(1)

Covid-19-kriisi on osoittanut, että verkkoyhteydet ovat olennaisen tärkeitä unionin kansalaisille ja yrityksille. Sähköisillä viestintäverkoilla, erityisesti erittäin suuren kapasiteetin verkoilla, on ollut ratkaiseva merkitys kriisiin vastaamisessa, sillä ne ovat mahdollistaneet etätyöskentelyn ja -koulunkäynnin, terveydenhuollon sekä henkilökohtaisen viestinnän ja viihteen. Laajalle levinneet gigabittiyhteydet tukevat suurta kaistanleveyttä vaativaa käyttöä terveydenhuollossa, koulutuksessa, liikenteessä, logistiikassa ja tiedonvälityksessä, joilla voi olla keskeinen rooli Euroopan talouden elpymisessä. Yleisesti ottaen kiinteät ja langattomat yhteydet edistävät merkittävästi kohtuuhintaisten ja saavutettavien palvelujen tarjoamista ja digitaalisen kuilun kaventamista. Ne tarjoavat tärkeän keinon jakaa tietoa, auttavat viranomaisia hillitsemään viruksen leviämistä ja antavat terveydenhuollon organisaatioille mahdollisuuden vaihtaa tietoja ja tarjota etäpalveluja.

(2)

Pandemia on muuttanut tulevien vuosien talousnäkymiä. Investointeja ja uudistuksia tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta voidaan varmistaa taloudellinen lähentyminen sekä talouden tasapainoinen, tulevaisuuteen suuntautuva ja kestävä elpyminen. Investoiminen unionin yhteisiin painopisteisiin, erityisesti vihreään talouteen, digitaalialaan ja sosiaalipolitiikkaan, parantaa unionin selviytymiskykyä ja auttaa luomaan työpaikkoja ja kestävää kasvua sekä nykyaikaistamaan jäsenvaltioiden talouksia. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi hyödynnettävä ehdotetun elpymis- ja palautumistukivälineen potentiaali mahdollisimman täysimääräisesti, varmistettava julkisten varojen tehokas käyttö ja luotava edellytykset, jotka soveltuvat parhaiten yksityisille investoinneille. Tätä varten tässä suosituksessa annetaan ohjeita jäsenvaltioille, jotka ovat laatimassa elpymis- palautumissuunnitelmia koskevia ehdotuksiaan. Siinä esitetään, miten jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön yksinkertaisia ja realistisia toimenpiteitä radiotaajuuksien osoittamiseksi viidennen sukupolven (5G) verkoille investointiin kannustavilla edellytyksillä ja miten ne voivat helpottaa erittäin suuren kapasiteetin kiinteiden ja langattomien verkkojen käyttöönottoa esimerkiksi poistamalla tarpeettomia hallinnollisia esteitä ja yksinkertaistamalla lupamenettelyjä.

(3)

Nykyisessä sosioekonomisessa tilanteessa on tarpeen kehittää parhaisiin käytäntöihin perustuva unionin yhteinen toimintamalli ja välineistö. Tavoitteena on luoda kannustimia erittäin suuren kapasiteetin verkkojen, myös valokuituverkkojen ja seuraavan sukupolven langattomien verkkojen, nopeaan käyttöönottoon. Tällainen lähestymistapa tukisi kehittyviä ja tulevaisuuden digitaalisia prosesseja ja sovelluksia sekä osaltaan edistäisi suoraan kasvua ja työllisyyttä osana unionin talouden elpymistä.

(4)

Euroopan digitaalisen tulevaisuuden rakentamisesta 9 päivänä kesäkuuta 2020 annetuissa neuvoston päätelmissä (1) korostetaan covid-19-pandemian osoittaneen, että tarvitaan nopeita ja ajasta ja paikasta riippumattomia yhteyksiä. Se edellyttää, että jäsenvaltiot kehittävät tiiviissä yhteistyössä komission kanssa parhaita käytäntöjä, joilla vähennetään verkon käyttöönoton kustannuksia ja helpotetaan erittäin suuren kapasiteetin infrastruktuurien, kuten kuitu- ja 5G-verkkojen, käyttöönottoa.

(5)

5G-matkaviestintäverkot tarjoavat mobiilikäyttäjille erittäin suuren kapasiteetin yhteydet. Nämä verkot ovat keskeisessä asemassa luotaessa perustaa digitaaliselle ja vihreälle muutokselle esimerkiksi liikenteen, energian, valmistusteollisuuden, terveydenhuollon, maatalouden ja tiedonvälityksen aloilla. Monien 5G-sovellusten toiminta edellyttää palvelun jatkuvuutta laajoilla maantieteellisillä alueilla, myös yli kansallisten rajojen. Sen vuoksi on tärkeää, että jäsenvaltiot toteuttavat asianmukaisia toimia edistääkseen käyttöönottoa koko alueellaan – maaseutu ja syrjäiset alueet mukaan luettuina – ja tekevät keskenään yhteistyötä 5G:n käyttöönottamiseksi rajatylittävillä alueilla.

(6)

Komission tiedonannossa ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (2) ilmoitettiin Euroopan 5G- ja 6G-toimintasuunnitelman päivittämisestä tulevaisuudessa. Tähän suositukseen sisältyvillä taajuuksiin liittyvillä toimilla voidaan tukea komission tähän päivittämiseen liittyvää valmistelutyötä. Päivitetyssä toimintasuunnitelmassa on tarkoitus tarkastella saavutettua edistystä, käsitellä verkon käyttöönoton nykyisiä puutteita sekä asettaa uusi tavoitetaso tulevalle 5G-käyttöönotolle EU:ssa sen varmistamiseksi, että 5G-yhteyksien koko potentiaalia hyödynnetään talouden digitalisaatiota koskevien EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiseksi.

(7)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/61/EU (3), (laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskeva direktiivi) tavoitteena on helpottaa nopeiden sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa ja tarjota siihen kannustimia. Komissio määritteli laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevan direktiivin täytäntöönpanoa koskevassa kertomuksessaan (4) useita direktiivin tehokkuuteen liittyviä ongelmia, muun muassa sen, että jäsenvaltiot eivät käytä kaikkia mahdollisia valinnaisia toimenpiteitä täysimittaisesti. Sen vuoksi tässä suosituksessa olisi ehdotettava toimenpiteitä, joilla kannustetaan kestävien erittäin suuren kapasiteetin sähköisten viestintäverkkojen, myös 5G-verkkojen, ripeään käyttöönottoon.

(8)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/1972 (5), joka jäsenvaltioiden on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 21 päivänä joulukuuta 2020 ja jota niiden on sovellettava kyseisestä päivästä alkaen, edistetään verkkoyhteyksiä ja erittäin suuren kapasiteetin verkkojen saatavuutta ja yleistymistä kaikkien unionin kansalaisten ja yritysten keskuudessa. Tämän suosituksen tarkoituksena on osaltaan edistää tämän tavoitteen saavuttamista, ja siinä keskitytään näin ollen erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoon.

(9)

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä keskenään ja komission kanssa kehittääkseen kiireellisesti välineistön, joka sisältää parhaita käytäntöjä laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevan direktiivin soveltamiseksi. Tämän välineistön olisi pohjauduttava kyseisen direktiivin vähimmäisvaatimuksiin ja sillä olisi voitava parantaa seuraavia: i) lupamenettelyjen yksinkertaistaminen osana laajempaa työtä julkishallinnon tehokkuuden ja avoimuuden parantamiseksi ja liiketoiminnan helpottamiseksi; ii) avoimuuden lisääminen ja keskitetyn tietopisteen aseman vahvistaminen; iii) olemassa olevan julkisen sektorin elinten hallinnoiman fyysisen infrastruktuurin käyttöoikeuden laajentaminen ja iv) riitojenratkaisumekanismin tehostaminen. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi yksilöitävä toimenpiteitä, jotka auttaisivat vähentämään sähköisten viestintäverkkojen ympäristövaikutuksia ja varmistamaan niiden kestävyyden.

(10)

Laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevan direktiivin 7 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät nopeiden sähköisten viestintäverkkojen elementtien käyttöönoton edellyttämien rakennusteknisten töiden kaikkia lupia koskevat päätökset neljän kuukauden kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan poikkeuksellisesti pidentää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tai jos se on tarpeen menettelyn asianmukaisuuden turvaamiseksi kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen muiden määräaikojen tai velvoitteiden noudattamiseksi. Jotta toimintatavat unionissa eivät olisi epäyhdenmukaisia, jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi pyrittävä helpottamaan kaikkien tarvittavien lupien myöntämiselle tai epäämiselle asetetun neljän kuukauden määräajan noudattamista sekä määritettävä yhdessä parhaat käytänteet, joilla entisestään virtaviivaistetaan lupamenettelyjä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi hyväksyntä ilman eri toimenpiteitä sekä lupamenettelyjen yksinkertaistaminen.

(11)

Jotkin jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tietynlaisten verkkojen käyttöönottoa varten yksinkertaistettuja lupamenettelyjä, joilla voidaan vähentää merkittävästi sekä operaattoreiden että kansallisten hallintoelinten hallinnollisia rasitteita. Jäsenvaltioiden olisi harkittava yksinkertaistettujen lupamenettelyjen tai muidenkin kuin eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön 57 artiklan mukaisten lupavapautusten käyttöä sekä sen määrittelyä, minkä tyyppiselle verkon käyttöönotolle niistä voisi olla hyötyä (esimerkiksi kun on kyse tilapäisestä käyttöönotosta, joka on tarpeen sähköisten viestintäpalvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi, tai olemassa olevien verkkojen yksinkertaisten päivitysten tapauksessa, mukaan lukien nykyisten mobiilitukiasemien päivitys 5G:hen).

(12)

Hallinnollisten rasitteiden vähentämiseksi ja lupamenettelyjen yksinkertaistamiseksi olisi helpotettava sähköisten menettelyjen käyttöä ja vahvistettava keskitetyn tietopisteen asemaa. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi pohdittava, miten keskitetystä tietopisteestä voisi tulla todellinen keskitetty asiointipiste sähköisten lupahakemusten jättämiseksi kaikilla hallinnon tasoilla.

(13)

Jatkossa yhtenäistetty lähestymistapa lupien myöntämiseen keskitetyn tietopisteen vastuulla toisi merkittävää lisäarvoa. Tämä voitaisiin toteuttaa täysin koordinoidulla menettelyllä tapauksissa, joissa menettelyyn osallistuu useampi kuin yksi toimivaltainen viranomainen. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi harkittava mahdollisuutta antaa keskitetylle tietopisteelle aktiivinen rooli eri toimivaltaisten viranomaisten lupamenettelyjen koordinoinnissa ja seurannassa sekä asianmukaisen tietojenvaihdon varmistamisessa.

(14)

Ei-toivottujen viivästysten välttämiseksi lupamenettelyt sekä menettelyt, jotka koskevat eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön 43 artiklan mukaisia asennusoikeuksia, myös liikenneväylien (esimerkiksi tiet ja rautatiet) varrella, olisi toteutettava rinnakkain. Jäsenvaltioiden olisi harkittava mahdollisuutta myöntää asennusoikeuksia mahdollisimman nopeasti ja joka tapauksessa lupien myöntämiselle asetetun 4 kuukauden määräajan kuluessa, jolloin tämä menettely olisi linjassa laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevan direktiivin 7 artiklan 3 kohdan säännösten kanssa.

(15)

Sähköisten viestintäverkkojen käyttöönottoa koskevien lupien kasvava määrä ja niiden pääasiassa paikallinen luonne huomioon ottaen rakennusteknisten töiden lupamaksut voivat vaihdella huomattavasti jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä. Ne voivat myös muodostaa merkittävän osan käyttöönoton kustannuksista erityisesti maaseudulla ja syrjäisimmillä alueilla, joilla käyttöönoton kustannukset käyttäjää kohden ovat korkeimmat. Sen vuoksi olisi erittäin hyödyllistä, jos jäsenvaltiot vaihtaisivat tietoja ja sopisivat keinoista, joilla lupien myöntämisestä aiheutuvat kustannukset voitaisiin pitää tasolla, joka ei heikentäisi investointihalukkuutta, ottaen huomioon, että monesti lupia tarvitaan useampia.

(16)

Kattavan, tarkan ja ajantasaisen tiedon saatavuus on ennakkoedellytys sille, että voidaan varmistaa olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin tehokas käyttö ja rakennusteknisten töiden asianmukainen koordinointi. Keskitetyn tietopisteen rooli on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeä. Olemassa olevaan infrastruktuuriin ja suunniteltuihin rakennusteknisiin töihin liittyvän avoimuuden parantaminen on keskeinen ensi vaiheen toimi, jotta voidaan mahdollistaa pääsy olemassa olevaan infrastruktuuriin ja tehostaa rakennusteknisten töiden koordinointia, mikä puolestaan tuottaa lisähyötyä ympäristölle ja yksilöille. Jäsenvaltioita olisi sen vuoksi kannustettava harkitsemaan mahdollisuutta syöttää keskitettyyn tietopisteeseen kaikki tietyltä alueelta eri lähteistä saatavilla olevat tiedot fyysisestä infrastruktuurista sekä avustamaan georeferoidun tiedon tarjoamisessa.

(17)

Jäsenvaltioita olisi kannustettava tutkimaan keinoja parantaa olemassa olevaan fyysiseen infrastruktuuriin liittyvää avoimuutta lisäämällä keskitetyn tietopisteen kautta saatavilla olevien tietojen määrää ja parantamalla niiden laatua. Tällä tarkoitetaan myös tietoja, joita operaattorit antavat pyynnöstä toisilleen laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevan direktiivin 4 artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti, tai jotka koskevat julkisen sektorin elinten hallinnassa olevaa fyysistä infrastruktuuria.

(18)

Olemassa olevan fyysisen infrastruktuurin käyttöoikeutta koskevien, laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämisestä annetun direktiivin vaatimusten lisäksi erittäin suuren kapasiteetin verkkojen käyttöönottoa voidaan helpottaa edelleen antamalla operaattoreille mahdollisuus käyttää julkisen sektorin elinten hallinnassa olevaa asiaankuuluvaa fyysistä infrastruktuuria samoin edellytyksin kuin kyseisen direktiivin 3 artiklassa säädetään. Tällaiseen fyysiseen infrastruktuuriin kuuluvat rakennukset, erityisesti katot, ja katukalusteet, kuten valaisinpylväät, katukyltit, liikennevalot, mainostaulut, linja-auto- ja raitiovaunupysäkit ja metroasemat.

(19)

Laajakaistayhteyksien kustannusten vähentämistä koskevassa direktiivissä säädetään riitojenratkaisumenettelyistä, joihin turvaudutaan, jos infrastruktuurien käyttöoikeuksiin liittyvät neuvottelut epäonnistuvat. Jäsenvaltioiden olisi tehostettava pyrkimyksiään määrittää yhdessä parhaat käytännöt tehokkaita ja vaikuttavia riitojenratkaisumekanismeja ja riidanratkaisuelinten moitteetonta toimintaa varten kaikkialla unionissa. Avoimuuden vuoksi näihin käytäntöihin olisi sisällyttävä riidanratkaisuelinten päätösten julkaiseminen hyvissä ajoin.

(20)

Sähköisen viestinnän alan ympäristöjalanjälki kasvaa, ja on olennaisen tärkeää tarkastella kaikkia mahdollisia keinoja tämän suuntauksen torjumiseksi. Kannustimet sellaisten verkkojen käyttöönottoon, joiden hiilijalanjälki on pienempi, voivat edistää alan kestävyyttä sekä ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista. Jäsenvaltioita kehotetaan yksilöimään ja edistämään tällaisia kannustimia tiiviissä yhteistyössä komission kanssa. Niihin voisi kuulua nopeutettuja lupamenettelyjä tai alennettuja lupa- ja käyttöoikeusmaksuja tietyt ympäristökriteerit täyttäville verkoille.

(21)

Jotta taajuuksien käyttöä ja langattomien viestintäverkkojen asentamista koskevia lupamenettelyjä ei viivytettäisi kohtuuttomasti, jäsenvaltioiden olisi vaihdettava parhaita käytäntöjä siitä, miten ympäristöarvioinnin tulokset otetaan huomioon silloin, kun sitä vaaditaan, ja erityisesti silloin, kun viranomaiset valmistelevat puitteita tulevien hankkeiden lupa- tai hyväksymispäätöksille, noudattaen kaikilta osin unionin lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/42/EY (6) (strategista ympäristöarviointia koskeva direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/92/EU (7) (ympäristövaikutusten arviointia koskeva direktiivi) ja neuvoston direktiiviä 92/43/ETY (8) (luontodirektiivi). Ympäristöarviointi olisi tehtävä siinä vaiheessa, kun ympäristövaikutukset voidaan määrittää ja arvioida.

(22)

Eurooppalaisessa sähköisen viestinnän säännöstössä asetetaan yhteinen määräaika, jonka mukaan jäsenvaltioiden on vuoden 2020 loppuun mennessä sallittava 3,4–3,8 GHz:n taajuusalueen käyttö sekä vähintään 1 GHz:n käyttö pioneeritaajuuskaistalla 24,25 –27,5 GHz 5G:ssä. Lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2017/899 (9) asetetaan jäsenvaltioille yhteinen määräaika, jonka mukaan niiden on 30 päivään kesäkuuta 2020 mennessä sallittava 700 MHz:n pioneeritaajuusalueen käyttö 5G:ssä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että taajuuksien hallinnoinnilla edistetään korkealaatuisia yhteyksiä yrityksille ja yhteiskunnalle, kun asiaan liittyy rajatylittäviä ulottuvuuksia, sekä teollisuuden digitalisointia, mikä hyödyttää taloutta ja koko yhteiskuntaa, myös saavutettavuuden, yhdenvertaisten mahdollisuuksien ja osallisuuden kannalta. Tämän tavoitteen saavuttamista voitaisiin helpottaa oikea-aikaisella näkemysten ja parhaiden käytäntöjen vaihdolla ennen eurooppalaisella sähköisen viestinnän säännöstön mukaisesti perustettua vertaisarviointiprosessia ja sen yhteydessä.

(23)

Jotta voidaan varmistaa 5G-verkkojen oikea-aikainen käyttöönotto ja innovatiivisten palvelujen käyttöönotto vuodesta 2020 alkaen 5G-toimintasuunnitelman (10) mukaisesti ja ottaen huomioon 5G-verkkojen kyberturvallisuutta koskevan komission suosituksen (11) mukainen välineistö, jäsenvaltioiden olisi vältettävä tai minimoitava covid-19-kriisistä johtuvat viivästykset 5G-pioneeritaajuusalueiden käytön sallimisessa.

(24)

Koska turvallinen ja häiriönsietokykyinen 5G-infrastruktuuri on tärkeä elpymisen ja talouskasvun kannalta, taajuusvaltuutusmenettelyillä olisi tarvittaessa tuettava infrastruktuuri-investointeja keventämällä radiotaajuuksien käyttäjien, erityisesti operaattoreiden, taloudellisia rasitteita valtiontukisääntöjä noudattaen. Tämä on entistäkin tärkeämpää covid-19-kriisin olosuhteissa. Tätä varten jäsenvaltioita olisi kannustettava määrittelemään taajuuksien valtuutussäännöt, joiden tavoitteena on soveltaa investointeja edistävää taajuuksien hinnoittelumenetelmää. Tällaiset käytännöt voivat tarvittaessa sisältää kannustimia korkealaatuisen langattoman kattavuuden tarjoamiseksi, jotta voidaan varmistaa laajalti saatavilla olevat palvelut, myös yli valtioiden rajojen.

(25)

Jotta voidaan välttää taajuuksien niukka saatavuus ja siitä seuraava hintojen nousu taajuushuutokaupoissa, parhaisiin käytäntöihin voidaan sisällyttää toimenpiteitä, joilla huolehditaan siitä, että 5G-pioneeritaajuusalueiden taajuuksia ei varata yleisen turvallisuuden ja puolustuksen tarpeisiin, siinä määrin kuin se on mahdollista, tai toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että EU:n laajuudelta yhdenmukaistettuja sähköisten viestintäpalvelujen radiotaajuuksia varataan yksityisille radiotaajuuksien käyttäjille – sekä taajuuksien määrän että tietyn taajuusalueen valinnan osalta – vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

(26)

5G-verkot edellyttävät aikaisempiin teknologiasukupolviin verrattuna huomattavasti tiheämpien solukkoverkkojen rakentamista korkeammilla taajuusalueilla. Passiivisen ja aktiivisen infrastruktuurin yhteiskäyttö ja langattoman infrastruktuurin yhteinen käyttöönotto voivat alentaa tällaisen käyttöönoton kustannuksia (lisäkustannukset mukaan luettuina) – erityisesti käytettäessä 3,4–3,8 GHz:n ja 24,25–27,5 GHz:n taajuusalueita – ja siten nopeuttaa käyttöönottoa, tukea verkon kattavuuden lisäämistä ja mahdollistaa radiotaajuuksien tehokkaamman ja vaikuttavamman käytön kuluttajien hyödyksi. Toimivaltaisten viranomaisten olisi sen vuoksi suhtauduttava siihen myönteisesti erityisesti aloilla, joilla taloudellinen tuotto on vähäinen.

(27)

Tiheiden langattomien 5G-verkkojen käyttöönotto hyötyisi myös joustavista valtuutusjärjestelmistä, jotka kannustaisivat investoimaan langattomiin verkkoihin ja varmistaisivat taajuuksien tehokkaan käytön. Yli 24 GHz:n suurtaajuusalueet (”mmW-taajuusalueet”), kuten 24,25–27,5 GHz:n taajuusalue, tarjoavat suuren määrän radiotaajuuksia, joiden etenemisominaisuudet ovat maantieteellisesti rajalliset. Vaikka jäsenvaltioiden olisi yleensä käytettävä kilpailuun perustuvia valintamenettelyjä, kuten huutokauppoja, myöntääkseen käyttöoikeuksia taajuusalueilla, jotka kärsivät niukkuudesta, tällaiset menettelyt voivat tietyissä tapauksissa rajoittaa mahdollisuuksia investoida tiheisiin langattomiin 5G-verkkoihin sekä haitata taajuuksien käytön joustavuutta ja tehokkuutta. Parhaana käytäntönä voisi harkita yhdenmukaistettujen mmW-taajuuskaistojen yksittäistä valtuutusta, jossa käytetään avointa, puolueetonta, oikeasuhteista ja syrjimätöntä nopeutettua hallinnollista menettelyä, joka perustuu läpinäkyviin kriteereihin ja menettelyihin.

(28)

Jotta voidaan välttää se, että myönnettäessä radiotaajuuksien käyttöoikeuksia rajatylittävien langattomien palvelujen tarjoamiseksi päädytään toisistaan poikkeaviin ratkaisuihin, jäsenvaltioiden olisi koordinoitava radiotaajuuksien osoittamista paremmin, jotta voidaan edistää langattomia yhteyksiä, jotka tukevat unionin teollista muutosta ja digitaalista suvereniteettia 5G-infrastruktuurin joustavien monipalveluvalmiuksien pohjalta. Koordinoitu taajuuksien osoittaminen on erityisen tärkeää, jotta voidaan täyttää yhteysvaatimukset uusissa käyttötarkoituksissa, jotka edistävät toimintojen digitalisointia teollisuustuotannossa sekä liikenteessä ja liikkuvuudessa maanteillä ja rautateillä. Nämä edellytykset liittyvät erityisesti palvelun laatuun, joka ilmaistaan kapasiteettina, välityskykynä, viiveenä, luotettavuutena sekä verkon varmuutena ja häiriönsietokykykynä.

(29)

Tätä varten jäsenvaltioiden olisi, tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän tuella, edistettävä parhaiden käytäntöjen kehittämistä ja sovittava tällaisista käytännöistä merkittäville innovatiivisille esimerkkikohteille teollisuudenaloilla, joihin liittyy rajat ylittävä ulottuvuus, kuten maantie- tai rautatieliikenteessä (mukaan lukien vuorovaikutteisen, verkkoyhteyksillä varustetun ja automatisoidun liikkuvuuden rajatylittävät käytävät) ja älykkäissä tehtaissa. Tällaisissa käytännöissä olisi hyödynnettävä tuloksia, joita on saatu EU:n rahoittamista pilotti- ja kokeiluhankkeista vertikaalisilla aloilla, 5G-teknologiaan perustuvat valtionrajat ylittävät väylät mukaan lukien. Niissä olisi määriteltävä asiaankuuluvat yhteiset taajuusalueet, valtuutusjärjestelmät ja ehdot, joilla operaattorit voivat tarjota erityisiä (alakohtaisia) langattomia palveluja. Yhteisiä valtuutusjärjestelmiä voitaisiin soveltaa operaattoreiden ja teollisuuden sidosryhmien yksittäisiin valtuutuksiin, mukaan lukien taajuuksien yhteiskäyttö. Yhteiset valtuutusehdot voisivat koskea käyttöönottoa, palvelun laatua, taajuuksien yhteiskäyttöä, langattomien järjestelmien rinnakkaiseloa, taajuuksien hamstrausta, kyberturvallisuutta ja matkaviestinoperaattoreiden ja teollisuuden sidosryhmien välisiä neuvoteltuja sopimuksia sekä toimenpiteitä, joilla suojellaan lentoliikenteen kannalta olennaista viestintää. Tältä osin radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevän ryhmän olisi avustettava komissiota sen määrittämisessä, onko tarpeen antaa Euroopan radio-, tele- ja postihallintojen yhteistyökonferenssille (CEPT) toimeksianto taajuuksien käyttöä koskevien yhdenmukaisten teknisten ehtojen kehittämiseksi.

(30)

Jäsenvaltioiden olisi koordinoitava taajuuksien valtuutusprosessia ja erityisesti hyödynnettävä yhteistä valtuutusprosessia eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön 37 artiklan mukaisesti, kun ne panevat täytäntöön jäsenvaltioiden yhteistyössä komission kanssa kehittämiä parhaita käytäntöjä. Tällaiseen prosessiin voi sisältyä yhteisen erityisen taajuusalueen osoittaminen yhteisillä valtuutusehdoilla.

(31)

Välineistön täytäntöönpano hyötyisi selkeästä prosessista, riittävästä seurannasta sekä avoimuuden ja vuoropuhelun lisäämisestä kansallisella ja unionin tasolla.

(32)

Jäsenvaltioiden olisi työskenneltävä yhdessä ja tiiviissä yhteistyössä komission kanssa välineistön kehittämiseksi. Tarvittaessa työhön olisi otettava läheisesti mukaan radiotaajuuspolitiikkaa käsittelevä ryhmä, Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin ja kansalliset sääntelyviranomaiset, laajakaistaa käsittelevien virastojen verkosto, riitojenratkaisuelimet ja keskitetyn tietopisteen tehtävistä vastaavat toimivaltaiset viranomaiset.

(33)

Tämä suositus ei rajoita kilpailulainsäädännön ja valtiontukisääntöjen soveltamista,

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

Jäsenvaltioiden olisi erityisesti ilmoitettava kaikista asiaankuuluvista toimenpiteistä, joiden tavoitteena on

21.

22.

23.

24.