1.   Kaikki tulot ja menot on otettava johonkin budjettikohtaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa.

2.   Menoa ei saa sitoa eikä hyväksyä maksettavaksi, jos julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviossa vahvistetut määrärahat eivät riitä sen kattamiseen.

3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon saadaan ottaa määrärahoja vain tarpeelliseksi katsottuja menoja varten.

4.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle ei makseta sen talousarviosta suoritettujen ennakkomaksujen korkotuottoja.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon otetaan määrärahat 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 31 päivänä joulukuuta päättyvän varainhoitovuoden ajaksi.

2.   Maksusitoumusmäärärahat kattavat varainhoitovuoden aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kustannukset kokonaisuudessaan.

3.   Maksumäärärahat kattavat varainhoitovuoden tai edellisten varainhoitovuosien aikana tehtyjen oikeudellisten sitoumusten toteuttamiseen tarvittavat maksut.

4.   Hallintomäärärahoista katettavat menot eivät saa ylittää vuodelle odotettuja 3 artiklan a kohdan i alakohdassa tarkoitettuja tuloja.

5.   Kun otetaan huomioon julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarpeet, käyttämättömät määrärahat voidaan sisällyttää seuraavia kolmea varainhoitovuotta varten laadittaviin tuloja ja menoja koskeviin arvioihin. Nämä määrärahat on käytettävä ensin.

6.   Edellä oleva 1–5 kohta ei saa estää sitä, että useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset jaetaan usealle vuodelle vuotuisiin eriin silloin, kun perustamissäädöksessä niin säädetään, tai silloin, kun ne liittyvät hallintomenoihin.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon otetut määrärahat voidaan sitoa kyseisen elimen talousarvion lopullisen hyväksymisen jälkeen 1 päivästä tammikuuta alkaen.

2.   Juoksevista hallintomenoista voidaan kunkin varainhoitovuoden lokakuun 15 päivästä alkaen tehdä seuraavan varainhoitovuoden määrärahoja koskevia ennakkositoumuksia edellyttäen, että tällaiset menot on otettu edelliseen asianmukaisesti hyväksyttyyn, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon ja että ne ovat enintään neljäsosa johtokunnan kuluvaksi varainhoitovuodeksi hyväksymistä vastaavista kokonaismäärärahoista.

1.   Tulojen ja maksumäärärahojen on oltava tasapainossa.

2.   Maksusitoumusmäärärahat eivät saa ylittää unionin vuotuisen rahoitusosuuden, joka on vahvistettu varojen vuotuista siirtoa koskevassa komission kanssa tehdyssä sopimuksessa, sekä muiden jäsenten kuin unionin vuotuisten rahoitusosuuksien, muiden 3 artiklassa tarkoitettujen tulojen ja 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen käyttämättömien määrärahojen yhteismäärää.

3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin ei saa ottaa lainaa talousarvionsa puitteissa.

4.   Jos talousarvion toteuttamisen tulos on positiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona.

Jos talousarvion toteuttamisen tulos on negatiivinen, se otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon maksumäärärahana.

1.   Tulojen kokonaismäärän on katettava maksumäärärahojen kokonaismäärä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista. Tulot ja menot otetaan talousarvioon kokonaisuudessaan vähentämättä niitä toisistaan, jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä olevista erityissäännöksistä muuta johdu tapauksissa, joissa maksupyynnöistä voidaan tehdä tiettyjä vähennyksiä ja ne voidaan hyväksyä maksatukseen nettomääräisinä.

2.   Määrättyyn käyttötarkoitukseen osoitetut tulot, kuten tulot rahastoista, avustukset, lahjat ja testamenttilahjoitukset, käytetään tiettyjen menoerien rahoittamiseen.

3.   Johtaja voi ottaa vastaan erilaisia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksi tarkoitettuja lahjoituksia, kuten rahastoista saatavia tuloja, avustuksia, lahjoja ja testamenttilahjoituksia.

Sellaisten lahjoitusten vastaanottamiseen, joista voi aiheutua merkittäviä kuluja, on pyydettävä etukäteen johtokunnan lupa, ja johtokunnan on tehtävä päätös kahden kuukauden kuluessa siitä, kun pyyntö esitettiin sille. Jos johtokunta ei tee päätöstä tässä määräajassa, lahjoitus katsotaan hyväksytyksi.

Johtokunta vahvistaa päätöksellään määrän, jonka ylittävät kulut katsotaan merkittäviksi.

1.   Määrärahat osoitetaan käyttötarkoitukseensa ja eritellään ainakin osastoittain ja luvuittain.

2.   Johtaja voi siirtää määrärahoja

3.   Edellä 2 kohdassa tarkoitettujen enimmäismäärien lisäksi johtaja voi ehdottaa johtokunnalle määrärahojen siirtämistä osastosta toiseen. Johtokunnalla on kolme viikkoa aikaa vastustaa tällaisia siirtoa. Jos tämä määräaika ylittyy, ehdotettu siirto katsotaan hyväksytyiksi.

4.   Johtaja ilmoittaa johtokunnalle mahdollisimman nopeasti kaikista 2 kohdan mukaisesti tehdyistä siirroista.

1.   Määrärahat käytetään moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti eli niiden käytössä noudatetaan seuraavia periaatteita:

2.   Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti määrärahojen käytössä on keskityttävä tuloksellisuuteen, ja tätä varten

3.   Tarvittaessa määritellään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut täsmälliset mitattavissa ja toteutettavissa olevat, asiaan kuuluvat ja ajallisesti määrätyt tavoitteet kaikille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion kattamille aloille sekä merkitykselliset, hyväksytyt, uskottavat, selkeät ja kestävät indikaattorit. Johtaja toimittaa vuosittain indikaattoreita koskevat tiedot johtokunnalle viimeistään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioesityksen liiteasiakirjojen toimittamisen yhteydessä.

4.   Mikäli perustamissäädöksessä ei edellytetä, että komissio tekee arvioinnit, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on laadittava päätöksenteon parantamiseksi arvioinnit, myös jälkiarvioinnit, joiden on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin ja menoihin. Arviointien tulokset toimitetaan johtokunnalle.

5.   Jälkiarvioinneissa arvioidaan toimen tuloksellisuutta, kuten sen vaikuttavuutta, tehokkuutta, johdonmukaisuutta, merkityksellisyyttä ja EU:n tason lisäarvoa. Jälkiarviointien on perustuttava seurantajärjestelyjen ja kyseiselle toimelle vahvistettujen indikaattorien tuottamiin tietoihin. Arviointeja on tehtävä vähintään kerran jokaisen monivuotisen rahoituskehyksen aikana ja mahdollisuuksien mukaan riittävän ajoissa, jotta niistä saatavat havainnot voidaan ottaa huomioon ennakkoarvioinneissa tai vaikutustenarvioinneissa, joilla tuetaan muiden asiaan liittyvien ohjelmien ja toimien valmistelua.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisessa noudatetaan moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti vaikuttavaa ja tehokasta sisäistä valvontaa.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamisen yhteydessä hallinnon kaikilla tasoilla sovelletaan sisäistä valvontaa, jonka avulla on tarkoitus saada riittävä varmuus siitä, että seuraavat tavoitteet saavutetaan:

3.   Vaikuttavan ja tehokkaan sisäisen valvonnan on perustuttava parhaisiin kansainvälisiin käytäntöihin ja komission omia yksiköitään varten laatimaan sisäisen valvonnan kehykseen, ja siihen on kuuluttava erityisesti asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 36 artiklan 3 ja 4 kohdassa säädetyt seikat.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion laatimisessa ja toteuttamisessa ja sen tilinpäätöksen esittämisessä noudatetaan avoimuusperiaatetta.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hyväksytty talousarvio, myös henkilöstötaulukko ja lisätalousarviot sekä 17 artiklan 1 kohdassa säädetyt mukautukset, julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivustolla neljän viikon kuluessa hyväksymisestä, ja ne on toimitettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on julkaistava verkkosivustollaan viimeistään sitä varainhoitovuotta seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jona varoista tehtiin oikeudellinen sitoumus, tiedot julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviosta peräisin olevien varojen saajista, mukaan lukien asiantuntijat, joiden kanssa on tehty tämän asetuksen 44 artiklan nojalla sopimus, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 38 artiklan mukaisesti vakiomuotoisina, jollei kyseisen elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä ole vahvistettu jotain erityistä menettelyä.

Julkaistujen tietojen on oltava helposti saatavilla, läpinäkyviä ja kattavia. Nämä tiedot on asetettava saataville noudattaen asianmukaisesti luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725 (10) mukaista henkilötietojen suojaa.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on toimitettava komissiolle ja muille jäsenille viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä tammikuuta, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvio toteutetaan, arvio tuloistaan ja menoistaan, arviota koskevat yleiset perustelut sekä 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vuotuisen työohjelman luonnos. Johtokunta hyväksyy arvion julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksessä vahvistetun menettelyn mukaisesti.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tuloja ja menoja koskevaan arvioon on sisällyttävä

1.   Johtokunta hyväksyy julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen perustamissäädöksen mukaisesti kyseisen elimen talousarvion ja henkilöstötaulukon, jossa vahvistetaan vakinaisten virkojen ja väliaikaisten toimien määrä tehtäväryhmittäin ja palkkaluokittain ja jota täydennetään sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden määrällä kokoaikavastaavina työntekijöinä ilmoitettuna. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä voidaan vahvistaa yksityiskohtaisia säännöksiä. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion, myös henkilöstötaulukon, muutokset on esitettävä lisätalousarviossa, joka hyväksytään samaa menettelyä noudattaen kuin alkuperäinen talousarvio. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarviota, myös lisätalousarvioita, on mukautettava unionin talousarviossa vahvistetun unionin rahoitusosuuden huomioon ottamiseksi. Tiettyä vuotta koskeva vuotuinen talousarvio hyväksytään edeltävän vuoden loppuun mennessä.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon on sisällyttävä tulo- ja menotaulukko.

3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion

4.   Henkilöstötaulukossa on esitettävä varainhoitovuodeksi hyväksyttyjen virkojen/toimien määrän rinnalla vastaava luku edelliseltä varainhoitovuodelta sekä tosiasiallisesti täytettyjen virkojen/toimien määrä. Samat tiedot on esitettävä väliaikaisten toimihenkilöiden, sopimussuhteisten toimihenkilöiden ja kansallisten asiantuntijoiden osalta.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjä hoitavat eri tehtäviä, joita ei voi yhdistää keskenään.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin antaa kullekin taloushallinnon toimijalle hänen tehtäviensä hoidossa tarvittavat resurssit sekä toimenkuvauksen, jossa esitetään yksityiskohtaisesti hänen tehtävänsä, oikeutensa ja velvollisuutensa.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä vastaa johtaja. Johtaja toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion tulot ja menot omalla vastuullaan ja hyväksyttyjen määrärahojen rajoissa kyseisen elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen ja moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti muun muassa varmistamalla tuloksellisuudesta raportoinnin. Johtajan vastuulla tehtävänä on varmistaa toiminnan laillisuus ja sääntöjenmukaisuus ja unionin varojen saajien yhdenvertainen kohtelu.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on osallistuttava Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) petostentorjuntatoimiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulojen ja menojen hyväksyjällä olevaa petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisyyn ja havaitsemiseen liittyvää vastuuta.

2.   Johtaja voi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevissa säännöissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti siirtää talousarvion toteuttamisvaltuuksia sellaiselle julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstölle, joka on neuvoston asetuksessa (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68 (11) säädettyjen Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, alainen, jos henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtaja toteuttaa talousarvion alaisuudessaan olevissa yksiköissä.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat määrärahojensa toteuttamisen helpottamiseksi tehdä asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 59 artiklassa tarkoitettuja yksikön tason sopimuksia.

3.   Jos se on välttämätöntä, ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yhteisöille voidaan siirtää sopimuksella teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä arviointiin liittyvän harkintavallan käyttöä.

4.   Johtaja laatii tehtäviensä hoitamiseen soveltuvan organisaatiorakenteen sekä siihen soveltuvat sisäiset valvontajärjestelmät noudattaen johtokunnan vahvistamia vähimmäissääntöjä tai -periaatteita, jotka perustuvat komission omia yksiköitään varten laatimaan sisäisen valvonnan kehykseen, ottaen samalla asianmukaisesti huomioon toimintaympäristöön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit. Rakenteen ja järjestelmien luomisessa hyödynnetään riskinarviointia, jossa otetaan huomioon niiden kustannustehokkuus ja tuloksellisuus.

Johtaja voi perustaa yksiköihinsä asiantuntija- ja neuvontatehtävän, jonka tarkoituksena on tukea johtajaa tämän tehtäviin liittyvien riskien hallinnassa.

5.   Johtaja luo paperiasiakirjoihin perustuvia tai sähköisiä järjestelmiä talousarvion toteuttamiseen liittyvien alkuperäisten asiakirjojen säilyttämistä varten. Tällaiset asiakirjatodisteet säilytetään vähintään viisi vuotta sen päätöksen päivämäärästä lähtien, jossa Euroopan parlamentti on myöntänyt vastuuvapauden sen varainhoitovuoden osalta, johon ne liittyvät. Asiakirjatodisteissa olevat henkilötiedot on mahdollisuuksien mukaan poistettava, kun kyseisiä tietoja ei tarvita valvonnassa tai tarkastuksissa. Tietojen säilyttämiseen sovelletaan asetuksen (EU) 2018/1725 88 artiklaa.

1.   Virheiden ja sääntöjenvastaisuuksien estämiseksi ennen tapahtumien hyväksymistä ja tavoitteiden saavuttamatta jäämisen riskien vähentämiseksi kaikille tapahtumille on tehtävä ainakin ennakkotarkastus, joka koskee tapahtuman toiminnallisia ja taloudellisia näkökohtia ja joka perustuu riskit huomioon ottavaan monivuotiseen valvontastrategiaan.

Ennakkotarkastusten toteutustiheydestä ja perusteellisuudesta päättää toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä oman riskinarviointinsa pohjalta aikaisempien valvontatoimenpiteiden tulosten sekä riskien ja kustannustehokkuuden perusteella. Tapahtumien vahvistamisesta vastuussa oleva tulojen ja menojen hyväksyjä pyytää epäselvissä tapauksissa ennakkotarkastuksen yhteydessä lisätietoja tai tekee tarkastuksen paikalla saadakseen kohtuullisen varmuuden.

Tarkastuksen tekevä henkilöstön jäsen ei saa olla tapahtuman luonut henkilöstön jäsen. Tarkastuksen tekevä henkilöstön jäsen ei myöskään saa olla tapahtuman luoneen henkilöstön jäsenen alainen.

2.   Ennakkotarkastukset kattavat tapahtuman luomisen ja sen tarkastamisen.

Tapahtuman luominen ja tarkastaminen on pidettävä erillään.

3.   Tapahtuman luominen käsittää kaikki toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän toteuttamat toimet, joilla valmistellaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion toteuttamistoimien hyväksymistä.

4.   Ennakkotarkastuksissa tarkastetaan vaadittujen asiakirjatodisteiden ja muiden käytettävissä olevien tietojen yhdenmukaisuus.

Ennakkotarkastusten tavoitteena on varmistaa, että

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi tarkastuksissa katsoa, että joukko samankaltaisia yksittäisiä maksutapahtumia, jotka koskevat henkilöstön palkkoihin tai eläkkeisiin taikka virkamatka- tai sairauskulukorvauksiin liittyviä toistuvia menoja, muodostaa yhden tapahtuman.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä voi toteuttaa jälkikäteisvalvontaa havaitakseen jo hyväksyttyihin tapahtumiin liittyvät virheet ja sääntöjenvastaisuudet ja korjatakseen ne. Tällainen valvonta voidaan toteuttaa riskianalyysiin perustuvan otannan avulla, ja siinä on otettava huomioon aikaisemman valvonnan tulokset sekä kustannustehokkuus ja tuloksellisuus.

Jälkitarkastukset voidaan toteuttaa asiakirjojen pohjalta ja tarvittaessa paikalla.

2.   Ennakko- ja jälkitarkastuksia ei saa suorittaa sama henkilöstö. Jälkitarkastuksista vastaavat henkilöstön jäsenet eivät saa olla ennakkotarkastuksista vastaavien henkilöstön jäsenten alaisia.

Toimivaltaisilla tulojen ja menojen hyväksyjillä ja talousarvion toteuttamisesta vastaavalla henkilöstöllä on oltava tehtävien edellyttämä ammatillinen pätevyys.

1.   Tulojen ja menojen hyväksyjä laatii vuosittain johtokunnalle tehtäviensä hoitamista koskevan konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen vuodelta n – 1; kertomuksessa esitetään

2.   Konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa on esitettävä tiedot toimien tuloksista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja tuloksellisuuteen, kyseisiin toimiin liittyvistä riskeistä, saataville asetettujen resurssien käytöstä sekä sisäisen valvonnan järjestelmien vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta, mukaan lukien yleisarvio tarkastusten kustannuksista ja hyödyistä.

Konsolidoitu vuotuinen toimintakertomus toimitetaan johtokunnan arvioitavaksi.

3.   Johtokunta toimittaa konsolidoidun vuotuisen toimintakertomuksen sekä sitä koskevan arvionsa tilintarkastustuomioistuimelle, komissiolle, Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain viimeistään 1 päivänä heinäkuuta.

4.   Perustamissäädöksessä voidaan asettaa muita raportointivelvollisuuksia asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa erityisesti, jos tämä on tarpeen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimialan luonteen vuoksi.

5.   Sen jälkeen kun johtokunta on arvioinut vuotuisen toimintakertomuksen, se julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivustolla.

1.   Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilöstön jäsen katsoo, että päätös, jonka täytäntöönpanon hänen esimiehensä antaa hänen tehtäväkseen tai jonka hänen esimiehensä antaa hänen hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita asianomaisen henkilöstön jäsenen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta johtajalle, jonka on vastattava kirjallisesti, jos myös tiedot on ilmoitettu kirjallisesti. Jos johtaja ei puutu asiaan siihen liittyvien seikkojen kannalta kohtuullisessa ajassa tai joka tapauksessa kuukauden kuluessa tai jos hän vahvistaa alkuperäisen päätöksen tai toimeksiannon ja henkilöstön jäsen katsoo, että vahvistus ei ole asianmukainen vastaus hänen esittämäänsä ongelmaan, henkilöstön jäsenen on ilmoitettava kirjallisesti asiasta asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 143 artiklassa tarkoitetulle tutkintaelimelle ja johtokunnalle.

2.   Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa unionin, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja, henkilöstön jäsenen tai muuhun henkilöstöön kuuluvan työntekijän, mukaan lukien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaan elimeen määräaikaisesti otetut kansalliset asiantuntijat, on ilmoitettava asiasta esimiehelleen, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtajalle tai johtokunnalle tai, siltä osin kuin on kyse unionin tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen eduista, OLAFille tai suoraan Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO). Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloushallinnon tarkastuksia suorittavien ulkopuolisten tarkastajien kanssa tehdyissä sopimuksissa on määrättävä ulkopuolisen tarkastajan velvoitteesta ilmoittaa epäillystä laittomasta toiminnasta, petoksesta tai lahjonnasta, joka saattaa vahingoittaa unionin, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja, johtajalle tai, jos johtaja on osallisena edellä tarkoitetussa toiminnassa, johtokunnalle.

1.   Johtokunta nimeää tilinpitäjän, joka on henkilöstösääntöjen alainen, mikäli niitä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön, ja joka on tehtäviensä hoidossa täysin riippumaton. Tilinpitäjällä on julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvassa elimessä seuraavat tehtävät:

Ensimmäisen alakohdan d alakohdassa tarkoitettujen tehtävien osalta tilinpitäjä valtuutetaan tarkistamaan milloin tahansa, että hyväksymisperusteita noudatetaan.

2.   Vähintään kaksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä voi nimetä saman tilinpitäjän.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvat elimet voivat lisäksi sopia komission kanssa, että komission tilinpitäjä toimii myös niiden tilinpitäjänä.

Ne voivat myös antaa komission tilinpitäjälle osan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjän tehtävistä, kun otetaan huomioon kustannushyötynäkökohdat.

Tässä kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa ne toteuttavat tarvittavat järjestelyt eturistiriitojen välttämiseksi.

3.   Tilinpitäjän on saatava tulojen ja menojen hyväksyjältä kaikki tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea ja riittävä kuva julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta ja talousarvion toteuttamisesta. Tulojen ja menojen hyväksyjän on taattava näiden tietojen luotettavuus.

4.   Ennen kuin johtaja hyväksyy tilinpäätöksen, tilinpitäjä varmentaa allekirjoituksellaan, että hänellä on kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen taloudellisesta asemasta.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi tilinpitäjän on varmistettava, että tilinpäätös on laadittu 47 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti ja että kaikki tulot ja menot on merkitty kirjanpitoon.

Tilinpitäjällä on toimivalta tarkistaa saamansa tiedot sekä suorittaa sellaiset muut tarkistukset, jotka hän katsoo tarpeellisiksi voidakseen varmentaa tilinpäätöksen allekirjoituksellaan.

Tilinpitäjä esittää tarvittaessa varaumia ja tekee selkoa niiden luonteesta ja laajuudesta.

Jollei 5 kohdasta muuta johdu, vain tilinpitäjällä on toimivalta hoitaa käteisvaroja ja muita vastaavia varoja. Tilinpitäjä on vastuussa niiden säilyttämisestä.

5.   Tilinpitäjä voi, jos tämä on välttämätöntä hänen tehtäviensä hoitamiseksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varainhoitoa koskevien sääntöjen mukaisesti, siirtää joitakin tehtäviään sellaisille henkilöstön jäsenille, jotka ovat henkilöstösääntöjen alaisia, mikäli henkilöstösääntöjä sovelletaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen henkilöstöön.

6.   Johtokunta voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjän väliaikaisesti tai lopullisesti virantoimituksesta, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia kurinpitotoimia. Tällaisessa tapauksessa johtokunta nimeää väliaikaisen tilinpitäjän.

1.   Tämän asetuksen 18–27 artiklan säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa aiheutua taloushallinnon toimijalle asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä unionin taloudellisten etujen suojaamista ja unionin virkamiesten tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2.   Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen mukaisesti. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tai sen jäsenten etuja haittaava laiton toiminta, petos tai lahjonta on saatettava sovellettavassa lainsäädännössä nimetyn viranomaisen tai elimen, erityisesti OLAFin käsiteltäväksi.

3.   Jokaista henkilöstön jäsentä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä. Nimittävä viranomainen tekee perustellun päätöksen toteutettuaan ensin sovellettavassa lainsäädännössä säädetyt kurinpitoseuraamuksia koskevat muodollisuudet.

1.   Tässä luvussa tarkoitetut taloushallinnon toimijat ja talousarvion toteuttamiseen ja varainhallintoon, myös niiden valmistelua koskeviin toimiin, tilintarkastukseen tai varainhoidon valvontaan, osallistuvat muut henkilöt, mukaan lukien johtokunnan jäsenet, eivät saa ryhtyä toimiin, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita henkilön omien etujen ja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen etujen välille. Heidän on lisäksi toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen eturistiriitojen syntymisen vastuullaan olevissa tehtävissä ja puututtava tilanteisiin, joita voidaan objektiivisesti tarkasteltuna pitää eturistiriitoina, ottaen huomioon perustamissäädöksessä määritelty julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen erityinen luonne.

Jos eturistiriita on mahdollinen, kyseisen henkilön on annettava asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi. Toimivaltainen viranomainen vahvistaa kirjallisesti, onko kyseessä eturistiriita. Jos kyseessä on eturistiriita, toimivaltainen viranomainen varmistaa, että asianomainen henkilö lopettaa kaikki asiaan liittyvät toimet. Toimivaltainen viranomainen toteuttaa tarvittavat jatkotoimet.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eturistiriita on olemassa, jos 1 kohdassa tarkoitetun taloushallinnon toimijan tai kyseisessä kohdassa tarkoitetun muun henkilön tehtävien puolueeton ja objektiivinen hoitaminen vaarantuu perhe- tai tunnesiteisiin, poliittiseen tai kansalliseen yhteenkuuluvuuteen tai taloudellisiin etuihin liittyvästä tai mistä tahansa muusta, asianomaisen henkilökohtaisiin etuihin suoraan tai välillisesti liittyvästä syystä.

3.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena on johtaja. Jos asianomainen henkilöstön jäsen on johtaja, toimivaltaisena viranomaisena on johtokunta. Jos eturistiriita koskee johtokunnan jäsentä, toimivaltaisena viranomaisena on johtokunta, lukuun ottamatta kyseistä jäsentä.

4.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin vahvistaa eturistiriitojen ehkäisemistä ja hallitsemista koskevat säännöt ja julkistaa vuosittain verkkosivustollaan johtokunnan jäsenten antamat ilmoitukset sidonnaisuuksistaan.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalla elimellä on oltava sisäisen tarkastuksen tehtävä, jota on hoidettava asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti.

2.   Sisäisen tarkastuksen tehtävän hoitamisesta vastaa komission sisäinen tarkastaja. Sisäinen tarkastaja ei saa olla samalla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

3.   Sisäinen tarkastaja neuvoo julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä riskienhallinnassa antamalla riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä suosituksia tapahtumien toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja moitteettoman varainhoidon edistämiseksi.

Sisäisen tarkastajan tehtävänä on erityisesti

4.   Sisäisen tarkastajan tehtäväkenttään kuuluvat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kaikki toiminnot ja yksiköt. Sisäisen tarkastajan on saatava käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi, ja hänellä on tarvittaessa oltava pääsy tarkastuspaikalle sekä jäsenvaltioissa että kolmansissa maissa.

5.   Sisäinen tarkastaja tutustuu tulojen ja menojen hyväksyjän antamaan, 23 artiklassa tarkoitettuun konsolidoituun vuotuiseen toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin.

6.   Sisäisen tarkastajan on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin varmistaa, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan.

7.   Sisäinen tarkastaja ilmoittaa myös seuraavista mahdollisista tapauksista:

Johtokunnan ja johtajan on varmistettava tarkastusten perusteella annettujen suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta. Johtokunnan on tarkasteltava 23 artiklassa tarkoitettuja tietoja ja sitä, onko suositukset pantu täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti täytäntöön.

Kukin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin tutkii, voidaanko sen oman sisäisen tarkastajan kertomuksissa esitettyjen suositusten perusteella ehdottaa hyviä toimintatapoja muille julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuville elimille.

8.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on asetettava sisäisen tarkastajan yhteystiedot kaikkien menotapahtumiin osallistuvien luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden saataville, jotta nämä voivat ottaa luottamuksellisesti yhteyttä sisäiseen tarkastajaan.

9.   Sisäisen tarkastajan kertomukset ja havainnot asetetaan yleisön saataville vasta, kun sisäinen tarkastaja on vahvistanut niiden täytäntöön panemiseksi toteutetut toimet.

1.   Sisäinen tarkastaja toimittaa tarkastuksensa täysin itsenäisesti. Komissio antaa sisäiseen tarkastajaan sovellettavat erityissäännökset siten, että niissä taataan sisäisen tarkastajan täydellinen riippumattomuus tehtävien hoitamisessa ja määritetään sisäisen tarkastajan vastuu.

2.   Sisäinen tarkastaja ei saa ottaa vastaan ohjeita eikä hänelle saa asettaa rajoituksia hänen hoitaessaan tehtäviä, jotka hänelle osoitetaan nimityksen myötä varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti.

1.   Johtokunta voi kustannustehokkuuden ja lisäarvon periaatteet asianmukaisesti huomioon ottaen perustaa sisäisen tarkastuksen yksikön, joka hoitaa tehtäviään keskeisten kansainvälisten standardien mukaisesti.

Sisäisen tarkastuksen yksikön tehtävä, toimivaltuudet ja vastuu määritellään sisäisen tarkastuksen toimintaohjeessa, ja niille tarvitaan johtokunnan hyväksyntä.

Sisäisen tarkastuksen yksikön päällikkö laatii sisäisen tarkastuksen yksikön vuotuisen tarkastussuunnitelman ja ottaa tässä huomioon muun muassa johtajan arvion julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen riskeistä.

Johtokunta tarkastelee vuotuista tarkastussuunnitelmaa ja hyväksyy sen.

Sisäisen tarkastuksen yksikön on annettava havainnoistaan ja suosituksistaan kertomus johtokunnalle ja johtajalle.

Jos yksittäisen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen sisäisen tarkastuksen yksikkö ei ole kustannustehokas tai ei pysty noudattamaan kansainvälisiä standardeja, kyseinen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi päättää käyttää sisäisen tarkastuksen yksikköä, joka on yhteinen muiden samalla toimintalohkolla toimivien julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten kanssa.

Tällaisessa tapauksessa asianomaisten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten johtokunnat päättävät yhteisen sisäisen tarkastuksen yksikön käytännön menettelyistä.

Sisäisestä tarkastuksesta vastaavat toimijat tekevät tehokasta yhteistyötä vaihtamalla keskenään tietoa ja tarkastuskertomuksia sekä tarvittaessa laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja toteuttamalla yhteisiä tarkastuksia.

2.   Johtokunnan ja johtajan on varmistettava sisäisen tarkastuksen yksikön suositusten täytäntöönpanon säännöllinen valvonta.

1.   Tulojen toteuttamiseen kuuluu saamisennusteiden laatiminen, perittävien saamisten vahvistaminen sekä maksamatta olevien määrien periminen. Siihen kuuluu tarvittaessa myös vahvistetuista saamisista luopuminen.

2.   Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

Jos maksua ei ole suoritettu veloitusilmoituksessa asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjä ilmoittaa siitä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloittaa viipymättä menettelyn saamisen perimiseksi lainmukaisin keinoin, tarvittaessa myös kuittaamalla tai, jos tämä ei ole mahdollista, pakkoperintäkeinoin.

Jos toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä aikoo luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain, hän varmistaa, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteiden mukainen. Luopumispäätös on perusteltava. Luopumispäätöksessä on mainittava perintätoimien toteuttaminen sekä ne oikeudelliset seikat ja muut tosiseikat, joihin päätös perustuu.

Tilinpitäjän on pidettävä perittävistä erääntyneistä määristä luetteloa. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset on ryhmiteltävä luettelossa perintämääräyksen antamisajankohdan mukaan. Tilinpitäjän on myös ilmoitettava päätöksistä luopua vahvistetun saamisen perimisestä kokonaisuudessaan tai osittain. Luettelo lisätään liitteeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen antamaan, 53 artiklassa tarkoitettuun varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallintoa koskevaan selvitykseen.

3.   Jos saamista ei ole maksettu veloitusilmoituksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä, se tuottaa korkoa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 99 artiklan mukaisesti.

4.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen saamiset kolmansilta ja kolmansien saamiset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalta elimeltä vanhentuvat viidessä vuodessa.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on esitettävä jäsenilleen näiden rahoitusosuuden tai sen osan suorittamista koskevat maksupyynnöt perustamissäädöksessä vahvistetuin tai jäsenten kanssa sovituin ehdoin ja väliajoin.

2.   Jäsenten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle rahoitusosuutena maksamat varat tuottavat korkoa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

3.   Jäsenten on maksettava kustannukset, joita aiheutuu niiden rahoitusosuudesta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannuksiin. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tarjoaman rahoituksen edunsaajat, jotka eivät ole kyseisen elimen jäseniä eivätkä sen jäseniin kuuluvia oikeussubjekteja, eivät osallistu tällaisiin kustannuksiin suoraan tai välillisesti missään muodossa. Erityisesti tällaisia edunsaajia ei kehoteta tai pyydetä osallistumaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen hallintokustannuksiin silloin kuin ne osallistuvat elimen osarahoittamiin hankkeisiin.

1.   Menojen toteuttamiseksi tulojen ja menojen hyväksyjä tekee talousarviositoumuksia ja oikeudellisia sitoumuksia, vahvistaa menoja, hyväksyy niitä maksettavaksi ja valmistelee määrärahojen käyttöä.

2.   Kaikista menoista tehdään sitoumus, ja kaikki menot vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

Menoja vahvistaessaan toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa taloustapahtuman.

Menon hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistettu meno tarkistettuaan, että määrärahoja on käytettävissä.

3.   Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä talousarviositoumus jokaisesta toimenpiteestä, josta voi aiheutua meno julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon, ennen kuin hän tekee oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin osapuoliin nähden.

4.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen vuotuiseen työohjelmaan on sisällyttävä johtokunnan antama lupa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintamenoihin sen toiminta-aloilla edellyttäen, että tässä kohdassa vahvistetut osatekijät on ilmoitettu selkeästi.

Vuotuiseen työohjelmaan on sisällytettävä yksityiskohtaiset tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset, mukaan lukien tulosindikaattorit. Ohjelmassa on mainittava seuraavat tiedot:

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on hyväksyttävä tiettyä vuotta koskeva vuotuinen työohjelmansa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vuotuinen työohjelma julkaistaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen verkkosivustolla.

Merkittävät muutokset vuotuiseen työohjelmaan on hyväksyttävä perustamissäädöksen säännösten mukaisesti noudattaen alkuperäisen työohjelman hyväksymismenettelyä.

Johtokunta voi antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tulojen ja menojen hyväksyjälle oikeuden tehdä vähäisiä muutoksia työohjelmaan.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten rahoitusosuuksilla pyritään edistämään unionin toimintapoliittisten tavoitteiden ja tavoiteltujen tulosten saavuttamista, ja ne voivat olla muodoltaan seuraavanlaisia:

Ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan, alakohtaisten sääntöjen tai komission päätöksen mukaisesti. Ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten rahoitusosuudet vahvistetaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan tai alakohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2.   Sopivaa rahoitusmuotoa määritettäessä otetaan mahdollisimman laajasti huomioon mahdollisten saajien edut sekä niiden käyttämät kirjanpitomenetelmät.

3.   Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa 23 artiklassa tarkoitetussa konsolidoidussa vuotuisessa toimintakertomuksessa selvityksen 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja f alakohdan mukaisesta rahoituksesta, joka ei perustu kustannuksiin.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on ilmoitettava viipymättä komissiolle oletetuista petoksista tai muista taloudellisista sääntöjenvastaisuuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sen velvollisuuksia, jotka johtuvat asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 8 artiklan 1 kohdasta ja asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan 1 kohdasta.

Lisäksi sen on ilmoitettava komissiolle käynnissä olevista tai päätökseen saaduista EPPOn tai OLAFin tutkimuksista sekä mahdollisista tilintarkastustuomioistuimen tai sisäisen tarkastuksen yksikön tarkastuksista ja valvonnasta, vaarantamatta tutkimusten luottamuksellisuutta.

2.   EPPOn ja/tai OLAFin on toimintansa luottamuksellisuutta ja tehokkuutta vaarantamatta ilmoitettava komissiolle viipymättä sellaisista käynnissä olevista tai loppuun saatetuista tutkimuksista, jotka saattavat vaikuttaa komission vastuulla olevaan unionin talousarvion täytäntöönpanoon tai joista voi aiheutua vakava maineriski unionille.

1.   Hankintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 VII osastoa, jollei tämän artiklan 2–5 kohdasta ja perustamissäädöksessä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

2.   Jos hankinnan arvo on 60 000 euron ja asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 175 artiklassa säädettyjen kynnysarvojen välillä, voidaan käyttää asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 liitteessä I olevan 1 luvun 2 jaksossa vahvistettuja menettelyjä, jotka koskevat arvoltaan enintään 60 000 euron hankintoja.

3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi pyytää saada osallistua hankintaviranomaisena komission tai toimielinten yhteisiin hankintamenettelyihin tai muiden unionin elinten tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten hankintamenettelyihin.

4.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yksikön tason sopimuksia käyttämättä julkisiin hankintoihin sovellettavaa menettelyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä ilman julkista hankintamenettelyä muiden jäsentensä kuin unionin kanssa hankintasopimuksia sellaisista tuotteista, palveluista tai työsuorituksista, jotka nämä jäsenet tarjoavat suoraan ilman, että ne käyttävät kolmansia osapuolia.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuja tavaroita, palveluja ja työsuorituksia ei katsota jäsenten rahoitusosuudeksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvioon.

5.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä isäntäjäsenvaltion hankintaviranomaisten kanssa kattaakseen hallinnolliset tarpeensa tai käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä jäsenvaltioiden, Euroopan vapaakauppaliiton jäsenvaltioiden tai jäseninä olevien unionin ehdokasmaiden hankintaviranomaisten kanssa. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 165 artiklaa soveltuvin osin.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää yhteisiä hankintamenettelyjä yksityisten jäsentensä tai sellaisten unionin ohjelmiin osallistuvien maiden hankintaviranomaisten kanssa, jotka osallistuvat siihen jäseninä. Tällöin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 165 artiklaa soveltuvin osin.

1.   Asiantuntijoiden valintaan sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 237 artiklaa soveltuvin osin, jollei julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä ole vahvistettu erityistä menettelyä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi käyttää komission tai muun unionin elimen tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen laatimaa luetteloa.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tarpeellisiksi katsomissaan perustelluissa tapauksissa valita myös luettelojen ulkopuolisia henkilöitä, joilla on tarvittava osaaminen.

2.   Palkattomiin asiantuntijoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 238 artiklaa soveltuvin osin.

1.   Avustuksiin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 VIII osastoa, jollei perustamissäädöksessä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin käyttää kertakorvauksia, yksikkökustannuksia ja kiinteämääräistä rahoitusta, joiden käyttö hyväksytään asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan 3 kohdan mukaisesti päätöksellä, jonka antaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetusta ohjelmasta vastaava toimivaltainen komission tulojen ja menojen hyväksyjä. Jos tällaista päätöstä ei ole annettu, julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin voi tehdä toimivaltaiselle komission tulojen ja menojen hyväksyjälle tällaisen päätöksen hyväksymistä koskevan yksityiskohtaisesti perustellun ehdotuksen. Ehdotetun päätöksen on oltava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan 3 kohdan mukainen. Toimivaltainen komission tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvalle elimelle päätöksestään hyväksyä tai hylätä ehdotus ja päätöksensä perusteluista. Toimivaltainen komission tulojen ja menojen hyväksyjä voi hyväksyä ehdotetun päätöksen muutetussa muodossa varmistaakseen asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 181 artiklan 3 kohdan noudattamisen.

1.   Palkintoihin sovelletaan asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 IX osaston säännöksiä, jollei tämän artiklan 2 kohdasta ja perustamissäädöksessä tai julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen täytäntöönpantavaksi annetun ohjelman perussäädöksessä olevista erityissäännöksistä muuta johdu.

2.   Jos kilpailussa jaetaan palkintoja, joiden yksikköarvo on vähintään 1 000 000 euroa, kilpailun saa järjestää ja julkaista vain, jos kyseiset palkinnot mainitaan 33 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa vuotuisessa työohjelmassa ja niitä koskevat tiedot on toimitettu komissiolle, joka tiedottaa asiasta Euroopan parlamentille ja neuvostolle asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 206 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.   Tilinpäätöslaskelmat laaditaan euroina tämän asetuksen 47 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaisesti, ja ne sisältävät

2.   Tilinpäätöslaskelmiin sisältyvät tiedot, myös tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevat tiedot, on esitettävä tavalla, jolla varmistetaan niiden merkityksellisyys, luotettavuus, vertailukelpoisuus ja ymmärrettävyys.

3.   Tilinpäätöslaskelmien liitetiedoissa täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa tilinpäätöslaskelmissa esitettyjä tietoja ja annetaan kaikki muut tämän asetuksen 47 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen mukaiset ja kansainvälisesti hyväksytyn kirjanpitokäytännön edellyttämät lisätiedot, joilla on merkitystä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen toimintojen kannalta. Liitetiedoissa esitetään ainakin seuraavat tiedot:

4.   Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päättämisen jälkeen ja liikekirjanpidon toimittamiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassaan- ja kassastamaksuja.

1.   Talousarvion toteuttamisselvitykset laaditaan euroina, ja niiden on oltava vuosikohtaisesti vertailtavissa. Niihin kuuluvat

2.   Talousarvion toteuttamisselvityksen laatimisessa noudatetaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen talousarvion rakennetta.

3.   Talousarvion toteuttamisselvitys sisältää

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa alustavan tilinpäätöksen komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan vuoden 1 päivänä maaliskuuta.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun 1 päivänä myös konsolidointia varten vaaditut kirjanpitotiedot komission tilinpitäjän edellyttämällä tavalla ja tämän edellyttämässä muodossa.

2.   Tilintarkastustuomioistuin esittää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen alustavaa tilinpäätöstä koskevat huomautuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 246 artiklan 1 kohdan mukaisesti viimeistään 1 päivänä kesäkuuta.

3.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa komission tilinpitäjälle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta lopullisen konsolidoidun tilinpäätöksen laatimista varten vaaditut kirjanpitotiedot komission edellyttämällä tavalla ja sen edellyttämässä muodossa.

Saatuaan tilintarkastustuomioistuimen huomautukset julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen alustavasta tilinpäätöksestä tilinpitäjä laatii sen lopullisen tilinpäätöksen. Johtaja lähettää lopullisen tilinpäätöksen johtokunnalle, joka antaa siitä lausunnon.

Johtaja toimittaa lopullisen tilinpäätöksen ja johtokunnan lausunnon viimeistään seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 1 päivänä komission tilinpitäjälle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpitäjä toimittaa tilinpäätöstä koskevan vahvistuskirjeen tilintarkastustuomioistuimelle sekä tiedoksi komission tilinpitäjälle. Vahvistuskirjeen laatimispäivän on oltava sama kuin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöksen laatimispäivän.

Lopulliseen tilinpäätökseen liitetään tilinpitäjän ilmoitus, jonka mukaan tilinpäätös on laadittu tämän luvun säännösten sekä sovellettavien kirjanpitoperiaatteiden, -sääntöjen ja -menetelmien mukaisesti.

Linkki julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen lopullisen tilinpäätöksen sisältävälle verkkosivustolle julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä viimeistään seuraavan vuoden marraskuun 15 päivänä.

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtaja toimittaa tilintarkastustuomioistuimelle vastauksen tämän vuosikertomuksessaan esittämiin huomautuksiin viimeistään seuraavan varainhoitovuoden syyskuun 30 päivänä. Johtajan vastaukset toimitetaan komissiolle samaan aikaan.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin laatii kertomuksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta. Kertomuksessa on esitettävä sekä absoluuttisina lukuina että prosenttiosuuksina ainakin tiedot määrärahojen toteuttamisasteesta ja yhteenveto määrärahasiirroista eri budjettikohtien välillä.

2.   Johtaja toimittaa kertomuksen varainhoitovuoden talousarvio- ja varainhallinnosta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

1.   Riippumaton ulkopuolinen tarkastaja varmistaa, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilinpäätöksessä esitetään asianmukaisesti elimen tulot, menot ja taloudellinen tilanne ennen niiden mahdollista konsolidointia komission lopulliseen tilinpäätökseen.

Jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä, tilintarkastustuomioistuin laatii julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaa elintä koskevan erityisvuosikertomuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan 1 kohdassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastustuomioistuin ottaa kyseistä kertomusta laatiessaan huomioon ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun riippumattoman ulkopuolisen tarkastajan tekemän tarkastustyön sekä ulkopuolisen tarkastajan havaintojen perusteella toteutetut toimet.

2.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuva elin lähettää tilintarkastustuomioistuimelle talousarvionsa, sellaisena kuin se on lopullisesti hyväksytty. Sen on ilmoitettava tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki 6, 8 ja 12 artiklan nojalla annetut päätökset ja toteutetut toimet.

3.   Tilintarkastustuomioistuin suorittaa tarkastuksensa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 254–259 artiklan mukaisesti.

1.   Ennen vuoden n + 2 toukokuun 15 päivää Euroopan parlamentti myöntää neuvoston antamasta suosituksesta johtajalle vastuuvapauden varainhoitovuoden n talousarvion toteuttamisesta, jollei perustamissäädöksessä toisin säädetä. Johtaja ilmoittaa johtokunnalle vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liitettyyn päätöslauselmaan sisältyvistä Euroopan parlamentin huomautuksista.

2.   Jos 1 kohdassa säädettyä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa johtajalle tiedon siitä, miksi päätöstä on täytynyt lykätä.

3.   Jos Euroopan parlamentti lykkää vastuuvapauden myöntämistä koskevaa päätöstä, johtaja pyrkii yhteistyössä johtokunnan kanssa viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet poistaakseen tämän päätöksen tiellä olevat esteet tai helpottaakseen niiden poistamista.

1.   Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen kaikkien tulojen ja menojen tilejä, talousarvion toteutumaa sekä tilinpäätöslaskelmassa esitettyjä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen varoja ja velkoja.

2.   Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii neuvoston jälkeen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen tilit ja tilinpäätöslaskelmat. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen laatiman vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen johtajan vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta.

3.   Johtaja toimittaa asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 261 artiklan 3 kohdan mukaisesti Euroopan parlamentille pyynnöstä kaikki kyseistä varainhoitovuotta koskevan vastuuvapausmenettelyn moitteettoman toteuttamisen edellyttämät tiedot.

1.   Johtaja pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen liitettyjen huomautusten sekä neuvoston vastuuvapaussuositukseen liitettyjen huomioiden mukaisesti.

2.   Johtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu 1 kohdassa tarkoitettujen huomautusten ja huomioiden perusteella. Johtaja toimittaa toimenpiteitä koskevasta selvityksestä jäljennöksen komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

1.   Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvan elimen on annettava komission työntekijöille ja komission valtuuttamille muille henkilöille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus päästä tiloihinsa ja tutustua kaikkiin tietoihin, myös sähköisessä muodossa oleviin, jotka ovat tarpeen tarkastusten tekemiseksi.

2.   OLAF voi tehdä tutkimuksia, mukaan lukien paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 sekä neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 (12) vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta laittomasta toiminnasta.

1.   Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista kaikkien asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten on hyväksyttävä uudet varainhoitoa koskevat säännöt yhdeksän kuukauden kuluessa päivästä, jona julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvaan elimeen on alettu soveltaa kyseisen asetuksen 71 artiklaa.

2.   Kaikkien asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 71 artiklassa tarkoitettujen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvien elinten, jotka ovat jo hyväksyneet varainhoitoa koskevat sääntönsä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 mukaisesti, on tarkistettava säännöt sen varmistamiseksi, että ne ovat tämän asetuksen mukaisia. Tarkistetut varainhoitoa koskevat säännöt tulevat voimaan viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2019.

1.   Kumotaan delegoitu asetus (EU) N:o 110/2014 tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen. Kyseisen asetuksen 20 artiklaa ja 31 artiklan 4 kohtaa sovelletaan kuitenkin 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

2.   Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.