1.

Euroopalla on edessään aikakausi, jossa globalisaatio, teknologian kehitys, kestävyyshaasteet, jatkuvat sosiaalisen osallisuuden haasteet, poliittinen epävakaus ja väestörakenteen muutos vaikuttavat merkittävästi sen yhteiskuntiin ja kansalaisiin. Nämä yhteiset haasteet edellyttävät jäsenvaltioilta yhteistä pohdintaa ja koordinoituja toimia.

2.

Koulutuksella voidaan edistää kansalaisuutta ja demokratiaa, henkilökohtaista kehitystä, sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja voimaantumista sekä lisätä hyvinvointia ja tukea yhteenkuuluvuutta edistäviä yhteiskuntia. Nämä asiat ovat tämän alan tulevan yhteistyön painopisteitä. Koulutuksen kaksi pääasiallista yhteiskunnallista tehtävää – sen vaikutus kilpailukykyyn, innovointiin ja työllistettävyyteen sekä sen vaikutus aktiiviseen kansalaisuuteen, sosiaaliseen osallisuuteen, yhteenkuuluvuuteen ja henkilökohtaiseen kehitykseen – liittyvät nyky-yhteiskunnassa läheisesti yhteen ja täydentävät toisiaan.

3.

Koulutus on keskeinen politiikan väline, jolla luodaan ja ylläpidetään kestävää kasvua ja kilpailukykyä sekä edistetään työllisyyttä ja työmarkkinoille osallistumista Euroopan tasolla. Koulutuksen potentiaali vastata laajempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin olisi otettava kaikilta osin huomioon laadittaessa unionin uutta kasvustrategiaa. Laadukas koulutus antaa unionille kilpailuedun yhä digitaalisemmaksi muuttuvassa ja yhä enemmän tietoon perustuvassa maailmantaloudessa, sillä tulevaisuudessa Eurooppa on entistäkin riippuvaisempi luovista, korkean osaamistason omaavista ja hyvin koulutetuista ihmisistä. On myös ratkaisevan tärkeää ohjata uusien teknologioiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä tukea unionin siirtymistä kierto- ja ilmastoneutraaliin talouteen vahvistamalla näiden muutosten edistämiseen tarvittavia tietoja, taitoja ja osaamista.

4.

Koulutusalan eurooppalainen yhteistyö on olennaisen tärkeä politiikan väline, kun valmistellaan innovatiivisia, tulevaisuuteen suuntautuneita ja tarpeisiin paremmin vastaavia strategioita näihin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi noudattaen samalla toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä ottaen huomioon unionin koulutusjärjestelmien monimuotoisuuden.

5.

Investoiminen kaikkien saatavilla olevaan laadukkaaseen koulutukseen hyödyttää merkittävästi paitsi kansalaisia, myös taloutta ja yhteiskuntaa. Osaamiseen on investoitava oppijoiden kaikissa elämänvaiheissa. Laadukkaiden oppimistulosten saavuttaminen edellyttää asianmukaisia resursseja, joiden on oltava tasapainossa koko elinikäisen oppimisen polun ajan.

6.

Investoimista koulutukseen ja osaamiseen on edistettävä Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla. On otettava käyttöön tehokkaita ja innovatiivisia työskentelymenetelmiä, joilla edistetään valmiuksien kehittämistä koskevaa lähestymistapaa ja tuetaan koulutusjärjestelmien kehittämistä älykkäiden ja strategisten investointien avulla. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tulevaisuuden kannalta merkityksellisen osaamisen edistämiseen, digitalisaation ja innovoinnin rahoituksen strategiseen käyttöön, nykyaikaistettuun koulutusinfrastruktuuriin, innovatiivisiin ja turvallisiin oppimisympäristöihin ja parempiin pedagogisiin toimintamalleihin sekä siihen, että parannetaan elinikäisen ohjauksen palvelujen saatavuutta ja laatua. Investoinnit voisivat kattaa lisätoimet eurooppalaisen koulutusalueen kehittämiseksi ja synergioiden lisäämiseksi EU:n rahoitusvälineiden välillä sekä koulutuksen kannalta olennaisten EU:n politiikkojen ja rahoitusvälineiden välillä.

7.

On tarkasteltava perusteellisesti, miten koulutus voi osaltaan edistää ilmastoneutraalin ja vihreän Euroopan saavuttamista. Koulutus on ratkaisevassa asemassa niiden tietojen, taitojen ja osaamisen tarjoamisessa sekä arvojen ja motivaation edistämisessä, jotka ovat olennaisia oikeudenmukaisen ja tasapuolisen yhteiskunnallisen muutoksen kannalta. Vihreää Eurooppaa koskevassa EU:n toiminnassa, joka perustuu neuvoston suositukseen elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja neuvoston suositukseen yhteisten arvojen edistämisestä, on otettava mukaan kaikki koulutustasot ja koulutuksen muodot kaikissa elämänvaiheissa ja mahdollistettava paikallis- ja aluetason toteuttamat ja yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan kanssa toteutetut toimet, jotta voidaan edetä asiaankuuluvien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanossa.

8.

Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari olisi pantava täytäntöön sekä EU:n tasolla että jäsenvaltioissa kunkin oman toimivallan mukaisesti. Oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen olisi taattava kaikissa elämänvaiheissa varhaislapsuudesta vanhuuteen ja kaikilla koulutustasoilla ja koulutuksen muodoissa niin, että huolehditaan synergiasta eurooppalaisen koulutusalueen yhteydessä toteutettavien toimien kanssa. Täytäntöönpanossa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tehokkaaseen saatavuuteen, yhtäläisiin mahdollisuuksiin ja osallisuutta edistäviin politiikkoihin, jotta varmistetaan pääsy ja siirtymät elinikäiseen oppimiseen.

9.

On tärkeää varmistaa, että unionin yhteiset arvot, mukaan lukien demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet, turvataan ja että niitä edistetään.

10.

Eurooppalaisen koulutusalueen toteuttaminen on edistynyt merkittävästi, ja on tärkeää sitoutua entistä vahvemmin sen päämäärien, tavoitteiden ja laajuuden kunnianhimoiseen kehittämiseen, jotta eurooppalaisen koulutusalueen visio toteutuu ja jotta Euroopasta voi tulla maailman johtava oppimisyhteiskunta, sekä edistää sellaista kulttuuria, joka kannustaa, voimaannuttaa ja motivoi ihmisiä ja yhteiskuntia oppimaan ja innovoimaan kaikilla koulutustasoilla, kaikissa koulutuksen muodoissa ja kaikissa elämänvaiheissa.

11.

On tärkeää kehittää tulevista koulutusyhteistyön strategisista puitteista väline eurooppalaisen koulutusalueen tukemiseen ja toteuttamiseen, jotta voidaan edistää sen onnistunutta täytäntöönpanoa ja kunnianhimoista jatkokehittämistä.

12.

Erasmus+-ohjelmalla on keskeinen rooli eurooppalaisen koulutusalueen toteuttamisessa, koska se tarjoaa laajat mahdollisuudet oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen sekä vahvistettuja strategisia kumppanuuksia ja politiikkatukea osallistavammalle, enemmän elinikäiseen oppimiseen perustuvalle, sukupuolitietoisemmalle ja innovointivetoisemmalle koulutus- ja nuorisopolitiikalle.

13.

On jatkettava toimia, joilla tuetaan ja kehitetään jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä Euroopan tasolla, jotta voidaan edistää vertais- ja keskinäistä oppimista sekä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja poistaa samalla oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteitä, ja toimia, joilla kannustetaan jäsenvaltioita kehittämään koulutusjärjestelmiään kokonaisvaltaisesti tavoitteena lisätä näiden järjestelmien yleistä kestävyyttä ja viime kädessä ylöspäin tapahtuvaa sosioekonomista lähentymistä.

14.

On tartuttava maailmanlaajuisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja pohdittava niitä erityisesti ilmastonmuutoksen, digitalisaation, tekoälyn sekä harhaanjohtavan tai väärän tiedon osalta edistämällä tietojen, taitojen ja osaamisen sekä kriittisen ajattelun kehittymistä aina perustaidoista korkeampaan osaamiseen kaikilla koulutustasoilla ja kaikissa koulutuksen muodoissa.

15.

Palauttamaan mieleen eurooppalaista koulutusaluetta koskevan vision toteuttamisesta annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyt tavoitteet, joiden mukaan koulutusalueen olisi perustuttava elinikäisen oppimisen jatkumoon aina varhaiskasvatuksesta kouluun ja ammatilliseen koulutukseen sekä korkeakoulutukseen ja aikuisoppimiseen, ja jatkamaan tarmokkaita toimia, joilla poistetaan oppimiseen liittyvän liikkuvuuden esteitä, tuetaan ja edistetään liikkuvuutta ja yhteistyötä koulutusalalla, tuetaan jäsenvaltioita niiden pyrkimyksissä nykyaikaistaa koulutusjärjestelmiään ja edistetään kielten opetusta ja oppimista sekä tutkintojen ja ulkomailla suoritettujen opintojaksojen vastavuoroista tunnustamista.

16.

Toteuttamaan uusia aloitteita todellisen eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi, jotta voidaan kehittää sen päämääriä, tavoitteita ja laajuutta ja vahvistaa sen yhteyksiä koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin ET 2020:n jälkeen, ja toteuttamaan asianmukaisia toimia sen varmistamiseksi, että kaikkia koulutustasoja ja koulutuksen muotoja edistetään yhdenvertaisesti.

17.

Hyödyntämään kaikilta osin strategisessa ohjelmassa 2019–2024 määriteltyjen prioriteettien potentiaalia erityisesti lisäämällä investointeja sellaiseen osaamiseen, jonka avulla voidaan vastata muun muassa ilmastonmuutoksesta, globalisaatiosta, digitalisaatiosta, tekoälystä ja robotisaatiosta johtuviin työelämän ja muuttuvan yhteiskunnan vaatimuksiin, jotta voidaan edistää innovointia, osallistumista demokraattiseen yhteiskuntaan ja sosiaalista osallisuutta.

18.

Osallistumaan yhteiseen pohdintaan mahdollisuuksista, asianmukaisista politiikkatoimista ja tavoitelluista tuloksista, jotka edistäisivät ilmastoneutraalia ja vihreää Eurooppaa sekä oikeudenmukaista siirtymää koskevan strategisen tavoitteen saavuttamista; ja ottamaan huomioon koulutuksen monipuoliset mahdollisuudet, kun kehitetään vihreää Eurooppaa koskevaa EU:n politiikkaa erityisesti Erasmus+ -ohjelman kautta ja painottamalla oppijoiden aktiivista osallistumista kestävää kehitystä edistävään koulutukseen.

19.

Jatkamaan koordinoituja pyrkimyksiä saada aikaan edistystä kattavan Euroopan digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman ja koordinoidun tekoälysuunnitelman osalta varmistamalla, että politiikkatavoitteiden ja -välineiden täydentävyys, lisäarvo ja koordinointi on otettu huomioon suhteessa eurooppalaisen koulutusalueeseen.

20.

Kehittämään ET 2020 -välineistön pohjalta konkreettisia tulevaisuuteen suuntautuvia ja innovatiivisia työmenetelmiä eurooppalaisen koulutusyhteistyön alalla. Mahdollisuuksia ottaa käyttöön kansainvälisen analyysin, tutkimuksen ja opintokäyntien ja yhteistyöhön perustuvien pilottihankkeiden kaltaisia yhteistyövälineitä voidaan tutkia perusteellisesti tavoitteena innovoida ja testata politiikkoja ja toteutusvälineitä sekä kehittää ja edistää työn ja yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevien tutkimusperustaisten aihekohtaisten skenaarioiden ja pitkän aikavälin ennusteiden laatimista sekä Euroopassa että muualla maailmassa tapahtuvaa kehitystä silmällä pitäen.

21.

Kehittämään uusia keinoja kouluttaa ja tukea ammattitaitoisia, motivoituneita ja korkeasti koulutettuja opettajia, kouluttajia, kasvattajia ja koulunjohtajia sekä edistämään heidän jatkuvaa ammatillista kehitystään ja laadukasta tutkimusperustaista opettajankoulutusta.

22.

Edistämään koulutuksessa kaikkien oppijoiden digitaalisten taitojen ja osaamisen, innovoinnin ja yrittäjähenkisyyden kehittymistä lisäämällä koulutuksen avoimuutta kohti joustavampia oppimismahdollisuuksia ja parantamalla koulutuspolkujen läpäisevyyttä sekä varmistamalla, että käytössä on osallistavia ja innovatiivisia toimintamalleja, mukaan lukien toimet eriarvoisuuden vähentämiseksi.

23.

Tukemaan parannuksia, joilla edistetään laadukkaita, osallistavia, elinikäisiä, joustavia, sukupuolitietoisia ja innovointivetoisia koulutusjärjestelmiä.

24.

Hyödyntämään täysin kaikkien asiaankuuluvien koulutusalojen potentiaalia syvennettäessä eurooppalaista koulutusaluetta ja varmistamaan tasapaino kaikkien asiaankuuluvien koulutustasojen ja koulutuksen muotojen välillä ja niiden osallistuminen.

25.

Sitoutumaan edelleen osallistaviin ja laadukkaisiin varhaiskasvatusjärjestelmiin, tukemaan toimia, joilla edistetään avaintaitoja ja osallistavaa ja laadukasta koulutusta kaikille, kehittämään eurooppalaista yhteistyötä yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, korkea-asteen koulutuksen ja aikuisoppimisen alalla ja edistämään huipputason opetusta kaikilla koulutustasoilla muun muassa lisäämällä opettajien rajatylittävää liikkuvuutta ja yhteistyötä, luomalla ja kehittämällä ammatillisen koulutuksen huippuosaamista ja edistämällä työssäoppimista sen kaikissa muodoissa.

26.

Edistämään yhteistyötä ja koulutusinvestointien hyötyjä koskevan näytön jakamista, sillä tehokkaiden julkisten koulutusinvestointien hyötyjä koskevien tietojen, datan ja analyysien parantaminen voi auttaa jäsenvaltioita kehittämään osallistavampia, tehokkaampia ja tarpeisiin paremmin vastaavia koulutusjärjestelmiä ja välttämään samalla hallinnollisen lisärasituksen aiheutumista jäsenvaltioille.

27.

Edistämään yhteisten, asianmukaisten välineiden kehittämistä korkea-asteen tutkinnon ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden seuraamiseksi kansallisella tasolla Euroopan uuden osaamisohjelman ja tutkinnon suorittaneiden seurannasta annetun neuvoston suosituksen mukaisesti.

28.

Ensimmäisten Eurooppa-yliopistojen kehittäminen on kunnianhimoinen aloite, joka mahdollistaa tehokkaamman, innovatiivisemman ja jäsennellymmän yhteistyön kaikentyyppisten korkeakoulujen välillä kaikilta Euroopan alueilta, kaikilla tasoilla ja kaikilla toiminta-alueilla oppimisesta ja opettamisesta tutkimukseen ja innovointiin; ja katsoo, että tämä voi olla käänteentekevä edistysaskel oppilaitosten välisessä yhteistyössä, koska se tarjoaa vuorovaikutuksen pohjaksi erilaisia inspiroivia visioita, malleja ja teemoja, joiden avulla voidaan edistää eurooppalaisen koulutusalueen tulevaa kehittämistä yhteiskunnan muuttuvien tarpeiden mukaisesti.

29.

Etsimään keinoja, joilla lisätään tietoisuutta Eurooppa-yliopistoista ja kannustetaan erilaisia korkeakouluja osallistumaan aloitteeseen huolehtimalla sen korkeasta laadusta sekä maantieteellisestä ja sosiaalisesta osallistavuudesta, tavoitteena varmistaa aloitteen tosiasiallinen onnistuminen: