16.7.2015   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 188/3

(1)

Asetuksessa (EY) N:o 999/2001 vahvistetaan eläinten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) ehkäisyä, valvontaa ja hävittämistä koskevat säännöt. Sitä sovelletaan sekä elävien eläinten että eläinperäisten tuotteiden tuotantoon ja markkinoille saattamiseen sekä tietyissä erityistapauksissa niiden vientiin.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 999/2001 liitteessä V olevassa 1 kohdassa nimetään erikseen määritellyksi riskiainekseksi tietyt nauta-, lammas- ja vuohieläinten kudokset, jos ne on saatu eläimistä, jotka ovat peräisin jäsenvaltiosta tai kolmannesta maasta tai niiden alueelta, jonka naudan spongiformisen enkefalopatian (BSE) riski on hallinnassa tai määrittelemätön. Mainitussa liitteessä olevassa 2 kohdassa ulotetaan erikseen määritellyksi riskiainekseksi määriteltyjen kudosten luettelo koskemaan myös jäsenvaltioita, joissa BSE-riski on merkityksettömän alhainen, mutta ei kolmansia maita, joilla on vastaava status. Jäsenvaltioiden, joissa BSE-riski on merkityksettömän alhainen, on näin ollen poistettava ja hävitettävä erikseen määritelty riskiaines, kun taas tällaisten kudosten tuonti unioniin kolmansista maista, joissa BSE-riski on merkityksettömän alhainen, on sallittua.

(3)

Maailman eläintautijärjestö, jäljempänä ’OIE’, suosittelee ainoastaan, että sellaisista maista, joiden BSE-riski on hallinnassa tai määrittelemätön, peräisin oleva nautaeläimistä saatu erikseen määritelty riskiaines suljetaan kansainvälisen kaupan ulkopuolelle, mutta ei suosittele tällaista poissulkemista, kun kyse on nautaeläimistä, jotka ovat peräisin maista, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen (2).

(4)

Tarttuvia spongiformisia enkefalopatioita koskevassa komission strategia-asiakirjassa vuosiksi 2010–2015 (3) esitetään mahdollisuus, että nykyistä velvoitetta, jonka mukaan jäsenvaltioiden, joissa riski on merkityksettömän alhainen, on poistettava erikseen määritelty riskiaines elintarvike- ja rehuketjusta, voitaisiin tarkistaa, jos yhä useammat jäsenvaltiot saavuttavat merkityksettömän alhaisen riskin aseman. Lokakuun 20 päivänä 2014 annetun, toukokuussa 2014 annettuun Maailman eläintautijärjestön OIE:n päätöslauselmaan nro 18 (4) perustuvan komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/732/EU (5) myötä seitsemäntoista unionin jäsenvaltiota on luokiteltu maiksi, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen.

(5)

Epätyypilliseen BSE:hen liittyy vielä tieteellisiä epävarmuustekijöitä, minkä vuoksi katsotaan tässä vaiheessa liian varhaiseksi sallia kaikkien tällä hetkellä erikseen määritellyksi riskiainekseksi luokiteltujen nautaeläimistä peräisin olevien kudosten käyttö elintarvikeketjussa niissä jäsenvaltioissa, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen.

(6)

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen EFSA julkaisi 19 päivänä tammikuuta 2011 Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen ECDC:n kanssa yhdessä laaditun lausunnon eläinten ja ihmisten tarttuvien spongiformisten enkefalopatioiden (TSE) välisestä mahdollisesta epidemiologisesta tai molekyylitason yhteydestä, jäljempänä ’EFSAn ja ECDC:n yhteinen lausunto’ (6). Yhteisessä lausunnossaan EFSA ja ECDC vahvistivat, että naudoissa oli todettu BSE:n epätyypillisiä muotoja, ja erottivat toisistaan klassisen BSE:n, L-tyypin epätyypillisen BSE:n sekä H-tyypin epätyypillisen BSE:n.

(7)

Yhteisen lausunnon mukaan useat eri tekijät osoittavat, että L-tyypin epätyypillisellä BSE-taudinaiheuttajalla on zoonoottinen potentiaali. H-tyypin epätyypillisen BSE-taudinaiheuttajan osalta tällaisia tekijöitä ei sitä vastoin ole. Yhteisessä lausunnossa todettiin lisäksi, että kaikkien todettujen H- ja L-tyypin epätyypillisten BSE-tapausten epätavallisen korkea ikä ja niiden ilmeisen alhainen esiintyvyys populaatiossa viittaavat siihen, että nämä epätyypilliset BSE-muodot syntyvät spontaanisti riippumatta eläintenruokintakäytännöistä. Unionin BSE-valvontajärjestelmä on osoittanut, että epätyypillisten BSE-tapausten esiintyvyys on viime vuosina ollut erittäin vähäistä ja suhteellisen vakaata.

(8)

EFSA julkaisi 11 päivänä tammikuuta 2011 tieteellisen lausunnon, joka koskee käsitellyn eläinvalkuaisen aiheuttaman BSE-riskin kvantitatiivista riskinarviointia koskevaa tarkistusta, jäljempänä ’EFSAn lausunto 2011’ (7). Tässä tieteellisessä lausunnossa todetaan, että 90 prosenttia kokonaisinfektiivisyyden laajuudesta kliinisessä BSE-tapauksessa liittyy keskus- ja ääreishermoston kudoksiin. Lausunnossa arvioitiin tarkemmin, että 65 prosenttia kokonaisinfektiivisyydestä kliinisessä BSE-tapauksessa liittyy aivoihin ja 26 prosenttia selkäytimeen.

(9)

EFSA julkaisi 11 päivänä heinäkuuta 2014 tieteellisen raportin ohjeista lisälaboratoriotutkimuksiin, joissa selvitetään epätyypillisen BSE:n infektiivisyyttä (8). Raportin mukaan kollektiiviset tiedot osoittavat, että kudoksiin jakautuminen on klassisessa BSE:ssä sama kuin epätyypillisissä BSE-tapauksissa eli tarttuvien prioniproteenien tiitterit ovat korkeammat ja/tai infektiivisyys havaitaan keskus- ja ääreishermostossa.

(10)

Yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten, jotka ovat peräisin jäsenvaltiosta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, aivot ja selkäydin olisi näiden syiden perusteella säilytettävä erikseen määritellyn riskiaineksen luettelossa, kunnes saadaan lisää tietoa epätyypilliseen BSE:hen liittyvästä riskistä.

(11)

Koska on käytännössä vaikea varmistaa, etteivät kallon luut ole aivokudosten saastuttamia, yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten, jotka ovat peräisin jäsenvaltiosta, jonka BSE-riski on merkityksettömän alhainen, kalloa olisi edelleen pidettävä erikseen määriteltynä riskiaineksena.

(12)

Koska EU:n valvontajärjestelmä on erittäin vahva, EFSAn tutkimat tiedot liittyvät lähinnä Eurooppaan. OIE:ssä keskustellaan järjestön maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön tarkistamisesta epätyypillistä BSE:tä koskevien tuoreiden tietojen valossa. Unionin sääntöjä, jotka koskevat erikseen määriteltyä riskiainesta jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen, olisi tarkistettava keskustelujen tulosten perusteella.

(13)

Yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten kalloja, aivoja, selkäydintä ja silmiä ei tiettävästi tuoda unioniin.

(14)

Jotta jäsenvaltioista peräisin olevien hyödykkeiden saattamiselle markkinoille voitaisiin taata tasapuolisemmat edellytykset verrattuna kolmansista maista tuotaviin hyödykkeisiin ottaen samalla huomioon mahdollinen jäljellä oleva riski, joka liittyy tiettyjen kudosten käyttöön elintarvike- ja/tai rehuketjussa, olisi lisävaatimus, jolla nautaeläimistä peräisin olevan erikseen määritellyn riskiaineksen kielto ulotetaan koskemaan jäsenvaltioita, joiden BSE-riski on merkityksettömän alhainen, kumottava lukuun ottamatta yli 12 kuukauden ikäisten nautaeläinten kalloa, aivoja ja selkäydintä.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 999/2001 olisi muutettava.

(16)

Jos esiin tulee tieteellistä näyttöä, joka viittaa vielä tuntemattomiin kansanterveydellisiin riskeihin, unionin sääntöjä, jotka koskevat erikseen määriteltyä riskiainesta merkityksettömän alhaisen BSE-riskin jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa, olisi tarkasteltava uudelleen.

(17)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean lausunnon mukaiset,