6.7.2007

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 176/1

---

NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 791/2007,

annettu 21 päivänä toukokuuta 2007,

syrjäisimpien alueiden Azorien, Madeiran, Kanariansaarten sekä Ranskan Guyanan ja Réunionin tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä aiheutuvien lisäkustannusten korvausjärjestelmän käyttöön ottamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 37 artiklan ja 299 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen,

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon (1),

ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Yhteisön syrjäisimpien alueiden kalastusalalla on vaikeuksia, joista voidaan erityisesti mainita tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämiseen liittyvät, perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdassa tunnustetuista erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset, jotka johtuvat pääasiassa Manner-Eurooppaan toteutettaviin kuljetuksiin liittyvistä kustannuksista.

(2)

Yhteisö on tiettyjen kalastustuotteiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi suhteessa yhteisön muiden alueiden vastaaviin tuotteisiin toteuttanut kalastusalalla vuodesta 1992 alkaen toimenpiteitä, joilla pyritään korvaamaan tällaiset kalastusalan lisäkustannukset. Kaudella 2003–2006 sovellettavat toimenpiteet vahvistetaan neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2328/2003 (3). Komission Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle osoittaman kertomuksen perusteella on tarpeen jatkaa tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä aiheutuvien lisäkustannusten korvaamista vuodesta 2007 alkaen.

(3)

Kyseisten syrjäisimpien alueiden erilaisten kaupan pitämisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi olisi jätettävä asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi määritellä korvauskelpoiset kalastustuotteet, niiden enimmäismäärät ja korvausmäärät jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa.

(4)	Jäsenvaltioille olisi annettava lupa eriyttää kyseisten kalastustuotteiden luetteloa ja määriä sekä korvausmäärää jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Niille olisi lisäksi annettava lupa mukauttaa korvaussuunnitelmiaan, jos se on muuttuvien edellytysten vuoksi perusteltua.

(5)

Jäsenvaltioiden olisi vahvistettava korvausmäärä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista johtuvien ja erityisesti tuotteiden kuljettamisesta Manner-Eurooppaan aiheutuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen. Liiallisten korvausten välttämiseksi määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuella korvattaviin lisäkustannuksiin, eikä sen pitäisi missään tapauksessa ylittää 100:aa prosenttia Manner-Eurooppaan kuljettamisesta aiheutuvista ja muista siihen liittyvistä kustannuksista. Tätä tarkoitusta varten määrässä olisi otettava huomioon myös muut julkisen tuen lajit, joilla on vaikutusta lisäkustannusten tasoon.

(6)	Jotta tämän asetuksen tavoitteet voitaisiin saavuttaa asianmukaisesti sekä varmistaa yhdenmukaisuus yhteisen kalastuspolitiikan kanssa, tuki olisi rajoitettava mainitun politiikan sääntöjen mukaisesti pyydettyihin ja jalostettuihin kalastustuotteisiin.

(7)	Korvausjärjestelmän tehokkaan ja moitteettoman toiminnan takaamiseksi jäsenvaltioiden olisi lisäksi varmistettava, että tuensaajat ovat taloudellisesti elinkelpoisia ja että täytäntöönpanojärjestelmä mahdollistaa järjestelmän sääntöjenmukaisen soveltamisen.

(8)	Korvausjärjestelmän moitteettoman valvonnan mahdollistamiseksi asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toimitettava vuotuiset kertomukset sen toiminnasta.

(9)

Komission olisi toimitettava Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle hyvissä ajoin ennen korvausjärjestelmän voimassaoloajan päättymistä riippumattomaan arviointiin perustuva kertomus, jotta voitaisiin tehdä päätös siitä, jatketaanko järjestelmää vuoden 2013 jälkeen.

(10)

Korvausjärjestelmälle suunnitellut yhteisön menot olisi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 21 päivänä kesäkuuta 2005 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1290/2005 (4) 3 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaisesti toteutettava Euroopan maatalouden tukirahaston puitteissa suoraa keskitettyä hallinnointia soveltaen.

(11)	Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY (5) mukaisesti.

(12)

Suoran keskitetyn varainhoidon täytäntöönpanemiseksi olisi sovellettava kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien menojen rahoittamista Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 21 päivänä joulukuuta 2006 annettua komission asetusta (EY) N:o 2003/2006 (6),

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella otetaan kaudeksi 2007–2013 käyttöön järjestelmä, josta myönnetään korvausta seuraavien syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä 3 artiklassa tarkoitetuille toimijoille näiden alueiden erityisistä haitoista aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi, jäljempänä ’korvaus’:

—

Azorit,

—

Madeira,

—	Kanariansaaret,

—	Ranskan Guyana ja

—

Réunion.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä 17 päivänä joulukuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 (7) 1 artiklassa säädettyä ’kalastustuotteiden’ määritelmää.

3 artikla

Toimijat

1.   Korvausta maksetaan seuraaville toimijoille, joille aiheutuu kalastustuotteiden kaupan pitämisessä lisäkustannuksia:

a)	tuottajat,

b)	edellä olevassa 1 artiklassa tarkoitettujen alueiden satamissa rekisteröityjen ja näillä alueilla toimintaansa harjoittavien alusten omistajat tai rahtaajat taikka niiden yhteenliittymät, ja

c)	sellaiset jalostusalan ja kaupan pitämisen alan toimijat tai niiden yhteenliittymät, joille aiheutuu lisäkustannuksia kyseisten tuotteiden kaupan pitämisessä.

2.   Kyseessä olevien jäsenvaltioiden on toteutettava toimia varmistaakseen korvauksen saavien toimijoiden taloudellisen elinkelpoisuuden.

4 artikla

Tukikelpoiset kalastustuotteet

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä 1 artiklassa tarkoitettujen alueidensa osalta korvauskelpoisten kalastustuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä. Kalastustuotteiden luetteloa ja määriä voidaan eriyttää kunkin samaan jäsenvaltioon kuuluvan alueen välillä.

2.   Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettua luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus ei lisää biologisesti herkkiin kantoihin, lisäkustannusten tasoon tai tuotantoon ja kaupan pitämiseen liittyviin laadullisiin ja määrällisiin näkökohtiin kohdistuvaa painetta.

3.   Kalastustuotteet, joista korvausta myönnetään, on pitänyt pyytää ja jalostaa niiden yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen mukaisesti, jotka koskevat:

a)	säilyttämistä ja hoitoa;

b)	jäljitettävyyttä;

c)	luokitteluvaatimuksia.

4.   Korvausta ei myönnetä kalastustuotteille, jotka:

a)	ovat kolmansien maiden alusten pyytämiä, lukuun ottamatta Venezuelan lipun alla purjehtivia yhteisön vesillä toimivia kalastusaluksia;

b)	ovat sellaisten yhteisön alusten pyytämiä, joita ei ole rekisteröity 1 artiklassa tarkoitettujen alueiden satamissa;

c)	on tuotu kolmansista maista;

d)	on saatu laittoman, ilmoittamattoman tai sääntelemättömän kalastuksen harjoittamisesta.

Edellä olevaa b alakohtaa ei sovelleta, jos tässä artiklassa säädettyjen sääntöjen mukaisesti toimitettu raaka-aine ei riitä asianomaisen syrjäisimmän alueen jalostusteollisuuden olemassa olevan kapasiteetin käyttämiseksi.

5 artikla

Korvaus

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on määriteltävä 1 artiklassa tarkoitettujen alueidensa osalta korvauksen taso kullekin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun luetteloon kuuluvalle kalastustuotteelle. Mainittua tasoa voidaan eriyttää yksittäisten alueiden osalta tai samaan jäsenvaltioon kuuluvien alueiden välillä.

2.   Korvauksessa on otettava huomioon:

a)	kunkin kalastustuotteen osalta asianomaisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset, erityisesti Manner-Eurooppaan kuljettamisesta aiheutuvat menot; ja

b)	muunlaiset julkiset tuet, jotka vaikuttavat lisäkustannusten tasoon.

3.   Lisäkustannuksiin myönnettävän korvauksen on oltava oikeassa suhteessa lisäkustannuksiin, jotka sillä aiotaan korvata. Lisäkustannuksista korvattava osuus on perusteltava asianmukaisesti korvaussuunnitelmassa. Korvaus ei kuitenkaan missään tapauksessa saa ylittää 100:aa prosenttia Manner-Euroopan markkinoille tarkoitettujen kalastustuotteiden kuljettamisesta aiheutuvista ja muista niihin liittyvistä kustannuksista.

4.   Korvauksen vuosittainen kokonaismäärä on enintään:

a)	:	Azorit ja Madeira	:	4 283 992 euroa;
b)	:	Kanariansaaret	:	5 844 076 euroa;
c)	:	Ranskan Guyana ja Réunion	:	4 868 700 euroa.

6 artikla

Mukautukset

Asianomaiset jäsenvaltiot voivat mukauttaa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tukikelpoisten kalastustuotteiden luetteloja ja määriä sekä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua korvauksen tasoa ottaakseen huomioon muuttuvat edellytykset, edellyttäen, että 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja kokonaismääriä noudatetaan.

7 artikla

Korvaussuunnitelmien toimittaminen

1.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on viimeistään 6 päivänä marraskuuta 2007 toimitettava komissiolle 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut luettelo ja määrät sekä 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu korvauksen taso, jäljempänä ’korvaussuunnitelma’.

2.   Jos korvaussuunnitelma ei täytä tämän asetuksen vaatimuksia, komissio pyytää kahden kuukauden kuluessa jäsenvaltiota mukauttamaan suunnitelmaa vastaavasti. Jäsenvaltion on tällöin toimitettava mukautettu korvaussuunnitelmansa komissiolle.

3.   Jos komissio ei reagoi kahden kuukauden kuluessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun korvaussuunnitelman saatuaan, katsotaan, että korvaussuunnitelma on hyväksytty.

4.   Jos jäsenvaltio tekee 6 artiklan nojalla mukautuksia, sen on toimitettava muutettu korvaussuunnitelmansa komissiolle, ja 2 ja 3 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan soveltuvin osin. Muutettu suunnitelma katsotaan hyväksytyksi, jos komissio ei reagoi neljän viikon kuluessa muutetun korvaussuunnitelman vastaanottamisesta.

8 artikla

Kertomukset

1.   Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on laadittava korvauksen täytäntöönpanosta vuosittainen kertomus ja toimitettava se komissiolle viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 30 päivänä.

2.   Komissio antaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle riippumattomaan arviointiin perustuvan kertomuksen korvauksen täytäntöönpanosta ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia.

9 artikla

Rahoitussäännökset

1.   Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti toteuttamia menoja pidetään asetuksen (EY) N:o 1290/2005 3 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettuina menoina.

2.   Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi sovelletaan asetusta (EY) N:o 2003/2006.

10 artikla

Valvonta

Jäsenvaltioiden on annettava kaikki aiheelliset säännökset tässä asetuksessa vahvistettujen vaatimusten ja toimien sääntöjenmukaisuuden noudattamisen varmistamiseksi.

11 artikla

Yksityiskohtaiset säännöt

Tämän asetuksen soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt voidaan antaa 12 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

Komitea

1.   Komissiota avustaa kalastustuotteiden hallintokomitea.

2.   Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa säädetty määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

13 artikla

Siirtymäsäännökset

1.   Jos jäsenvaltiot ovat toimittaneet komissiolle asetuksen (EY) N:o 2328/2003 8 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti mukauttamispyyntöjä, joista ei ole tehty päätöstä 31 päivään joulukuuta 2006 mennessä, kyseisiin pyyntöihin sovelletaan edelleen mainitun asetuksen 8 artiklaa.

2.   Edellä olevan 9 artiklan säännöksiä sovelletaan jäsenvaltioiden asetuksen (EY) N:o 2328/2003 mukaisesti toteuttamiin menoihin, jotka ilmoitetaan komissiolle 15 päivän lokakuuta 2006 jälkeen.

14 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2013 välisenä aikana.

---

(1)  Lausunto annettu 24. huhtikuuta 2007 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(2)  EUVL C 93, 27.4.2007, s. 31.

(3)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2328/2003, annettu 22 päivänä joulukuuta 2003, Azorien, Madeiran, Kanariansaarten sekä Ranskan departementtien Guayanan ja Réunionin tiettyjen kalastustuotteiden kaupan pitämisessä alueiden syrjäisimmästä asemasta aiheutuvien lisäkustannusten tasoitusjärjestelmän käyttöön ottamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 34).

(4)  EUVL L 209, 11.8.2005, s. 1. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 378/2007 (EUVL L 95, 5.4.2007, s. 1).

(5)  EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. Päätös sellaisena kuin se on muutettuna päätöksellä 2006/512/EY (EUVL L 200, 22.7.2006, s. 11).

(6)  EUVL L 379, 28.12.2006, s. 49.

(7)  EYVL L 17, 21.1.2000, s. 22, asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1759/2006 (EUVL L 335, 1.12.2006, s. 3).

---