30.1.2003   

FI

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

L 25/7

(1)

Komissio otti päätöksellä N:o 303/96/EHTY (2) käyttöön lopullisen polkumyyntitullin tiettyjen Venäjältä peräisin olevien, CN-koodeihin 7225 11 00 ja 7226 11 10 kuuluvien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnissa. Käyttöön otettu polkumyyntitulli oli 40,1 prosentin suuruinen. Samassa yhteydessä tarjottu sitoumus hyväksyttiin.

(2)

Koska Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) perustamissopimuksen voimassaolo päättyi 23 päivänä heinäkuuta 2002, neuvosto päätti asetuksella (EY) N:o 963/2002 (3), että komission päätöksen N:o 2277/96/EHTY (4), jäljempänä ”peruspäätös”, nojalla aloitettuja ja kyseisenä päivänä edelleen voimassa olevia polkumyyntimenettelyjä jatketaan ja niihin sovelletaan 24 päivästä heinäkuuta 2002 perusasetuksen säännöksiä. Samaten meneillään olevien polkumyyntitutkimusten perusteella käyttöön otettaviin polkumyyntitoimenpiteisiin sovelletaan perusasetuksen säännöksiä 24 päivästä heinäkuuta 2002.

(3)

Kun ilmoitus tiettyjen Venäjältä peräisin olevien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnissa sovellettavien polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (5) oli julkaistu, komissio vastaanotti peruspäätöksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen pyynnön tarkastella kyseisiä toimenpiteitä.

(4)

Pyynnön esitti Euroopan rauta- ja terästeollisuuden liitto (Eurofer), jäljempänä ”pyynnön esittäjä”, sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa pääosan yhteisön tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannosta. Pyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin ja yhteisön tuotannonalalle aiheutuneen vahingon jatkumiseen ja/tai toistumiseen.

(5)

Kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa komissio päätti, että oli olemassa riittävä näyttö tarkastelun vireille panemiseksi, mistä syystä se pani vireille tutkimuksen (6) perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan nojalla.

(6)

Komissio päätti samaan aikaan panna omasta aloitteestaan vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaisen tutkimuksen (7) tarkastellakseen toimenpiteiden muodon asianmukaisuutta. Komissio vastaanotti näiden meneillään olevien tutkimusten aikana perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaiset markkinatalouskohtelua koskevat pyynnöt Viz Stal- ja Novolipetsk Iron and Steel Corporation -yrityksiltä. Pyyntöjen perusteluiksi esitettiin, että asianomaiset vientiä harjoittavat tuottajat täyttivät nyt tarvittavat edellytykset ja että niiden polkumyyntimarginaalit olivat tämän vuoksi pienentyneet huomattavasti. Komissio päätti näiden markkinatalouskohtelua koskevien pyyntöjen vuoksi panna vireille perusasetuksen 11 artiklan 3 kohdan mukaiset välivaiheen tarkastelut, jotka rajoittuvat kyseisten vientiä harjoittavien tuottajien harjoittaman polkumyynnin tutkimiseen. Tämän vuoksi katsotaan aiheelliseksi tehdä tässä vaiheessa päätös ainoastaan (20 päivänä helmikuuta 2001 aloitetun) toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tuloksista. Toimenpiteiden muotoon rajoittuva välivaiheen tarkastelu taas päätetään yhdessä markkinatalouskohtelua koskevien tarkastelujen kanssa ottaen näin huomioon viejien nykyisen taloudellisen tilanteen.

(7)

Komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta virallisesti tarkastelupyynnön esittäneille yhteisön tuottajille, vientiä harjoittaville tuottajille, tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä viejämaiden edustajille ja antoi asianomaisille osapuolille tilaisuuden esittää kantansa kirjallisesti ja pyytää saada tulla kuulluiksi tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa vahvistetussa määräajassa.

(8)

Komissio lähetti kyselylomakkeet osapuolille, joita asian tiedettiin koskevan, sekä tiedossa oleville Amerikan yhdysvalloissa, Brasiliassa, Intiassa, Japanissa, Korean tasavallassa, Puolassa ja Tšekissä toimiville tarkasteltavana olevan tuotteen tuottajille; kyseisiä maita pidetään tässä tutkimuksessa mahdollisina vertailumaina. Komissio sai vastaukset neljältä tarkastelua pyytäneeltä yhteisön tuottajalta, kahdelta Venäjällä toimivalta vientiä harjoittavalta tuottajalta, yhdeltä tavarantoimittajalta ja kymmeneltä yhteisössä toimivalta tuotetta käyttävältä yritykseltä. Lisäksi kyselyyn vastasi kaksi yhteisön tuojaa, jotka molemmat ovat etuyhteydessä toiseen Venäjällä toimivaan vientiä harjoittavaan tuottajaan. Myös yksi Brasiliassa toimiva suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottaja vastasi kyselyyn.

(9)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki polkumyynnin ja vahingon todennäköisen jatkumisen tai toistumisen sekä yhteisön edun määrittämisen kannalta tarpeellisina pitämänsä tiedot. Tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(10)

Myös seuraavat yritykset toimivat tutkimuksessa yhteistyössä, mutta niihin ei tehty tarkastuskäyntiä:

Käyttäjät:

(11)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista seikoista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista aiottiin suositella. Niille annettiin myös määräaika, jonka aikana ne voivat esittää huomautuksia ilmoituksen perusteella. Osapuolten huomautukset otettiin huomioon ja päätelmiä muutettiin tarvittaessa niiden mukaisesti.

(12)

Polkumyynnin ja vahingon jatkumista ja/tai toistumista koskeva tutkimus koski 1 päivän tammikuuta 2000 ja 31 päivän joulukuuta 2000 välistä ajanjaksoa, jäljempänä ”tutkimusajanjakso”. Vahingon jatkumisen ja/tai toistumisen todennäköisyyteen vaikuttavan kehityksen tarkastelu koski vuoden 1997 ja tutkimusajanjakson lopun välistä ajanjaksoa, jäljempänä ”tarkastelujakso”.

(13)

Tarkasteltavana oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa eli CN-koodeihin 7225 11 00 ja 7226 11 10 kuuluvat Venäjältä peräisin olevat piiseosteisesta sähköteknisestä teräksestä valmistetut suuntaisrakeiset kylmävalssatut levyvalmisteet, joiden leveys on suurempi kuin 500 mm. Tuotetta käytetään sähkömagneettisissa laitteissa ja teho- ja jakelumuuntajien kaltaisissa laitteistoissa.

(14)

Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden valmistusprosessi on varsin monimutkainen. Raerakenteet suunnataan yhdenmukaisesti levyn valssaussuunnassa, jotta sen magneettikentän johtavuus olisi mahdollisimman tehokas. Tuotteen on vastattava tiettyjä vaatimuksia magneettivuon tiheyden, vuokertoimen ja suurimman sallitun toistomagnetoinnin häviön suhteen. Tuotteen molemmat puolet on yleensä päällystetty ohuella eristävällä kerroksella.

(15)

Tarkastelua pyytäneiden yhteisön tuottajien yhteisössä tuottamia ja myymiä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita ja vientiä harjoittavien tuottajien Venäjällä tuottamia ja yhteisössä myymiä valmisteita pidetään perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina. Samaten vahvistettiin, että markkinataloutta toteuttavassa kolmannessa maassa, jäljempänä ”vertailumaa”, eli Brasiliassa (ks. jäljempänä johdanto-osan 20—28 kappale) tuotetuilla ja Brasilian kotimarkkinoilla myydyillä suuntaisrakeisilla sähköteknisillä levyvalmisteilla oli samat fyysiset ja tekniset perusominaisuudet kuin Venäjällä tuotetuilla ja yhteisöön viedyillä valmisteilla. Tämän vuoksi niitä pidettiin perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuina samankaltaisina tuotteina.

(16)

Toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun tarkoituksena on perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti määrittää, harjoitettiinko tutkimusajanjakson aikana polkumyyntiä ja johtaisiko toimenpiteiden voimassaolon päättyminen todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen.

(17)

Tältä osin tarkasteltiin yhteisöön tämän tutkimusajanjakson aikana suuntautuneen viennin määriä. Alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana Venäjältä tuotujen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden osuus yhteisön markkinoilla oli 7,4 prosenttia yhteisön kulutuksesta, kun taas tämän tutkimusajanjakson aikana se oli 2,2 prosenttia. Tämä osuus on kuitenkin edelleen huomattava eli perusasetuksen 5 artiklan 7 kohdassa määriteltyä vähimmäistasoa suurempi.

(18)

Yhteistyön aste tässä menettelyssä oli korkea. Molemmat tiedossa olevat Venäjällä toimivat vientiä harjoittavat tuottajat toimivat yhteistyössä ja vastasivat komission kyselyyn. Molempien yritysten vastaukset tarkastettiin niiden toimitiloissa.

(19)

Polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä arvioitaessa tarkasteltiin, tapahtuuko vienti Venäjältä tällä hetkellä polkumyynnillä. Näin tehtiin siksi, että jos polkumyyntiä esiintyy nyt, tämä voisi olla keskeinen osoitus siitä, että polkumyynti jatkuisi ja lisääntyisi todennäköisesti tulevaisuudessa, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(20)

Alkuperäisessä tutkimuksessa lasketun polkumyyntimarginaalin perusteella Venäjältä peräisin olevassa yhteisöön suuntautuvassa suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnissa otettiin käyttöön yksi ainoa koko maata koskeva marginaali. Perusasetuksen 11 artiklan 9 kohdan mukaisesti tässä tutkimuksessa käytettiin samaa menetelmää kuin alkuperäisessä tutkimuksessa. Normaaliarvo määritettiin siis perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti valitusta vertailumaasta hankittujen tietojen perusteella.

(21)

Alkuperäisessä menettelyssä soveltuvaksi vertailumaaksi valittiin Brasilia. Kuten tarkastelun vireillepanoa koskevassa ilmoituksessa mainittiin, komissio aikoi käyttää Brasiliaa vertailumaana myös tässä tutkimuksessa.

(22)

Toinen vientiä harjoittavista tuottajista vastusti Brasilian valitsemista vertailumaaksi sillä perusteella, että Tšekin tai Puolan suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kotimarkkinat muistuttavat enemmän Venäjän markkinoita.

(23)

Toinen vientiä harjoittava tuottaja vastusti Brasilian valintaa sillä perusteella, että koska tarkasteltavana olevaa tuotetta tuotti Brasiliassa ainoastaan yksi tuottaja, kilpailu Brasilian markkinoilla oli vähäistä.

(24)

Kuten edellä johdanto-osan 8 kappaleessa mainitaan, komissio lähetti kyselylomakkeet kaikille tuottajille, joiden tiedettiin tuottavan tarkasteltavana olevaa tuotetta muissa kolmansissa maissa, myös Tšekissä ja Puolassa. Kyseisiä tuottajia pyydettiin toimimaan yhteistyössä tässä menettelyssä ja toimittamaan tietoja suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotannosta ja kotimarkkinamyynnistä. Yksikään näistä tuottajista ei kuitenkaan halunnut toimittaa tietoja eikä toimia yhteistyössä tässä tutkimuksessa.

(25)

Tämän vuoksi olisi huomattava, että vaikka tutkimuksen mukaan Brasiliassa oli ainoastaan yksi suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden valmistaja, muissa mahdollisissa vertailumaissa toimivat tuottajat eivät olleet lainkaan halukkaita yhteistyöhön. Tämän vuoksi Brasiliassa toimivan tuottajan toimittamia tietoja pidettiin parhaimpina ja luotettavimpina käytettävissä olevina tietoina normaaliarvon määrittämistä varten.

(26)

Ensin mainittu vientiä harjoittava tuottaja ehdotti, että jos Tšekissä ja Puolassa toimivat tuottajat eivät olleet halukkaita yhteistyöhön, normaaliarvon määrittämisessä pitäisi käyttää kyseisistä maista yhteisöön suuntautuvan viennin hintoja perusasetuksen 2 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Yhteistyön puuttumisen vuoksi vientihintojen olisi kuitenkin pitänyt perustua Eurostatin tietoihin todellisten, todennettujen lukujen sijasta. Tältä osin katsottiin, että Eurostatin tietojen käyttäminen heikentäisi laskelmien tarkkuutta, koska vientihinnat kirjataan yleisellä tasolla tekemättä eroa tiettyjen niihin vaikuttavien tekijöiden, kuten eri tuotelaatujen ja kaupan portaan, välillä. Koska Brasiliassa toimiva tuottaja toimi yhteistyössä tässä menettelyssä, pidettiin asianmukaisempana käyttää kyseisen tuottajan todellisia, todennettuja tietoja, joiden perusteella saatiin tehtyä tarkempia laskelmia. Näin ollen Tšekin tai Puolan käyttö vertailumaana oli hylättävä.

(27)

Lisäksi todettiin, että Brasilian tuotantomäärät ja tuotantoprosessi olivat verrattavissa Venäjän tilanteeseen. Tuotantoprosessi onkin käytännössä sama kaikkialla maailmassa. Kuten johdanto-osan 15 kappaleessa mainitaan, Brasiliassa tuotettujen ja Brasilian kotimarkkinoilla myytyjen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden vahvistettiin olevan samankaltaisia tuotteita kuin Venäjällä tuotetut ja yhteisöön viedyt valmisteet. Lisäksi tuotteen kotimarkkinamyynti Brasiliassa oli edustavaa verrattuna Venäjältä yhteisöön tulevaan tuontiin. Brasiliaa käytettiin vertailumaana myös alkuperäisessä tutkimuksessa.

(28)

Näin ollen komissiolla ei ollut syytä uskoa, etteikö Brasilia olisi asianmukainen valinta. Edellä esitetyt seikat huomioon ottaen ja koska muitakaan vaihtoehtoja ei ollut, Brasilia valittiin soveltuvimmaksi vertailumaaksi.

(29)

Perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti arvioitiin, voidaanko suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kotimarkkinamyyntiä Brasiliassa pitää tavanomaisessa kaupankäynnissä tapahtuneena hintojen perusteella. Komissio tutki, oliko kotimarkkinamyynti kannattavaa. Tätä varten tutkimusajanjakson yksikkökohtaisia kokonaistuotantokustannuksia verrattiin myynnin keskimääräiseen yksikköhintaan kyseisenä aikana. Myynnin todettiin olleen kannattavaa. Tutkimuksesta ilmeni myös, että kaikki myynti suuntautui riippumattomille asiakkaille. Näin ollen normaaliarvo määritettiin Brasilian kotimarkkinoiden riippumattomien asiakkaiden suuntaisrakeisista sähköteknisistä levyvalmisteista tavanomaisessa kaupankäynnissä maksamien tai niiden maksettaviksi tulevien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

(30)

Alkuperäisessä tutkimuksessa toimi yhteistyössä kolme viejää/tuottajaa, joista yksi toimi kauppiaana. Tässä tutkimuksessa ilmeni, että kyseinen kauppias oli lopettanut tarkasteltavana olevan tuotteen yhteisöön suuntautuvan vientinsä ennen tämän tutkimusajanjakson alkua. Tämän vuoksi vientihinta määritettiin tässä tutkimuksessa jäljellä olevien kahden yhteistyössä toimineen Venäjällä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan toimittamien tietojen perusteella.

(31)

Toinen kyseisistä Venäjällä toimivista vientiä harjoittavista tuottajista vei tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön kahden riippumattoman kauppiaan kautta, joista molemmat hoitivat pelkästään jälleenlaskutuksen yhteisössä ja muissa kolmansissa maissa toimiville lopullisille käyttäjille. Kyseisen vientiä harjoittavan tuottajan vientihinnat määritettiin ensimmäisiltä riippumattomilta asiakkailta eli etuyhteydettömiltä kauppiailta veloitettujen hintojen perusteella. Vientihinnat määritettiin näin ollen perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti yhteisöön vietäväksi myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella.

(32)

Toisen Venäjällä toimivan vientiä harjoittavan tuottajan omistus ja valvonta keskittyi pitkälti siihen etuyhteydessä olevan, Sveitsissä toimivan hallinta-/kauppayhtiön käsiin. Kaikki vienti tapahtui kyseisen Sveitsissä toimivan yrityksen kautta kahdelle yhteisössä toimivalle etuyhteydessä olevalle tuojalle, jotka jälleenmyivät tuotetta yhteisössä toimiville lopullisille asiakkaille. Vientihinnat muodostettiin tämän vuoksi ensimmäiseltä yhteisössä toimivalta riippumattomalta asiakkaalta veloitettujen jälleenmyyntihintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 9 kohdan mukaisesti.

(33)

Lisäksi Sveitsissä toimiva etuyhteydessä oleva yritys toi tarkasteltavana olevaa tuotetta yhteisöön kahden yhteisössä toimivan tuontiyrityksensä kautta. Se toimi kauppiaana, minkä huomioon ottamiseksi vientihintaan tehtiin oikaisu vähentämällä siitä palkkion osuus. Kahden yhteisössä toimivan etuyhteydessä olevan tuojan osalta vähennettiin myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset. Lisäksi kummankin asianomaisen yhteisössä toimivan etuyhteydessä olevan tuojan osalta vähennettiin kohtuullinen voittomarginaali. Koska yksikään etuyhteydetön tuoja ei toiminut menettelyssä yhteistyössä eikä muuta luotettavaa tietoa ollut saatavilla, kohtuullisena voittomarginaalina pidettiin 5:tä prosenttia.

(34)

Edellä mainittu vientiä harjoittava tuottaja ei ollut alkuperäisen tutkimuksen aikana etuyhteydessä yhteenkään yhteisössä tai muissa kolmansissa maissa toimivaan tuojaan, joten vientihinta määritettiin sen osalta alun perin tosiasiallisesti maksettujen tai maksettavien hintojen perusteella perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti.

(35)

Normaaliarvon ja vientihinnan tasapuolisen vertailun varmistamiseksi otettiin perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdan mukaisesti huomioon eroavuudet niissä tekijöissä, joiden todettiin vaikuttavan hintoihin ja hintojen vertailukelpoisuuteen.

(36)

Tältä osin havaittiin, että Brasiliassa tuotettujen ja myytyjen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden ominaisuudet olivat hieman erilaiset paksuuden ja tietyissä sähköolosuhteissa mitatun enimmäisrautahäviön osalta. Tämän vuoksi tehtiin oikaisuja Brasilian kotimarkkinoilla myytyjen ja Venäjältä yhteisöön tuotujen tuotteiden vähäisten fyysisten erojen huomioon ottamiseksi. Lisäksi tehtiin vientitulleihin ja Venäjällä toimivan etuyhteydettömän vientiä harjoittavan tuottajan tapauksessa myös luottokustannuksiin liittyviä oikaisuja, koska ne vaikuttivat vientiä harjoittavien tuottajien arvioituihin vientihintoihin.

(37)

Painotettua keskimääräistä normaaliarvoa ja painotettua keskimääräistä vientihintaa vertailtiin noudettuna lähettäjältä -tasolla. Vertailu osoitti, että polkumyyntimarginaali suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden viennissä Venäjältä yhteisöön oli tutkimusajanjakson aikana huomattava. Polkumyyntimarginaali oli samansuuruinen kuin määrä, jolla normaaliarvo ylitti yhteisöön suuntautuvan viennin hinnat. Koko maata koskeva painotettu keskimääräinen polkumyyntimarginaali oli yli 80 prosenttia ja näin ollen jopa hieman korkeampi kuin alkuperäisessä tutkimuksessa todettu polkumyyntimarginaali.

(38)

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonti Venäjältä kehittyisi, jos toimenpiteet raukeaisivat. Tätä varten tarkasteltiin paitsi yhteisöön ja muihin kolmansiin maihin suuntautuvaa vientiä myös kotimarkkinamyyntiä. Samaten tarkasteltiin Venäjällä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien hinnoittelukäytäntöjä eri markkinoilla.

(39)

Kuten edellä johdanto-osan 1 kappaleessa mainitaan, komissio oli alkuperäisessä tutkimuksessa hyväksynyt Venäjällä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien tarjoaman sitoumuksen. Sitoumuksessa oli kyse lähinnä vuotuisesta määrällisestä rajoituksesta, eli tarkasteltavana olevan tuotteen viennin määrät rajoitettiin sitoumuksessa vahvistetulle enimmäistasolle sen jälkeen, kun lopulliset toimenpiteet oli otettu käyttöön. Huolimatta sitoumuksesta ja siitä, että vientimäärät pysyivät melko vakaina, vienti jatkui kuitenkin edelleen polkumyynnillä. Tämän vuoksi ei ollut syytä uskoa, että jos voimassa olevat toimenpiteet kumottaisiin, hinnat nousisivat tasolle, jolla polkumyyntiä ei ilmene. Jos kiintiörajoituksia ei olisi, yhteisöön suuntautuvan viennin määrä päinvastoin todennäköisesti suurenisi merkittävästi ja aiheuttaisi erittäin todennäköisesti lisää hintojen laskupainetta.

(40)

Todettiin, että suuri osa viennistä suuntautuu todennäköisesti yhteisöön eri markkinoiden hintatasojen erojen vuoksi. Lisäksi havaittiin, että eräille potentiaalisille vientimarkkinoille pääsy on rajoitettua huomattavan korkeiden tullitariffien vuoksi. Näistä rajoituksista huolimatta vienti kolmansiin maihin oli suurempaa kuin vienti yhteisöön ja kotimarkkinamyynti tutkimusajanjakson aikana. Lisäksi euron arvon viimeaikainen nousu tekee viennistä yhteisöön houkuttelevampaa kuin viennistä muihin kolmansiin maihin. Kaikki nämä tekijät osoittavat, että mahdollinen lisääntyvä vienti suuntautuisi todennäköisesti yhteisön markkinoille, jos tarkasteltavana olevat toimenpiteet kumottaisiin.

(41)

Venäjän kotimarkkinamyynti ja vienti kolmansiin maihin on lisääntynyt vuoden 1997 jälkeen, kun vienti yhteisöön väheni polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen ja pysyi suhteellisen vakaana hyvin alhaisella tasolla sitoumuksen vuoksi. Kysyntä Venäjän markkinoilla on lisääntynyt vuodesta 1997, mutta se on aina ollut liian vähäistä, jotta Venäjän markkinat kykenisivät ottamaan vastaan Venäjällä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien kaiken tuotannon. Venäjän kotimarkkinoiden kokonaismyynnin määrä on aina ollut selvästi (kaikkiin maihin suuntautuvan) viennin kokonaismäärää alhaisempi. Kuten jäljempänä johdanto-osan 82 kappaleessa mainitaan, Venäjällä toimivat tuottajat lisäsivät tuotantokapasiteettiaan tarkastelujakson aikana, mikä johti käyttämättömän kapasiteetin huomattavaan lisääntymiseen ja varastojen kasvuun tämän tutkimusajanjakson aikana. Suuri osa käytettävissä olevista varastoista vietäisiin todennäköisesti yhteisöön, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi ja ottaen huomioon käyttämättömän kapasiteetin suuruuden Venäjällä toimivat tuottajat voisivat helposti lisätä tuotantomääriään edelleen tasolle, joka ylittäisi kotimarkkinoiden ja muiden potentiaalisten kolmansien maiden markkinoiden vastaanottokyvyn. Itse asiassa, kuten jäljempänä johdanto-osan 82 kappaleessa mainitaan, tutkimusajanjakson aikana luotu kapasiteetti on riittävän suuri tyydyttääkseen yhteisön koko suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kysynnän. Tämän vuoksi ei ole kohtuutonta päätellä, että erityisesti yhteisöön suuntautuvan viennin määrä lisääntyisi tulevaisuudessa, jos pääsy markkinoille vapautuisi nyt voimassa olevien toimenpiteiden voimassaolon päättyessä.

(42)

Kuten jäljempänä johdanto-osan 83 kappaleessa mainitaan, Venäjällä toimivilla suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottajilla on Euroopan yhteisössä pitkälle kehittynyt myyntiorganisaatio, joka helpottaa tarkasteltavana olevan tuotteen myyntiä ja jakelua yhteisön markkinoilla.

(43)

Voidaan siis kohtuudella olettaa, että kun yhteisöön suuntautuvan tuonnin määrä lisääntyisi, jos toimenpiteitä ei sovellettaisi, ja kun tarjonta olisi näin ollen suurempaa, hintojen lasku jatkuisi edelleen, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(44)

Venäjältä tuleva suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonti tapahtui tutkimusajanjakson aikana edelleen polkumyynnillä huolimatta käyttöön otetuista toimenpiteistä. Todettiin, että polkumyynti jatkui ja että on hyvin todennäköistä, että se jatkuisi edelleenkin, jos toimenpiteiden annettaisiin raueta. Lisäksi suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden vienti Venäjältä yhteisöön lisääntyy todennäköisesti huomattavasti, ja tämän lisätuonnin hinnat ovat varsin todennäköisesti merkittävän alhaisia polkumyyntihintoja, jos polkumyyntitoimenpiteiden annetaan raueta.

(45)

Neljä tässä tutkimuksessa yhteistyössä toiminutta yhteisön tuottajaa edustivat 100:aa prosenttia suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotannosta yhteisössä tutkimusajanjakson aikana. Niinpä ne muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa ja 5 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun yhteisön tuotannonalan.

(46)

Yhteisön kulutus laskettiin yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla saavuttaman myynnin ja Eurostatin tai yhteistyössä toimineiden Venäjällä toimivien vientiä harjoittavien tuottajien ilmoittaman kokonaistuonnin yhteismäärien perusteella.

(47)

Näin laskettuna tonneissa ilmaistu yhteisön kulutus lisääntyi 5 prosenttia vuosina 1997—1999, noin 186 000 tonnista 195 500 tonniin. Tämän jälkeen se väheni 4,9 prosenttia niin, että se oli tutkimusajanjaksona noin 186 000 tonnia. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot.

(48)

Eurostatin ja yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien toimittamien tietojen mukaan Venäjältä tulevan tuonnin määrä vaihteli tarkastelujakson aikana noin 3 750 tonnista 6 701 tonniin. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot tuonnista.

(49)

Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli tarkastelujakson aikana noin 2—3,6 prosenttia.

(50)

Alkuperäisen tutkimuksen aikana Venäjältä tuotuja suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita myytiin yhteisön markkinoilla huomattavia määriä kakkoslaatuna niiden tiettyjen puutteiden vuoksi. Tämän vuoksi komissio myönsi oikaisuja hintoihin arvioidessaan hinnan alittavuuden marginaalia ja vahingon korjaavaa marginaalia. Venäjällä toimivien tuottajien tuotantolaitostensa parantamiseksi tekemien investointien vuoksi Venäjältä nyt tuotavat suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet ovat suurimmaksi osaksi ykköslaatua.

(51)

Eurostatin tietojen mukaan tuontihinnat (ilmaistuina euroina tonnilta) alenivat jyrkästi vuodesta 1997 (954 euroa/t) vuoteen 1998 (862 euroa/t) ja vuoteen 1999 (741 euroa/t) eli absoluuttisesti mitattuna yli 200 euroa tonnilta kahden vuoden aikana. Tämän jälkeen hinnat kohenivat osittain niin, että ne olivat 860 euroa tonnilta vuonna 2000, mikä oli edelleen noin 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna 1997. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot.

(52)

Komissio vertasi myös kyselyvastauksista saatuja Venäjältä tulevan tuonnin (CIF-tasoisia) hintoja yhteisön tuotannonalan samasta tuotteesta veloittamiin (noudettuna lähettäjältä -tasoisiin) hintoihin. Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden eri laatujen huomioon ottamiseksi yhteisön tuotannonalan myymät ja Venäjältä tuodut tuotteet jaettiin eri luokkiin paksuuden ja tietyissä sähköolosuhteissa mitatun enimmäisrautahäviön perusteella. Tämän jälkeen vertailtiin samankaltaisissa kaupankäyntiolosuhteissa ja luokittain tuontituotteiden ja yhteisön tuotannonalan tuotteiden painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja. Tällä perusteella todettiin, että Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat.

(53)

Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kaikista muista kolmansista maista kuin Venäjältä tulevan tuonnin kokonaismäärä väheni tarkastelujakson aikana noin 44 300 tonnista vuonna 1997 noin 38 600 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Huomattava osa kyseisestä tuonnista oli joko peräisin Japanista tai Eurostat luokitteli sen alkuperän salaiseksi. Komissio varmisti, että salaiseksi luokiteltua alkuperää oleva tuonti ei ollut peräisin Venäjältä. Muu tuonti oli peräisin pääasiassa Puolasta tai Tšekistä. Tuonti Puolasta vaihteli tarkastelujakson aikana vähimmillään noin 1 600 tonnista vuonna 1999 enimmillään noin 4 800 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Tuonti Tšekistä väheni jyrkästi koko tarkastelujakson ajan, noin 7 000 tonnista vuonna 1997 alle 2 000 tonniin tutkimusajanjakson aikana.

(54)

Tutkimusajanjakson aikana muista kolmansista maista kuin Venäjältä tulevan tuonnin markkinaosuus oli 20,7 prosenttia; Japanin osuus oli 11,2 prosenttia, Puolan 2,6 prosenttia ja Tšekin 1,1 prosenttia. Salaiseksi luokiteltua alkuperää olevan tuonnin markkinaosuus oli tutkimusajanjakson aikana 4,7 prosenttia.

(55)

Japanista tulevan tuonnin, salaiseksi luokiteltua alkuperää olevan tuonnin ja muista lähteistä tulevan tuonnin hinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin yhteisön tuotannonalan hinnat.

(56)

Puolasta tulevan tuonnin hinnat noudattivat yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamien hintojen havaittua kehitystä (ks. johdanto-osan 58 kappale); ne laskivat vuosina 1997—1999 ja nousivat tämän jälkeen hieman tutkimusajanjakson aikana, mutta pysyivät edelleen vuoden 1997 tasoa alhaisempina. Hinnat olivat hieman yhteisön tuotannonalan hintoja alhaisemmat, mutta huomattavasti Venäjältä tulevan tuonnin hintoja korkeammat.

(57)

Tšekistä tulevan tuonnin hinnat pysyivät varsin vakaina niin, että ne olivat alhaisemmat kuin yhteisön tuotannonalan ja Puolasta tulevan tuonnin hinnat, mutta korkeammat kuin Venäjältä tulevan tuonnin hinnat samana vuonna.

(58)

Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot muista kolmansista maista kuin Venäjältä tulevan tuonnin määristä (tonneina ilmaistuna) ja hinnoista (euroa tonnilta).

(59)

Muistutettakoon, että alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, että yhteisön tuotannonalalle aiheutui vuoden 1990 ja tuolloisen tutkimusajanjakson lopun (vuoden 1994 huhtikuun loppu) välisenä aikana merkittävää vahinkoa, joka ilmeni pääasiassa myynnin vähenemisenä ja tästä aiheutuvana markkinaosuuden pienenemisenä sekä hintojen alenemisena. Nämä tekijät yhdessä johtivat voittojen vähenemiseen ja ylipäätään taloudellisiin tappioihin.

(60)

Sen jälkeen, kun nyt voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön, yhteisön tuotannonala on toteuttanut rakenneuudistuksia parantaakseen kilpailukykyään. Komission 8 päivänä lokakuuta 1999 (8) hyväksymän sulautuman seurauksena kolme neljästä yhteisön tuottajasta tuli osaksi Thyssen Krupp Steel -konsernia.

(61)

Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotanto väheni hieman vuosina 1997—1998 ja lisääntyi tämän jälkeen noin 220 000 tonniin tutkimusajanjakson aikana. Lisäystä tarkastelujakson aikana oli 3 prosenttia. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot.

(62)

Kun otetaan huomioon, että yhteisön tuotannonala käytti yleensä tilausperusteista tuotantojärjestelmää, jonka ansiosta varastot pysyivät alhaisina, varastojen tason kehityksellä ei katsota olevan merkityksellistä vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen. Varastoissa olikin yleensä kyse tavarasta, joka odotti vain toimittamista asiakkaille, jotka olivat jo tehneet tilauksen.

(63)

Koska suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden valmistuksessa käytettäviä tuotantovälineitä käytetään myös muiden tuotteiden tuotannossa, ei ollut mahdollista tai mielekästä määrittää nimenomaan tarkasteltavana olevaan tuotteeseen liittyvää kapasiteettia ja sen käyttöä.

(64)

Sekä suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden että muiden tuotteiden valmistuskapasiteetin kokonaistason arvioinnista kävi kuitenkin ilmi, että yhteisön tuotannonalalla oli edelleen käyttämätöntä kapasiteettia, jolla se olisi voinut tuottaa enemmän suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita.

(65)

Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden myynti yhteisön markkinoilla lisääntyi noin 10 prosenttia vuosina 1997/1998—1999, noin 136 500 tonnista vuosina 1997 ja 1998 noin 150 000 tonniin vuonna 1999. Myynti väheni huomattavasti eli noin 5 prosenttia alle 144 000 tonniin tutkimusajanjakson aikana yhteisön kulutusta seuraillen. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot.

(66)

Yhteisön tuotannonalan markkinaosuus kasvoi 3,4 prosenttiyksikköä 73,4 prosentista vuonna 1997 76,8 prosenttiin vuonna 1999, minkä jälkeen se kasvoi vielä hieman eli 0,5 prosenttiyksikköä, siis noin 77,3 prosenttiin tutkimusajanjakson aikana. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot.

(67)

Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla veloittamat hinnat kehittyivät seuraavasti:

(68)

Suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden hinnat laskivat yhteisössä vuosina 1997—1999 noin 8 prosenttia eli 1 140 eurosta 1 044 euroon tonnilta, siis absoluuttisesti mitattuna kaikkiaan noin 100 euroa tonnilta vain kahdessa vuodessa. Tätä hintojen laskua on tarkasteltava ottaen huomioon maailman teräsmarkkinoiden yleinen epävakaus, minkä seurauksena terästuotteiden hinnat laskivat yleisesti vuosina 1998 ja 1999. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että Venäjältä tulevan tuonnin hinnat olivat tarkastelujakson aikana alhaisimmat (ks. edellä johdanto-osan 51—58 kappale), on selvää, että myös Venäjältä tulevan tuonnin hinnat painoivat yhteisön tuotannonalan hintoja alaspäin.

(69)

Yhteisön tuotannonalan yhteisön markkinoilla saavuttaman myynnin kokonaiskannattavuus heikkeni tarkastelujakson aikana seuraavasti:

(70)

Kun otetaan huomioon suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotantoprosessin monimutkaisuus, tuotannonalan elinkelpoisuuden ylläpitävänä kohtuullisena voittona pidettiin 8:aa prosenttia. Vuonna 1997 saavutettua tasoa ei voida pitää edustavana, koska siihen vaikuttivat kyseisenä vuonna pääasiassa yhdelle raaka-aineiden toimitusongelmia kokeneelle yhteisön tuottajalle aiheutuneet suuret taloudelliset tappiot. Muut yhteisön tuottajat saivat samana vuonna tyydyttävän voiton, keskimäärin 8 prosenttia. Kannattavuuden kehityksen ja sen vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana tapahtuneen heikkenemisen osalta viitataan myös jäljempänä johdanto-osan 77 ja 80 kappaleessa esitettyyn selitykseen.

(71)

Kassavirta ja palkat kehittyivät seuraavasti:

Pääoman saannissa ei ollut tarkastelujakson aikana erityisiä ongelmia. Muistutettakoon myös, että kolme yhteisön tuottajaa kuului suurempaan konserniin.

(72)

Suuren rakenneuudistuksensa tueksi yhteisön tuotannonala investoi huomattavasti rationalisoidakseen tuotantoa ja myyntiä.

(73)

Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot tuottavuudesta ja työllisyydestä.

(74)

Yhteisön tuotannonalan nyt tarkasteltavina olevien polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen toteuttamien suurten rakenneuudistusten ansiosta tuottavuus parani tarkastelujakson aikana kokonaisuudessaan 15 prosenttia.

(75)

Rakenneuudistusten myötä samana aikana työvoiman määrä väheni 10 prosenttia.

(76)

Yhteisön tuotannonala oli hyvin aktiivinen kolmansien maiden markkinoilla: se vei noin kolmanneksen suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotannostaan. Tämä osoittaa, että tuotannonala on vakaalla pohjalla ja valmis kilpailemaan maailmanlaajuisesti. Terästeollisuuden kansainvälisen kriisin myötä sen vienti laski 7 prosenttia noin 78 000 tonnista noin 73 000 tonniin vuosina 1997—1999, minkä jälkeen sen nousi tutkimusajanjakson aikana noin 76 000 tonniin. Seuraavassa esitetään yksityiskohtaiset numerotiedot yhteisön tuotannonalan vientimääristä:

(77)

Kun tarkastellaan tutkimusajanjakson aikana todetun polkumyyntimarginaalin suuruuden vaikutusta yhteisön tuotannonalan tilanteeseen, on todettava, että Venäjän osalta todettu marginaali on korkeampi kuin alkuperäisen tutkimusajanjakson aikana (ks. johdanto-osan 37 kappale). Yhteisön tuotannonalan tilanne parani jossakin määrin toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, mutta tilanne ei ole täysin ennallaan. Tämän perusteella tässä tutkimuksessa todetun polkumyyntimarginaalin vaikutus olisi merkittävä, jos toimenpiteet kumottaisiin.

(78)

Yhteisön kulutus lisääntyi siis 5 prosenttia vuosina 1997—1999 ja väheni tämän jälkeen 4,9 prosenttia tutkimusajanjakson aikana lähelle tasoa, jolla se oli ollut vuonna 1997.

Yhteisön tuotannonalan myyntimäärien kehitys oli kyseisenä aikana samankaltaista, mutta vuosien 1999—2000 myynnin väheneminen ei ollut yhtä merkittävä kuin kulutuksen väheneminen kyseisinä vuosina.

(79)

Määrällisesti tarkastellen polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönotto tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnissa Venäjältä paransi yhteisön tuotannonalan taloudellista tilannetta vuosina 1997—1999. Yhteisön tuotannonala pystyi tämän vuoksi lisäämään tuotantoaan 3,7 prosenttia ja myyntiään yhteisön markkinoille 10 prosenttia. Se kasvatti myös markkinaosuuttaan 3,4 prosenttiyksikköä samana aikana. Tämä suuntaus kääntyi kuitenkin tutkimusajanjakson aikana, jolloin tuotanto väheni 0,3 prosenttia ja toimitukset yhteisöön 4,3 prosenttiyksikköä samalla, kun kulutus väheni 4,9 prosenttia (ks. johdanto-osan 47 kappale).

(80)

Yhteisön tuotannonalan taloudellinen tilanne koheni aluksi toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen. Maailman teräsmarkkinoiden yleisen epävakauden vuoksi yhteisön tuotannonalan hinnat, joihin kohdistui laskupaineita myös Venäjältä tulevan tuonnin vuoksi, alenivat kuitenkin noin 8 prosenttia vuosina 1997—1998. Huolimatta yhteisön tuotannonalan merkittävistä rakenneuudistuksista, sen tuottavuuden huomattavasta lisääntymisestä ja sen myyntimäärien kohentumisesta hintojen lasku johti vuoden 1998 ja tutkimusajanjakson välisenä aikana yhteisön tuotannonalan kannattavuuden tasaiseen heikkenemiseen.

(81)

Tämän vuoksi päätellään, että huolimatta polkumyyntitoimenpiteiden käyttöönoton jälkeen havaituista parannuksista yhteisön tuotannonalan tilanne on edelleen heikko.

(82)

Kun otetaan huomioon, että suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotantovälineitä voidaan käyttää myös muiden tuotteiden tuotantoon (ks. edellä johdanto-osan 63 kappale), ei katsottu tarpeelliseksi arvioida tarkkaan Venäjällä toimivien viejien tuotantokapasiteettia ainoastaan tarkasteltavana olevan tuotteen osalta. Kuten johdanto-osan 41 kappaleessa mainitaan, Venäjällä toimivat suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottajat ovat kuitenkin kasvattaneet käytettävissä olevaa (sekä tarkasteltavana olevan tuotteen että muiden tuotteiden tuotantoon tarkoitettua) kokonaiskapasiteettiaan noin 10 prosenttia tarkastelujakson aikana. Saavutettu taso on nyt huomattavasti suurempi kuin Venäjän kotimarkkinoiden ja muiden potentiaalisten kolmansien maiden markkinoiden vastaanottokyky. Nykyinen kapasiteetin taso riittäisi jopa yhteisön suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden koko kysynnän tyydyttämiseen. Kuten jo edellä johdanto-osan 40 kappaleessa todetaan, Venäjällä toimivilla suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottajilla on huomattavasti käyttämätöntä kapasiteettia, jonka ne voisivat valjastaa vientimarkkinatoimituksiin. Jos lisätuotanto suuntautuisi yhteisön markkinoille, määrät voisivat hyvinkin ylittää alkuperäisessä tutkimuksessa todetun korkean tason.

(83)

Venäjällä toimivat suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottajat ovat vuoden 1994 jälkeen kehittäneet myyntiorganisaatiotaan Euroopan yhteisössä. Yhdellä vientiä harjoittavista tuottajista on nyt esimerkiksi oma etuyhteydessä oleva myyntiorganisaationsa yhteisössä. Tähän tehdyt investoinnit huomioon ottaen on siis selvää, että Venäjällä toimivat tuottajat aikovat kehittää myyntiään EU:n markkinoilla.

(84)

Kuten myös tutkimusajanjakson aikana Venäjällä toimivat tuottajat myyvät suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita yhteisön markkinoilla edelleen huomattavasti yhteisön tuottajien hintoja alhaisemmilla hinnoilla, ja tällainen hinnoittelu yhdessä myyntimäärien lisäämismahdollisuuksien kanssa johtaisi todennäköisesti hintojen alenemiseen yhteisön markkinoilla, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin, jos voimassa olevien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(85)

Kuten johdanto-osan 59—81 kappaleessa todetaan, yhteisön tuotannonala on edelleen haavoittuvassa tilanteessa erityisesti kannattavuuden suhteen. On todennäköistä, että jos yhteisön tuotannonala joutuisi kilpailemaan Venäjältä tulevan polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin lisämäärien kanssa, sen taloudellinen tilanne heikkenisi, kuten alkuperäisessä tutkimuksessa todettiin. Näin ollen päätellään, että toimenpiteiden kumoaminen johtaisi erittäin todennäköisesti yhteisön tuotannonalalle aiheutuvan vahingon jatkumiseen ja/tai toistumiseen.

(86)

Perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti tarkasteltiin, olisiko nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkaminen kokonaisuudessaan yhteisön edun vastaista.

Arvio perustui kaikkien asiaan liittyvien etujen eli yhteisön tuotannonalan, sen raaka-ainetoimittajien, tuojien ja tarkasteltavana olevan tuotteen käyttäjien etujen tarkasteluun. Komissio pyysi arviointia varten tietoja kaikilta tiedossa olevilta asianomaisilta osapuolilta.

(87)

Huomattakoon lisäksi, että toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tutkimuksessa voidaan tarkastella tilannetta, jossa polkumyyntitoimenpiteitä jo sovelletaan, ja näin arvioida näiden toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä, kohtuuttomia vaikutuksia asianomaisiin osapuoliin.

(88)

Kuten edellä esitetystä yhteisön tuotannonalan tilanteen arvioinnista ilmenee, yhteisön tuotannonala pystyi tarkastelujakson alussa kohentamaan tilannettaan ja erityisesti saavuttamaan jälleen tyydyttävän kannattavuustason. Tämä osoittaa, että tuotannonala pystyy hyödyntämään polkumyyntitoimenpiteiden tarjoaman suojan epäterveiltä kaupan käytännöiltä.

(89)

Yhteisön tuotannonala on myös osoittanut vakaan tahtonsa säilyttää kilpailuasemansa sekä yhteisön markkinoilla että maailmanlaajuisesti. Tuotannonala on alkuperäisen tutkimuksen jälkeen toteuttanut suuren rakenneuudistuksen, ja se on nyt kahden riippumattoman rahoituskonsernin hallinnassa. Se voi näin taata suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden raaka-aineiden hankinnan keskittämällä sen Thyssen Krupp -konserniin ja tehdä yhteisiä investointeja tuotteiden teknisen laadun ja suorituskyvyn parantamiseen (rautahäviön vähentämiseen). Kolmen valituksen esittäjän sulautumisella saman hallintayhtiön alaisuuteen pyrittiinkin luomaan laajempi kokonaisuus, joka pystyisi kilpailemaan tehokkaammin muiden (yhteensä noin yhdentoista) suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottajien kanssa maailmanmarkkinoilla.

(90)

On selvää, että yhteisön tuotannonala oli tarkastelujakson aikana edelleen haavoittuvassa tilanteessa ja että sen täytyi pitää yllä riittäviä tuotanto- ja toimitusmääriä sekä koti- että vientimarkkinoilla pitääkseen kiinteiden kustannustensa osuuden kestävällä tasolla ja säilyttääkseen kilpailukykynsä. Yhteisön tuotannonalan toteuttamat tuotannon rationalisointitoimet ja rakenneuudistukset olisivat siis turhia, jos polkumyynnin toistuminen ja lisääntyminen estäisi sitä saavuttamasta riittäviä myyntimääriä.

(91)

Ottaen huomioon yhteisön tuotannonalan nykyisen elinvoimaisuuden ja sen ponnistelut kilpailukykynsä säilyttämiseksi sekä Euroopan tasolla että maailmanlaajuisesti on pääteltävä, että jos toimenpiteet raukeavat, tätä seuraava Venäjältä tulevan suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnin todennäköinen lisääntyminen uhkaisi yhteisön tuotannonalan tilannetta.

(92)

Ainoastaan yksi tavarantoimittaja vastasi komission kyselyyn. Kyseinen yritys, joka on saman hallintayhtiön alainen kuin kolme edellä mainittua yhteisön tuottajaa (ks. johdanto-osan 60 kappale), tuottaa erilaisia teräslaatuja, erityisesti suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden valmistukseen tarvittavaa raaka-ainetta. Se on nyt ainoa jäljellä oleva kyseisen teräslaadun merkittävä valmistaja Euroopan yhteisössä, sillä muut suuret teräsyhtiöt ovat lopettaneet sen tuotannon.

Yritys on tehnyt huomattavia investointeja rationalisoidakseen ja kehittääkseen piiseosteisen sähköteknisen teräksen valmistustaan. Investoinnit tehtiin samaan aikaan kuin edellä mainittu sulautuminen (ks. johdanto-osan 60 kappale). Se voidaan nähdä osana konsernin kokonaispyrkimyksiä kilpailuasemansa parantamiseksi.

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että kyseinen piiseosteisen sähköteknisen teräksen toimittaja on erittäin riippuvainen yhteisön tuotannonalan tilanteesta. Koska lisäksi on vaikeaa siirtyä piiseosteisen sähköteknisen teräksen tuotannosta muiden teräslaatujen tuotantoon ilman suuria lisäkustannuksia, suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuotannon väheneminen vaikuttaisi vastaavasti työllisyyteen.

(93)

Tämän vuoksi päätellään, että toimenpiteiden säilyttäminen voimassa on myös tavarantoimittajien etu.

(94)

Yksikään riippumaton tuoja ei toiminut yhteistyössä tässä tutkimuksessa. Mainittakoon, että käytettävissä olevien tietojen perusteella tarkasteltavana oleva tuote, jota yleensä tuovat erikoistuneet teräksentuojat/teräskauppiaat, edustaa ainoastaan pientä osaa niiden välittämästä laajasta terästuotevalikoimasta. Tämän vuoksi on katsottava, että polkumyyntitoimenpiteiden voimassaolon jatkamisella olisi ainoastaan vähäinen taikka olematon vaikutus asianomaisten tuojien/kauppiaiden yleiseen tilanteeseen.

(95)

Noin 40:lle suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden käyttäjälle lähetettiin erityisesti niitä varten laadittu kysely.

Komissio sai yhdeksän vastausta, jotka koskivat alle 20:tä prosenttia suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden kokonaiskulutuksesta yhteisössä.

(96)

Jatkojalostusteollisuus voidaan jakaa kahteen eri alaan:

(97)

Muuntajan sydämiä valmistava tuotannonala on kehittynyt melko äskettäin. Toimijoita on vähän, ja ainoastaan yksi yritys, joka on etuyhteydessä yhteen valituksen tekijöistä, toimi tutkimuksessa yhteistyössä. Vaikka suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet ovat muuntajan sydämien valmistuksen suurin kustannustekijä, ei ole merkkejä siitä, että alaan kohdistuisi erityisiä hinnanalennuspaineita. Nämä muuntajien valmistajien tavarantoimittajat ovat itse asiassa hyvin riippuvaisia hinnoista, joita muuntajien valmistajat voivat saada lopputuotteistaan.

(98)

Sen sijaan muuntajien valmistus on vakiintunut tuotannonala, joka on pitkään toimittanut tavaraa suurille energiantuottajille. Muuntajia valmistavat yritykset kuuluvat yleensä suuriin, maailmanlaajuisiin teollisuuskonserneihin. Eräät niistä ovat perustaneet yhteisiä osto-organisaatioita, joihin keskitetään kaikki konsernin tilaukset ja parannetaan näin niiden neuvotteluasemaa suhteessa suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden valmistajiin. Myös muutamia pienempiä yritysryhmittymiä ja yrityksiä on olemassa.

Suuntaisrakeiset sähkötekniset levyvalmisteet edustavat merkittävää osaa kyseisen tuotannonalan lopputuotteiden kokonaiskustannuksista (10—30 prosenttia muuntajatyypistä riippuen). Tuotannonalan mainitsema keskeinen huolenaihe oli markkinoiden terveen kilpailutilanteen säilyttäminen niin, että ne voivat valmistaa ja myydä laatutuotteita.

(99)

Eräät suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden käyttäjät ilmoittivat tältä osin, että tiettyjen yhteisön tuottajien tarjonta oli ollut riittämätöntä tutkimusajanjakson aikana käytettävissä olevan kapasiteetin vähyyden vuoksi. Toisten mukaan suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita ei voida tuoda muista lähteistä. Ne eivät kuitenkaan toimittaneet näyttöä väitteilleen. Joka tapauksessa väitteet ovat selvästi ristiriidassa tämän tutkimuksen tulosten kanssa. Kuten johdanto-osan 64 kappaleessa mainitaan, yhteisön tuotannonalalla oli tarkastelujakson aikana käytettävissä ylimääräistä kapasiteettia, jolla se saattoi valmistaa suurempia määriä suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita. Lisäksi tuotetta pystyttiin tuomaan myös muista lähteistä, kuten Puolasta ja Tšekistä (ks. johdanto-osan 58 kappale). Väitteet ovat näin ollen perusteettomia.

(100)

Eräät käyttäjät väittivät yhteisön markkinoiden kilpailutilanteen suhteen, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen eli Venäjältä tulevan tuonnin rajoittaminen pitäisi suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden hinnat keinotekoisen korkeina. Tämä haittaisi niiden omaa kilpailukykyä yhteisön markkinoilla. Eurostatin tietojen perusteella kolmansista maista peräisin olevan tuonnin määrä vaikutti kuitenkin melko vähäiseltä, joten Euroopassa toimivien käyttäjien markkinaosuus ei pienentynyt eikä niiden vientimyynnin määrä vähentynyt. Myös tuotujen muuntajien keskihinnat vaikuttivat melko vakailta. Tämän vuoksi vaikuttaa siltä, että voimassa olevat polkumyyntitoimenpiteet eivät heikentäneet kyseisen tuotannonalan kilpailukykyä.

(101)

Lisäksi arvosteltiin sitä, että Thyssen Krupp -konserni oli yhteisön ainoa piiseosteisen sähköteknisen teräksen valmistaja ja omisti myös kolme neljästä yhteisön suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuottajasta.

Komissio on tarkastellut Thyssen Kruppin erityistilannetta yksityiskohtaisesti EHTY-sopimuksen kilpailumääräykset huomioon ottaen (ks. johdanto-osan 60 ja 89 kappale). Tutkimuksessa ei ilmennyt uusia tai tarkempia tietoja, joiden perusteella olisi voitu katsoa, että kilpailutilanne olisi muuttunut edellä mainitun komission tekemän tarkastelun jälkeen. Arvostelulle ei siis ole perusteita.

(102)

Edellä esitetyn perusteella näyttää siltä, että toimenpiteet eivät merkittävästi vaikuta käyttäjien tilanteeseen. Ei myöskään ole viitteitä siitä, että niiden voimassaolon jatkamisen vaikutus olisi tulevaisuudessa erilainen.

(103)

Jos toimenpiteet kumottaisiin, yhteisön tuotannonalan tilanne olisi vaarassa heiketä edelleen polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jatkumisen/toistumisen vuoksi. Kuten edellä johdanto-osan 92 kappaleessa todetaan, ja kun otetaan huomioon suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden valmistuksen erityisluonne ja monimutkaisuus, tuotteen hankintalähteiden määrä on maailmanlaajuisesti varsin vähäinen. Jos yhteisön tuotannonalan toiminta vähenisi, suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden käyttäjät tulisivat vähitellen entistä riippuvaisemmiksi tuontitavarasta.

(104)

Tässä yhteydessä olisi huomattava myös, että tarkasteltavana olevaa tuotetta voidaan pitää strategisena tuotteena käyttäjäalojen kannalta. Kyseessä on ainutlaatuinen tuote, jota ei voida korvata vaihtoehtoisilla materiaaleilla suurimmassa osassa sovelluksia. Suuntaisrakeisen teräksen valmistusprosessi eroaa selvästi muiden teräslaatujen valmistuksesta monimutkaisuutensa vuoksi. Suuntaisrakeisia sähköteknisiä levyvalmisteita käytetään pääasiassa teho- ja jakelumuuntajien valmistuksessa. Ne ovat tämän vuoksi keskeinen tekijä tällä energianjakeluinfrastruktuuria tukevalla strategisella alalla. Tämän vuoksi on Euroopassa toimivien käyttäjäalojen edun mukaista, että yhteisön hankintalähteet eivät heikkene entisestään polkumyynnillä tapahtuvan tuonnin jatkumisen tai toistumisen vuoksi.

(105)

Ottaen huomioon edellä esitetyt tosiasiat ja huomiot päätellään, että toimenpiteiden voimassaolon jatkaminen ei ole yhteisön kokonaisedun vastaista.

(106)

Tämä tutkimus rajoittui peruspäätöksen (9) 11 artiklan 2 kohtaan. Kuten edellä mainitaan (ks. johdanto-osan 6 kappale), 11 artiklan 3 kohdan mukaisia tutkimuksia toimenpiteiden muodon asianmukaisuudesta sekä markkinatalouskohtelusta jatketaan. Tässä yhteydessä muistutettakoon, että 19 päivänä helmikuuta 1996 tehdyllä komission päätöksellä N:o 303/96/EHTY hyväksyttiin sitoumus, jonka voimassaoloa olisi jatkettava 11 artiklan 3 kohdan mukaisten tarkastelujen tuloksia odotettaessa.

(107)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä oleellisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella voimassa olevien toimenpiteiden soveltamisen jatkamista niiden nykyisessä muodossa aiotaan suositella. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolet voivat esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Uusia huomautuksia ei vastaanotettu.

(108)

Edellä selostetun perusteella ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti voidaan todeta, että Venäjältä peräisin olevien suuntaisrakeisten sähköteknisten levyvalmisteiden tuonnissa päätöksellä N:o 303/96/EHTY käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden soveltamista olisi jatkettava,

—

Novolipetsk Iron and Steel Corporation (NLMK), Lipetsk

—

Viz Stal, Jekaterinburg.