4.6.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 150/1

(1)

Tutkimuksen jälkeen, jäljempänä ’alkuperäinen tutkimus’, neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 260/2007 (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’, Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’, peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuonnissa. Toimenpiteet toteutettiin 63,5 prosentin suuruisen arvotullin muodossa kaikkien muiden paitsi kolmen kiinalaisen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, joille myönnettiin yksilöllinen tulli.

(2)

Komissio ilmoitti Euroopan unionin virallisessa lehdessä9 päivänä maaliskuuta 2012 julkaistulla ilmoituksella (3), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Kiinasta peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuontiin sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta.

(3)

Tarkastelu pantiin vireille, kun Eurométaux, jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, oli esittänyt asiaa koskevan perustellun pyynnön sellaisen unionin tuottajan puolesta, jonka tuotanto muodostaa yli 50 prosenttia tiettyjen volframielektrodien tuotannosta unionissa.

(4)

Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen.

(5)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän tammikuuta 2011 ja 31 päivän joulukuuta 2011 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittävien kehityssuuntien tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2008 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(6)

Komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta virallisesti pyynnön esittäjälle, toiselle tiedossa olevalle unionin tuottajalle, Kiinassa toimiville vientiä harjoittaville tuottajille, etuyhteydettömille tuojille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, mahdollisissa vertailumaissa toimiville tuottajille ja Kiinan edustajille. Asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa kirjallisesti ja pyytää tulla kuulluiksi vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa.

(7)

Kaikkia niitä asianomaisia osapuolia kuultiin, jotka olivat sitä pyytäneet ja osoittaneet, että niiden kuulemiseen oli olemassa erityisiä syitä.

(8)

Koska tutkimuksessa oli mukana suuri määrä Kiinassa toimivia vientiä harjoittavia tuottajia ja unionissa toimivia etuyhteydettömiä tuojia, vireillepanoilmoituksessa esitettiin otantamenetelmän käyttöä perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti. Pystyäkseen päättämään otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi edellä mainittuja osapuolia ilmoittautumaan perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti 15 päivän kuluessa vireillepanoilmoituksen julkaisemisesta ja toimittamaan komissiolle vireillepanoilmoituksessa pyydetyt tiedot.

(9)

Kolme tuojaa ilmoittautui. Yksikään niistä ei kuitenkaan tuonut Kiinasta peräisin olevia tiettyjä volframielektrodeja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(10)

Koska vain kaksi Kiinassa toimivaa vientiä harjoittavaa tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot, vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tarpeen valita otosta.

(11)

Komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan tai jotka olivat ilmoittautuneet vireillepanoilmoituksessa asetetussa määräajassa. Vastaukset saatiin kahdelta unionin tuottajalta, kahdelta Kiinassa toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta ja yhdeltä Amerikan yhdysvalloissa, jäljempänä ’Yhdysvallat’, toimivalta tuottajalta.

(12)

Komissio hankki ja tarkisti kaikki tarpeellisiksi katsomansa tiedot sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja siitä aiheutuvan vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(13)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin asetuksessa (EY) N:o 260/2007 määritelty tuote eli Kiinasta peräisin olevat volframielektrodit, myös volframitangot ja -puikot hitsauselektrodeja varten, joiden painosta vähintään 94 prosenttia on volframia, muut kuin ainoastaan sintratut, leikkaamattomat tai määräpituisiksi leikatut, ja jotka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 8101 99 10 ja ex 8515 90 00, jäljempänä ’tarkastelun kohteena oleva tuote’.

(14)

Tarkastelun kohteena olevaa tuotetta käytetään hitsauksessa ja muissa samankaltaisissa menetelmissä. Volframielektrodeja käytetään useilla eri teollisuudenaloilla, muun muassa rakennus-, laivanrakennus-, auto-, merenkulku-, kemian-, ydin- ja avaruusteollisuudessa sekä öljy- ja kaasuputkissa. Kun otetaan huomioon tuotteen fyysiset ja kemialliset ominaisuudet ja se, että kuluttajan kannalta eri tuotelajit ovat keskenään korvattavissa, kaikkien volframielektrodien katsotaan muodostavan tässä menettelyssä yhden tuotteen.

(15)

Tutkimuksessa vahvistettiin alkuperäisen tutkimuksen tavoin, että tarkastelun kohteena olevalla tuotteella, Kiinan kotimarkkinoilla tuotetulla ja myydyllä tuotteella samoin kuin unionin tuottajien unionissa tuottamalla ja myymällä tuotteella ja vertailumaassa tuotetulla ja sen kotimarkkinoilla myydyllä tuotteella on samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset, minkä vuoksi niitä pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti samankaltaisina tuotteina.

(16)

Perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tutkittiin, esiintyikö polkumyyntiä kyseisellä hetkellä ja johtaisiko voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(17)

Kuten edellä todettiin, Kiinassa toimivista vientiä harjoittavista tuottajista ei ollut tarpeen valita otosta. Kahden yhteistyössä toimineen yrityksen tuonti kattoi 80–85 prosenttia tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnista Kiinasta unioniin tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämän perusteella katsottiin, että yhteistyön taso oli korkea.

(18)

Alkuperäisessä tutkimuksessa toiselle yhteistyössä toimineelle vientiä harjoittavalle tuottajalle oli myönnetty markkinatalouskohtelu perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan c alakohdan mukaisesti ja toiselle yksilöllinen kohtelu perusasetuksen 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti. On syytä huomata, että perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisissa tutkimuksissa ei tarkastella uudelleen markkinatalouskohtelua eikä yksilöllistä kohtelua. Kolmannelle yritykselle, joka ei toiminut yhteistyössä tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa, myönnettiin alkuperäisessä tutkimuksessa yksilöllinen kohtelu.

(19)

Koska Kiina on siirtymätalousmaa, perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan säännösten mukaan normaaliarvo niille vientiä harjoittaville tuottajille, joille ei myönnetä markkinatalouskohtelua, on määritettävä markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ’vertailumaa’, käytetyn hinnan tai laskennallisen arvon perusteella.

(20)

Vireillepanoilmoituksessa ehdotettiin, että vertailumaana normaaliarvon määritystä varten käytettäisiin Yhdysvaltoja kuten oli tehty alkuperäisessä tutkimuksessakin. Asianomaisille osapuolille annettiin mahdollisuus esittää näkökantansa tämän vertailumaan sopivuudesta. Asiasta ei esitetty huomautuksia.

(21)

Komissio tutki vielä, voisiko joku muu maa olla kohtuullinen valinta vertailumaaksi ja löysi muita kolmansia maita, joista Eurostatin tietojen mukaan tuotiin volframielektrodeja. Tiedossa oleviin, kyseisissä maissa toimiviin mahdollisiin tuottajiin otettiin yhteyttä, ja niitä pyydettiin toimimaan tutkimuksessa yhteistyössä. Yhteistyö ei kuitenkaan toteutunut.

(22)

Yhdysvaltoja pidettiin edustavina viitemarkkinoina erityisesti siksi, että sen kotimarkkinat ovat avoimet ja kilpailuun perustuvat. Yhdysvaltoja käytettiin vertailumaana myös alkuperäisessä tutkimuksessa. Uusia tai muuttuneita olosuhteita, joiden perusteella vertailumaata olisi syytä vaihtaa, ei näyttänyt esiintyvän, eikä sellaisista myöskään ilmoitettu komissiolle.

(23)

Sen vuoksi Yhdysvaltoja on käytetty tässä tarkastelussa markkinataloutta toteuttavana vertailumaana. Ainoaan tiedossa olleeseen Yhdysvalloissa toimivaan tuottajaan otettiin yhteyttä, ja se suostui toimimaan yhteistyössä ja vastaamaan kyselyyn ja hyväksyi tarkastuskäynnin. Kyseisen yrityksen tarkastettuja myynti- ja tuotantolukuja käytettiin normaaliarvon määrittämiseen niille yrityksille, joille ei myönnetty markkinatalouskohtelua alkuperäisessä tutkimuksessa.

(24)

Sille yritykselle, jolle myönnettiin alkuperäisessä tutkimuksessa markkinatalouskohtelu, on määritetty normaaliarvo sitä koskevien tietojen perusteella. Perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tutki, oliko volframielektrodien kotimarkkinamyynti riippumattomille asiakkaille edustavaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla eli oliko kotimaan kulutukseen tarkoitetun tuotteen myyntimäärä vähintään viisi prosenttia yrityksen unioniin viemän tarkastelun kohteena olevan tuotteen määrästä.

(25)

Sen jälkeen tutkittiin, voitiinko samankaltaisen tuotteen kotimarkkinamyynnin katsoa tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti määrittämällä, kuinka suuri osuus kotimarkkinoilla riippumattomille asiakkaille suuntautuneesta myynnistä oli ollut kannattavaa.

(26)

Niiden tarkasteltavana olevien tuotelajien osalta, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa ja tapahtui tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvo määritettiin viejämaan riippumattomien asiakkaiden maksamien hintojen perusteella. Muiden tarkastelun kohteena olevien tuotelajien osalta normaaliarvo oli määritettävä laskennallisesti perusasetuksen 2 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Määritetyn normaaliarvon laskemiseen käytettiin näin ollen yrityksen tuotantokustannuksia, joihin lisättiin myynti-, yleis- ja hallintokustannukset sekä kotimarkkinamyynnistä tavanomaisessa kaupankäynnissä saavutettu voitto perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti.

(27)

Eräs osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että myynti-, yleis- ja hallintokustannusten määrittämiseen käytettiin erilaista menettelyä kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, millä saattoi olla vaikutusta sen voittomarginaalin määrittämiseen, jota käytettiin laskennallisen arvon määrittämiseksi perusasetuksen 2 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Osapuoli ei kuitenkaan esittänyt väitteensä tueksi lisänäyttöä tutkimuksessa jo aiemmin esitettyjen tietojen lisäksi. On syytä huomata, että perusasetuksen 2 artiklan 5 kohdan mukaisesti myynti-, yleis- ja hallintokustannukset on kohdennettu liikevaihdon perusteella ja että samaa menettelyä käytettiin myös alkuperäisessä tutkimuksessa.

(28)

Alkuperäisessä tutkimuksessa käytetty voitto ei perustunut tavanomaisen kaupankäynnin tarkasteluun, koska yhtäkään tarkastelun kohteena olevaa vietyä tuotelajia ei myyty kotimarkkinoilla tavanomaisen kaupankäynnin yhteydessä. Tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa kävi ilmi, että joidenkin tarkastelun kohteena olevien tuotelajien myynti oli kannattavaa, ja sen vuoksi normaaliarvon laskemiseen käytettiin perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti näistä liiketoimista saatua voittoa.

(29)

Sille yritykselle, jolle ei alkuperäisessä tutkimuksessa myönnetty markkinatalouskohtelua, normaaliarvo määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan a alakohdan mukaisesti yhteistyössä toimineelta vertailumaan tuottajalta saatujen tietojen perusteella. Vertailumaassa toimivan tuottajan kotimarkkinamyynnin todettiin olleen riittävää ja tapahtuneen tavanomaisessa kaupankäynnissä, joten sitä voitiin käyttää normaaliarvon määrittämiseen yritykselle, jolle ei ollut myönnetty markkinatalouskohtelua.

(30)

Sen yrityksen, jolle oli myönnetty markkinatalouskohtelu, koko vientimyynti unioniin tapahtui etuyhteydessä olevan tuojan välityksellä, joka jälleenmyi tuotetta etuyhteydessä oleville ja etuyhteydettömille yrityksille unionissa. Vientihinta määritettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti sen hinnan perusteella, jolla maahantuodut tuotteet jälleenmyytiin ensimmäisen kerran riippumattomalle ostajalle, ja sitä oikaistiin asianmukaisesti kaikkien tuonnin ja jälleenmyynnin välillä aiheutuneiden kustannusten sekä kohtuullisten myynti-, hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi. Tässä käytettiin etuyhteydessä olevien yritysten omia myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia.

(31)

Eräs osapuoli väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että etuyhteydessä olevien tuojien myynti-, hallinto- ja yleiskustannuksia määritettäessä otettiin huomioon tiettyjä kustannuksia, jotka liittyivät muiden kuin tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiin ja että nämä kustannukset olisi sen vuoksi jätettävä huomioimatta. On syytä huomata, että vientihintaa laskettaessa otettiin perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti huomioon asianomaisten yritysten toimittamat todennetut myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset. Väitteen, jonka mukaan ilmoitetut myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sisälsivät muiden tuotteiden myyntiin liittyviä kustannuksia, tueksi ei esitetty mitään näyttöä, ja sen vuoksi väite hylättiin.

(32)

Lisäksi asianomaisen osapuolen esittämät vientihintoja koskevat huomautukset perustuivat asianomaisen valuutan virheelliseen noteeraukseen. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(33)

Yksikään unionissa toimiva etuyhteydetön tuoja ei toiminut yhteistyössä voittomarginaalin laskemiseksi. Alkuperäisessä tutkimuksessa käytettiin etuyhteydessä olevien tuojien voittomarginaalia sillä perusteella, että etuyhteydettömien tuojien toimintaa ei pystytty vertaamaan asianomaisten etuyhteydessä olevien tuojien toimintaan riittävän tasapuolisesti. Tutkimus osoitti, että etuyhteydessä olevan tuojan toiminta oli samanlaista tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuin se oli ollut alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla, eli suurin osa tuoduista volframielektrodeista integroitiin ryhmän tuottamaan tärkeimpään tuotteeseen, hitsauspolttimeen. On huomattava, että volframielektrodien arvo on vähäinen verrattuna lopputuotteeseen. Tällä perusteella pääteltiin samoin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa, että vientihinta voitiin muodostaa tarkasti etuyhteydessä olevan tuojan oman voittomarginaalin perusteella.

(34)

Sen yrityksen, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa, koko vientimyynti unioniin tapahtui suoraan unionissa toimiville riippumattomille asiakkaille. Perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti vientihinta määritettiin näin ollen tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(35)

Kaikkien muiden Kiinassa toimivien tuottajien vientihinta määritettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tuontitilastojen perusteella.

(36)

Perusasetuksen 11 artiklan 10 kohdan mukaisesti vientihinnat määritettiin vähentämällä maksettujen polkumyyntitullien määrä, koska yksikään osapuolista ei toimittanut näyttöä siitä, että tullit olisi siirretty asianmukaisesti jälleenmyyntihintoihin ja myöhempiin myyntihintoihin unionin markkinoilla.

(37)

Normaaliarvoa ja vientihintaa verrattiin noudettuna lähettäjältä -tasolla.

(38)

Molempia yhteistyössä toimineita vientiä harjoittavia tuottajia koskevan normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti asianmukaisesti huomioon oikaisujen muodossa tietyt kuljetus-, vakuutus- ja luottokustannusten erot, jotka vaikuttivat hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen.

(39)

Perusasetuksen 2 artiklan 11 kohdan mukaisesti polkumyyntimarginaali määritettiin vertaamalla painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa.

(40)

Vertailu osoitti, että se vientiä harjoittava tuottaja, jolle myönnettiin markkinatalouskohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa, jatkoi polkumyyntiä merkittävissä määrin.

(41)

Sen vientiä harjoittavan tuottajan osalta, jolle myönnettiin yksilöllinen kohtelu alkuperäisessä tutkimuksessa, sekä kaikkiin muihin Kiinassa toimiviin yhteistyöstä kieltäytyneisiin vientiä harjoittaviin tuottajiin sovellettavan koko maata koskevan polkumyyntimarginaalin osalta todettiin, että polkumyynti jatkui jopa suuremmissa määrin kuin alkuperäisessä tutkimuksessa.

(42)

Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla todetun polkumyynnin lisäksi tarkasteltiin myös polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä siinä tapauksessa, että toimenpiteet kumotaan.

(43)

Tässä yhteydessä on huomattava, että yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien osuus koko Kiinan tuotantokapasiteetistä oli vain noin 10 prosenttia. Sen vuoksi päätelmät oli tehtävä suurelta osin tarkastelupyynnössä esitettyjen tietojen ja muiden julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella. Erityisesti tarkasteltiin kiinalaisten tuottajien vientihinnoittelua muilla kolmansien maiden markkinoilla, Kiinan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia sekä unionin markkinoiden houkuttelevuutta kiinalaisille viejille.

(44)

Muiden kolmansien maiden markkinoille suuntautuvan viennin osalta on syytä huomata, että julkisista kiinalaisista tietokannoista saatavat tilastotiedot kattavat tarkastelun kohteena olevaa tuotteen lisäksi muita tuotteita, eikä siksi ollut mahdollista tehdä asianmukaista analyysiä muille markkinoille suuntautuvan viennin määrästä tai hinnoista. Yhteistyössä toimineet kaksi kiinalaista tuottajaa eivät vieneet tuotetta muiden kolmansien maiden markkinoiden etuyhteydettömille asiakkaille. Tämän vuoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson vientihintoja muiden kolmansien maiden markkinoille ei pystytty määrittämään luotettavasti, eikä käytettävissä olevien tietojen perusteella pystytty tekemään selkeitä päätelmiä.

(45)

Jäljempänä esitetty analyysi perustuu pyynnön esittäjän tarkastelupyynnössä toimittamiin tietoihin, jotka ristiintarkastettiin julkisesti saatavilla olevien tietojen kanssa.

(46)

Tämän pohjalta Kiinassa toimivien tuottajien kapasiteetin arvioitiin olevan 1 600 000 kg. Pyynnön esittäjä arvioi kiinalaisten tuottajien kapasiteetin käyttöasteen olevan noin 63 prosenttia, eli käyttämätöntä kapasiteettia oli noin 600 000 kg, mikä on lähes viisi kertaa enemmän kuin unionin kokonaiskulutus tarkastelua koskevalla ajanjaksolla. Näin ollen saatavilla on suuria määriä Kiinasta vientiä varten, varsinkin kun ei ole mitään merkkejä siitä, että kolmansien maiden markkinat tai kotimarkkinat voisivat ottaa vastaan näin merkittävän käyttämättömän kapasiteetin.

(47)

Tuonti Kiinasta unioniin lisääntyi tarkastelujaksolla 9 prosenttia ollen selvästi yli 50 000 kilogrammaa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, mikä vastaa noin puolta unionin kulutuksesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(48)

Koko tarkastelujaksolla tuontihinnat vaihtelivat ja noudattivat samoja kehityssuuntauksia kuin unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla. Kaiken kaikkiaan tuontihinnat nousivat vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 42 prosenttia, ja ne olivat edelleen polkumyyntihintoja. Hintojen nousu selittyy pääasiassa tärkeimmän raaka-aineen (volframijauhe) korkeilla kustannuksilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(49)

Unionin markkinat ovat yksi maailman suurimmista markkinoista, noin 20 prosenttia volframielektrodien maailmanlaajuisesta kulutuksesta. Kiinalaiset yritykset ovat osoittaneet suurta kiinnostusta lisätä läsnäoloaan unionin markkinoilla; tätä tukee se tosiasia, että ne säilyttivät merkittävän 45 prosentin markkinaosuutensa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja jopa kasvattivat sitä.

(50)

Edellä esitetty analyysi osoittaa, että kiinalaisia tuotteita tuotiin edelleen unionin markkinoille polkumyyntihinnoin ja että polkumyyntimarginaalit olivat huomattavat. Kun otetaan huomioon erityisesti unionin markkinoiden hintatasoa koskeva analyysi ja kiinalaisten tuottajien unionin markkinoita kohtaan osoittama kiinnostus sekä unionin kokonaiskulutusta suurempi käyttämätön kapasiteetti Kiinassa, voidaan päätellä, että polkumyynnin jatkumisen todennäköisyys on suuri, jos toimenpiteet kumotaan.

(51)

Tässä tutkimuksessa vahvistui, että unionissa volframielektrodeja tuottaa kaksi tuottajaa. Molemmat tuottajat toimivat tutkimuksessa täysin yhteistyössä.

(52)

Edellä mainittujen yritysten katsotaan muodostavan unionin tuotannonalan perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti, ja niistä käytetään jäljempänä nimitystä ’unionin tuotannonala’.

(53)

Koska unionin tuotannonala muodostuu vain kahdesta yrityksestä, sitä koskevat tiedot esitetään joko indekseinä tai vaihteluväleinä, jotta tietojen luottamuksellisuus voidaan varmistaa perusasetuksen 19 artiklan mukaisesti.

(54)

Koska Eurostatin kyseistä CN-koodia koskevat tiedot sisälsivät myös muita tuotteita kuin volframielektrodit, tuontitietoja on tarkasteltu Taric-koodien tasolla, ja niitä on täydennetty perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyillä tiedoilla. Taric-tiedot katsotaan luottamuksellisiksi, koska ne ovat niin yksityiskohtaisia, että niiden avulla voidaan tunnistaa osapuolet. Tästä syystä osa tiedoista esitettiin vaihteluväleinä.

(55)

Unionin kulutus määritettiin unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuvan myynnin ja Eurostatin tuontitietojen (Taric-koodien tasolla täydennettynä perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyillä tiedoilla) perusteella.

(56)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, jäljempänä ’tarkastelujakso’, unionin kulutus laski 16 prosenttia. Unionin kulutus laski huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 välillä, ja se on kasvanut sen jälkeen saavuttamatta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkaan kriisiä edeltävää tasoa. Vuoden 2009 alhaisimmasta tasosta tarkastelua koskevaan tutkimusajanjaksoon unionin kulutus kasvoi lähes 40 prosenttia.

Taulukko 1

Kulutus

(57)

Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin määrä ja markkinaosuus määritettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyillä tiedoilla täydennettyjen Taric-tason tilastotietojen perusteella.

(58)

Vaikka unionin kulutus pieneni absoluuttisesti, Kiinasta peräisin olevan tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuonnin määrä kasvoi 9 prosenttia tarkastelujaksolla ollen yli 50 000 kg tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla (ks. taulukko 2). Tämä tuonnin kasvu ja unionin kulutuksen yleinen lasku tarkastelujaksolla johtivat siihen, että kiinalaisten viejien markkinaosuus kasvoi noin puoleen unionin markkinoista.

Taulukko 2

Tuonti Kiinasta

(59)

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat nousivat noin 40 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä; tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla nousu oli jyrkkää. Hintojen nousu selittyy pääasiassa tärkeimmän raaka-aineen (volframijauhe) korkeilla kustannuksilla tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

Taulukko 3

Kiinasta tulevan tuonnin hinnat

(60)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat alittivat unionin tuotannonalan keskimääräiset hinnat. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla alittavuuden marginaali oli 37 prosenttia; vaikka laskelmaan otetaan mukaan polkumyyntitulli, alittavuuden marginaali oli edelleen korkea, 24 prosenttia. Laskelma perustui yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien CIF-vientihinnan ja unionin tuotannonalan keskimääräisen noudettuna lähettäjältä -tason hinnan vertailuun. Hintojen katsottiin olevan edustavia Kiinan osalta, sillä kahden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan osuus Kiinasta tulevasta volframielektrodien tuonnista oli noin 80 prosenttia.

(61)

Eräs vientiä harjoittava tuottaja väitti päätelmien ilmoittamisen jälkeen, että hintoja ei verrattu tuotelajikohtaisesti ja että väitettyjen tuotelajien välisten merkittävien hintaerojen vuoksi hintojen alittavuuden taso ei ollut huomattava. Saatavilla olevien tietojen perusteella tuotelajikohtainen hintavertailu oli mahdollista vain osittain unionin tuotannonalan unionin markkinoilla tapahtuneen myynnin osalta ja osittain unioniin suuntautuvan viennin osalta. Kyseinen osapuoli ei kuitenkaan esittänyt näyttöä, joka kyseenalaistaisi käytetyn menettelyn kohtuullisuuden. Sen vuoksi väite oli hylättävä.

(62)

Päätelmien ilmoittamisen jälkeen väitettiin myös, että Kiinasta tulevan tuonnin hintoja ja unionin tuotannonalan myyntihintoja unionin markkinoilla ei verrattu samassa kaupan portaassa. Väitettä ei perusteltu eikä kyseinen osapuoli esittänyt tietoja tai näyttöä, joiden mukaan myyjän toimet ja hinnat olisivat johdonmukaisesti ja huomattavasti erilaisia eri kaupan portaissa. Tämän vuoksi väite hylättiin.

(63)

Seuraavassa taulukossa esitetään tuontimäärät ja -hinnat muista maista tarkastelujaksolla. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä ja markkinaosuus määritettiin perusasetuksen 14 artiklan 6 kohdan mukaisesti kerätyillä tiedoilla täydennettyjen Taric-tason tilastotietojen perusteella.

Taulukko 4

Tuonti muista kolmansista maista

(64)

Muista kolmansista maista unioniin suuntautuvan tuonnin määrä laski tarkastelujaksolla noin 33 prosenttia. Markkinaosuudet laskivat tarkastelujaksolla, ja ne olivat 30 %–35 % tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin hinnat nousivat 21 prosenttia samalla ajanjaksolla.

(65)

On syytä muistaa, että alkuperäisen tutkimuksen aikana samankaltaista tuotetta tuotiin unionin markkinoille merkittäviä määriä vain Kiinasta. Alkuperäisessä tutkimuksessa vahvistettiin, että jäljelle olevien Yhdysvalloissa ja Japanissa toimivien tuottajien ydinmarkkinat olivat niiden kotimarkkinat. Sen vuoksi todettiin, että muista maista kuin Kiinasta tuleva tuonti oli äärimmäisen vähäistä.

(66)

Unionin tuotannonalan toimittamissa tiedoissa väitettiin, että Vietnamissa ja Etelä-Koreassa ei tuoteta volframielektrodeja ja että kyseisistä maista tuleva tuonti on itse asiassa peräisin Kiinasta. Tässä tutkimuksessa ei kuitenkaan saatu mitään tietoja, jotka olisivat vahvistaneet tämän väitteen.

(67)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdan mukaisesti kaikkia sellaisia olennaisia taloudellisia tekijöitä ja indikaattoreita, jotka vaikuttavat unionin tuotannonalan tilanteeseen.

(68)

Koska unionin tuotannonala koostuu vain kahdesta tuottajasta, tiedot ilmoitetaan vaihteluväleinä luottamuksellisuuteen liittyvistä syistä.

(69)

Unionin tuotannonalan tuotanto väheni tarkastelujakson aikana joka vuosi. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun mennessä tuotanto väheni 29 prosenttia vuodesta 2008. Kehityssuuntaus oli erityisen negatiivinen vuonna 2009, jolloin tuotanto väheni yli 40 prosenttia.

Taulukko 5

Unionin kokonaistuotanto

(70)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Koska tuotanto väheni, kapasiteetin käyttö väheni kokonaisuutena katsoen 27 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana ja oli kyseisen jakson lopussa 41 prosenttia. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 6

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(71)

Unionin tuotannonalan loppuvarastot pienenivät 20 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Tämä kehitys noudattelee kulutuksen supistumiseen liittyvää yleistä suuntausta unionin markkinoilla samalla ajanjaksolla.

Taulukko 7

Loppuvarastot

(72)

Unionin tuotannonalan unionin markkinoilla etuyhteydettömille asiakkaille tapahtuvan myynnin määrä laski 23 prosenttia vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana; lasku oli erityisen jyrkkää vuosien 2008 ja 2009 välillä. Tämä negatiivinen kehityssuuntaus on ollut jyrkempi kuin kokonaiskulutuksen lasku, lukuun ottamatta vuotta 2010.

Taulukko 8

Myynti riippumattomille asiakkaille

(73)

Edellisessä kappaleessa esitetyn unionin tuotannonalan myynnin määrää unionin markkinoilla koskevan huomion mukaisesti unionin tuotannonalan markkinaosuus laski tarkastelujaksolla. Vaikka unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät, se pystyi säilyttämään markkinaosuutensa vuosina 2009 ja 2010, mutta menetti osuuttaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun myynti laski vaikka markkinat kasvoivat. Tämä johti 20–25 prosentin markkinaosuuteen, joka oli hiukan pienempi kuin tarkastelujakson alussa tilastoitu markkinaosuus.

Taulukko 9

Unionin markkinaosuus

(74)

Edellä esitetyn mukaisesti unionin kulutus laski huomattavasti vuosien 2008 ja 2009 välillä taloudellisen taantuman seurauksena; kulutus on kasvanut sen jälkeen saavuttamatta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkaan kriisiä edeltävää tasoa. Vaikka unionin tuotannonalan myyntimäärät vähenivät, se pystyi säilyttämään markkinaosuutensa vuosina 2009 ja 2010, mutta menetti osuuttaan tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun myynti laski vaikka markkinat kasvoivat.

(75)

Työllisyys väheni unionin tuotannonalalla 13 prosenttia vuoden 2008 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana.

(76)

Tuotannon laskun seurauksena tuottavuus työntekijää kohti (kg/työntekijä) laski niin ikään tarkastelujaksolla. Yksityiskohtaiset tiedot esitetään seuraavassa taulukossa:

Taulukko 10

Unionin kokonaistyöllisyys ja -tuottavuus

(77)

Unionin tuotannonalan yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa laskivat hieman vuosien 2008 ja 2010 välillä, mikä kuvastaa osittain talouskriisin vaikutusta. Vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä yksikkömyyntihinnat nousivat huomattavasti. Kaiken kaikkiaan unionin tuotannonalan myyntihinnat nousivat 35 prosenttia tarkastelujakson aikana. Tämä hintakehitys, joka tapahtui erityisesti vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä, johtui volframielektrodien tärkeimpien komponenttien hintojen noususta.

Taulukko 11

Unionin tuotannonalan myynnin yksikköhinnat

(78)

Kannattavuus parani vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä oltuaan alhaisempi vuosina 2009 ja 2010. Kannattavuus pysyi kuitenkin negatiivisena koko tarkastelujakson ajan.

Taulukko 12

Kannattavuus

(79)

Investoinnit tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvään liiketoimintaan vähenivät huomattavasti tarkastelujaksolla.

(80)

Sijoitetun pääoman tuotto noudatteli kannattavuuden suuntausta. Vuonna 2008 unionin tuotannonalan sijoitetun pääoman tuotto oli negatiivinen; se parani hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla pysyen kuitenkin negatiivisena.

Taulukko 13

Investoinnit ja sijoitetun pääoman tuotto

(81)

Kassavirta eli tuotannonalan kyky rahoittaa toimintansa itse, ilmaistuna prosenttiosuutena tarkasteltavana olevan tuotteen liikevaihdosta, parani huomattavasti tarkastelujaksolla, vaikka pysyikin negatiivisena.

Taulukko 14

Kassavirta

(82)

Vuoden 2008 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä unionin tuotannonalan palkat laskivat 16 prosenttia, mikä vastasi työntekijöiden määrän vähenemistä.

(83)

Vaikka toimenpiteet olivat voimassa, polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla huomattavana ja ylitti merkittävästi toimenpiteiden tämänhetkisen tason. Kun otetaan huomioon suuri käyttämätön kapasiteetti, Kiinasta tulevan tuonnin tosiasiallinen määrä ja hinnat, jotka alittavat huomattavasti unionin tuotannonalan myyntihinnat, tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutusta unionin tuotannonalaan ei voida pitää vähäisenä.

(84)

Tutkimuksessa selvitettiin, oliko unionin tuotannonala toipunut aiemman polkumyynnin vaikutuksista. Voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta unionin tuotannonala ei kyennyt toipumaan aiemmasta polkumyynnistä. Vastatessaan Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamaan hintapaineeseen unionin tuotannonala yritti pitää markkinaosuutensa mutta kärsi tappioita.

(85)

Unionin tuotannonalan tilanne säilyi haavoittuvana, ja se kärsi edelleen merkittävää vahinkoa. Lähes kaikki unionin tuotannonalan taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vahinkoindikaattorit heikkenivät tarkastelujaksolla. Näin ollen ei voitu päätellä, että unionin tuotannonalan asema on nyt turvattu.

(86)

Vastatessaan Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamaan hintapaineeseen unionin tuotannonala yritti pitää markkinaosuutensa ja joutui myymään reilusti alle kannattavaan hintaan. Unionin tuotannonalan myyntihintojen nousu vuoden 2010 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä johtui raaka-aineiden hintojen noususta eikä kattanut unionin tuotannonalan kokonaiskustannuksia.

(87)

Päätelmänä on, että unionin tuotannonalan vaikeuksien voidaan selvästi katsoa olevan yhteydessä Kiinasta tulevaan, unionin markkinoille suuntautuvaan tarkastelun kohteena olevan tuotteen laajamittaiseen halpatuontiin; voimassa olevista toimenpiteistä huolimatta tuotetta myydään selkein polkumyyntihinnoin. Tämä tekijä riitti osoittamaan, että unionin tuotannonala on tilanteessa, jossa se kärsii tappioita pyrkiessään säilyttämään kohtuullisen markkinaosuuden. Vaikeuksia ovat lisäksi pahentaneet lähes koko tarkastelujakson ajan kaksi muuta tekijää: markkinoiden taantuminen vuosien 2008–2009 talouskriisin aikana ja, joskin vähäisemmässä määrin, raaka-ainekustannusten äkillinen nousu tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tämä johti tilanteeseen, jossa tappiot ovat merkittävät.

(88)

Koska unionin tuotannonalan indikaattorit ovat kehittyneet negatiivisesti, katsotaan, että unionin tuotannonala kärsi tarkastelujaksolla edelleen perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(89)

Unionin tuotannonala oli tarkastelujaksolla riskialttiissa tilanteessa ja edelleen alttiina Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vahinkoa aiheuttaville vaikutuksille.

(90)

Asianomaisesta maasta tulevaa tuontia arvioitiin perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti sen määrittämiseksi, oliko vahingon toistuminen todennäköistä, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(91)

On syytä muistaa, että unionin markkinoiden kulutus on vähentynyt merkittävästi alkuperäisen tutkimuksen jälkeen lähinnä talouden taantuman vuoksi. Näissä olosuhteissa Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi 50 000 kilogrammaa ylittävälle tasolle tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tuonnin määrä on lisääntynyt 9 prosenttia, kun taas unionin tuotannonalan markkinaosuus on pienentynyt.

(92)

Kuten johdanto-osan 46 kappaleessa todetaan, käytettävissä olevin tietojen mukaan Kiinassa on huomattava määrä käyttämätöntä kapasiteettia. Voidaan olettaa, että suuri osa tästä käyttämättömästä kapasiteetista voitaisiin käyttää unionin markkinoille suuntautuvan tuonnin lisäämiseksi, jos toimenpiteet eivät ole voimassa. Tätä tukee se, että mikään ei osoita kolmansien maiden markkinoiden tai Kiinan kotimarkkinoiden voivan ottaa vastaan näin merkittävän käyttämättömän kapasiteetin. Näin ollen kapasiteettia on olemassa unioniin suuntautuvan tuonnin lisäämiseksi merkittävissä määrin. Käyttämätöntä kapasiteettia arvioidaan olevan lähes viisi kertaa enemmän kuin unionin kokonaiskulutus oli tarkastelua koskevalla ajanjaksolla.

(93)

Lisäksi tutkimuksen aikana toimitetuista tiedoista kävi ilmi, että tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuottamiseen käytettävien raaka-aineiden markkinoilla (ammoniumparavolframaatti) esiintyi merkittäviä vääristymiä. Kiinalaiset viranomaiset soveltavat kyseiseen raaka-aineeseen vientikiintiöitä ja -veroja. Niillä rajoitetaan ammoniumparavolframaatin vientiä ja kohotetaan keinotekoisesti sen hintaa maailmanmarkkinoilla. Nämä vääristymät todennäköisesti houkuttelevat kiinalaista teollisuutta entistä enemmän tuottamaan ja viemään halvoilla hinnoilla, kun taas unionin tuotannonalan on tuotettava samankaltainen tuote käyttämällä raaka-aineita, joiden kustannukset on kohotettu keinotekoisesti.

(94)

Tutkimuksessa havaittiin, että kiinalaiset vientiä harjoittavat tuottajat osoittivat jatkuvaa kiinnostusta unionin markkinoita kohtaan ja pystyivät lisäämään tuonnin määrää unionin tuotannonalan myynnin kustannuksella. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ne jopa lisäsivät jo ennestään merkittävää markkinaosuuttaan.

(95)

Unionin tuotannonala on kärsinyt Kiinasta polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin vaikutuksista jo vuosien ajan ja sen taloudellinen tilanne on edelleen epävarma.

(96)

Jos toimenpiteiden annetaan raueta, polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisääntyminen on erittäin todennäköistä, mikä voisi vakavasti uhata unionin tuotannonalan olemassa oloa. Kiinassa on merkittävä määrä käyttämätöntä kapasiteettia, joka todennäköisesti suunnataan suurelta osin unionin markkinoille unionin tuotannonalan myyntihinnat unionin markkinoilla alittavilla hinnoilla, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(97)

Kun otetaan huomioon edellä esitetyt päätelmät eli polkumyynnin jatkuminen, Kiinan käyttämätön kapasiteetti, raaka-aineiden markkinoilla esiintyvät vääristymät, kiinalaisten vientiä harjoittavien tuottajien mahdollisuus ohjata vientimääränsä unionin markkinoille, kiinalaisten viejien hintojen alittavuus verrattuna unionin tuotannonalan hintoihin ja unionin markkinoiden houkuttelevuus, toimenpiteiden kumoaminen tarkoittaisi vahingon todennäköistä jatkumista.

(98)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tutkittiin, onko nykyisten toimenpiteiden voimassa pitäminen kaiken kaikkiaan unionin edun vastaista. Unionin edun määrittäminen perustuu kaikista asiaan liittyvistä etunäkökohdista, kuten unionin tuotannonalan, tuojien ja käyttäjien eduista, tehtyyn arviointiin. Kaikille asianomaisille osapuolille annettiin tilaisuus esittää näkökantansa perusasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(99)

On syytä muistaa, että alkuperäisessä tutkimuksessa toimenpiteiden käyttöönottoa ei pidetty unionin edun vastaisena. Koska tämä tutkimus on lisäksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu ja siinä tarkastellaan tilannetta, jossa polkumyynnin vastaiset toimenpiteet ovat jo olleet voimassa, sen avulla voidaan myös arvioida, onko nykyisillä toimenpiteillä mahdollisesti ollut kohtuuttoman kielteinen vaikutus asianomaisiin osapuoliin.

(100)

Tällä perusteella tutkittiin, oliko vahingollisen polkumyynnin jatkumista koskevista päätelmistä huolimatta olemassa pakottavia syitä, joiden johdosta olisi pääteltävä, että tässä erityistapauksessa toimenpiteiden voimassa pitäminen ei ole unionin edun mukaista.

(101)

Kun otetaan huomioon unionin tuotannonalan tilanne ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä koskeva analyysi, on selvää, että unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkenisi huomattavasti, jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta. Koko tarkastelujaksolla unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät laskivat, kun taas asianomaisesta maasta tuleva tuonti lisääntyi toimenpiteiden voimassaolosta huolimatta. Samana ajanjaksona unionin tuotannonalan taloudellinen tilanne heikkeni, ja se kärsi raskaita tappioita. Tästä syystä tehokkaan kilpailun edellytykset on palautettava unionin markkinoille.

(102)

Katsotaan, että toimenpiteiden jatkaminen hyödyttäisi unionin tuotannonalaa, jonka pitäisi tällöin pystyä lisäämään myyntimääriään ja parantamaan taloudellista tilannettaan. Sen sijaan toimenpiteiden kumoaminen uhkaisi vakavasti unionin tuotannonalan elinkelpoisuutta.

(103)

Yksikään niistä 15 käyttäjästä, joihin otettiin yhteyttä, ei toiminut yhteistyössä tutkimuksessa. Kuten alkuperäisessä tutkimuksessa, asianomaisilta käyttäjiltä ei saatu yhtään kyselyvastausta. Alkuperäisessä tutkimuksessa yhteistyöstä kieltäytymistä selitettiin volframielektrodien vähäisellä vaikutuksella niiden tuotantokustannuksiin, sillä laatu ja luotettavuus vaikuttavat olevan asiakkaiden tärkeimmät kriteerit. Koska tarkastelun kohteena olevan tuotteen vaikutus jatkojalostustuotteen kustannuksiin vaikuttaa olevan vähäinen, pääteltiin, että toimenpiteet eivät vaikuttaisi kielteisesti käyttäjäteollisuuteen.

(104)

Tutkimuksen alussa kolme tuojaa otti yhteyttä komissioon, mutta niiden ei katsottu olevan asianomaisia osapuolia, koska ne eivät olleet tuoneet tarkasteltavana olevaa tuotetta Kiinasta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska volframielektrodien tuojat eivät osoittaneet minkäänlaista kiinnostusta tutkimuksen aikana, pääteltiin, että toimenpiteiden voimassa pitäminen ei olisi selvästi EU:n edun vastaista.

(105)

Edellä esitetty huomioon ottaen päätellään, ettei ole pakottavia syitä olla jatkamatta nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista.

(106)

Kaikille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Toimitetut tiedot ja huomautukset otettiin asianmukaisesti huomioon aina, kun se oli perusteltua.

(107)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Kiinasta peräisin olevien tiettyjen volframielektrodien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 260/2007 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava.

(108)

Tullien väliset suuret erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi katsotaan tässä tapauksessa tarvittavan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa polkumyyntitullien asianmukainen soveltaminen. Näitä erityissäännöksiä sovelletaan vain yrityksiin, joiden osalta otetaan käyttöön yksilöllinen tulli, ja ne käsittävät sellaisen pätevän kauppalaskun esittämisen jäsenvaltioiden tulliviranomaisille, joka täyttää tämän asetuksen liitteessä esitetyt vaatimukset. Tuontiin, jonka yhteydessä ei esitetä tällaista kauppalaskua, on sovellettava kaikkiin muihin tuottajiin sovellettavaa jäännöspolkumyyntitullia,