rakenteita, jotka varmistavat niiden jatkuvan vaikutusvallan yrityksiin. Valtio (ja monilta osin myös Kiinan kommunistinen puolue) muotoilee aktiivisesti yksittäisten yritysten yleisen talouspolitiikan ja valvoo sen täytäntöönpanoa ja käyttää myös oikeuttaan osallistua näiden yritysten operatiiviseen päätöksentekoon. Seikkoja, jotka viittaavat valtion määräysvaltaan peroksosulfaattisektorin yrityksissä, käsitellään tarkemmin 3.1.2.4 jaksossa. Koska valtion valvonta ja toimintaan puuttuminen on voimakasta kemiansektorilla, myöskään yksityisessä omistuksessa olevat peroksosulfaattien tuottajat eivät voi toimia markkinaolosuhteissa.

(40)

Kiinan valtio voi puuttua hintoihin ja kustannuksiin, koska se on edustettuna yrityksissä. Kiinan lainsäädännön mukaisesti Kiinan kommunistipuolueen solut sekä valtion omistamissa että yksityisissä yrityksissä ovat toinen kanava, jonka kautta valtio voi puuttua liiketoimintaa koskeviin päätöksiin. Kiinan yhtiöoikeuden mukaisesti jokaisessa yrityksessä on oltava Kiinan kommunistisen puolueen organisaatio (vähintään kolme puolueen jäsentä puolueen peruskirjan (19) mukaan) ja yrityksen on tarjottava tarvittavat edellytykset puolueorganisaation toiminnalle. Kiinan kommunistisen puolueen on myös raportoitu kohdistaneen painetta yksityisiin yrityksiin, jotta ne asettaisivat patriotismin etusijalle ja noudattaisivat puoluekuria (20). Vuonna 2017 raportoitiin, että puoluesoluja oli 70 prosentissa noin 1,86 miljoonasta yksityisomistuksessa olevasta yrityksestä ja Kiinan kommunistisen puolueen organisaatiot yrityksissä lisäsivät painetta voidakseen sanoa viimeisen sanan liiketoimintapäätöksistä (21). Näitä sääntöjä sovelletaan yleisesti Kiinan taloudessa. Komissio totesi, että näitä sääntöjä sovelletaan myös peroksosulfaattien tuottajiin ja niiden tuotantopanosten toimittajiin.

(41)

Peroksosulfaatteja koskevassa alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin erityisesti yhden yrityksen osalta, että suurin osa sen hallituksen jäsenistä – myös hallituksen puheenjohtaja, joka omisti merkittävän osuuden yrityksestä – oli samoja henkilöitä kuin ennen yksityistämistäkin ja että he olivat valtion nimittämiä. He olivat myös Kiinan kommunistisen puolueen jäseniä. Yritys ei myöskään kyennyt esittämään tositteita osakkeista yksityistämisprosessin aikana suoritetuista maksuista (22).

(42)

Eräs toinen yritys oli perustettu valtion yrityksenä ja yksityistetty vuonna 2000, ja alkuperäisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että kolme yritysjohdon jäsentä oli ollut toimessaan jo ennen yksityistämistä ja oli hoitanut yksityistämisen ja että heillä oli edelleen hallinnassaan yrityksen keskeiset päätöksentekoelimet. Nämä kolme henkilöä olivat myös Kiinan kommunistisen puolueen jäseniä (23). Kolmannesta alkuperäisessä tutkimuksessa tutkitusta yrityksestä todettiin, että yrityksen alkupääoma saatiin kollektiivisesti omistetuista yrityksistä, joiden johdossa oli yrityksen hallituksen nykyinen puheenjohtaja (24).

(43)

Valtion läsnäolo ja toiminta finanssimarkkinoilla (ks. 3.3.2.8 kohta) sekä raaka-aineiden ja tuotantopanosten tarjonnassa vääristävät entisestään markkinoita (25).

(44)

Kaiken edellä esitetyn perusteella ja edellä esitettyjen seikkojen vastaisten tietojen puuttuessa komissio päätteli, että valtion läsnäolo yrityksissä peroksosulfaattien sektorilla sekä rahoitussektorilla ja muilla tuotantopanosten sektoreilla yhdessä 3.3.2.3 kohdassa ja sen jälkeisissä kohdissa kuvattujen puitteiden kanssa antaa Kiinan viranomaisille mahdollisuuden puuttua hintoihin ja kustannuksiin.

(45)

Kiinan talouden suuntaa ohjaa merkittävässä määrin pitkälle viety suunnitelmajärjestelmä, jossa esitetään prioriteetit ja tavoitteet, joihin keskus- ja paikallishallintojen on keskityttävä. Suunnitelmia tehdään kaikilla hallinnon tasoilla, ja ne kattavat käytännössä kaikki talouden sektorit, suunnitteluasiakirjoissa asetetut tavoitteet ovat luonteeltaan sitovia ja eri tasojen viranomaiset valvovat, että ne pannaan täytäntöön vastaavalla alemmalla hallintotasolla. Kiinan suunnitelmajärjestelmän tuloksena resursseja ohjataan sektoreille, jotka valtio on nimennyt strategisiksi tai muutoin poliittisesti merkittäviksi, eikä niitä jaeta markkinavoimien perusteella (26).

(46)

Kattavin ja yksityiskohtaisin poliittinen asiakirja Kiinan kemiansektorilta on petrokemian ja kemian teollisuuden 13. viisivuotissuunnitelma (2016–2020), jäljempänä ’suunnitelma’. Esimerkiksi ammoniakin – peroksosulfaattien keskeisen raaka-aineen – osalta suunnitelmassa kehotetaan keskittymään Cangzhou Zhengyuanin 600 000 tonnin ammoniakkilaitoksen toisen vaiheen rakentamiseen (27). Suunnitelman mukaan periaatteessa ei saa rakentaa uutta synteettisen ammoniakin laitosta, joka käyttää raaka-aineena savutonta hiiltä ja maakaasua. Sen sijaan olisi kehitettävä teollisuuden kilpailuetua ja luotava uusia linkkejä teolliseen ketjuun, kuten hiili-/kemianteollisuus (28). Suunnitelmassa edistetään myös erilaista teknologiaa ja laitteita, jotta varmistetaan synteettisen ammoniakin ja metanolin yli miljoonan tonnin vuotuinen tuotanto (29).

(47)

Toisen keskeisen raaka-aineen, rikkihapon, osalta Hebein provinssin petrokemian alan 13. viisivuotissuunnitelmassa annetaan esimerkki siitä, miten tavoitteet siirretään kansalliselta tasolta hallinnon seuraavalle tasolle. Suunnitelmassa yksilöidään 12. viisivuotissuunnitelman saavutusten perusteella keskeiset ongelmat tulevalle viisivuotiskaudelle, kuten tarve parantaa tuoterakennetta (30).

(48)

Mineraalivaroja koskevassa 13. viisivuotissuunnitelmassa mainitaan vielä yhden raaka-aineen, kaliumhydroksidin, osalta kaliumsuolat. Suunnitelmassa yksilöidään useita ongelmia kaivostoiminnan alalla: valtion puuttuminen resurssien jakamiseen on edelleen suhteellisen yleistä, kaivosoikeuksiin sovellettavat markkinaperiaatteet eivät ole kattavia eikä moderni kaivosmarkkinajärjestelmä ole vielä valmis (31). Kaliumsuolat on yksi ”strategisiksi” yksilöidyistä mineraaleista. Suunnitelman yhtenä nimenomaisena tavoitteena on konsolidoida kaliumsuolakaivokset Qinghai Chaerhanissa ja Xinjiang Lopnurissa, pitää yllä kotimainen omavaraisuusaste 55–60 prosentissa ja valvoa kaliumsuolan kaivostoiminnan intensiteettiä ja tuotantokapasiteetin kasvattamista (32).

(49)

Lisäksi monet muut valtion toimet vaikuttavat toimitusketjuun koko Kiinassa pääraaka-aineiden ja energian osalta. Valtio puuttuu voimakkaasti toimintaan sähkösektorilla sähkön ylikapasiteetin ja erilaisen ja/tai etuuskohteluun perustuvan hinnoittelun kautta; tarkoituksena on pienentää Kiinan peroksosulfaattien sektorin sähkölaskuja (33). Ammoniumsulfaatin osalta on tukijärjestelmiä, etenkin vero-ohjelmia, maan tarjoamista, lainaohjelmia, avustuksia ja muita ohjelmia (34). Natriumhydroksidin (kaustinen sooda) osalta sähköä tarjotaan alemmilla hinnoilla (35).

(50)

Näin ollen voidaan vahvistaa, että Kiinan viranomaiset harjoittavat julkista politiikkaa, joka vaikuttaa vapaisiin markkinavoimiin peroksosulfaattien sektorilla käytettyjen raaka-aineiden tuotannossa. Tällaisilla toimenpiteillä estetään markkinavoimia toimimasta normaalisti.

(51)

Asiakirja-aineistoon sisältyvien tietojen mukaan Kiinan konkurssijärjestelmä ei vaikuta pystyvän riittävästi toteuttamaan omia päätavoitteitaan eli selvittämään oikeudenmukaisesti saatavia ja velkoja ja turvaamaan velallisten ja velkojien laillisia oikeuksia ja etuja. Tämä vaikuttaa johtuvan siitä, että vaikka Kiinan konkurssilainsäädäntö perustuu virallisesti samanlaisiin periaatteisiin kuin vastaavat lait muissa maissa, Kiinan järjestelmälle on ominaista se, että täytäntöönpano on järjestelmällisesti liian heikkoa. Konkurssien määrä on edelleen tunnetusti alhainen verrattuna maan talouden kokoon, eikä vähiten siksi, että maksukyvyttömyysmenettelyissä on useita puutteita, jotka hankaloittavat käytännössä konkurssi-ilmoitusten tekemistä. Lisäksi valtion rooli maksukyvyttömyysmenettelyissä on edelleen vahva ja aktiivinen, ja sillä on usein suora vaikutus menettelyn lopputulokseen (36).

(52)

Lisäksi Kiinan omistusoikeusjärjestelmän puutteet ovat erityisen ilmeiset maanomistuksen ja maankäyttöoikeuksien suhteen (37). Kiinan valtio omistaa kaiken maan (kollektiivisesti omistettu maa maaseudulla ja valtion omistama maa kaupunkialueilla). Sen jakaminen riippuu täysin valtiosta. On olemassa säännöksiä, joilla pyritään maankäyttöoikeuksien jakamiseen avoimesti ja markkinahintaan esimerkiksi ottamalla käyttöön tarjousmenettelyjä. Näitä säännöksiä ei kuitenkaan noudateta säännöllisesti, ja jotkin ostajat voivat hankkia maata ilmaiseksi tai alle markkinahintojen (38). Lisäksi viranomaiset pyrkivät usein maata jakaessaan erityisiin poliittisiin tavoitteisiin, kuten taloussuunnitelmien täytäntöönpanoon (39).

(53)

Sen vuoksi Kiinan konkurssi- ja omaisuuslainsäädäntö ei vaikuta toimivan asianmukaisesti, ja tästä aiheutuu vääristymiä, jotka liittyvät maksukyvyttömien yritysten pitämiseen hengissä sekä maan tarjoamiseen ja hankintaan Kiinassa. Näitä lakeja sovelletaan myös peroksosulfaattien sektoriin ja sen raaka-aineiden toimittajiin. Komissio totesi kahden peroksosulfaatin tuottajan osalta, että vääristymät johtuivat aiemmasta keskusjohtoisesta talousjärjestelmästä, etenkin hankittujen maankäyttöoikeuksien kustannusten osalta (40). Myös muita sektoreita koskevissa hiljattaisissa tutkimuksissa on vahvistettu maankäyttöoikeuksien tarjoaminen riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan (41).

(54)

Edellä esitetyn perusteella ja yhteistyön puutteen vuoksi komissio päätteli, että konkurssi- ja omaisuuslainsäädännön soveltaminen oli syrjivää tai täytäntöönpano puutteellista peroksosulfaattien sektorilla.

(55)

Markkinoihin perustuvien palkkojen järjestelmä ei voi kehittyä täysin Kiinassa, koska työntekijöillä ja työnantajilla ei ole oikeutta järjestäytyä kollektiivisesti. Kiina on jättänyt ratifioimatta useita Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä yleissopimuksia, etenkin sellaisia, jotka koskevat järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta (42). Kansallisen lainsäädännön mukaan vain yksi ammattiyhdistys on aktiivinen. Kyseinen järjestö ei kuitenkaan ole täysin riippumaton valtion viranomaisista, ja sen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin ja työntekijöiden oikeuksien suojeluun on edelleen vähäistä (43). Lisäksi Kiinan työvoiman liikkuvuutta rajoitetaan kotitalouksien rekisteröintijärjestelmällä, joka rajoittaa sosiaaliturva- ja muiden etuuksien täyden saannin tietyn hallinnollisen alueen asukkaille. Tämän tuloksena työntekijöillä, jotka eivät kuulu paikallisten asukkaiden rekisteriin, on yleensä heikko työllisyysasema ja alempi palkka kuin asukasrekisteriin kuuluvilla (44). Nämä seikat vääristävät palkkakustannuksia Kiinassa.

(56)

Mikään tämän tutkimuksen asiakirja-aineistossa ei ole osoittanut, että peroksosulfaattien sektoriin ei sovellettaisi Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää. Palkkakustannusten vääristymät vaikuttavat tähän sektoriin vastaavalla tavalla sekä suoraan (tarkastelun kohteena olevaa tuotetta valmistettaessa) että välillisesti (kun sektori saa pääomaa tai tuotantopanoksia yrityksiltä, joihin sovelletaan samaa Kiinan työlainsäädäntöjärjestelmää).

(57)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että palkkakustannukset olivat vääristyneet peroksosulfaattien sektorilla, mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote.

(58)

Yritystoimijoiden pääomansaantiin Kiinassa kohdistuu useita vääristymiä.

(59)

Kiinan rahoitusjärjestelmälle on ensinnäkin ominaista valtion omistamien pankkien (45) vahva asema, ja rahoitusta myöntäessään nämä pankit ottavat huomioon muita kriteereitä kuin hankkeen taloudellisen elinkelpoisuuden. Muiden kuin rahoitusalalla toimivien valtion omistamien yritysten tavoin pankeilla on sidoksia valtioon omistajuuden lisäksi henkilötasolla (kommunistinen puolue nimittää rahoituslaitosten ylimmät johtohenkilöt) (46) ja muiden kuin rahoitusalalla toimivien valtion omistamien yritysten tavoin nekin toteuttavat säännöllisesti valtion julkista politiikkaa. Näin toimiessaan pankit noudattavat selkeää oikeudellista velvoitetta harjoittaa liiketoimintaansa kansantalouden ja yhteiskunnallisen kehityksen tarpeiden mukaisesti ja valtion teollisuuspolitiikan ohjauksessa (47). Tähän liittyy myös muita sääntöjä, jotka ohjaavat rahoitusta sektoreille, jotka valtio on nimennyt kannustettaviksi tai muutoin merkittäviksi (48).

(60)

Eri säädöksissä saatetaan kyllä viitata tarpeeseen noudattaa tavanomaisia pankkitoimintaan liittyviä käyttäytymis- ja vakavaraisuussääntöjä, kuten tarpeeseen tutkia lainan ottajan luottokelpoisuus, mutta näyttö osoittaa, että näillä säännöksillä on vain toissijainen rooli erilaisten oikeudellisten välineiden soveltamisessa (49). Myös aiemmissa kaupan suojatoimenpiteitä koskevissa tutkimuksissa päädyttiin samaan päätelmään (50).

(61)

Lisäksi joukkolaina- ja luottoluokitukset ovat usein vääristyneitä eri syistä, esimerkiksi siksi, että riskinarviointiin vaikuttaa yrityksen strateginen merkitys Kiinan valtiolle ja valtion implisiittisen takauksen vahvuus. Arvioiden mukaan kiinalaiset luottoluokitukset vastaavat järjestelmällisesti alhaisempia kansainvälisiä luokituksia (51).

(62)

Tämän tuloksena lainananto painottuu valtion omistuksessa oleville yrityksille, suurille yksityisille yrityksille, joilla on hyvät yhteydet, sekä keskeisillä tuotannonaloilla toimiville yrityksille, mikä viittaa siihen, että pääoman saatavuus ja kustannukset eivät ole samat kaikille markkinatoimijoille.

(63)

Toiseksi lainojen kustannukset on pidetty keinotekoisen alhaisina investointien lisäämiseksi. Tämä on johtanut valtavaan määrään pääomainvestointeja, joiden tuotto pienenee koko ajan. Tästä osoituksena on yritysten velkaantumisasteen hiljattainen kohoaminen valtion sektorilla kannattavuuden jyrkästä putoamisesta huolimatta, mikä viittaa siihen, että pankkijärjestelmän mekanismit eivät seuraile normaaleja kaupallisia reaktioita.

(64)

Kolmanneksi, vaikka korkoprosentit vapautettiin nimellisesti lokakuussa 2015, hintasignaalit eivät edelleenkään ole tulosta vapaista markkinavoimista, vaan niihin vaikuttavat valtiosta johtuvat vääristymät. Enintään viitekoron suuruisina myönnettävien lainojen osuus on edelleen 45 prosenttia kaikesta lainanannosta, ja kohdennettu lainananto vaikuttaa olevan kasvussa, koska sen osuus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2015 lähtien heikentyneistä taloudellisista olosuhteista huolimatta (52). Keinotekoisen alhaiset lainankorot johtavat alihinnoitteluun ja tämän seurauksena liialliseen pääoman käyttöön.

(65)

Yleinen luottojen lisääntyminen Kiinassa osoittaa pääoman kohdentamisen heikkenevää tehokkuutta, eikä nähtävissä ole luotonannon kiristymistä, jota voitaisiin odottaa vääristymättömässä markkinaympäristössä. Tämän seurauksena järjestämättömät lainat ovat lisääntyneet nopeasti viime vuosina. Velkariskin kasvaessa Kiinan valtio on päättänyt välttää maksukyvyttömyystapauksia. Tästä syystä luottotappioita on käsitelty pidentämällä laina-aikaa eli luomalla nk. zombie-yrityksiä tai siirtämällä velka (esim. yhteenliittymien kautta tai muuntamalla velka osakkeiksi) poistamatta välttämättä velkaongelmaa tai puuttumatta sen perussyihin (53).

(66)

Markkinoiden vapauttamiseksi viime aikoina toteutetuista toimista huolimatta Kiinan yritysluottojärjestelmään vaikuttavat merkittävät systeemiset ongelmat ja vääristymät, jotka johtuvat valtion edelleen merkittävästä roolista pääomamarkkinoilla.

(67)

Mikään tämän tutkimuksen asiakirja-aineistossa ei ole osoittanut, että peroksosulfaattien tuottajat ja/tai raaka-aineiden ja muiden tuotantopanosten toimittajat eivät olisi saaneet etua rahoitusjärjestelmästä.

(68)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että peroksosulfaattien tuottajat saivat sellaisten laitosten myöntämää rahoitusta, jotka toteuttavat julkisen politiikan tavoitteita tai eivät muutoin toimi valtiosta riippumattomasti.

(69)

Komissio totesi, että raportissa kuvatut vääristymät eivät rajoitu mihinkään tiettyyn tuotannonalaan. Käytettävissä oleva näyttö päinvastoin osoittaa, että Kiinan järjestelmää, sellaisena kuin se on kuvattuna 3.1.2.1–3.1.2.8 jaksossa ja raportin A ja B osassa, koskevat tosiseikat ja ominaisuudet pätevät kaikkialla maassa ja kaikilla talouden sektoreilla.

(70)

Peroksosulfaattien tuotannossa tarvitaan tiettyjä keskeisiä raaka-aineita. Kun tuottajat ostavat tai hankkivat nämä tuotantopanokset, niiden maksamat hinnat (jotka kirjataan niiden kustannuksina) ovat selvästi alttiina samoille jo aikaisemmin mainituille systeemisille vääristymille. Tuotantopanosten toimittajat esimerkiksi työllistävät työvoimaa, johon kohdistuu vääristymiä. Ne saattavat myös lainata rahaa, johon kohdistuu rahoitussektorista/pääoman jakamisesta johtuvia vääristymiä. Lisäksi niihin sovelletaan suunnittelujärjestelmää, jota toteutetaan valtionhallinnon kaikilla tasoilla ja kaikilla tuotannonaloilla.

(71)

Tämän seurauksena ei voida käyttää peroksosulfaattien kotimarkkinoiden myyntihintoja, mutta myös kaikki tuotantopanosten (muun muassa raaka-aineiden, energian, maan, rahoituksen ja työvoiman) kustannukset ovat vääristyneitä, koska valtion merkittävä puuttuminen toimintaan vaikuttaa hinnanmuodostukseen, kuten edellä kuvataan. Pääoman myöntämiseen, maahan, työvoimaan, energiaan ja raaka-aineisiin liittyvää valtion puuttumista toimintaan esiintyy kaikkialla Kiinassa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että myös tuotantopanokseen, joka on tuotettu Kiinassa yhdistämällä erilaisia tuotannontekijöitä, kohdistuu merkittäviä vääristymiä.

(72)

Edellä 3.1.2.2–3.1.2.9 esitetyssä analyysissä, jossa on tarkasteltu kaikkea käytettävissä olevaa näyttöä Kiinan puuttumisesta talouden toimintaan yleisesti ja peroksosulfaattien sektorilla (mukaan luettuna tarkastelun kohteena oleva tuote), osoitettiin, että hinnat tai kustannukset, mukaan luettuna raaka-aineiden, energian ja työvoiman kustannukset, eivät ole tulosta vapaista markkinavoimista, koska niihin vaikuttaa valtion merkittävä puuttuminen toimintaan perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Tämän perusteella ja koska Kiinan viranomaiset eivät toimineet yhteistyössä ja kiinalaisilta vientiä harjoittavilta tuottajilta saatiin vain vähän tietoja näistä seikoista, komissio päätteli, että ei ole asianmukaista käyttää kotimarkkinoiden hintoja ja kustannuksia normaaliarvon määrittämiseen tässä tapauksessa.

(73)

Sen vuoksi komissio päätti muodostaa normaaliarvon yksinomaan vääristymättömiä hintoja tai vertailuarvoja heijastavien tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella eli tässä tapauksessa asianmukaisen edustavan maan tuotanto- ja myyntikustannusten perusteella perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti, kuten seuraavissa jaksoissa esitetään. Komissio muistuttaa, että mitään sellaisia väitteitä ei esitetty, joiden mukaan kotimarkkinoiden kustannukset olisivat vääristymättömiä, perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(74)

Komissio valitsi edustavan maan seuraavien kriteerien perusteella:

(75)

Komission käytettävissä olevien tietojen perusteella tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuotanto rajoittuu vain harvoihin maihin ja tuottajiin. Suurinta tuotanto on Kiinassa, Intiassa, EU:ssa, Turkissa, Japanissa ja Yhdysvalloissa.

(76)

Niistä maista, joissa on tuotantoa, vain Turkin taloudellisen kehityksen taso vastaa Kiinan tasoa Maailmanpankin indeksin mukaan.

Sen vuoksi edellä mainittujen kriteerien perusteella Turkki on yksilöity ainoaksi mahdolliseksi edustavaksi maaksi.

(77)

Ainoa huomautuksia esittänyt osapuoli (pyynnön esittäjät) tuki tätä valintaa. Koska Turkin käyttöä edustavana maana vastustavia huomautuksia ei esitetty, komissio vahvisti edustavaa maata koskevat päätelmänsä ja muodosti normaaliarvon laskennallisesti Turkin tietojen perusteella.

(78)

Komissio sovelsi jäljempänä esitettyä menetelmää laskennallisen normaaliarvon muodostamiseksi. Ensin komissio vahvisti vääristymättömät valmistuskustannukset. Tämän jälkeen se kertoi yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotantoprosessissa raaka-aineiden, työvoiman, sähkön ja veden osalta vahvistetut käyttötekijät edustavassa maassa Turkissa määritetyillä vääristymättömillä yksikkökustannuksilla.

(79)

Seuraavaksi se lisäsi edellä yksilöityihin valmistuskustannuksiin turkkilaisen yrityksen Ak-Kim Kimya Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi, jäljempänä ’Ak-kim’, myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voiton. Ak-kim oli ainoa edustavassa maassa peroksosulfaattia valmistava yritys, josta oli julkisesti saatavilla olevia tietoja perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti. Koska asianomaisilta osapuolilta ei saatu mitään huomautuksia, Ak-kimia pidettiin asianmukaisena yrityksenä, jonka perusteella voidaan määrittää vääristymätön ja kohtuullinen myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton määrä normaaliarvon laskemista varten.

(80)

Edellä esitetyn perusteella komissio muodosti vientiä harjoittavan tuottajan tuotelajikohtaisen laskennallisen normaaliarvon noudettuna lähettäjältä -tasolla perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti.

(81)

Komissio totesi 15 päivänä tammikuuta ja 6 päivänä toukokuuta päivätyissä muistiossa, että voidakseen muodostaa normaaliarvon laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan mukaisesti se aikoo käyttää seuraavia lähteitä:

(82)

Seuraavassa taulukossa esitetään yhteenveto laskelmissa käytetyistä tuotannontekijöistä ja niiden HS-koodeista ja yksikköarvoista GTA:n tai Turkin tietokantojen perusteella, mukaan luettuna tuontitullit ja kuljetuskustannukset.

Taulukko 1

Tuotannontekijät

(83)

Voidakseen määrittää raaka-aineiden vääristymättömät hinnat (edustavan maan tuottajan tehtaalle toimitettuna) komissio käytti perustana edustavaan maahan tulevan tuonnin painotettua keskimääräistä hintaa (GTA:n mukaan), johon lisätiin tuontitullit ja kuljetuskustannukset. Tuontia Kiinasta ei otettu huomioon maassa esiintyvien merkittävien vääristymien vuoksi (ks. 3.1.2 kohta). Muista kolmansista maista – ilman Kiinaa – tuleva tuonti oli edelleen edustavaa ja sen osuus Turkkiin tuoduista kokonaismääristä oli 48–100 prosenttia.

(84)

Tuontitullien osalta komissio totesi, että Turkki toi yli 70 maasta asiaan liittyviä raaka-aineita, joiden tuontitullit vaihtelivat ja joiden määrissä oli merkittäviä eroja. Sen vuoksi ja kun otetaan huomioon, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa ei ole tarpeen laskea täsmällistä polkumyyntimarginaalia vaan vain vahvistaa polkumyynnin jatkumisen tai toistumisen todennäköisyys, komissio laski kunkin raaka-aineen tuontitullit muutamasta maasta tulevien edustavien tuontimäärien perusteella; nämä maat vastasivat useimpien raaka-aineiden osalta lähes koko tuonnista ja niiden osuus oli aina vähintään 90 prosenttia kokonaistuonnista.

(85)

Komissio ilmoitti yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle raaka-aineiden hankinnasta aiheutuneet kuljetuskustannukset prosentteina näiden raaka-aineiden tosiasiallisista kustannuksista ja sovelsi sitten samaa prosenttiosuutta samojen raaka-aineiden vääristymättömiin kustannuksiin saadakseen vääristymättömät kuljetuskustannukset. Komissio katsoi, että tässä tutkimuksessa vientiä harjoittavan tuottajan raaka-aineiden ja ilmoitettujen kuljetuskustannusten suhdetta voitaisiin kohtuudella käyttää arviona raaka-aineiden vääristymättömistä kustannuksista toimitettuna yrityksen tehtaalle.

(86)

Turkin tilastolaitos julkaisee tarkkoja tietoja palkoista talouden eri sektoreilla Turkissa. Komissio käytti palkkoja, jotka ilmoitettiin valmistussektorilla vuonna 2016 taloudellisen toiminnan C.20 (Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus) (59) osalta NACE Rev.2 -luokituksen (60) mukaisesti. Vuoden 2016 keskimääräistä kuukausiarvoa oikaistiin asianmukaisesti inflaation huomioon ottamiseksi käyttämällä Turkin tilastolaitoksen julkaisemaa kotimaista tuottajahintaindeksiä (61).

(87)

Turkin tilastolaitos julkaisee säännöllisissä lehdistötiedotteissaan teollisten käyttäjien sähkön hinnan Turkissa. Komissio käytti vastaavan kulutusluokan teollisen sähkön hintoja (Kuruș/kWh) (62) koskevia tietoja, jotka julkaistiin 26 päivänä maaliskuuta 2019 (ja jotka siis kattoivat tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson) (63).

(88)

Höyryllä ei käydä valtioiden rajat ylittävää kauppaa eikä sillä ole HS-koodia. Voidakseen vahvistaa höyryn vääristymättömän arvon komission laski ensin prosenttiosuuden, joka höyryllä on kaikista muista tuotannontekijöistä, ja sovelsi sitten tätä prosenttiosuutta samojen tuotannontekijöiden vääristymättömiin kokonaiskustannuksiin.

(89)

Komissio noudatti samaa menetelmää muissa välittömissä kustannuksissa, joiden osuus yhteensä oli noin 2 prosenttia vientiä harjoittavan tuottajan ilmoittamasta tuotannontekijöiden kokonaisarvosta.

(90)

Voidakseen vahvistaa vääristymättömät tuotannolliset yleiskustannukset komissio käytti osuutta, joka tuotannollisilla yleiskustannuksilla on valmistuskustannuksista vientiä harjoittavan tuottajan kustannusrakenteessa. Tarkemmin sanottuna se ilmoitti ensin yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tosiasialliset tuotannolliset yleiskustannukset prosenttiosuutena kaikista tosiasiallisista valmistuskustannuksista. Tämän jälkeen se sovelsi samaa prosenttiosuutta vääristymättömiin valmistuskustannuksiin saadakseen vääristymättömät tuotannolliset yleiskustannukset. Komissio piti tätä lähestymistapaa asianmukaisena tässä tapauksessa, koska myynti-, yleis- ja hallintokustannusten sekä voiton vahvistamista varten valitulle turkkilaiselle tuottajalle aiheutuneista tuotannollisista yleiskustannuksista ei ollut tietoja julkisesti saatavilla (ks. (91) kappale), ja näin laskettu määrä kuvastaa kunkin vientiä harjoittavan tuottajan käyttämiä tosiasiallisia tuotannontekijöitä, mutta sen jälkeen se on kerrottu vääristymättömillä tuotantokustannuksilla käyttämällä asianmukaista edustavaa maata.

(91)

Perusasetuksen 2 artiklan 6 a kohdan a alakohdan neljännen luetelmakohdan mukaan ”muodostettuun normaaliarvoon on sisällytettävä vääristymätön ja kohtuullinen määrä hallinto-, myynti- ja yleiskustannuksia sekä voittoa”.

(92)

Voidakseen vahvistaa hallinto-, myynti- ja yleiskustannusten vääristymättömän arvon komissio käytti ainoan tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottavan turkkilaisen yrityksen (Ak-Kim Kimya Sanayi Ve Ticaret Anonim Sirketi) taloudellisia tietoja, jotka on raportoitu Orbis-tietokannassa (64). Yrityksen saatavilla olevien tietojen perusteella suurin osa liiketoiminnasta koski tarkastelun kohteena olevaa tuotetta ja tilinpäätöksistä saatujen tietojen perusteella tällä kaudella ei ollut mitään poikkeuksellisia tapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet ilmoitettujen tietojen oikaisemista.

(93)

Tämän tuloksena vääristymättömiin valmistuskustannuksiin lisättiin seuraavat:

(94)

Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana yhteistyössä toiminut vientiä harjoittava tuottaja myi vain mitättömän vähäisiä määriä unioniin. Tästä syystä hintojen ei todettu olevan edustavia. Komissio ei näin ollen pitänyt myyntiä luotettavana perustana vientihinnan vahvistamiselle polkumyyntiä koskevia laskelmia varten.

(95)

Comext-tietokannan tietojen mukaan lähes kaikki tuonti Kiinasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuli viejältä, jonka ei todettu harjoittaneen polkumyyntiä alkuperäisessä tutkimuksessa (65) ja jota tämä tarkastelu ei koske.

(96)

Aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa käytetyn menetelmän mukaisesti komissio vertasi yhteistyössä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan kolmansiin maihin (66) suuntautuvan viennin hintaa ja normaaliarvoa analysoidessaan polkumyynnin toistumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(97)

Jotta normaaliarvon ja muualle maailmaan suuntautuvan viennin hinnan vertailu olisi tasapuolista, komissio otti hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erot asianmukaisesti huomioon tekemällä oikaisuja perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti. Se oikaisi FOB-vientimyyntihintoja kotimaan rahtikustannusten, käsittely-, lastaus- ja pakkauskustannusten ja pankkimaksujen ja luottokustannusten huomioon ottamiseksi ja CIF-myyntihintoja merivakuutuksen ja -rahdin huomioon ottamiseksi.

(98)

Koska vientiä harjoittava tuottaja maksoi täyden alv:n vientimyynnistään komissio oikaisi laskennallista normaaliarvoa täyden alv:n arvosta.

(99)

Komissio vahvisti, että yhteistyössä toiminut tuottaja myi kaikkiin kolmansiin maihin hinnoilla, jotka olivat yli 20 prosenttia normaaliarvoa alemmat.

(100)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta tuottaa 15 tuottajaa Kiinassa. Tarkastelupyynnössä pyynnön esittäjät arvioivat hankkimiensa tietojen (67) perusteella, että Kiinassa on merkittävä ylikapasiteetti, vähintään 75 000 tonnia vuodessa (68). Tämän suuruusluokan tuotantokapasiteetti tarkoittaa sitä, että Kiina voisi yksin kattaa unionin koko kulutuksen, jonka arvioitiin olevan 35 000–45 000 tonnia tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(101)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiina on yksi maailman suurimpia peroksosulfaattien tuottajia ja sillä on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, joka voitaisiin viedä helposti unioniin, jos toimenpiteet kumotaan.

(102)

Lisäksi suhteellisen suuren kokonsa ja vakaasti kasvavan kulutuksen ansiosta (ks. 5.2 jakso) unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

(103)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että polkumyynnin toistuminen on todennäköistä, jos voimassa olevien toimenpiteiden annetaan raueta. Erityisesti Kiinalle määritetyt normaaliarvot, yhteistyössä toimineen tuottajan kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin hinta, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja huomattava käytettävissä oleva tuotantokapasiteetti Kiinassa viittaavat siihen, että polkumyynnin toistuminen on erittäin todennäköistä, jos voimassa olevat toimenpiteet kumotaan.

(104)

Peroksosulfaatteja valmistaa unionissa kaksi tuottajaa. Ne muodostivat 100 prosenttia unionin kokonaistuotannosta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Molemmat tuottajat tukivat tarkastelupyyntöä ja tekivät yhteistyötä tutkimuksessa.

(105)

Näiden kahden yrityksen katsotaan näin ollen muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(106)

Perusasetuksen 19 artiklassa tarkoitetun luottamuksellisuuden suojaamiseksi näitä kahta unionin tuottajaa koskevat tiedot esitetään indeksoituna tai vaihteluväleinä.

(107)

Tuontia koskevat tiedot on analysoitu samankaltaisen tuotteen kolmen pääasiallisen tuotelajin (ammoniumpersulfaatti, natriumpersulfaatti ja kaliumpersulfaatti) osalta CN-koodien tasolla ja neljännen tuotelajin (kaliumperoksomonosulfaatti) osalta Taric-koodin tasolla. Tuontia koskevaa analyysia täydennettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan nojalla kerätyillä tiedoilla.

(108)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoille myymien määrien ja Eurostatin tuontitietojen perusteella CN-koodien ja Taric-koodien tasolla. Myyntimääriä verrattiin unionin tuottajien tarkastettuihin tietoihin ja päivitettiin tarvittaessa.

(109)

Unionin kulutus kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 2

Kulutus

(110)

Unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(111)

Lähes kaikki Kiinasta tuleva tuonti on peräisin yhdeltä yritykseltä, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu harjoittavan polkumyyntiä, kuten (95) kappaleessa todetaan. Kun otetaan huomioon, että toimenpiteiden piiriin kuuluva tuonti on mitättömän vähäistä (alle 1 prosentin markkinaosuus), komissio totesi, että hinnat eivät ole edustavia. Sen vuoksi komissio päätteli, että polkumyyntituonnin hintakehitystä ei voida analysoida. Samasta syystä ei myöskään voitu laskea hinnan alittavuutta.

(112)

Jäljempänä olevassa taulukossa esitetään muista maista tulevan tuonnin sekä Kiinasta muutoin kuin polkumyynnillä tulevan tuonnin määrä, hinta ja markkinaosuus tarkastelujaksolla. Edellä (106) kappaleessa mainitun luottamuksellisuuden vuoksi markkinaosuutta koskevat tiedot ja Kiinasta muutoin kuin polkumyynnillä tulevan tuonnin määrät esitetään indeksoituina.

Taulukko 3

Muista kolmansista maista tuleva tuonti ja Kiinasta muutoin kuin polkumyynnillä tuleva tuonti

(113)

Tarkastelujaksolla tuonnin määrä muista kolmansista maista (mukaan luettuna Kiinasta muutoin kuin polkumyynnillä tuleva tuonti) unioniin lisääntyi noin 25 prosenttia, ja samalla ajanjaksolla keskimääräinen hinta kohosi noin 6 prosenttia. Myös kolmansien maiden markkinaosuus (mukaan luettuna Kiinasta muutoin kuin polkumyynnillä tuleva tuonti) kasvoi noin 16 prosenttia samalla kaudella. Samalla ajanjaksolla unionin tuotannonala nosti hintojaan keskimäärin 5 prosenttia, kuten (124) kappaleessa todetaan.

(114)

Polkumyyntituonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan koskevan tarkastelun yhteydessä arvioitiin perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikki taloudelliset tekijät ja seikat, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(115)

Unionin tuotannonalan tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 4

(116)

Tuotantokapasiteetti siis kasvoi hieman (2–4 prosenttia) mutta tuotantomäärä ja kapasiteetin käyttöaste pysyivät vakaina.

(117)

Unionin tuotannonalan myynti unionissa kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

(118)

Unionin tuotannonalan myynti unionin markkinoilla pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Unionin tuotannonala menetti kuitenkin vähitellen markkinaosuuttaan samalla kaudella 7 prosenttia, vaikka unionin kulutus kasvoi 8 prosenttia.

(119)

Unionin tuotannonalan työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

(120)

Työllisyys koheni koko tarkastelujakson ajan ja kasvoi 3 prosenttia. Unionin tuottajien työvoiman tuottavuus, ilmaistuna tuotantomääränä (tonnia) työntekijää kohti vuodessa, pysyi vakaana tarkastelujakson aikana. Tämä johtuu osittain unionin tuotannonalan aiempien vuosien ponnistuksista vastata Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin aiheuttamaan paineeseen, ja tuottavuus kohosi korkealle tasolle jo ennen tarkastelujaksoa.

(121)

Unionin kulutus kasvoi tarkastelujaksolla 8 prosenttiyksikköä. Unionin tuotannonala ei kuitenkaan saanut etua tästä kulutuksen pienestä kasvusta, koska se menetti jatkuvasti markkinaosuuttaan tarkastelujakson aikana.

(122)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

(123)

Vaikka unionin tuotannonalan varastot kasvoivat vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, ne olivat suhteellisen pienet tuotantotasoon verrattuna.

(124)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa ja tuotannon yksikkökustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

(125)

Unionin tuotannonalan kustannukset kasvoivat tarkastelujaksolla 3–5 prosenttia. Samaan aikaan sen hinnat kohosivat 4–6 prosenttia, joten unionin tuotannonala kykeni kattamaan kustannusten kasvun kohottamalla hintojaan.

(126)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Unionin tuotannonalan kannattavuus vaihteli tarkastelujakson aikana alimmillaan 6–8 prosentista vuonna 2016 korkeimmillaan 8–10 prosenttiin vuonna 2017 ja alitti alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistetun tavoitevoiton (12,0 prosenttia).

(127)

Unionin tuotannonalan kassavirta kasvoi tarkastelujaksolla 3 prosenttia ja investointien taso pysyi vakaana.

(128)

Vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä investointien tuotto (voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta) lisääntyi 10 prosenttia. Samalla kaudella keskimääräinen palkkataso kohosi hieman seuraillen tuotannon yksikkökustannusten suuntausta.

(129)

Kuten edellä selitettiin, Kiinasta ei tarkastelujaksolla tullut polkumyyntituontia, minkä vuoksi polkumyyntimarginaalin suuruutta ei voitu arvioida.

(130)

Unionin tuotannonala osoitti tarkastelujakson aikana merkkejä siitä, että se oli elpymässä aiemman polkumyynnin vaikutuksista. Unionin tuotanto, kapasiteetin käyttöaste, myynti ja investoinnit pysyivät vakaina ja kassavirta ja investointien tuotto kehittyivät positiivisesti. Unionin tuotannonalan työllisyys jopa kasvoi hieman tarkastelujakson aikana. Näin ollen vaikka myyntimäärä pysyi vakaana tarkastelujaksolla eikä vastannut unionin markkinoilla kasvanutta kysyntää, komissio päätteli, että unionin tuotannonala oli elpynyt aiemmasta polkumyynnistä.

(131)

Unionin tuotannonalan tilanne koheni tarkastelujakson aikana. Useimmat vahinkoindikaattorit osoittavat positiivista tai vakaata suuntausta. Se, että unionin tuotannonala hyötyi toimenpiteistä, tulee esiin muun muassa korkeassa kapasiteetin käyttöasteessa ja kassavirran ja investointien tuoton kasvussa. Kiinasta unioniin tuleva tuonti on peräisin yhdeltä ainoalta kiinalaiselta tuottajalta, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu harjoittavan polkumyyntiä. Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(132)

Komissio tarkasteli seuraavaksi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti merkittävän vahingon toistumisen todennäköisyyttä, jos Kiinaa koskevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(133)

Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia tekijöitä: Kiinan tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti, unionin markkinoiden houkuttelevuus, myös peroksosulfaattiin kohdistuvien polkumyynti- tai tasoitustoimenpiteiden esiintyminen muissa kolmansissa maissa, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö muilla kolmansien maiden markkinoilla sekä vaikutus unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(134)

Kiina on kiistatta maailman suurin tarkastelun kohteena olevan tuotteen viejä globaalisti. EU:n markkinat ovat Kiinan kolmanneksi tärkeimmät vientimarkkinat tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla viedyn kokonaisarvon perusteella (69).

(135)

Kiinalaisilla tuottajilla on siis merkittävä tuotantokapasiteetti (ks. (100) ja (101) kappale) ja merkittävä käyttämätön kapasiteetti, joka ylittää huomattavasti unionin kokonaiskulutuksen tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(136)

Unionin markkinat ovat maailman suurimmat tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontimarkkinat (70). Lisäksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen kulutus unionissa lisääntyi 8 prosenttia vuoden 2015 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, kuten taulukossa 1 esitetään. Tämä osoittaa, että unionin kulutus on edelleen suurta ja kasvussa. Suhteellisen suuren kokonsa ja vakaasti kasvavan kulutuksen ansiosta unionin markkinat ovat edelleen houkuttelevat kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien kannalta.

(137)

Lisäksi tarkastelun kohteena olevan tuotteen vientiä koskevia kaupan suojatoimenpiteitä on voimassa muissa kolmansissa maissa, kuten Yhdysvalloissa ja Intiassa, mikä vaikeuttaa kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien vientiä näille markkinoille ja lisää entisestään unionin markkinoiden houkuttelevuutta, koska tämä vienti voidaan suunnata niille.

(138)

Toinen tekijä, joka osoittaa unionin markkinoiden houkuttelevuutta, on kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelustrategia. Tähän liittyvä analyysi tehtiin vertaamalla unionin tuottajien myyntihintaa ja kiinalaisen yhteistyössä toimineen tuottajan kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistä veloittamaa noudettuna lähettäjältä -hintaa, joka oli korjattu CIF-tasolle lisäämällä siihen unioniin suuntautuneen viennin kuljetus- ja vakuutuskustannukset ja jota oli oikaistu tuonnin jälkeisten kustannusten ja sopimustullien huomioon ottamiseksi. Näiden laskelmien mukaan Kiinan vientihinnat alittavat unionin tuottajien myyntihinnat 26 prosenttia samalla tasolla verrattuna. Sama analyysi tehtiin kaiken Kiinasta kolmansiin maihin (unioni pois lukien) suuntautuvan viennin hintojen perusteella GTA-tietokannan tietojen mukaan. Näiden laskelmien mukaan Kiinan vientihinnat alittavat unionin tuottajien myyntihinnat 18 prosenttia samalla tasolla verrattuna. Sen vuoksi voidaan kohtuudella odottaa, että unionin markkinoille tulee tuontia Kiinasta hinnoilla, jotka alittavat unionin tuotannonalan veloittamat hinnat, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(139)

Kun otetaan huomioon suuri käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, unionin markkinoiden houkuttelevuus ja kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntö (ks. (134)–(138) kappale), on todennäköistä, että merkittäviä määriä edullisesti hinnoiteltuja peroksosulfaatteja olisi tarjolla myyntiin unionissa/suunnattaisiin unioniin jo lyhyellä aikavälillä, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(140)

Tämän seurauksena unionin tuotannonala, joka pystyy tällä hetkellä täyttämään unionin kysynnän, todennäköisesti menettäisi myyntimääräänsä ja markkinaosuuttaan unionin markkinoilla.

(141)

Voidakseen arvioida todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta, komissio analysoi, mitä unionin tuotannonalan myyntihinnoille, myyntimäärille ja kannattavuudelle todennäköisesti tapahtuisi, jos edullisesti hinnoiteltua kiinalaista tuontia tulisi unionin markkinoille merkittäviä määriä.

(142)

On syytä muistaa, että kun toimenpiteiden annettiin raueta vuosina 2002–2007, Kiinasta polkumyynnillä tuleva tuonti kasvoi vuosien 2001 ja 2006 välillä jyrkästi 200 tonnista lähes 9 000 tonniin, mikä johti unionin tuotannonalan hintojen alenemiseen, markkinaosuuden menetykseen ja kannattavuuden merkittävään pienenemiseen.

(143)

Aiempien kokemusten ja unionin tuotannonalan tämänhetkisen kilpailutilanteen perusteella komissio tutki, miten toimenpiteiden raukeaminen vaikuttaisi todennäköisesti vahinkoindikaattoreihin. Sen vuoksi komissio teki simuloinnin seuraavien olettamusten perusteella:

(144)

Simulointi osoitti, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, unionin tuotannonalan myyntimäärä vähenee noin 13 prosenttia yhden vuoden jälkeen ja 20 prosenttia kahden vuoden jälkeen ja unionin tuotannonalan myyntihinnat laskevat noin 15 prosenttia. Unionin tuotannonalan kannattavuusluvut muuttuisivat tämän seurauksena nykytasolta siten, että tilanne olisi lähes tappiollinen yhden vuoden jälkeen ja tappiollinen kahden vuoden jälkeen.

(145)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, että Kiinasta tulevaa tuontia koskevien toimenpiteiden kumoaminen todennäköisesti johtaisi unionin tuotannonalalle aiheutuneen merkittävän vahingon toistumiseen lyhyessä ajassa.

(146)

Edellä (144) kappaleessa todettiin, että unionin tuotannonalan tilanne todennäköisesti heikentyisi vakavasti, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Sen vuoksi toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, koska tällöin unionin tuottajien myyntimäärät, markkinaosuus, kannattavuus ja sen yleisesti positiivinen taloudellinen tilanne pysyisi ennallaan. Sen sijaan toimenpiteiden voimassaolon päättyminen voisi uhata unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta, koska on syytä olettaa, että Kiinasta tuleva tuonti suunnattaisiin unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja merkittävinä määrinä, mikä johtaisi vahingon toistumiseen.

(147)

Yksikään käyttäjä, johon otettiin yhteyttä, ei toimittanut vastausta kyselyyn. Yksi käyttäjä, Wacker Chemie AG, toimitti kuitenkin huomautuksia, joissa se väitti, että toimenpiteet olisi päätettävä eri syistä, joita käsitellään jäljempänä.

(148)

Kyseinen käyttäjä väitti, että unionin tuotannonala kehittyi positiivisesti Kiinasta tulevasta merkittävästä tuonnista huolimatta ja muista lähteistä vastaavilla hinnoilla tai usein alenevilla hinnoilla tulevasta mittavasta tuonnista huolimatta. Sen vuoksi unionin tuotannonalan pitäisi kyetä kestämään Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttama kilpailu. Wacker Chemie totesi myös, että unionin tuottajat ovat pystyneet nostamaan hintojaan EU:n markkinoilla tuotantokustannusten alenemisesta huolimatta. Toimenpiteiden päättäminen vahvistaisi kilpailua markkinoilla ja kykyä hankkia peroksosulfaatteja kilpailukykyisillä hinnoilla kaikista lähteistä.

(149)

Kuten 4.7 jaksossa todetaan, komissio päätteli, että unionin tuotannonalalle ei aiheutunut aineellista vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja että unionin tuotannonala kohotti myyntihintojaan tarkastelujaksolla. Myyntihintojen kohoaminen liittyi kuitenkin vastaavaan tuotantokustannusten kohoamiseen (ks. (125) kappale). Komissio muistutti Kiinasta tulevan tuonnin hintojen ja määrien osalta, että lähes kaikki Kiinasta unioniin tuleva tuonti oli peräisin viejältä, jonka ei alkuperäisessä tutkimuksessa todettu harjoittaneen polkumyyntiä ja jota tämä tarkastelu ei koske. Lisäksi muista kolmansista maista tuleva tuonti tuli hinnoilla, jotka vastasivat unionin tuotannonalan hintoja ja jotka olivat pikemminkin nousussa kuin laskussa. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tuotteen luonteesta ja siitä johtuen, että tuotetta on saatavilla useista eri lähteistä, käyttäjät voivat helposti vaihtaa toimittajaa. Sen vuoksi komissio hylkäsi käyttäjän väitteet.

(150)

Lisäksi alkuperäisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen vaikutus jatkojalostustuotteiden kustannuksiin on varsin marginaalinen ja että polkumyyntitullin vaikutus on mitättömän vähäinen (71). Käyttäjät eivät toimittaneet mitään tietoja, jotka mitätöisivät aiemmassa tutkimuksessa tehdyt päätelmät, joiden mukaan tullin vaikutus niiden liiketoimintaan olisi marginaalinen.

(151)

Yksikään tuojista, joihin otettiin yhteyttä, ei tuonut tarkastelun kohteena olevaa tuotetta merkittäviä määriä, minkä vuoksi niitä ei pyydetty vastaamaan kyselylomakkeeseen. Yksikään niistä tuojista, jotka ilmoittautuivat komissiolle tarkastelun alussa, ei toimittanut huomautuksia.

(152)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että tuojat voivat helposti ostaa eri lähteistä, joita markkinoilla on tällä hetkellä tarjolla, muun muassa unionin tuotannonalalta, yhdysvaltalaisilta viejiltä ja muuhun kuin polkumyyntihintaan myyviltä kiinalaisilta viejiltä. Komissio totesi alkuperäisessä tutkimuksessa, että peroksosulfaattien tuonnin osuus on 0,03–1,3 prosenttia tuojien kokonaisliikevaihdosta (72). Koska ei esitetty mitään näyttöä, joka mitätöisi tämän päätelmän, ja kun otetaan huomioon, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonti oli mitättömän vähäistä tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, komissio päätteli, että toimenpiteet eivät vaikuttaisi kohtuuttomasti tuojiin.

(153)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti kilpailevia eri etuja ja otti erityisesti huomioon tarpeen suojella unionin tuotannonalaa vahingon todennäköiseltä toistumiselta. Koska ei esitetty mitään näyttöä, joka olisi mitätöinyt alkuperäisen tutkimuksen päätelmät, komissio päätteli, että toimenpiteet eivät vaikuta tuojiin ja käyttäjiin niin merkittävästi, että niiden voimassa pitäminen olisi selvästi kohtuutonta. Edellä esitetyn perusteella komissio katsoo, ettei ole pakottavia unionin etua koskevia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaoloa.

(154)

Komissio ilmoitti 8 päivänä marraskuuta 2019 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää voimassa polkumyyntitullin, jäljempänä ’lopullisten päätelmien ilmoittaminen’, ja kehotti osapuolia esittämään huomautuksia. Komissio ei saanut asianomaisilta osapuolilta huomautuksia, joissa olisi vastustettu ilmoitettuja päätelmiä.

(155)

Komissio tarkasteli asianomaisten osapuolten toimittamia huomautuksia ja otti ne huomioon soveltuvin osin.

(156)

Edellä esitetystä seuraa, että Kiinasta peräisin olevien peroksosulfaattien tuontiin sovellettavat polkumyynnin vastaiset toimenpiteet olisi pidettävä voimassa.

(157)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, jotta varmistetaan yksilöllisten polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Yritysten, joille on vahvistettu yksilöllinen polkumyyntitulli, on esitettävä pätevä kauppalasku jäsenvaltioiden tulliviranomaisille. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa polkumyyntitullia.

(158)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja tuontiin, mutta sen ei pitäisi olla ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten olisi tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esim. lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(159)

Jos sellaisen yrityksen, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, vientimäärä kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällöin voidaan panna vireille toimenpiteiden kiertämistä koskeva tutkimus, jos sen edellytykset täyttyvät. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(160)

Jos yritys, johon sovelletaan yksilöllistä polkumyyntitullia, muuttaa myöhemmin nimeään, se voi pyytää tämän tullin soveltamista edelleen. Pyyntö on osoitettava komissiolle (73). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(161)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (74) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(162)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,