32003Q0401(01)

Varainhoitoasetus,

annettu 27 päivänä maaliskuuta 2003,

jota sovelletaan yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen Cotonoussa 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen,(1) jäljempänä "AKT-EY-sopimus",

ottaa huomioon merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan yhteisöön 27 päivänä marraskuuta 2001 tehdyn neuvoston päätöksen 2001/822/EY(2), jäljempänä "päätös merentakaisten alueiden assosiaatiosta",

ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen Cotonoussa, Beninissä 23 päivänä kesäkuuta 2000 allekirjoitetun Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen rahoituspöytäkirjan mukaisesta yhteisön tukien rahoituksesta ja hoidosta sekä taloudellisen avun jakamisesta EY:n perustamissopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille(3), jäljempänä "sisäinen sopimus", ja erityisesti sen 31 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(4),

ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(5),

ottaa huomioon Euroopan investointipankin lausunnon,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) On tarpeen laatia yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden osuuksien maksamisesta yhdeksänteen Euroopan kehitysrahastoon, jäljempänä "EKR", joka on perustettu sisäisellä sopimuksella samoin kuin taloudellisen avun kohdentamisesta niille merentakaisille maille ja alueille, joihin Euroopan yhteisöstä tehdyn sopimuksen neljättä osaa sovelletaan.

(2) On tarpeen säätää edellytyksistä, joiden mukaisesti tilintarkastustuomioistuin käyttää toimivaltaansa EKR:n osalta.

(3) Säännökset, jotka koskevat tilintarkastustuomioistuimen suorittamaa Euroopan investointipankin (EIP) hoitamien varojen tarkastusta ovat Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 248 artiklan mukaisen kolmikantasopimuksen sopimuksellisen luonteen mukaiset.

(4) Olisi annettava säännöt aikaisemmista EKR:ista käyttämättä jääneiden erien käsittelystä ja erityisesti yksityiskohtaisista järjestelyistä, jotka koskevat niiden siirtoa yhdeksänteen EKR:oon ja niiden kohdentamista AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä säädettyihin eri yhteistyövälineisiin, sekä niiden täytäntöönpanoa koskevat säännöt.

(5) On tarpeen varmistaa yhdenmukaisuus tämän asetuksen ja niiden toimenpiteiden välillä, jotka komissio on toteuttanut merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

(6) Olisi varmistettava AKT-EY-sopimuksen puitteissa rahoitettujen ohjelmien ja hankkeiden moitteeton, nopea ja tehokas toimeenpano sekä sellaisten hallintomenettelyjen käyttöönotto, jotka ovat avoimia ja helposti sovellettavia, ja jotka helpottavat tehtävien ja vastuualueiden hajauttamista.

(7) Cotonoun sopimuksen liitteessä IV olevan 28, 29 ja 30 artiklan täytäntöönpanosta 7 päivänä lokakuuta 2002 tehdyllä AKT-ETY-ministerineuvoston päätöksellä N:o 2/2002(6) on annettu EKR:sta rahoitettavia rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sovellettavat yleiset määräykset ja yleiset toimitusehdot sekä sovittelu- ja välimiesmenettelyä koskevat säännöt.

(8) On tarpeen vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt, joiden mukaisesti komission nimeämän EKR:n johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän, joka vastaa muun muassa rahastosta rahoitettavien menojen valvonnasta, on tiiviissä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa vahvistettava toimenpiteiden moitteettoman toteuttamisen varmistamiseksi tarvittavat järjestelyt.

(9) Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(7), jäljempänä "yleinen varainhoitoasetus", on keskeinen osa komission sisäisen hallinnon uudistusta, ja se olisi otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon laadittaessa EKR:n varainhoitoasetusta etenkin siltä varalta, että EKR:n varat sisällytetään yhteisöjen yleiseen talousarvioon. Komissio voi tämän asetuksen soveltamisesta saadun kokemuksen perusteella esittää muutoksia siihen,

ON ANTANUT TÄMÄN VARAINHOITOASETUKSEN:

ENSIMMÄINEN OSA

KESKEISET SÄÄNNÖKSET

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 LUKU

KOHDE JA SOVELTAMISALA

1 artikla

1. Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat EKR:n varojen muodostumista ja käyttöä rahoitusjärjestelyihin.

2. Komissio hoitaa AKT-EY-sopimuksen 57 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määritellyt yhteisön tehtävät. Tätä varten se huolehtii, korkotukia lukuun ottamatta, EKR:n varoista myönnetyillä avustuksilla toteutettavien toimien rahoitusjärjestelyistä ja suorittaa maksut tämän asetuksen säännösten mukaisesti.

Komissio toimii tätä asetusta soveltaessaan omalla vastuullaan ja osoitettujen rahoitusvarojen rajoissa.

3. Euroopan investointipankki (EIP) hallinnoi yhteisön lukuun investointivaroja sekä korkotukia ja toteuttaa siihen liittyvät toimet toisessa osassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti. Tässä yhteydessä EIP toimii yhteisön puolesta ja sen vastuulla.

EIP huolehtii sellaisten toimien rahoitusjärjestelyistä, joihin on myönnetty lainaa sen omista varoista ja joihin on mahdollisesti liitetty korkotuki EKR:n rahoitusvaroista.

4. Tämän osan ja kolmannen osan säännöksiä sovelletaan yksinomaan komission hoitamiin EKR:n varoin toteutettaviin rahoitusjärjestelyihin. Näitä säännöksiä ei voida tulkita niin, että niistä syntyisi komissiolle velvollisuutta huolehtia EIP:n hallinnoimin EKR:n varoin toteutettavista rahoitusjärjestelyistä.

5. Jollei toisin ilmoiteta, tämän asetuksen sisältämiä viittauksia AKT-valtioihin pidetään myös viittauksina niiden AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 13 ja 14 artiklassa määriteltyihin elimiin ja edustajiin, jotka AKT-valtiot voivat asianmukaisesti valtuuttaa käyttämään niillä mainitun sopimuksen mukaisesti olevaa toimivaltaa.

6. Varainhoitovuosi alkaa 1 päivänä tammikuuta ja päättyy 31 päivänä joulukuuta.

2 LUKU

LASKENTAYKSIKKÖÄ KOSKEVA PERIAATE

2 artikla

EKR:n varat muodostetaan ja käytetään sekä rahaston tilinpäätös esitetään euroina.

Tilinpitäjä voi kuitenkin 26 artiklassa tarkoitetun kassan hallinnoimiseksi suorittaa maksutapahtumia euroina, muina valuuttoina tai kansallisina valuuttoina.

3 LUKU

ERITTELYPERIAATE

3 artikla

EKR:n varat osoitetaan tiettyihin tarkoituksiin tärkeimpien yhteistyövälineiden mukaisesti, sellaisina kuin ne on esitetty AKT-EY-sopimuksen rahoituspöytäkirjassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä.

Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden, jäljempänä "AKT-valtiot", osalta näistä välineistä on määrätty AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevassa rahoituspöytäkirjassa. Varoja osoitetaan myös sisäisen sopimuksen määräysten perusteella sekä ottamalla huomioon mainitun sopimuksen 2 artiklan 2 kohdassa määrätty kohdentamaton varaus sekä täytäntöönpanoon liittyviin kuluihin sen 4 artiklan mukaisesti varatut varat.

Merentakaisille maille ja alueiden osalta näistä välineistä on määrätty merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteessä II A. Näiden varoja osoitettaessa otetaan huomioon mainitun liitteen myös 3 artiklan 3 kohdassa määrätty kohdentamaton varaus sekä teknisen avun tutkimuksiin tai toimiin sen 1 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti varatut varat.

4 LUKU

MOITTEETTOMAN VARAINHOIDON PERIAATE

4 artikla

1. EKR:n varat on käytettävä moitteettoman varainhoidon periaatteiden eli taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden periaatteen mukaisesti.

2. Taloudellisuuden periaate edellyttää, että varat toimintojen toteuttamiseen ovat käytettävissä oikeaan aikaan ja että ne ovat määrältään riittävät, laadultaan asianmukaiset sekä kustannuksiltaan mahdollisimman edulliset.

Tehokkuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa käytetyillä varoilla parhaat mahdolliset tulokset.

Vaikuttavuuden periaatteen tarkoituksena on saavuttaa toiminnalle asetetut tavoitteet ja siltä odotetut tulokset.

3. On määriteltävä tavoitteet, ja niiden toteutumista on seurattava mitattavien indikaattoreiden avulla. Tätä varten EKR:n varojen käyttöä on edellettävä ennakolta tapahtuva toimen arviointi, ja toimesta on tehtävä jälkiarviointi sen varmistamiseksi, että tavoitteena olevat tulokset oikeuttavat varojen käytön.

4. Ohjelmia ja toimia on tarkastettava määräajoin, erityisesti 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjen arviointia varten, jotta niiden aiheellisuus voidaan todeta.

5 LUKU

SEURATTAVUUSPERIAATE

5 artikla

1. EKR:n varojen hallinnoinnissa ja käytössä sekä sen tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan seurattavuusperiaatetta.

2. Sisäisen sopimuksen 10 artiklan mukaisia maksusitoumuksia ja maksuja koskevat vuosiennusteet ja tämän asetuksen 96 artiklassa tarkoitettu EKR:n tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

II OSASTO

VARAT JA HALLINNOLLISET MENOT

1 LUKU

EKR:N VAROJEN MUODOSTUMINEN

6 artikla

1. EKR muodostuu seuraavista varoista:

a) sisäisen sopimuksen 1 artiklan mukaisista varoista;

b) sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti aikaisemmista EKR:istä mahdollisesti käyttämättä jääneistä varoista, sellaisina kuin ne on määritelty tämän asetuksen kolmannen osan I osastossa.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuista varoista saatavat korkotulot, jotka on talletettu AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa tarkoitettujen Euroopassa olevien maksuasiamiesten huostaan, maksetaan yhdelle tai useammalle komission nimissä avatulle pankkitilille ja käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklan ja tämän asetuksen mukaisesti.

3. AKT-EY-sopimuksen ja sisäisen sopimuksen mukainen avustusosuuksien jakautuminen esitetään ohjeellisena tämän asetuksen liitteessä.

7 artikla

Sisäisen sopimuksen 4 artiklassa vahvistettu määrä varataan AKT-EY-sopimuksen täytäntöönpanosta komissiolle aiheutuvien menojen rahoitukseen. Se käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

Nämä varat käytetään muun muassa komission ja sen edustustojen hallinnollisten valmiuksien vahvistamiseen EKR:sta rahoitettujen toimien sujuvan valmistelun ja täytäntöönpanon varmistamiseksi.

2 LUKU

EKR:OON MAKSETTAVAT RAHOITUSOSUUDET

8 artikla

1. Komissio vahvistaa ja ilmoittaa neuvostolle vuosittain viimeistään 15 päivänä lokakuuta seuraavana varainhoitovuonna suoritettaviksi ennakoidut maksut sekä rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjen aikataulun. Tällöin komissio ottaa huomioon EIP:n komissiolle 121 artiklan mukaisesti ilmoittamat arviot hallinnoimistaan toimista, mukaan lukien korkotuet.

Komissio perustelee pyydetyn määrän niiden valmiuksien pohjalta, jotka sillä on hallinnoida tehokkaasti ehdotetun suuruisia varoja. EIP esittää pyydetyn määrän perusteeksi omat toiminnalliset tarpeensa. Neuvosto tekee päätöksen pyydettyjen määrien aiheellisuudesta ja jokaisesta rahoitusosuuksien suorittamispyynnöstä sisäisen sopimuksen 10 artiklassa ja tämän asetuksen 39 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen mukaisesti.

2. Aikaisempien EKR:jen ylijäämistä yhdeksänteen EKR:oon 6 artiklan mukaisesti siirrettyjen varojen jäsenvaltiokohtaiset osuudet lasketaan suhteessa asianomaisen jäsenvaltion kyseiseen EKR:oon maksamiin rahoitusosuuksiin.

3. Komission rahoitusosuuksia koskevat vuosittaiset arviot sisältävät:

a) sen ja EIP:n arviot seuraavan varainhoitovuoden maksusitoumuksista;

b) sen ja EIP:n arviot maksusitoumuksista ja -suorituksista rahoitusosuuksien suorittamispyyntöä koskevaa vuotta seuraavilta kultakin neljältä vuodelta. Neuvosto hyväksyy ja tarkistaa aikataulun vuosittain.

Komissio toimittaa neuvostolle 15 päivään kesäkuuta mennessä vuosittaisen talousarviomenettelyn puitteissa budjettivallan käyttäjälle annettavat EKR:n rahoitustiedot, mukaan luettuna kuluvan ja seuraavan varainhoitovuoden maksuosuuksia koskevat arviot. Nämä tiedot ovat pohjana maksusitoumuksia ja -suorituksia koskevalle väliarviolle.

4. Jos rahoitusosuudet eivät riitä kattamaan EKR:n todellisia tarpeita kyseisen varainhoitovuoden aikana, mahdollisista lisämaksuista voidaan päättää sisäisen sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5. Jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien maksaminen suoritetaan 38 artiklan mukaisesti.

III OSASTO

EKR:n VAROJEN HOITO

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

9 artikla

Komissio voi siirtää yksiköilleen EKR:n varojen hoitoon liittyviä valtuuksia tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti ja komission valtuutusasiakirjassa vahvistamissa rajoissa. Valtuutetut voivat toimia ainoastaan heille erikseen myönnettyjen valtuuksien rajoissa.

10 artikla

Jäljempänä 3 luvussa määriteltyyn taloushallinnon henkilöstöön kuuluva ei EKR:n varoja hoitaessaan saa toteuttaa toimenpiteitä, joiden yhteydessä saattaa syntyä ristiriita hänen omien etujensa ja yhteisön etujen välille. Ristiriitatapauksessa kyseisen toimijan on pidättäydyttävä toimenpiteistä ja jätettävä asia toimivaltaisen viranomaisen ratkaistavaksi.

11 artikla

1. Komissio tekee sisäisen sopimuksen 24 artiklan 1 ja 3 kohdassa tarkoitettuja rahoitusehdotuksia koskevia menettelyjä noudattaen sekä näitä menettelyjä nopeuttaakseen ehdotuksia AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 16 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen toimien kokonaisrahoituksen hyväksymisestä. Ehdotuksen hyväksymisen jälkeen komissio voi tehdä rahoituspäätöksiä yleisen valtuutuksen perusteella.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa rahoitusehdotuksissa täsmennetään tavoitteet ja tarvittaessa yhteisön osuuden tarkoitettu vaikutus. Niistä esitetään myös toimien toteutuskelpoisuus, aikaisemmat kokemukset ja arviot sekä yhteensovittaminen muiden avunantajien kanssa.

2 LUKU

TOTEUTTAMISTAVAT

12 artikla

Komissio suorittaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen hajautetusti AKT-valtioiden kanssa AKT-EY-sopimuksessa määrätyin edellytyksin ja soveltaen erityisesti kyseisen sopimuksen 57 artiklassa ja liitteessä IV olevassa 34, 35 ja 36 artiklassa määrättyä tehtävänjakoa.

Komissio suorittaa EKR:n varoista toteutettavan rahoituksen hajautetusti merentakaisten maiden ja alueiden kanssa merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä säädetyin edellytyksin.

AKT-EY-sopimuksessa, sisäisessä sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä määrätyissä tapauksissa komissio voi suorittaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen keskitetysti.

Joissakin AKT-EY-sopimuksessa, sisäisessä sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä määrätyissä erityistapauksissa komissio voi suorittaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa.

EKR:n varat voidaan yhdistää muista lähteistä saataviin varoihin yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi.

13 artikla

1. Hajautetussa hallinnoinnissa komissio hoitaa EKR:n varoin toteutettavan rahoituksen tämän artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa vahvistettujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Komissio ja edunsaajina olevat AKT-valtiot tai merentakaiset maat ja alueet:

a) tarkastavat säännöllisesti, että EKR:n varoista rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

b) toteuttavat tarpeelliset toimenpiteet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä ryhtyvät tarvittaessa oikeustoimiin periäkseen takaisin aiheettomasti maksetut varat.

3. Varmistaakseen, että varat käytetään asiaan sovellettavien sääntöjen mukaisesti, komissio toteuttaa niiden nojalla sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa tilien tarkastus- ja hyväksymismenettelyjä tai tekee rahoitusoikaisuja hoitaakseen tehtävät, jotka sille AKT-EY-sopimuksen, erityisesti kyseisen sopimuksen liitteessä IV olevan 34 artiklan 1 kohdan nojalla sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja sen 20 ja 32 artiklan nojalla EKR:n varoista rahoitettujen menojen valvomisen osalta on osoitettu.

Komissio valvoo AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden toteuttamia EKR:n varoista rahoitettuja toimia, ja valvonta suoritetaan joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä AKT-EY-sopimuksen sekä merentakaisten maiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen ja sen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti.

4. Sen mukaan, missä määrin hallinto on hajautettu AKT-EY-sopimuksessa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sen täytäntöönpanotoimenpiteissä, komissio pyrkii edistämään sitä, että edunsaajina olevat AKT-valtiot ja merentakaiset maat ja alueet, hoitaessaan AKT-EY-sopimuksella ja merentakaisten maiden assosiaatiosta tehdyllä päätöksellä niille osoitettuja tehtäviä, noudattavat 4 artiklassa vahvistettua moitteettoman varainhoidon periaatetta ja alkavat erityisesti asteittain soveltaa seuraavia perusteita:

a) tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät on erotettu selvästi toisistaan;

b) hallinnointitoimille on järjestetty tehokas sisäinen valvontajärjestelmä;

c) EKR:n varojen käytön osoittamista varten on erilliset tilitysmenettelyt;

d) hallinnointitoimille on järjestetty riippumaton julkinen tai yksityinen ulkoinen tarkastusjärjestelmä;

e) käytetään avoimia, syrjimättömiä ja kaikki eturistiriidat poissulkevia hankintamenettelyjä;

f) 80 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettuja toimia varten on annettu tarkoituksenmukaiset säännökset ennakkomaksutilien hallinnoinnista ja valvonnasta sekä ennakoiden hoitajien ja tilinpitäjien tehtäväalueiden määrityksestä.

Sovittuaan asiasta edunsaajina olevien AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa komissio sisällyttää 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin asianmukaiset ensimmäisen alakohdan soveltamista koskevat määräykset.

14 artikla

1. Kun komissio hoitaa EKR:n varoja keskitetysti, rahoitustoimet toteutetaan joko suoraan sen yksiköissä tai epäsuorasti tämän artiklan 2-7 kohdan sekä 16 ja 17 artiklan mukaisesti.

2. Komissio ei saa siirtää kolmansille osapuolille AKT-EY-sopimukseen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehtyyn päätökseen perustuvia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin sisältyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan erityisesti 51 artiklan 2 kohdassa säädettyihin rahoituspäätöksiin.

Kun käytetään 3 kohdassa säädettyä epäsuoraa toteutusta, on siirrettävät tehtävät määritettävä tarkasti, ja niitä on valvottava.

3. Komissio voi 2 kohdassa säädetyin rajoituksin siirtää julkisen vallan käyttöä edellyttäviä, kuten rahoituksen toteuttamiseen liittyviä tehtäviä:

a) 15 artiklassa tarkoitetuille toimeenpanovirastoille;

b) kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai yksityisoikeudellisille yksiköille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät taloudelliset takeet niille tämän kohdan puitteissa vahvistettujen järjestelyjen mukaisesti siirrettyjen tehtävien toteuttamisesta.

Komissio voi siirtää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa vastuun yhteisön avustusten hallinnoinnin jäsenvaltioille tai rahoituksen toteuttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden elimille, kun kyse on jäsenvaltioiden tai näiden elinten osaksi rahoittamista ohjelmista tai hankkeista, jotka vastaavat sisäisen sopimuksen III luvussa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 20 artiklassa tarkoitettuja maakohtaisten yhteistyöstrategioiden ensisijaisia tavoitteita. Komissio voi suorittaa sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa määrätyistä EKR:n varoista taloudellisen korvauksen hallinnollisista kuluista.

Toteuttamistehtävät voidaan antaa ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen elinten hoidettaviksi ainoastaan, jos edeltä käsin suoritettu analyysi osoittaa, että näiden tehtävien siirto on paras tapa vastata moitteettoman varainhoidon tarpeisiin, ja jos siirrossa noudatetaan syrjimättömyyden periaatetta ja yhteisön rahoitusosuus tuodaan esiin. Tästä toteutustehtävien siirrosta ei saa aiheutua eturistiriitoja. Jos analyysi osoittaa, että tehtävien siirto vastaa moitteettoman varainhoidon tarpeita, komissio pyytää ennen tehtävien siirtämistä lausunnon sisäisen sopimuksen 21 artiklassa määrätyltä EKR:n komitealta. EKR-komitea voi ilmoittaa kantansa myös suunniteltujen valintaperusteiden soveltamiseen.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja taloudellisia takeita sovelletaan muun ohessa perittäessä varoja takaisin asianomaisilta elimiltä.

4. Kun käytetään epäsuoraa toteuttamista 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla, toteuttamisesta vastaavien elinten on:

a) tarkastettava säännöllisesti, että rahoitettavat toimet on toteutettu oikein;

b) toteutettava asianmukaiset toimenpiteet estääkseen sääntöjenvastaisuudet ja petokset sekä ryhdyttävä tarvittaessa oikeustoimiin periäkseen takaisin menetetyt, aiheettomasti maksetut tai väärin käytetyt varat.

5. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa päätöksissä, joilla toteuttamistehtäviä siirretään, on oltava kaikki asianmukaiset järjestelyt toteutettavien toimien seurattavuuden varmistamiseksi, ja niissä on säädettävä ainakin:

a) riippumattomasta ulkoisesta tarkastuksesta;

b) hallinnointitoimien tehokkaasta sisäisestä valvontajärjestelmästä;

c) näitä toimia koskevasta kirjanpidosta sekä sellaisista tilinpäätösmenettelyistä, joiden avulla voidaan varmistua EKR:n varojen käytön moitteettomuudesta ja joita soveltamalla tilit ilmentävät varojen todellista käyttöä;

d) osaston säännösten mukaisista hankintamenettelyistä ja VI osaston mukaisista avustusten myöntämismenettelyistä.

Komissio voi tunnustaa 3 kohdassa tarkoitettujen kansallisten elimien valvonta- ja laskentajärjestelmät ja hankintamenettelyt omien sääntöjensä mukaisiksi ottaen tällöin huomioon kansainvälisesti hyväksytyt standardit.

6. Komissio huolehtii, että 3 kohdassa tarkoitetuille elimille siirrettyjen tehtävien suorittamista valvotaan, arvioidaan ja tarkastetaan säännöllisesti. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on asianomaisten elimien suhteen samat toimivaltuudet kuin komission yksiköiden suhteen. Asianomaisten elimien on toteutettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen OLAFin suorittamien sisäisten tutkimusten helpottamiseksi. Kaikissa tällaisten elimien toimissa, jotka liittyvät EKR:n varoista järjestettävän rahoituksen toteuttamiseen, ja varsinkin kaikissa niiden tekemissä päätöksissä ja sopimuksissa on määrättävä erikseen 51 artiklan 4 kohdassa säädettyjä vastaavia tarkastuksia.

7. Komissio ei saa uskoa EKR:sta peräisin olevien varojen käyttöön liittyvien toimenpiteiden toteuttamista, maksu- ja perintätehtävät mukaan lukien, muille kuin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuille ulkopuolisille yksityisoikeudellisille yksiköille tai elimille.

Komissio voi siirtää muille kuin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetuille ulkopuolisille yksiköille tai elimille sopimuksin ainoastaan teknisiä asiantuntijatehtäviä sekä sellaisia hallinto-, valmistelu- ja avustustehtäviä, joiden suorittaminen ei edellytä julkisen vallan eikä harkintavallan käyttöä.

15 artikla

Toimeenpanovirastot ovat yhteisön oikeuden mukaisia komission päätöksellä perustettuja oikeushenkilöitä, joille voidaan tiettyjä yhteisön ohjelmien hallinnointitehtäviä hoitavien toimeenpanovirastojen asemasta 19 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 58/2003(8) mukaisesti siirtää komission puolesta ja vastuulla täytäntöönpano kokonaan tai osittain.

16 artikla

Kun hallinnointi toteutetaan yhdessä kansainvälisten järjestöjen kanssa, järjestöjen on sovellettava kirjanpidossa, tilintarkastuksessa, valvonnassa ja julkisissa hankinnoissa standardeja, jotka antavat samat takeet kuin kansainvälisesti tunnustetut standardit. Komissio valvoo kansainvälisten järjestöjen suorittamien, EKR:n varoista rahoitettavien toimien toteuttamista. Valvonta suoritetaan joko ennakkohyväksyntänä tai jälkitarkastuksina taikka näiden yhdistelmänä.

3 LUKU

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖ

1 jakso

Tehtävien eriyttämisen periaate

17 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjä ja tilinpitäjän tehtävät on eriytettävä, eikä niitä voida yhdistää keskenään.

2. Jollei toisin ilmoiteta, tässä asetuksessa olevilla viittauksilla tulojen ja menojen hyväksyjään tai vastuulliseen tulojen ja menojen hyväksyjään tarkoitetaan 2 jaksossa määriteltyjä komission tulojen ja menojen hyväksyjiä. Viittauksilla tilinpitäjään tarkoitetaan 3 jaksossa määriteltyjä komission tilinpitäjiä.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjä

18 artikla

1. Komissio huolehtii edellä 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen toimien rahoitusta toteutettaessa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävistä.

2. Komissio määrittää, minkä tason henkilöstöä voidaan valtuuttaa tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviin, ja vahvistaa näiden tehtävien laajuuden sekä olosuhteet, joista valtuutetut voivat siirtää valtuutusta edelleen.

3. AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 34 artiklan mukaisesti komissio nimeää yhden valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän EKR:n johtavaksi tulojen ja menojen hyväksyjäksi. Komissio määrittää myös hänen tehtävänsä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanossa. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää täytäntöönpanovaltuutensa edelleen valtuutetuille tulojen ja menojen hyväksyjille.

4. Tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä voidaan siirtää ja siirrettyjä tehtäviä siirtää edelleen ainoastaan Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen tai muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, jäljempänä "henkilöstösäännöt", alaisuuteen kuuluville henkilöille.

5. Tässä osastossa vahvistettuja toimivaltasääntöjä sovelletaan myös valtuutettuihin tai edelleen valtuutettuihin tulojen ja menojen hyväksyjiin. Valtuutetut ja edelleen valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät saavat toimia vain valtuutus- tai edelleenvaltuutusta koskevassa asiakirjassa määrätyissä rajoissa. Jokaisessa toimivallan siirtämistä koskevassa päätöksessä on ilmoitettava valtuutuksen rajat ja tarvittaessa sen kesto. Toimivaltaisen valtuutetun ja edelleen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän avustajana hänen tehtävissään voi toimia yksi tai useampi henkilökuntaan kuuluva, jonka tehtävänä on suorittaa ensiksi mainitun vastuulla tiettyjä EKR:n toteuttamiseksi ja tilinpäätöksen laatimiseksi tarvittavia toimia.

6. Edellä 2, 3 ja 5 kohdan nojalla tehdyt päätökset on annettava tiedoksi valtuutuksen saaneille, tilinpitäjälle, sisäiselle tarkastajalle sekä tilintarkastustuomioistuimelle.

19 artikla

EKR:n varoja hallinnoivan tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävänä on käsitellä tuloja ja menoja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja huolehtia siitä, että käsittely on laillista ja asianmukaista.

20 artikla

1. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä ja edelleen valtuutetut tulojen ja menojen hyväksyjät tekevät menojen toteuttamiseksi maksusitoumuksia, vahvistavat menoja, hyväksyvät niitä maksettavaksi ja valmistelevat EKR:n varojen käyttöä.

2. Tulojen toteuttamiseen kuuluvat saatavaennusteiden laatiminen, perittävien maksujen vahvistaminen sekä perintämääräysten antaminen. Tähän kuuluvat myös vahvistetuista saatavista luopuminen.

21 artikla

1. Tapauksissa, joissa hallinnointivastuu ei ole keskitetty, kansallinen tai alueellinen tulojen ja menojen hyväksyjä, joka on määritelty AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 35 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä, toteuttaa ohjelmien tai hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvät toimet AKT-valtioissa läheisessä yhteistyössä edustuston päällikön kanssa mainitussa liitteessä IV olevan 35 ja 36 artiklan mukaisesti.

2. Edustuston päällikkö on edelleen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä, jonka on hänelle siirrettyjä tehtäviä hoitaessaan noudatettava tätä asetusta. Hänelle annetaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 36 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä määriteltyjen tehtävien edellyttämät ohjeet ja valtuudet.

22 artikla

1. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on toteutettava tarvittavat toimenpiteet AKT-EY-sopimuksen liitteen IV sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 18 ja 33 artiklan ja liitteiden II A-II D soveltamiseksi.

2. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on toteutettava toimenpiteet, jotka tarvitaan sen varmistamiseksi, että kansalliset tai alueelliset tulojen ja menojen hyväksyjät huolehtivat näille AKT-EY-sopimuksen ja erityisesti sen liitteen IV sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen tai sen täytäntöönpanotoimenpiteiden nojalla osoitetuista tehtävistä. Hän tekee läheisessä yhteistyössä kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa tarvittavat varojen sitomista ja rahoitusjärjestelyjä koskevat päätökset, joilla varmistetaan, että toimet on toteutettu taloudelliselta ja tekniseltä kannalta moitteettomasti.

23 artikla

Jos johtava tulojen ja menojen hyväksyjä saa tietoonsa EKR:n varojen hallinnointimenettelyjen toteuttamisessa esille tulleen ongelman, hänen on kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän kanssa otettava yhteyttä tarvittaviin tahoihin asian korjaamiseksi ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet. Hän voi myös korvata väliaikaisesti kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän, esimerkiksi jos tämä ei hoida tai ei kykene hoitamaan AKT-EY-sopimuksessa määrättyjä tehtäviään. Tällöin komissio voi saada sille aiheutuneesta ylimääräisestä hallinnollisesta työstä taloudellisen korvauksen, joka maksetaan asianomaiselle AKT-valtiolle osoitetuista varoista.

Kaikki toimenpiteet, jotka johtava tulojen ja menojen hyväksyjä toteuttaa ensimmäisen kohdan nojalla, on toteutettava asianomaisen kansallisen tai alueellisen tulojen ja menojen hyväksyjän puolesta ja tämän lukuun.

24 artikla

1. Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on komission vahvistamien vähimmäissääntöjen mukaisesti ja ottaen huomioon toimintaympäristön ja rahoitettavien toimien luonteeseen liittyvät riskit, perustettava organisaatiorakenne sekä tehtävien toteuttamiseen soveltuvat sisäistä hallinnointia ja valvontaa koskevat järjestelmät ja menettelyt, mukaan lukien tarvittaessa jälkikäteiset tarkastukset. Ennen toimen hyväksymistä on sen toiminnalliset ja taloudelliset näkökohdat tarkastettava muun henkilöstön kuin toimen aloittaneen henkilön toimesta. Toimen aloittaminen sekä sen tarkastaminen etukäteen ja jälkikäteen on pidettävä erillään.

2. Rahoitustoimia valvovalla henkilöllä on oltava tehtäviensä edellyttämä ammatillinen pätevyys. Hänen on noudatettava komission vahvistamaa johtosääntöä.

3. Jos toimien taloushallintoon ja valvontaan osallistuva henkilö katsoo, että päätös, jonka hänen esimiehensä antaa hänen täytäntöönpantavakseen tai hyväksyttäväkseen, on sääntöjenvastainen tai vastoin moitteettoman varainhoidon periaatteita tai ammatillisia sääntöjä, joita hänen on noudatettava, hänen on ilmoitettava asiasta kirjallisesti johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja, jos tämä ei puutu asiaan, 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitetulle elimelle. Jos kyseessä on laiton toiminta, petos tai lahjonta, joka saattaa vahingoittaa yhteisön etuja, hänen on ilmoitettava asiasta OLAFille tai henkilöstösäännöissä nimetyille elimille.

25 artikla

Johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on laadittava komissiolle vuosittain toimintakertomus tehtäviensä suorittamisesta. Kertomus sisältää taloutta ja hallinnointia koskevia tietoja ja siitä on käytävä ilmi, vastaavatko hänen saavuttamansa tulokset asetettuja tavoitteita, millaisia riskejä tehtäviin liittyy, miten hänen käyttöönsä asetetut varat on käytetty ja miten sisäinen valvontajärjestelmä toimii. Komission sisäinen tarkastaja tutustuu vuosittain annettavaan toimintakertomukseen sekä muihin yksilöityihin tietoihin. Komissio toimittaa vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenvedon edellisen vuoden toimintakertomuksesta.

3 jakso

Tilinpitäjä

26 artikla

1. Tilinpitäjällä on seuraavat tehtävät:

a) maksujen moitteeton suorittaminen, tulojen kantaminen ja vahvistettujen saamisten perintä;

b) tilinpäätösasiakirjojen ja rahoituksen toteutusta koskevien selvitysten laatiminen ja esittäminen 100 ja 101 artiklan mukaisesti;

c) kirjanpito:

i) 6 artiklassa tarkoitetut avustusosuuksista, lukuun ottamatta investointivaroja ja korkotukia;

ii) 51 artiklassa tarkoitetuista sitoumuksista;

iii) maksuista, tuloista ja saamisista;

d) kirjanpidossa noudatettavien sääntöjen ja menetelmien sekä tililuettelon vahvistaminen VII osaston mukaisesti;

e) kirjanpitojärjestelmien määritteleminen ja hyväksyminen sekä tarvittaessa sellaisten johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän määrittelemien järjestelmien hyväksyminen, joiden tarkoituksena on tuottaa tai perustella kirjanpitotietoja;

f) kassanhallinta.

2. Tilinpitäjä saa johtavalta tulojen ja menojen hyväksyjältä sekä EIP:ltä kaikki näiden omalta osaltaan luotettaviksi vahvistamat tiedot, joita tarvitaan, jotta tilinpäätöksessä voidaan antaa oikea kuva EKR:n varoista järjestettävän rahoituksen toteuttamisesta.

3. Tilinpitäjällä on yksinomainen toimivalta hoitaa raha- tai muita varoja. Hän on vastuussa niiden säilyttämisestä.

27 artikla

Komissio nimeää tilinpitäjän. Tilinpitäjä voi tehtäviensä suorittamiseksi siirtää joitakin niistä henkilöstösääntöjen alaisille henkilöille, jotka toimivat hänen alaisuudessaan. Heille siirretyt tehtävät on määriteltävä valtuutusasiakirjassa.

Ensimmäisen kohdan nojalla tehdyt päätökset on annettava tiedoksi valtuutuksen saaneille, johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle, sisäiselle tarkastajalle sekä tilintarkastustuomioistuimelle.

4 jakso

Maksuasiamies

28 artikla

Tilinpitäjä avaa AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan 1 ja 4 kohdassa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksujen suorittamiseksi tilejä AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden rahoituslaitoksissa AKT-valtioiden kansallisen valuutan määräisiä tai merentakaisten maiden ja alueiden paikallisen valuutan määräisiä maksuja varten sekä jäsenvaltioiden rahoituslaitoksissa euromääräisiä ja muiden valuuttojen määräisiä maksuja varten. AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan 2 kohdan mukaisesti AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden rahoituslaitoksissa oleville tileille talletetut varat eivät kasva korkoa, eivätkä mainitut laitokset saa korvausta palveluistaan. Sisäisen sopimuksen 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti jäsenvaltioiden rahoituslaitoksissa oleville tileille talletetut varat kasvavat korkoa ja korot maksetaan kyseisessä artiklassa tarkoitetulle tilille.

29 artikla

Komission ja AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksuasiamiesten suhteet perustuvat sopimuksiin. Kun sopimukset on allekirjoitettu, jäljennökset niistä on toimitettava tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle.

30 artikla

1. Komissio siirtää 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti avatuilta erityistileiltä tarvittaessa varoja sen nimissä 28 artiklan mukaisesti avatuille tileille. Siirrot toteutetaan sen mukaan kuin hankkeita ja ohjelmia varten tarvitaan käteisvaroja.

2. Komissio pyrkii mahdollisuuksien mukaan kohdentamaan 40 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilta erityistileiltä tehtävät nostot siten, että sen varojen jakautuminen näillä tileillä säilyy eri jäsenvaltioiden EKR:on maksamien rahoitusosuuksien välisen suhteen mukaisena.

31 artikla

Niiden komission virkamiesten ja toimihenkilöiden allekirjoitukset, joilla on valtuudet käyttää EKR:n tilejä, toimitetaan kyseisille pankeille tilejä avattaessa. Niiden virkamiesten ja toimihenkilöiden allekirjoitukset, jotka valtuutetaan myöhemmin, toimitetaan silloin, kun heidät nimetään. Tätä menettelyä sovelletaan myös kansallisten ja alueellisten tulojen ja menojen hyväksyjien sekä näiden valtuuttamien henkilöiden allekirjoitusten toimittamiseen AKT-valtioissa tai merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla maksuasiamiehille avattujen tilien käyttöä varten, sekä tarvittaessa jäsenvaltioissa avattujen tilien käyttöä varten.

4 LUKU

TALOUSHALLINNON HENKILÖSTÖN VASTUU

1 jakso

Yleiset säännöt

32 artikla

1. Rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista nimittävä viranomainen voi milloin tahansa päättää peruuttaa väliaikaisesti tai lopullisesti johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän ja edelleen valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien valtuutuksen tai edelleenvaltuutuksen.

2. Rajoittamatta mahdollisten kurinpidollisten toimenpiteiden toteuttamista komissio voi milloin tahansa päättää pidättää tilinpitäjät tehtäviensä hoidosta väliaikaisesti tai lopullisesti.

33 artikla

1. Tämän luvun säännökset eivät rajoita rikosoikeudellista vastuuta, joka saattaa koskea 32 artiklassa tarkoitettua henkilöstöä asiaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön perusteella sekä Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja Euroopan yhteisöjen tai jäsenvaltioiden virkamiesten lahjonnan torjumista koskevien voimassa olevien säännösten perusteella.

2. Tulojen ja menojen hyväksyjään tai tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöissä säädettyjen edellytysten mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 34, 35 ja 36 artiklan soveltamista. Yhteisön etua haittaava petos, lahjonta tai muu laiton toiminta saatetaan OLAFin tai henkilöstösäännöissä nimetyn elimen käsiteltäväksi.

2 jakso

Tulojen ja menojen hyväksyjiin sovellettavat säännöt

34 artikla

Tulojen ja menojen hyväksyjä voidaan saattaa taloudelliseen vastuuseen henkilöstösääntöjen ehtojen mukaisesti, joissa määrätään, että virkamiestä voidaan vaatia korvaamaan kokonaan tai osittain yhteisöjen kärsimä vahinko, joka johtuu hänen tehtäviään hoitaessaan tai niiden yhteydessä tekemästään vakavasta virheestä, erityisesti jos hän ei noudata tätä varainhoitoasetusta silloin, kun hän vahvistaa perittävät saatavat tai antaa perintämääräyksen, tekee menositoumuksen tai allekirjoittaa maksumääräyksen. Samoin menetellään myös, kun tulojen ja menojen hyväksyjä ei laadi saatavaa koskevaa asiakirjaa tai ei laadi perintämääräyksiä taikka antaa ne perusteluitta viivästyneinä, tai perusteetta laiminlyö maksumääräyksen antamisen tai viivästyttää maksumääräyksen antamista, minkä vuoksi toimielin voi joutua vastuuseen kolmansiin nähden.

35 artikla

1. Jos johtava tai edelleen valtuutettu tulojen ja menojen hyväksyjä katsoo, että hänen toteutettavakseen annettuun päätökseen liittyy sääntöjenvastaisuuksia tai että päätös on moitteettoman varainhoidon periaatteiden vastainen, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti valtuutuksen antajalle. Jos valtuutuksen antaja antaa johtavalle tai edelleen valtuutetulle tulojen ja menojen hyväksyjälle kyseisen päätöksen tekemistä varten kirjallisen ja perustellun toimeksiannon, tämä vapautuu vastuustaan.

2. Yksikkönsä sisällä edelleen valtuutuksen antanut johtava tulojen ja menojen hyväksyjä on vastuussa hallinnointijärjestelmien ja sisäisen valvonnan järjestelmien tehokkuudesta ja edelleen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän valinnasta.

3. Komissio perustaa yleisen varainhoitoasetuksen mukaisesti erityiselimen, jolla on toimivalta selvittää taloudellisia väärinkäytöksiä ja niiden seuraamuksia EKR:n puitteissa. Komission hallinnoimiin EKR:n varoihin liittyvät asiat annetaan tämän elimen käsiteltäviksi siten, kuin on säädetty yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä.

Komissio päättää mainitun elimen lausunnon perusteella, aloittaako se kurinpitomenettelyn tai saattaako se asianomaiset korvausvelvollisiksi. Jos elin on havainnut järjestelmään liittyviä ongelmia, se toimittaa johtavalle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja sisäiselle tarkastajalle kertomuksen, johon liittyy asiaa koskevia suosituksia.

3 jakso

Tilinpitäjiin sovellettavat säännöt

36 artikla

Tilinpitäjään voidaan kohdistaa kurinpitomenettely ja hänet voidaan saattaa korvausvelvolliseksi henkilöstösääntöjen ja niissä määrättyjen menettelyjen mukaisesti erityisesti, jos:

a) hänen hallussaan olevat rahavarat, muut varat tai asiakirjat katoavat taikka menettävät arvonsa;

b) pankki- tai postisiirtotilejä on aiheettomasti muutettu;

c) perinnät tai maksut eivät ole niitä koskevien perintä- tai maksumääräyksien mukaisia;

d) tulojen kantaminen on laiminlyöty.

5 LUKU

TULOTAPAHTUMAT

1 jakso

EKR:n varojen käyttöön asettaminen

37 artikla

EKR:n tulot muodostuvat sisäisen sopimuksen ja tämän asetuksen mukaisesti suoritetuista jäsenvaltioiden maksuista, tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti talletetuista varoista saaduista tuloista ja muista tuloista, jotka neuvosto hyväksyy.

38 artikla

1. Neuvosto vahvistaa jäsenvaltioiden vuosittaiset rahoitusosuudet komission ehdotuksesta määräenemmistöllä sisäisen sopimuksen 21 artiklan mukaisesti, ja ne suoritetaan kolmessa erässä seuraavien menettelyjen mukaisesti.

2. Komissio tekee ehdotuksen seuraavan vuoden ensimmäiseksi eräksi samaan aikaan kuin se antaa 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tiedonannon. Neuvosto tekee päätöksen tästä erästä kulloisenkin vuoden loppuun mennessä, ja jäsenvaltioiden on suoritettava maksettavat maksuosuudet viimeistään seuraavan vuoden tammikuun 21 päivään mennessä.

Komissio tekee ehdotuksen kulloisenkin vuoden toiseksi eräksi samaan aikaan kuin 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tiedonannon. Neuvosto tekee päätöksen tästä erästä viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua komission ehdotuksen esittämisestä. Jäsenvaltioiden on suoritettava tähän erään kuuluvat maksettavat maksuosuudet viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua siitä päivästä, jolloin ne ovat saaneet tiedon neuvoston päätöksestä.

Komissio tekee ehdotuksen kulloisenkin vuoden kolmanneksi eräksi lokakuun 10 päivään mennessä. Neuvosto tekee päätöksen tästä erästä viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua komission ehdotuksen esittämisestä. Jäsenvaltioiden on suoritettava tähän erään kuuluvat maksettavat maksuosuudet viimeistään 21 kalenteripäivän kuluttua siitä päivästä, jolloin ne ovat saaneet tiedon neuvoston päätöksestä.

Varainhoitovuoden lisämaksuosuudet, joista neuvosto tekee päätöksen sisäisen sopimuksen 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti, erääntyvät ja ne suoritetaan, jollei neuvosto päätä toisin, mahdollisimman lyhyessä määräajassa, joka vahvistetaan näiden maksujen suorittamispyyntöä koskevassa päätöksessä ja joka voi olla enintään kolme kuukautta.

3. Kussakin komission ehdottamassa rahoitusosuuksien erässä, josta neuvosto tekee päätöksen, on mainittava 1 artiklan mukaisesti:

a) EKR:n toimenpiteiden rahoittamiseksi tarvittavat rahoitusosuudet, joita komissio hallinnoi;

b) EKR:n toimenpiteiden sekä korkotukien rahoittamiseksi tarvittavat rahoitusosuudet, joita EIP hallinnoi.

4. Edellä 3 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuuksien määrät vahvistetaan kunkin jäsenvaltion osalta niin, että ne vastaavat jäsenvaltion rahoitusosuutta EKR:aan, sellaisena kuin se on määriteltynä sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdassa ja ilmaistuna 3 kohdassa.

39 artikla

Tätä osaa ja kolmatta osaa sovelletaan yksinomaan tuloihin, jotka komissio on perinyt 40 artiklan nojalla.

40 artikla

1. Jäsenvaltioiden rahoitusosuudet ilmaistaan euroina.

2. Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava rahoitusosuutensa euroina.

3. Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava komissiolle 38 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuutensa erityistilille, jonka nimi on "Euroopan yhteisöjen komissio - Euroopan kehitysrahasto" ja joka on avattu kyseisen jäsenvaltion keskuspankissa tai jäsenvaltion nimeämässä rahoituslaitoksessa. Rahoitusosuuksista saadut varat pidetään tällä erityistilillä, kunnes niitä tarvitaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 37 artiklassa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä tarkoitettujen maksujen suorittamiseen.

Jokaisen jäsenvaltion on suoritettava EIP:lle kuuluva 38 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu rahoitusosuutensa 122 artiklassa säädettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti EIP:ssa kunkin jäsenvaltion nimiin avatulle tilille.

Komissio tarjoaa tarvittaessa teknistä apua 38 artiklassa tarkoitettujen neuvoston päätösten täytäntöönpanossa.

4. Jos tämän artiklan nojalla maksettavia rahoitusosuuden eriä ei ole maksettu 38 artiklan 1 kohdassa vahvistetussa määräajassa, kyseiseltä jäsenvaltiolta peritään maksamattomalta määrältä korko, joka on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa julkaistava korko, jota Euroopan keskuspankki soveltaa perusrahoitusoperaatioihinsa erääntymiskuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Korkoa korotetaan 0,25 prosenttia viivästyskuukautta kohti. Korko maksetaan koko viivästyksen ajalta, ja se lasketaan 38 artiklassa säädetyn maksuerän maksamista koskevan määräajan päättymistä seuraavasta ensimmäisestä kalenteripäivästä.

Komissiolle 38 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti maksettavien määrien osalta kertyneet viivästyskorot maksetaan jollekin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tileistä.

EIP:lle 38 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti maksettavien määrien osalta kertyneet viivästyskorot maksetaan EIP:lle.

5. AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan päättyessä komissio pyytää tarvittaessa jäsenvaltioita suorittamaan maksettavaksi jääneet 38 artiklan mukaiset rahoitusosuutensa tässä asetuksessa vahvistetuin edellytyksin.

2 jakso

Saamisennuste

41 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä laatii saamisennusteen jokaisesta toimenpiteestä tai tilanteesta, josta aiheutuu EKR:lle saamisia tai joka muuttaa EKR:n saamisia ja josta kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa komissiolle tai jonka komissio on itse todennut. Saamisennusteet toimitetaan tilinpitäjälle kirjattavaksi. Niissä mainitaan tulon laji ja kohta, johon tulo kirjataan, sekä mahdollisuuksien mukaan arvio sen määrästä ja velallisen nimi. Saamisennusteita laatiessaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tarkistettava, että

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan, ja

b) ennustettu saaminen on säännönmukainen ja EKR:n hallintoon sovellettavien säännösten sekä kyseisten säännösten täytäntöönpanoa koskevien säädösten ja 4 artiklassa tarkoitettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen.

3 jakso

Saamisten vahvistaminen

42 artikla

Saamisten vahvistaminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) toteaa velan olemassaolon;

b) määrittää tai tarkastaa velan aiheellisuuden ja sen määrän; ja

c) tarkistaa, että velka on riidaton.

4 jakso

Perintäperiaate

43 artikla

1. Aiheettomasti maksetut määrät peritään takaisin.

2. Komissio määrittelee edellytykset, joilla yhteisölle on maksettava viivästyskorkoa.

5 jakso

Perinnän hyväksyminen

44 artikla

1. Perinnän hyväksyminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa tilinpitäjälle perintämääräyksellä ohjeet periä hänen vahvistamansa saaminen.

2. Rajoittamatta AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden vastuuta komissio voi määrätä saamisen maksuvelvollisuuden muille kuin valtioille päätöksellä, joka on täytäntöönpanokelpoinen perustamissopimuksen 256 artiklassa määrätyin edellytyksin.

45 artikla

Jokainen EKR:n rahoituksen toteuttamiseen liittyvä rahastolle kuuluva selvä, rahassa määritelty ja erääntynyt saaminen on vahvistettava tilinpitäjälle annetulla perintämääräyksellä ja velalliselle osoitetulla veloitusilmoituksella; nämä laatii toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä. Perintämääräykseen on liitettävä asiakirjat, jotka osoittavat oikeuden saamiseen. Perintämääräystä laatiessaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on varmistettava, että:

a) tulo on kirjattu oikeaan kohtaan; ja

b) määräys on säännönmukainen ja asiaan sovellettavien säännösten mukainen;

c) tositteet ovat asianmukaiset;

d) velallista koskevat tiedot ovat oikeat;

e) eräpäivä on merkitty;

f) määräys on 4 artiklassa tarkoitettujen moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukainen; ja

g) perittävän määrä ja valuutta on merkitty oikein.

Tilinpitäjä huolehtii perintämääräysten kirjaamisesta.

6 jakso

Perintä

46 artikla

1. Tilinpitäjän on toteutettava toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän asianmukaisesti laatimat saamisten perintää koskevat määräykset. Hän huolehtii siitä, että tulot maksetaan EKR:lle perintämääräyksissä määrättyinä eräpäivinä ja että asiaa koskevat yhteisöjen oikeudet turvataan.

2. Jos maksua ei ole suoritettu perintämääräyksessä asetettuun eräpäivään mennessä, tilinpitäjän on ilmoitettava tästä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle ja aloitettava viipymättä menettely saamisen perimiseksi oikeusteitse, soveltuvin osin myös kuittauksella tai, jos tämä ei ole mahdollista, tilinpitäjän on suoritettava saatavan perintä täytäntöönpanokelpoisella päätöksellä joko 44 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai oikeusteitse.

3. Periessään EKR:n tai yhteisöjen saamisia tilinpitäjän on otettava huomioon velallisen omat selvät, suuruudeltaan määrätyt ja erääntyneet saamiset EKR:lta tai yhteisöiltä.

4. Jos asianomaisen AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen virastot, yksiköt tai liikelaitokset eivät peri V osastossa tarkoitettujen julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettaviin toimiin kuuluvia EKR:n saamisia määräajassa, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on toteutettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen erääntyneiden määrien perimiseksi, jolloin johtavan tulojen ja menojen hyväksyjän on keskeytettävä tarvittaessa tämän hankintamenettelyn käyttäminen kyseisen valtion tai merentakaisen maan taikka alueen hyväksi.

47 artikla

1. Aikoessaan luopua vahvistetun saamisen perimisestä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on tarkastettava, että luopuminen on asianmukainen ja moitteettoman varainhoidon ja suhteellisuuden periaatteen mukainen sekä että komission tätä tarkoitusta varten ennalta määräämiä menettelyjä ja perusteita on noudatettu. Luopumispäätös on perusteltava. Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi siirtää päätöstä koskevan toimivallan ainoastaan 2 kohdassa tarkoitettujen komission määrittelemien sääntöjen mukaisesti.

2. Yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjä noudatetaan soveltuvin osin tätä artiklaa sovellettaessa.

6 LUKU

MENOTAPAHTUMAT

1 jakso

Yleiset säännökset

48 artikla

1. Kaikista menoista tehdään sitoumus, joka vahvistetaan, hyväksytään ja maksetaan.

2. Tässä luvussa määritellään menoihin sitoutumista, vahvistamista, hyväksymistä ja maksamista koskevat komission päätökset ja menettelyt.

2 jakso

Menoihin sitoutuminen: periaatteet ja määritelmät

49 artikla

Menoon sitoutumista edeltää rahoituspäätös, jonka tekee komissio tai ne viranomaiset, jolle se on siirtänyt tätä koskevan toimivallan.

50 artikla

1. Komission rahoitussitoumus on toimi, jolla maksuihin tarvittavat varat varaudutaan suorittamaan myöhemmin oikeudellisen sitoumuksen mukaisesti.

Komission oikeudellisen sitoumuksen tekeminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä luo kolmatta osapuolta koskevan velvoitteen, josta voi aiheutua meno EKR:lle.

Rahoitussitoumuksen ja oikeudellisen sitoumuksen tekee sama tulojen ja menojen hyväksyjä. Tästä säännöstä voidaan poiketa seuraavissa tapauksissa:

a) kun on kyse 4 kohdan mukaisista komission hallintomenoista, joiden rahoitussitoumukset on jaettu 3 kohdan mukaisesti;

b) kun kokonaissitoumukset koskevat 51 artiklan 3 kohdan mukaisia rahoitussopimuksia.

2. Komission rahoituksesta tehdään yksittäissitoumus, jos menon edunsaaja ja määrä on määritelty.

Komission rahoituksesta tehdään kokonaissitoumus, jos ainakin yksi yksittäisen sitoumuksen tunnuspiirre on yksilöimättä.

3. Komission hallintomenoja koskevat rahoitussitoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiin eriin. Vuotuisiin eriin jakamisesta mainitaan erikseen asianomaisissa oikeudellisissa sitoumuksissa.

4. Edellä 1 kohdan kolmannen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuja hallinnollisia menoja ovat:

a) muuta kuin vakituista henkilöstöä koskevat menot;

b) koulutusmenot;

c) virkamatkakulut;

d) edustuskulut;

e) kokouskulut;

f) freelancetulkkeihin ja/tai -kääntäjiin liittyvät kulut;

g) virkamiesvaihtoon liittyvät kulut;

h) irtaimistojen ja kiinteistöjen toistuvaisvuokrien määrä;

i) erilaiset vakuutukset;

j) siivoukseen ja ylläpitoon liittyvät kulut;

k) tietoliikennepalvelujen käyttöön liittyvät kulut;

l) vesi-, kaasu- ja sähkömenot;

m) kausijulkaisujen menot.

51 artikla

1. Tulojen ja menojen hyväksyjän on tehtävä rahoitussitoumus ennen kuin hän voi tehdä komission puolesta oikeudellisen sitoumuksen kolmansiin nähden.

2. Komission rahoitussitoumuksista aiheutuvat rahoituspäätökset, jotka komissio tekee AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisesti ja joilla komissio valtuutetaan myöntämään rahoitustukea EKR:sta, merkitsevät komission antamaa rahoitussitoumusta.

3. Komission antamia oikeudellisia sitoumuksia ovat:

a) rahoitussopimus, jonka komissio tekee yhteisön puolesta edunsaajana olevan AKT-valtion tai AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden taikka näiden nimeäminen elimien kanssa;

b) hankinta- tai avustussopimus, jonka komissio tekee toimien toteuttamisesta vastaavien kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten elimien taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden kanssa.

4. Jokaisessa rahoitus-, hankinta- tai avustussopimuksessa on määrättävä erikseen komission, OLAFin, ja tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien EKR:n varoista rahoitusta saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

52 artikla

Rahoitussitoumusta tehdessään toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjän on huolehdittava, että:

a) menokirjaus on tehty oikeaan kohtaan;

b) varat ovat käytettävissä;

c) meno on asiaan sovellettavien säännösten, erityisesti AKT-EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen, sisäisen sopimuksen, tämän asetuksen sekä kaikkien näiden säännösten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

d) moitteettoman varainhoidon periaatetta on noudatettu.

Oikeudellista sitoumusta tehtäessä tulojen ja menojen hyväksyjän on huolehdittava, että:

a) velvoitetta vastaa rahoitussitoumus;

b) meno on asiaan sovellettavien säännösten, erityisesti AKT-EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen, sisäisen sopimuksen, tämän asetuksen sekä kaikkien näiden säännösten soveltamiseksi annettujen säädösten mukainen;

c) moitteettoman varainhoidon periaatetta noudatetaan.

3 jakso

Menoihin sitoutuminen keskitetyssä hallinnossa

53 artikla

1. Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja keskitetysti tai muiden osapuolten kanssa, menoihin sitoudutaan tämän jakson säännösten mukaisesti.

2. Komissio tekee vuoden n yksittäisiin rahoitussitoumuksiin liittyvät yksittäiset oikeudelliset sitoumukset viimeistään vuoden n 31 päivänä joulukuuta, jollei 50 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

Vuonna n tehdyt rahoitusta koskevat komission kokonaissitoumukset kattavat säännönmukaisesti niihin liittyvien komission tekemien yksittäisten oikeudellisten sitoumusten kokonaiskulut vuoden n + 1 joulukuun 31 päivään saakka, jollei 50 artiklan 3 kohdasta muuta johdu.

Jos on kyse 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kokonaissitoumusten täytäntöönpanosta, komissio tekee niihin liittyvät yksittäiset sopimukset kuitenkin viimeistään kolme vuotta rahoitussitoumuksen teon jälkeen. Tarkastusta ja arviointia koskevat yksittäiset sopimukset voidaan tehdä myöhemmin.

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettujen ajanjaksojen päätyttyä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä purkaa käyttämättömiä määriä koskevat rahoitussitoumukset.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä kirjaa ennen kokonaissitoumuksen perusteella tehdyn komission antaman yksittäisen oikeudellisen sitoumuksen allekirjoittamista sen määrän EKR:n kirjanpitoon vähentämällä sen kokonaissitoumuksesta.

4. Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskeviin oikeudellisiin sitoumuksiin ja niitä vastaaviin rahoitussitoumuksiin sisältyy moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti asetettava määräpäivä, johon mennessä toteuttaminen on saatettava päätökseen, jollei kyse ole 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista hallintomenoista.

Ne osat tällaisista sitoumuksista, joita ei ole käytetty kuuden kuukauden kuluttua määräajan päättymisestä, puretaan ja niitä vastaavat määrärahat peruutetaan.

Jos oikeudellinen sitoumus ei ole aiheuttanut yhtään maksua kolmen vuoden aikana, toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on purettava sitä vastaava rahoitussitoumus ja peruutettava määräraha.

5. Hanke on saatettava päätökseen ja 1-4 kohdan mukaisesti sidotut varat purettava, kun hanketta koskevat komission antamat oikeudelliset sitoumukset kolmansiin nähden ovat lakanneet ja niihin liittyvät maksut ja perinnät on viety kirjanpitoon.

6. Edellä 4 kohdan säännösten soveltaminen ei vaikuta niihin päätöksiin, joita neuvosto saattaa tehdä AKT-EY-kumppanuussopimuksen 96 ja 97 artiklan nojalla.

4 jakso

Menoihin sitoutuminen hajautetussa hallinnossa

54 artikla

1. Kun EKR:n varoja hallinnoidaan hajautetusti, komissio sitoutuu menoihin tämän jakson säännösten mukaisesti.

2. Vuonna n tehtyihin komission rahoitussitoumuksiin liittyvät rahoitussopimukset edunsaajina olevien AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden tai alueiden kanssa tehdään viimeistään vuoden n + 1 joulukuun 31 päivänä.

Jos rahoitussopimuksia ei tehdä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetussa määräajassa, niitä koskevat määrärahat peruutetaan.

3. Maksuvelvoite, joka komission on täytettävä EKR:n varoista, syntyy kun edustuston päällikkö toimiessaan edelleen valtuutettuna tulojen ja menojen hyväksyjänä:

a) hyväksyy hankintasopimukset ja tämän asetuksen 80 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 36 artiklan 2 kohdan i alakohdan tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteisiin sisältyvien asiaa koskevien säännösten mukaisesti,

b) hyväksyy avustussopimukset.

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee kustakin hyväksynnästä asianomaisen hankintasopimuksen, työsuunnitelman tai avustuksen suuruisen kirjauksen kirjanpitojärjestelmään. Tätä kirjausta kutsutaan "määrärahaksi, jonka toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty".

Komissio vie määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, kirjaukset asianomaisia rahoituspäätöksiä koskeviin kokonaissitoumuksiin.

4. Komissio huolehtii 4 artiklassa tarkoitetun moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja toimivaltansa rajoissa siitä, että:

a) yksittäiset oikeudelliset sitoumukset, joilla 2 kohdassa tarkoitetut rahoitussopimukset pannaan täytäntöön, tehdään viimeistään kolme vuotta sen jälkeen kun komissio on tehnyt vastaavan rahoitussitoumuksen;

b) jos 2 kohdassa tarkoitetun rahoitussopimuksen täytäntöönpanemiseksi tehtyjä yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia koskevista määrärahoista, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, ei ole suoritettu yhtään maksua kolmen vuoden aikana, ne puretaan.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuilla yksittäisillä oikeudellisilla sitoumuksilla tarkoitetaan hankintasopimuksia, avustussopimuksia ja työsuunnitelmia, joita AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue taikka niiden viranomaiset tai komissio tekevät niiden nimissä ja niiden lukuun.

Komissio sisällyttää yhteisymmärryksessä edunsaajina olevien AKT-valtioiden ja merentakaisten maiden ja alueiden kanssa ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamiseksi tarvittavat määräykset 2 kohdassa tarkoitettuihin rahoitussopimuksiin.

5. Hanke saatetaan päätökseen ja 1-4 kohdan mukaisesti sidotut varat puretaan, kun hanketta koskevat oikeudelliset sitoumukset, jotka AKT-valtio tai merentakainen maa tai alue taikka niiden viranomaiset ja/tai komissio ovat tehneet kolmansiin nähden niiden nimissä ja niiden lukuun, ovat lakanneet ja niihin liittyvät maksut ja perinnät on viety kirjanpitoon.

6. Edellä 4 kohdan säännösten soveltaminen ei vaikuta niihin päätöksiin, joita neuvosto saattaa tehdä AKT-EY-kumppanuussopimuksen 96 ja 97 artiklan nojalla.

5 jakso

Menojen vahvistaminen

55 artikla

Menojen vahvistaminen on toimi, jolla toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä:

a) tarkastaa, että velkojalla on oikeus saamiseen;

b) määrittää tai tarkastaa saamisen aiheellisuuden ja sen määrän;

c) tarkastaa ne edellytykset, joilla saaminen voidaan vaatia maksettavaksi.

56 artikla

1. Meno vahvistetaan pätevien tositteiden perusteella, joista ilmenee, että velkojalla on oikeus saamiseen ja että palvelut tai tavarahankinnat on toimitettu tai urakat suoritettu, tai jotka osoittavat muuten, että maksu on aiheellinen. Maksumääräyksen tositteiden ja niiden sisältämien tietojen on oltava sellaisia, että ne mahdollistavat 55, 58 ja 60 artiklassa säädetyt tarkastukset.

2. Ennen menojen vahvistuspäätöstä toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on henkilökohtaisesti tarkastettava tositteet tai varmistettava omalla vastuullaan, että tarkastus on tehty.

3. Menojen vahvistuspäätös osoitetaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoittamalla "hyväksyntään maksettavaksi" -merkinnällä.

57 artikla

Johtava tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa perusteet "hyväksytään maksettavaksi" -merkinnän allekirjoittamiselle soveltaen yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen vastaavia säännöksiä.

58 artikla

Muussa kuin atk-järjestelmässä merkintä "hyväksytään maksettavaksi" osoitetaan leimalla, joka sisältää toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän allekirjoituksen. Atk-järjestelmässä toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä tekee merkinnän "hyväksytään maksettavaksi" omalla salasanallaan.

6 jakso

Menojen hyväksyminen

59 artikla

Menojen hyväksyminen tarkoittaa sitä, että toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä antaa maksumääräyksellä tilinpitäjälle ohjeet maksaa vahvistamansa meno.

60 artikla

Maksumääräystä laatiessaan toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on varmistettava, että:

a) maksumääräys on laadittu asianmukaisesti eli sitä ennen on tehty hyväksymismerkinnällä osoitettu vahvistuspäätös;

b) maksumääräys vastaa rahoitussitoumusta, josta se veloitetaan;

c) meno on kirjattu oikeaan kohtaan;

d) määrärahat ovat käytettävissä; ja

e) maksun saajan henkilöä koskevat tiedot ovat oikeat.

61 artikla

Maksumääräyksessä on mainittava:

a) varainhoitovuosi, jolle meno kirjataan;

b) väline ja avustusosuus, jolle meno kirjataan 3 artiklan mukaisesti;

c) viittaus oikeudelliseen sitoumukseen, jonka perusteella oikeus maksun saamiseen on syntynyt;

d) viittaus rahoitussitoumukseen, jonka perusteella maksu veloitetaan;

e) maksettava määrä sekä maksuvaluutta;

f) maksun saajan nimi ja osoite;

g) hyvitettävän pankkitilin numero;

h) menon käyttötarkoitus;

i) maksutapa.

Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on päivättävä ja allekirjoitettava maksumääräys ja toimitettava se tilinpitäjälle.

62 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vastaa tositteiden säilytyksestä.

7 jakso

Menojen maksaminen

63 artikla

1. Maksu suoritetaan, jos on olemassa todisteet siitä, että asianomainen toiminta on perussäädöksen säännösten tai sopimusmääräysten mukainen, yhdellä tai useammalla seuraavista tavoista:

a) maksetaan koko erääntynyt määrä;

b) maksetaan:

i) ennakkomaksu, joka voidaan jakaa useaan maksuerään,

ii) yksi tai useampi välimaksu,

iii) loput erääntyneestä määrästä.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maksutyypit erotetaan toisistaan kirjanpidossa maksujen suorittamisajankohtana.

3. Ennakkomaksun tarkoitus on antaa edunsaajan käyttöön kassavaroja. Ennakkomaksu voidaan jakaa useaan erään.

4. Välimaksulla, joka voi olla toistuva, on tarkoitus korvata edunsaajalle toimintaa toteutettaessa aiheutuneet menot menotilityksen perusteella. Sillä voidaan kokonaan tai osittain selvittää ennakkomaksu, tämän kuitenkaan vaikuttamatta perussäädöksen tai sopimuksen määräyksiin.

5. Meno päätetään maksamalla loppumaksu, joka ei voi olla toistuva ja jolla selvitetään kaikki aikaisemmat maksut, tai antamalla takaisinmaksumääräys.

64 artikla

Tilinpitäjä maksaa menot käytettävissä olevien varojen rajoissa.

65 artikla

Maksut suoritetaan käyttäen 28 artiklassa tarkoitettuja pankkitilejä. Komissio päättää kyseisten tilien avaamista, hoitoa ja käyttöä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä.

Säännöissä on mainittava, että tilisiirtomääräyksiin ja kaikkiin pankkimaksuihin tarvitaan allekirjoitus kahdelta asianmukaisesti valtuutetulta henkilöltä.

66 artikla

1. Jos edustuston päällikkö hoitaa 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti edelleen valtuutetun tulojen ja menojen hyväksyjän tehtäviä, edelleen valtuutettu tilinpitäjä voi suorittaa asiaa koskevat maksut paikalla.

Tilinpitäjä voi suorittaa maksut kansallisena valuuttana valtuutetun maksajan tililtä AKT-valtiossa tai merentakaisessa maassa tai merentakaisella alueella ja muina valuuttoina yhdeltä tai useammalta maksuasiamiehen tililtä yhteisössä.

2. Toimivaltaisen tulojen ja menojen hyväksyjän on huolehdittava siitä, että maksut, jotka edelleen valtuutettu tilinpitäjä suorittaa, tarkastetaan joko ennen niiden suorittamista tai niiden suorittamisen jälkeen ja niiden kirjauksen yhteydessä.

8 jakso

Menotapahtumia koskevat määräajat

67 artikla

Menojen vahvistamis-, hyväksymis- ja maksamismenettelyt on saatettava päätökseen 90 päivän kuluessa maksun erääntymispäivästä. Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä hyväksyy maksun ja antaa asiasta tiedon edustuston päällikölle viimeistään 45 päivää ennen maksun erääntymistä.

Komissio huolehtii niistä maksusuoritusten viivästymistä koskevista vaateista, joista se vastaa AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 37 artiklan mukaisesti, tämän asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tilin tai tarkoitettujen tilien varoilla.

7 LUKU

TIETOJENKÄSITTELYJÄRJESTELMÄT

68 artikla

1. Jos tuloja ja menoja hallinnoidaan tietojenkäsittelyjärjestelmillä, allekirjoitukset voidaan tehdä sähköisesti.

2. Jos rahoituksen täytäntöönpanotoimiin käytetään tietojenkäsittelyjärjestelmiä ja niiden osajärjestelmiä on näistä järjestelmistä annettava täydellinen kuvaus.

Kuvauksessa on määriteltävä, mitä kukin tietue sisältää, ja esitettävä, miten yksittäiset tapahtumat järjestelmässä käsitellään. Kuvauksessa on esitettävä myös yksityiskohtaisesti, miten järjestelmässä taataan, että jokaista tapahtumaa voidaan seurata kirjausketjun loppuun saakka.

3. Tietojenkäsittelyjärjestelmien ja niiden osajärjestelmien tiedot on tallennettava säännöllisesti ja säilytettävä turvallisessa paikassa.

8 LUKU

SISÄINEN TARKASTAJA

69 artikla

EKR:n sisäisenä tarkastajana toimii komission sisäinen tarkastaja. Tarkastaja hoitaa tehtäviään asiaa koskevien kansainvälisten standardien mukaisesti. Hän vastaa komissiolle siitä, että komission 1 artiklan mukaisesti hallinnoimien EKR:n varojen käyttöjärjestelmien ja -menettelyjen moitteeton toiminta tarkastetaan. Sisäinen tarkastaja ei saa olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä.

70 artikla

1. Sisäinen tarkastaja neuvoo komissiota riskienhallinnassa, esittää riippumattomia lausuntoja hallinnointi- ja valvontajärjestelmien laadusta sekä antaa suosituksia toimintojen toteuttamisedellytysten parantamiseksi ja edistääkseen varojen taloudellista käyttöä. Häntä voidaan pyytää neuvomaan samoista asioista myös AKT-valtioiden tai merentakaisten maiden ja alueiden viranomaisia.

Hänen tehtävänään on erityisesti:

a) arvioida sisäisten hallinnointijärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta sekä yksiköiden toiminnan tuloksellisuutta politiikkojen, ohjelmien ja toimien toteuttamisessa niihin liittyvien riskien kannalta; ja

b) arvioida EKR:n varojen käyttöön sovellettavien sisäisen valvonnan järjestelmien asianmukaisuutta ja laatua.

2. Sisäinen tarkastaja saa käyttöönsä rajoituksetta kaikki tiedot, joita hän tarvitsee tehtäviensä suorittamiseksi, tarvittaessa paikan päällä myös jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa.

3. Sisäinen tarkastaja antaa kertomuksen havainnoistaan ja suosituksistaan komissiolle. Tämä varmistaa, että tarkastusten perusteella annettuja suosituksia noudatetaan. Lisäksi sisäinen tarkastaja toimittaa komissiolle sisäistä tarkastusta koskevan vuosikertomuksen, jossa ilmoitetaan tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärä ja tyyppi, annetut suositukset ja näiden suositusten johdosta toteutetut toimet.

4. Komissio toimittaa vuosittain vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle kertomuksen, jossa esitetään yhteenveto tehtyjen sisäisten tarkastusten lukumäärästä ja tyypistä, annetuista suosituksista ja näiden suositusten johdosta toteutetuista toimista.

71 artikla

Sisäiseen tarkastajaan sovelletaan erityissääntöjä, jotka määritetään yleisen varainhoitoasetuksen soveltamissäännöissä, erityisesti sen osalta, mikä koskee hänen riippumattomuuttaan tehtäviään suorittaessaan sekä edellytyksiä, joilla hänet voidaan saattaa vastuuseen.

IV OSASTO

JULKISET HANKINNAT

1 LUKU

SOVELTAMISALA

72 artikla

1. Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia kirjallisia sopimuksia, jotka 73 artiklassa tarkoitetut hankintaviranomaiset tekevät ja jotka koskevat irtaimen omaisuuden, työsuoritusten taikka palveluiden hankkimista EKR:n varoista osittain tai kokonaan rahoitettavaa maksua vastaan.

Tällaisia sopimuksia ovat:

a) tavarahankintasopimukset;

b) urakkasopimukset;

c) palveluhankintasopimukset.

2. Tässä osastossa ei käsitellä avustuksia.

73 artikla

1. Tässä osastossa tarkoitetaan hankintaviranomaisilla:

a) edunsaajana olevaa yhtä tai useampaa AKT-valtiota tai näiden valtuuttamia elimiä tai edustajia;

b) komissiota sen omaan lukuunsa tekemien hankintojen osalta;

c) komissiota, kun se toimii yhden tai useamman edunsaajana olevan AKT-valtion nimissä ja lukuun;

d) kansallisen tai kansainvälisen oikeuden mukaista elintä taikka luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on allekirjoittanut yhden tai useamman AKT-valtion taikka komission kanssa rahoitus- tai avustussopimuksen ohjelman tai hankkeen toteuttamisesta.

2. Hankintamenettelyistä on määrättävä 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuissa rahoitussopimuksissa.

2 LUKU

HANKINNOISSA NOUDATETTAVAT MENETTELYT JA PERIAATTEET

74 artikla

1. Toimiin, joita EKR rahoittaa AKT-valtioiden hyväksi, sovelletaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 28 artiklassa määriteltyjä hankinta- menettelyjä.

Toimiin, joita EKR rahoittaa merentakaisten maiden ja alueiden hyväksi, sovelletaan merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen täytäntöönpanotoimenpiteissä määriteltyjä hankintamenettelyjä.

2. Kun komissio toimii hankintaviranomaisena humanitaarisen avun ja hätäavun toteuttamiseksi AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen puitteissa, sen on noudatettava asiaa koskevia yhteisön hankintasääntöjä.

3 LUKU

OSALLISTUMINEN HANKINTOJA KOSKEVIIN TARJOUSMENETTELYIHIN

75 artikla

1. EKR:n rahoittamia hankintoja koskeviin tarjousmenettelyihin voivat osallistua AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 20 artiklassa määrätyin edellytyksin kaikki halukkaat tasapuolisin ehdoin.

2. AKT-valtioiden tai jäsenvaltioiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden kansalaisten lisäksi myös muiden maiden kansalaisille voidaan myöntää oikeus osallistua tarjousmenettelyihin AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 22 artiklassa määrätyin edellytyksin.

76 artikla

Komissio varmistaa AKT-EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa ja sopimuksen liitteessä IV olevassa 21 artiklassa määrätyin edellytyksin, että EKR:n rahoittamia hankintoja koskeviin tarjouskilpailuihin osallistutaan mahdollisimman laajasti ja tasapuolisin ehdoin, ja valvoo, että niissä noudatetaan avoimuuden, suhteellisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.

77 artikla

Komissio toteuttaa AKT-EY-sopimuksessa sille annettujen toimivaltuuksien rajoissa toimenpiteitä perustaakseen yleisen varainhoitoasetuksen asiaan kuuluvia säännöksiä vastaavalla tavalla keskustietokannan, joka sisältää tiedot ehdokkaista ja tarjoajista, jotka AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 28 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti ovat tilanteessa, joka sulkee heidät EKR:n varoista rahoitettuihin toimiin liittyvien hankintamenettelyjen ulkopuolelle.

4 LUKU

JULKAISEMINEN

78 artikla

Komissio toteuttaa AKT-EY-sopimuksessa sille myönnettyjen toimivaltuuksien rajoissa ja sopimuksen liitteessä IV olevissa 21 ja 34 artiklassa määrätyin edellytyksin tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansainvälisistä tarjouskilpailuista julkaistaan ilmoitus Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja Internetissä.

79 artikla

1. Komissio toteuttaa AKT-EY-sopimuksessa sille annettujen toimivaltuuksien rajoissa asianmukaiset toimet, jotta asianomaiset talouden toimijat saavat tietoja tehokkaasti, erityisesti julkaisemalla määräajoin tietoja EKR:n varoista rahoitettavista ohjelmista ja hankkeista.

2. Komissio huolehtii erityisesti siitä, että suunniteltujen hankintojen kohteesta, sisällöstä ja arvosta julkaistaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla seuraavat tiedot:

a) hankesuunnitelmat;

b) yhteenveto rahoitusehdotuksista, jotka komissio on hyväksynyt EKR:n komiteaa kuultuaan.

3. Komissio huolehtii AKT-EY-sopimuksessa sille annettujen toimivaltuuksien rajoissa siitä, että tarjouskilpailujen tulokset julkaistaan mahdollisimman nopeasti.

V OSASTO

JULKISOIKEUDELLISEN LAITOKSEN VALVONNASSA TOTEUTETTAVAT TOIMET

80 artikla

1. Tässä osastossa säädetään AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevassa 24 artiklassa tarkoitetuista julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa toteutettavista toimista. Osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin myös merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävään rahoitusyhteistyöhön.

2. Julkisoikeudellisten laitosten suorassa valvonnassa toteutettavilla toimilla tarkoitetaan hankkeita ja ohjelmia, joiden toteuttamista asianomaisen AKT-valtion tai asianomaisten AKT-valtioiden julkisoikeudelliset laitokset itse toteuttavat.

Yhteisö osallistuu toteuttamisesta vastaavien yksiköiden kustannuksiin antamalla niiden käyttöön puuttuvia laitteita ja/tai materiaaleja sekä varoja, jotta se voi hankkia tarvitsemaansa lisähenkilöstöä, kuten asiantuntijoita asianomaisista tai muista AKT-valtioista. Yhteisön osallistuminen kattaa ainoastaan täydentävistä toimenpiteistä aiheutuvat menot ja toimien toteuttamisesta aiheutuvat väliaikaiset menot, jotka liittyvät yksinomaan kyseisen hankkeen tarpeisiin.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti toteutettavan hankkeen rahoituksen hallinnossa on käytettävä ennakkomaksutilejä, joita hallinnoi kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän nimittämä ennakoiden hoitaja ja tilinpitäjä. Nimityksille on edeltäkäsin saatava edustuston päällikön hyväksyntä.

3. Julkisoikeudellisten laitosten välillisessä valvonnassa toteutettavilla toimilla tarkoitetaan hankkeita ja ohjelmia, joiden toteuttamiseen liittyviä tehtäviä 73 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut hankintaviranomaiset antavat sellaisten julkisten tai osaksi julkisessa omistuksessa olevien laitosten taikka yksityisten yritysten tehtäväksi, jotka ovat oikeudellisesti erillisiä, asianomaisista AKT-valtioista. Tässä tapauksessa asianomainen elin hoitaa hankkeen tai ohjelman hallinnoinnin ja toteuttamisen kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän puolesta. Toimeksiantoon voi kuulua valtuutus tehdä ja hallinnoida sopimuksia ja johtaa rakennustöitä asianomaisen valtion tai asianomaisten valtioiden nimissä ja lukuun.

4. Julkisoikeudellisten laitosten valvonnassa toteutettavista toimista laaditaan kustannusarvioon perustuva suunnitelma toteutettavista toimista, jäljempänä "työsuunnitelma". Työsuunnitelma on asiakirja, jossa esitetään julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa erikseen määrätyn ajan kuluessa ja tarvittaessa julkisena hankintana ja erityisavustuksin toteutettavan hankkeen henkilöstö- ja materiaaliresurssien tarve, talousarvio sekä toteuttamiseen liittyvät tekniset ja hallinnolliset yksityiskohdat. Julkisoikeudellisen laitoksen suorassa valvonnassa toteutettavan toimen työsuunnitelman laativat 2 kohdassa tarkoitetut ennakoiden hoitaja ja tilinpitäjä. Välillisessä valvonnassa toteutettavan toimen työsuunnitelman laatii 3 kohdassa tarkoitettu elin. Ennen toimen toteuttamista työsuunnitelmalle on saatava kansallisen tulojen ja menojen hyväksyjän sekä edustuston päällikön hyväksyntä.

5. Edellä 4 kohdassa tarkoitettuja työsuunnitelmia toteutettaessa on noudatettava IV ja VI osaston säännöksiä julkisten hankintojen ja avustusten myöntämisen yhteydessä noudatettavista menettelyistä. Erityisesti hankintasopimusten tekemistä koskeviin ehdotuksiin on saatava lähetystön päällikön hyväksyntä AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 36 artiklan mukaisesti. Sama vaatimus koskee myös avustusten myöntämistä koskevia ehdotuksia.

6. Jos hanke tai ohjelma on tarkoitus toteuttaa julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa, tästä on määrättävä 51 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitussopimuksessa.

81 artikla

Edellä 73 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tekee kolmannen elimen kanssa palvelusopimuksen julkisoikeudellisten laitosten välillisessä valvonnassa toteutettavista toimista. Komissio huolehtii, että sopimuksessa

a) on asianmukaiset määräykset, joiden mukaisesti johtava tulojen ja menojen hyväksyjä, edustuston päällikkö ja OLAF, kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä, tilintarkastustuomioistuin ja asianomaisten AKT-valtioiden kansalliset tarkastusvirastot voivat valvoa EKR:n varojen käyttöä;

b) määritellään selkeästi ja rajataan tarkkaan, mitkä valtuudet siirretään asianomaiselle elimelle ja mitkä jäävät kansalliselle tulojen ja menojen hyväksyjälle;

c) esitetään menettelyt, joita on noudatettava käytettäessä näin siirrettyjä valtuuksia, jotka koskevat esimerkiksi rahoitettavien hankkeiden valintaa, hankintojen tekemistä tai rakennustöiden johtamista;

d) määrätään mahdollisuudesta toimittaa jälkitarkastus ja määrätä taloudellisia seuraamuksia, kun c alakohdassa määriteltyjä menettelyjä ei ole noudatettu myönnettäessä rahoitusta ja annettaessa hankintoja kolmannelle elimelle;

e) erotetaan selvästi toisistaan tulojen ja menojen hyväksyjän ja tilinpitäjän tehtävät;

f) määrätään tehokkaasta sisäisestä hallinnointitoimien valvontajärjestelmästä;

g) määrätään, että hallinnointitoimista ja tilinpäätösmenettelyistä on pidettävä erikseen kirjaa EKR:n varojen käytön perustelemiseksi.

VI OSASTO

AVUSTUKSET

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

82 artikla

1. Keskitetyssä hallinnoinnissa avustuksella tarkoitetaan välitöntä vastikkeetonta rahoitusta, jonka komissio myöntää EKR:n varoista:

a) joko toimeen, jolla edistetään AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisen tavoitteen taikka näiden mukaisesti hyväksytyn ohjelman tai hankkeen tavoitteen toteutumista;

b) tai tällaista tavoitetta toteuttavan elimen toimintaan.

Avustuksista on laadittava kirjallinen sopimus.

2. Tässä osastossa tarkoitettuja avustuksia eivät ole:

a) 51 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetut rahoitussopimukset;

b) IV osastossa tarkoitetut julkiset hankinnat ja V osastossa tarkoitetut julkisoikeudellisen laitoksen valvonnassa toteutetut toimet;

c) lainat, takaukset, osakkuudet ja osuudet, korkotuet sekä kaikki muut EIP:n hallinnoimat rahoitustukitoimet;

d) suora tai välillinen talousarviotuki, velkahelpotustuki ja vientitulojen lyhytaikaisten vaihtelujen takia myönnettävä tuki;

e) maksut, joita on suoritettu 14 ja 15 artiklassa tarkoitetuille komission valtuuttamille elimille tai 16 artiklassa tarkoitetun hallinnointiyhteistyön puitteissa.

2 LUKU

AVUSTUSTEN MYÖNTÄMISTÄ KOSKEVAT PERIAATTEET

83 artikla

1. Avustusta myönnettäessä on sovellettava avoimuuden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. Päällekkäisiä tai taannehtivia avustuksia ei saa myöntää, ja avustettavaan toimintaan on saatava rahoitusta myös muista lähteistä.

2. Avustuksen tarkoituksena tai tuloksena ei saa olla voiton tuottaminen avustuksen saajalle.

84 artikla

1. Rahoitustukea edellyttäville keskitetysti hallinnoitaville toimille, hätäapua ja humanitaarisia avustustoimia lukuun ottamatta, on esitettävä työohjelma.

Työohjelma on toteutettava julkaisemalla ehdotuspyyntöjä paitsi poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa kiireellisissä tapauksissa tai jollei tämä ole epätarkoituksenmukaista avustuksen saajan aseman vuoksi.

2. Avustuksista on julkaistava vuosittain luettelo noudattaen luottamuksellisuutta ja turvallisuutta koskevia vaatimuksia.

85 artikla

1. Samalle saajalle voidaan myöntää samaa toimintaa varten ainoastaan yksi avustus EKR:n varoista.

2. Saaja voi saada EKR:n varoista saman varainhoitovuotensa aikana vain yhden toiminta-avustuksen.

86 artikla

1. Avustusta ei myönnetä jo aloitettuun toimintaan, ellei hakija voi osoittaa, että toiminta oli aloitettava ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Rahoitettavat menot eivät tässä tapauksessa kuitenkaan saa olla aiheutuneet ennen avustushakemuksen tekemispäivää, paitsi asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa tai jos on kyse menoista, joita tarvitaan hätäavun ja humanitaaristen avustustoimien asianmukaiseen toteuttamiseen AKT-EY-sopimuksessa tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määrättyjen edellytysten mukaisesti.

Päättyneeseen toimintaan ei myönnetä avustusta takautuvasti.

2. Toiminta-avustusta koskeva sopimus on allekirjoitettava viimeistään neljän kuukauden kuluessa avustuksen saajan budjettivuoden alkamisesta. Rahoitettavat menot eivät saa olla ennen avustushakemuksen jättämispäivää eikä ennen avustuksen saajan budjettivuoden alkamispäivää aiheutuneita.

87 artikla

Toimi voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan EKR:n varoista ainoastaan, jos se on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi.

3 LUKU

MYÖNTÄMISMENETTELY

88 artikla

1. Avustusta voidaan myöntää toimintaan, jolla edistetään AKT-EY-sopimuksen tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen mukaisen tavoitteen taikka näiden mukaisesti hyväksytyn ohjelman tai hankkeen tavoitteen toteutumista. Avustushakemus on tehtävä kirjallisena ja sen esittäjän on oltava oikeushenkilö. Tästä poiketen avustus voidaan myöntää myös luonnolliselle henkilölle avustettavan toiminnan luonteen tai hakijan tavoitteiden perusteella mainitussa sopimuksessa tai päätöksessä määrätyin edellytyksin.

2. Avustusta ei myönnetä hakijalle, joka on avustuksen myöntämismenettelyn aikana tilanteessa, jonka vuoksi se ei ole kelpoinen hankintamenettelyyn julkisiin hankintoihin sovellettavien yhteisön sääntöjen mukaisesti.

Hakijan on osoitettava, että edellä ensimmäisessä alakohdassa esitetty tilanne ei koske sitä.

3. Tulojen ja menojen hyväksyjä voi määrätä 2 kohdan mukaisesti pois suljetuille hakijoille tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia hallinnollisia tai taloudellisia seuraamuksia.

89 artikla

1. Valintaperusteiden avulla on voitava arvioida hakijan valmiuksia toteuttaa ehdottamansa toiminta tai toimintasuunnitelma.

2. Ehdotuksia on voitava arvioida avustusten myöntämisperusteiden avulla asetettujen tavoitteiden ja painopisteiden kannalta.

90 artikla

1. Ehdotukset arvioi tätä varten perustettava arviointikomitea etukäteen ilmoitettujen valinta- ja myöntämisperusteiden mukaisesti; se määrittää, mille ehdotuksille voidaan myöntää rahoitusta.

2. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä vahvistaa 1 kohdassa säädetyn arvioinnin perusteella luettelon avustuksen saajista ja avustusten määristä.

3. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä ilmoittaa hakijalle kirjallisesti hakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Jos avustushakemus hylätään, tulojen ja menojen hyväksyjän on ilmoitettava syyt hakemuksen hylkäämiseen viittaamalla ennen kaikkea etukäteen ilmoitettuihin valinta- ja myöntämisperusteisiin. Hakijoille on ilmoitettava päätöksestä 15 päivän kuluessa siitä, kun myönteinen päätös on toimitettu avustuksen saajille.

4 LUKU

MAKSAMINEN

91 artikla

Maksuaikataulu määräytyy rahoitukseen liittyvien riskien, toiminnan keston ja edistymisen tai saajalle aiheutuneiden kulujen perusteella.

92 artikla

Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi vaatia avustuksen saajalta etukäteen vakuuden ennakkomaksujen suorittamiseen liittyvien taloudellisten riskien rajoittamiseksi.

Ottaen huomioon vaikeudet paikallisten pankkipalvelujen saatavuudessa, tämä vakuus pyydetään valtiosta riippumattomilta toimijoilta sellaisen ennakkomaksun osalta, joka ylittää miljoona euroa tai 90 prosenttia avustuksen kokonaismäärästä. Toimivaltainen tulojen ja menojen hyväksyjä voi kuitenkin vapauttaa tästä velvoitteesta avustuksen saajat, jotka ovat tehneet kumppanuutta koskevan puitesopimuksen.

93 artikla

1. Avustuksen määrä vahvistetaan lopullisesti vasta sitten, kun komissio on hyväksynyt loppuselvityksen ja kustannusselvityksen, mikä ei kuitenkaan estä komissiota tekemästä myöhemmin tarkastuksia.

2. Jos avustuksen saaja ei noudata lakiin tai sopimukseen perustuvia velvoitteitaan, avustuksen maksaminen keskeytetään, sitä supistetaan tai se voidaan evätä kokonaan sen jälkeen, kun saajalle on annettu mahdollisuus esittää omat huomautuksensa.

5 LUKU

TOTEUTTAMINEN

94 artikla

1. Jos toiminnan toteuttaminen edellyttää avustuksen saajalta julkisia hankintoja, 82 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa avustussopimuksissa on oltava määräys kolmansien maiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sovellettavien yhteisön hankintasääntöjen mukaisten menettelyjen noudattamisesta.

2. Jokaisessa avustussopimuksessa on erikseen määrättävä komission ja OLAFin sekä tilintarkastustuomioistuimen valtuudesta tarkastaa kaikkien EKR:n varoista rahoitustukea saaneiden toimeksisaajien ja alihankkijoiden tositteet ja tehdä näiden luo tarkastuskäyntejä.

95 artikla

Komissio pyrkii 13 artiklassa tarkoitetun hajautetun hallinnoinnin puitteissa edistämään AKT-valtioissa ja merentakaisissa maissa ja alueilla tämän osaston säännöksiä vastaavien säännösten soveltamista.

VII OSASTO

TILINPÄÄTÖS JA KIRJANPITO

1 LUKU

TILINPÄÄTÖS

96 artikla

1. Komissio laatii vuosittain viimeistään 31 päivänä heinäkuuta EKR:n tilinpäätöksen, jossa kuvataan päättyneen varainhoitovuoden taloudellinen asema 31 päivänä joulukuuta. EKR:n tilinpäätökseen sisältyvät:

a) 100 artiklassa tarkoitetut tilinpäätösasiakirjat;

b) 101 artiklassa tarkoitetut selvitykset rahoituksen toteutumisesta;

c) tilinpäätösasiakirjat ja tiedot, jotka EIP on toimittanut 125 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2. EKR:n tilinpäätöksen liitteenä on oltava kuluneen varainhoitovuoden varainhallintoa koskeva selvitys, jossa esitetään yksityiskohtaisesti,

a) miten varainhoitovuoden tavoitteet on saavutettu moitteettoman varainhoidon periaatetta noudattaen;

b) taloudellinen asema ja tapahtumat, jotka ovat vaikuttaneet merkittävästi varainhoitovuoden aikana toteutettuihin toimiin.

97 artikla

Tilinpäätöksen on oltava asianmukainen, totuudenmukainen ja täydellinen ja sen on annettava oikea kuva:

a) tilinpäätösasiakirjojen osalta varoista ja veloista, kuluista ja tuotoista, oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka eivät näy taseessa, sekä rahavirrasta;

b) rahoituksen toteutumisselvitysten osalta EKR:n rahoituksen toteuttamisesta tuloina ja menoina.

98 artikla

Jäljempänä 100 artiklassa tarkoitettujen tilinpäätösasiakirjojen laadinnassa on noudatettava yleisesti hyväksyttyjä kirjanpitoperiaatteita, joita ovat:

a) toimintojen jatkuvuus;

b) varovaisuus;

c) kirjanpitomenetelmien johdonmukaisuus;

d) tietojen vertailtavuus;

e) olennaisuus;

f) bruttoperiaate;

g) sisältöpainotteisuus;

h) suoriteperusteinen kirjanpito.

99 artikla

1. Suoriteperusteisen kirjanpidon periaatteen mukaisesti 100 artiklassa tarkoitetuissa tilinpäätösasiakirjoissa on otettava huomioon varainhoitovuoden kulut ja tuotot niiden maksupäivästä riippumatta.

2. Vastaavan ja vastattavan arvo määritetään 111 artiklassa säädetyissä kirjanpitomenetelmissä vahvistettuja arvostussääntöjä noudattaen.

100 artikla

1. Tilinpitäjä valmistelee tilinpäätöksen, joka esitetään miljoonina euroina. Se sisältää:

a) taseen, josta ilmenee varallisuus ja taloudellinen asema sekä EKR:n taloudellinen tulos kuluneen varainhoitovuoden 31 päivältä joulukuuta; se esitetään yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden tilinpäätöksistä annetuissa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä vahvistettua rakennetta noudattaen, samalla kun otetaan huomioon EKR:n toimintojen erityispiirteet;

b) rahavirtalaskelman, josta ilmenevät varainhoitovuoden kassaan- ja kassastamaksut sekä kassatilanne varainhoitovuoden lopussa, sekä selvityksen kuluneen vuoden varoista ja varainkäytöstä;

c) EKR:n saamisia koskeva taulukko, josta ilmenee:

i) varainhoitovuoden alussa perimättä olevat saamiset;

ii) varainhoitovuoden kuluessa vahvistetut saamiset;

iii) varainhoitovuoden kuluessa perityt saamiset;

iv) vahvistettujen saamisten peruutukset;

v) saamiset, joita ei ole vielä varainhoitovuoden lopussa peritty.

2. Tilinpäätöksen liitteessä täydennetään ja tulkitaan 1 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa esitettyjä tietoja, ja siihen sisältyvät tilinpäätöksen laatimiseen ja esittämiseen sovellettuja kirjanpitoperiaatteita koskevat huomautukset.

101 artikla

1. Tilinpitäjä valmistelee rahoituksen toteutumisselvitykset, jotka esitetään miljoonina euroina. Niihin kuuluu rahoituksen toteutumalaskelma, johon kootaan kaikki varainhoitovuoden taloustapahtumat tuloina ja menoina. Rahoituksen toteutumalaskelman liitteessä täydennetään ja tulkitaan laskelmassa esitettyjä tietoja.

2. Rahoituksen toteutumisselvitykseen sisältyy seuraavat taulukot, jotka esitetään miljoonina euroina ja jotka johtava tulojen ja menojen hyväksyjä valmistelee yhdessä tilinpitäjän kanssa:

a) taulukko, jossa kuvataan liitteessä esitettyjen avustusosuuksien kehitys kuluneelta varainhoitovuodelta;

b) taulukko, jossa esitetään avustusosuuden mukaan jaoteltuna maksusitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, sekä maksusuoritusten kokonaismäärä varainhoitovuonna sekä niiden yhteenlasketut määrät EKR:n avaamisesta lukien;

c) taulukot, joista ilmenee avustusosuuksittain, maittain, alueittain tai pienalueittain maksusitoumusten, määrärahojen, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, ja maksusuoritusten kokonaismäärä varainhoitovuoden aikana sekä niiden yhteenlasketut määrät EKR:n avaamisesta lukien.

102 artikla

Komissio toimittaa alustavan tilinpäätöksen tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä. Komissio toimittaa 30 päivään huhtikuuta mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle 96 artiklassa tarkoitetun selvityksen varainhoitovuoden varainhallinnosta.

103 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin esittää viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautuksensa alustavasta tilinpäätöksestä, siltä osin kuin on kyse niistä EKR:n varoista, joiden käyttöä komissio hallinnoi 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, jotta komissio voi tehdä tarpeellisiksi katsomansa korjaukset lopullisen tilinpäätöksen laatimista varten.

2. Komissio hyväksyy lopullisen tilinpäätöksen ja toimittaa sen päättynyttä varainhoitovuotta seuraavan varainhoitovuoden heinäkuun 31 päivään mennessä Euroopan parlamentille, neuvostolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

3. Lopullinen tilinpäätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä varainhoitovuotta seuraavan vuoden lokakuun 31 päivään mennessä yhdessä tilintarkastustuomioistuimen toimittaman tarkastuslausuman kanssa, siltä osin kuin on kyse siitä osasta EKR:n varoja, joiden käyttöä komissio hallinnoi 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2 LUKU

EKR:N VAROJEN KÄYTTÖÄ KOSKEVAT TIEDOT

104 artikla

1. Komissio ja EIP seuraavat kumpikin omalta osaltaan EKR:n avun käyttöä AKT-valtioissa, merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla tai muilla tukea saavilla alueilla sekä EKR:n rahoittamien hankkeiden täytäntöönpanoa ottaen erityisesti huomioon AKT-EY-sopimuksen 55 ja 56 artiklassa sekä merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen vastaavissa säännöksissä tarkoitetut tavoitteet.

2. EIP antaa komissiolle määräajoin tietoja hoitamistaan EKR:n varoista rahoitettujen hankkeiden täytäntöönpanosta investointivarojen toimintaohjeissa esitettyjen menettelyjen mukaisesti.

3. Komissio ja EIP toimittavat EKR:n komitealle liitteessä esitettyjen kansallisten ja alueellisten avustusosuuksien mukaan jaoteltuja tietoja EKR:n varojen käytännön täytäntöönpanosta. Kyseiset tiedot käsittävät myös investointivaroista rahoitetut hankkeet ja ohjelmia koskevat tiedot. Komissio toimittaa tiedot tilintarkastustuomioistuimelle sisäisen sopimuksen 32 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

3 LUKU

KIRJANPITO

105 artikla

1. Kirjanpito on järjestelmä, johon tilinpäätöstiedot järjestetään ja jonka avulla voidaan koota, luokitella ja kirjata numerotietoja.

2. Kirjanpito muodostuu liikekirjanpidosta ja rahoituskirjanpidosta. Molempia hoidetaan varainhoitovuosittain ja euromääräisinä.

3. Liikekirjanpitoa ja rahoituskirjanpitoa koskevat tiedot vahvistetaan varainhoitovuoden päättyessä tämän osaston 1 luvussa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimiseksi.

4. Edellä 2 ja 3 kohdasta huolimatta johtava tulojen ja menojen hyväksyjä voi suorittaa kustannuslaskentaa.

106 artikla

Tilinpitäjä huolehtii jäsenvaltioiden suorittamien maksujen ja muiden tulojen seurannasta ja kirjanpidosta.

107 artikla

Liikekirjanpitoon merkitään aikajärjestyksessä kahdenkertaista kirjanpitoa noudattaen tapahtumat ja toimenpiteet, jotka vaikuttavat EKR:n taloudelliseen asemaan ja rahoitustilanteeseen sekä varallisuuteen ja joiden saldot muodostavat EKR:n taseen.

108 artikla

1. Eri tilitapahtumat ja saldot viedään kirjanpitoon.

2. Kirjausten, myös niiden korjausten, on perustuttava tositteisiin, joilla kirjanpitotapahtuma voidaan todentaa.

3. Kirjanpitojärjestelmän avulla on kyettävä jäljittämään kaikki kirjaukset.

109 artikla

Tilinpitäjä tekee varainhoitovuoden päätyttyä ja tilinpäätöksen esittämiseen saakka oikaisut, jotka ovat tarpeen asianmukaiset, oikeat ja riittävät tiedot sisältävän tilinpäätöksen laatimiseksi mutta jotka eivät aiheuta kyseistä varainhoitovuotta koskevia kassastamaksuja tai kassaanmaksuja.

110 artikla

1. Rahoituskirjanpidon avulla voidaan seurata yksityiskohtaisesti EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteutumista.

Siihen on merkittävä kaikki:

a) määrärahat;

b) sitoumukset;

c) määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty;

d) kyseisen varainhoitovuoden maksut sekä vahvistetut ja perityt saamiset kokonaismääräisinä niitä toisistaan vähentämättä.

2. Jos maksusitoumukset, maksut ja saamiset on ilmaistu kansallisena valuuttana, kansallisen valuutan määräiset rahamäärät on voitava tarvittaessa viedä kirjanpitojärjestelmään euromääräisen kirjauksen lisäksi.

3. Edellä 51 artiklassa määritellyt sitoumukset viedään kirjanpitoon euromääräisinä komission tekemien rahoituspäätösten arvon mukaisesti.

Edellä 54 artiklan 3 kohdassa määritellyt määrärahat, joiden toteuttamista koskeva päätösvalta on siirretty, viedään kirjanpitoon euromääräisenä edunsaajana olevan AKT-valtion tai merentakaisen maan tai alueen taikka komission hankkeen toteuttamisen yhteydessä tekemien hankintasopimusten, avustussopimusten ja työsuunnitelmien vasta-arvon mukaisesti. Tässä vasta-arvossa otetaan tarvittaessa huomioon:

a) varaus korvattavien kulujen maksamiseksi tositteiden perusteella;

b) varaus hintojen muutoksia ja EKR:sta rahoitetuissa sopimuksissa määriteltyjä ennakoimattomia menoja varten;

c) rahoitusvaraus kurssivaihteluita varten.

4. AKT-EY-sopimuksen neljännessä osassa ja liitteessä IV tai merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä tarkoitettuihin hankkeisiin tai ohjelmiin liittyvien maksusuoritusten lopullisessa kirjauksessa käytetään muuntokurssina sen päivän kurssia, jona tämän asetuksen 28 artiklassa tarkoitettuja komission tilejä on veloitettu.

5. Kaikki kirjanpidon tositteet, jotka koskevat sitoumuksen toteuttamista, on säilytettävä viiden vuoden ajan 119 artiklassa tarkoitetusta päivästä, jona EKR:n varoista järjestetyn rahoituksen täytäntöönpanosta on päätetty myöntää vastuuvapaus sen varainhoitovuoden osalta, jonka kirjanpitoon sitoumus kuuluu.

111 artikla

1. Tilinpitäjä vahvistaa kirjanpidossa noudatettavat säännöt ja menetelmät. Hän valmistelee ja kuultuaan johtavaa tulojen ja menojen hyväksyjää vahvistaa EKR:n toimiin sovellettavan tililuettelon käyttäen ohjeenaan kansainvälisesti hyväksyttyjä julkisen sektorin kirjanpitosääntöjä, joista hän voi poiketa EKR:n toimintojen erityispiirteiden niin vaatiessa.

2. Kirjaukset tehdään tililuettelon mukaisesti. Tililuettelon nimikkeistössä on tehtävä selkeä ero liikekirjanpidon ja rahoituskirjanpidon välillä. Tililuettelo toimitetaan tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle.

VIII OSASTO

ULKOINEN TARKASTUS JA VASTUUVAPAUS

1 LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

112 artikla

EKR:n varoilla rahoitetut toimet, joita EIP hallinnoi 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti, tarkastetaan ja niitä koskeva vastuuvapaus myönnetään EIP:n perussäännössä määriteltyjen menettelyjen mukaisesti, jotka koskevat kaikkia sen toimia. Tätä tilintarkastustuomioistuimen suorittamaa tarkastusta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä on määräykset kolmikantasopimuksessa. Näistä määräyksistä päätetään Euroopan investointipankin, komission ja tilintarkastustuomioistuimen keskinäisellä sopimuksella tällä hetkellä voimassa olevassa sopimuksessa, mahdollisesti tarkistetussa sopimuksessa tai muussa sen korvaavassa sopimuksessa.

Kun EKR:n varoilla rahoitetaan toimia, joita komissio hallinnoi 1 artiklan 5 kohdan mukaisesti, tilintarkastustuomioistuin harjoittaa toimivaltaansa tämän osaston säännösten mukaisesti.

2 LUKU

ULKOINEN TARKASTUS

113 artikla

Komissio ilmoittaa tilintarkastustuomioistuimelle viipymättä kaikki päätökset ja säädökset, jotka se on antanut tämän asetuksen nojalla.

114 artikla

Tehtävänsä suorittamiseksi tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa komissiolle ja tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluville viranomaisille niiden henkilöstöönsä kuuluvien nimet, joilla on toimivalta toimittaa tarkastus komissiossa tai kyseisten viranomaisten luona, sekä kyseisten henkilöiden tehtävät.

115 artikla

1. AKT-valtioiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden AKT-EY-sopimuksen määräyksiin, tähän asetukseen ja kaikkiin näiden välineiden nojalla annettuihin säädöksiin nähden.

Merentakaisten maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön osalta tilintarkastustuomioistuin tarkastaa tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden Euroopan yhteisön perustamissopimuksen määräyksiin, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehtyyn päätökseen, tähän asetukseen ja kaikkiin muihin sovellettaviin säädöksiin nähden.

2. Tehtäväänsä suorittaessaan tilintarkastustuomioistuin voi 6 kohdassa määritetyin edellytyksin perehtyä kaikkiin yksiköiden ja elinten taloushallintoon liittyviin asiakirjoihin ja tietoihin, jotka koskevat EKR:n varoista kokonaan tai osittain rahoitettuja toimia. Sillä on toimivalta kuulla jokaista henkilöä, joka on vastuussa meno- tai tulotapahtumasta, ja käyttää kaikkia edellä tarkoitetuissa yksiköissä ja elimissä soveliaita tarkastusmenetelmiä.

Tilintarkastustuomioistuin voi omasta pyynnöstään olla läsnä tarkastustoimenpiteissä, jotka komissio suorittaa rahoituksen toteuttamisen yhteydessä tai jotka suoritetaan tässä yhteydessä komission lukuun, saadakseen kaikki tiedot, jotka ovat välttämättömiä sen tehtävien suorittamiseksi.

3. Tilintarkastustuomioistuin huolehtii siitä, että kaikki talletetut ja kassassa olevat arvopaperit ja varat tarkastetaan talletusten vastaanottajien allekirjoittamia kuitteja taikka kassaa ja arvopapereita koskevia virallisia asiakirjoja vastaan. Se voi toimittaa tällaisia tarkastuksia itse.

4. Komissio valtuuttaa tilintarkastustuomioistuimen pyynnöstä rahoituslaitokset, joissa on talletettuna EKR:n varoja, varaamaan tilintarkastustuomioistuimelle tilaisuuden varmistaa, että ulkopuolelta saadut tiedot täsmäävät kirjanpidon kanssa.

5. Komissio avustaa tilintarkastustuomioistuinta kaikin tavoin ja antaa sille kaikki tiedot, jotka tämä katsoo tarvitsevansa tehtäviään suorittaessaan. Se antaa tilintarkastustuomioistuimen käyttöön kaikki hankintasopimusten tekemistä ja niiden toteuttamista koskevat asiakirjat ja kaikki rahavaroja ja aineellista omaisuutta koskevat tilit, kaikki kirjanpitotositteet ja muut kirjanpitoa koskevat asiakirjat sekä niitä koskevat hallinnolliset asiakirjat, kaikki tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, kaikki omaisuusluettelot ja hallintokaaviot, jotka tilintarkastustuomioistuin katsoo tarpeellisiksi tarkastaakseen rahoituksen toteuttamista koskevat kertomukset asiakirjojen perusteella tai paikan päällä sekä samaa tarkoitusta varten kaikki asiakirjat ja tiedot, jotka on laadittu tai joita säilytetään magneettisessa muodossa.

Henkilöstön, jonka toimintaa tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, on:

a) avattava kassansa ja esitettävä rahavarat, muut varat ja kaikenlainen aineellinen omaisuus sekä kaikki hallussaan olevat tilikirjat, luettelot ja muut niitä koskevat asiakirjat; ja

b) esitettävä 1 kohdassa tarkoitetun tarkastuksen täydelliseksi toimittamiseksi tarvittava kirjeenvaihto ja kaikki muut tarpeelliset asiakirjat.

Ainoastaan tilintarkastustuomioistuin saa pyytää toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Tilintarkastustuomioistuimella on toimivalta tarkastaa sellaiset EKR:n tuloja ja menoja koskevat asiakirjat, jotka ovat asiasta vastaavien komission yksiköiden hallussa.

6. Tulojen ja menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden sekä varainhoidon moitteettomuuden tarkastus koskee myös komission ulkopuolisten elinten avustuksina VI osaston perusteella saamien ja hallinnoimien EKR:n varojen käyttöä. Avustuksen saajille EKR:n varoista myönnetty rahoitus edellyttää komission ulkopuolisilta saajilta tai - jos ne eivät tähän suostu - toimeksisaajilta ja alihankkijoilta kirjallista suostumusta siihen, että tilintarkastustuomioistuin tarkastaa, miten myönnettyä rahoitusta on käytetty.

7. Integroitujen tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö ei saa heikentää tilintarkastustuomioistuimen oikeuksia tutustua tositteisiin.

8. Saajavaltioiden kansallisia tarkastusviranomaisia rohkaistaan osallistumaan tilintarkastustuomioistuimen työhön.

116 artikla

1. Kunkin varainhoitovuoden päättymisen jälkeen tilintarkastustuomioistuin laatii vuosikertomuksen 2-6 kohdan säännösten mukaisesti.

2. Tilintarkastustuomioistuin ilmoittaa komissiolle viimeistään 15 päivänä kesäkuuta huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä vuosikertomuksessa. Näiden huomautusten on säilyttävä luottamuksellisina. Komissio toimittaa vastauksensa tilintarkastustuomioistuimelle viimeistään 30 päivänä syyskuuta.

3. Vuosikertomus sisältää arvion siitä, onko varainhoito ollut moitteetonta.

4. Tilintarkastustuomioistuin voi lisätä siihen yhteenvedon tai yleisluontoisia huomautuksia.

5. Tilintarkastustuomioistuin toteuttaa tarpeelliset toimenpiteet, jotta komission vastaukset sen huomautuksiin julkaistaan välittömästi asianomaisten huomautusten jälkeen.

6. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa viimeistään 31 päivänä lokakuuta vastuuvapauden myöntämisestä vastaaville viranomaisille ja komissiolle vuosikertomuksensa yhdessä komission vastausten kanssa ja varmistaa, että ne julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

117 artikla

1. Tilintarkastustuomioistuin toimittaa komissiolle kaikki huomautukset, jotka sen mielestä ovat sen laatuisia, että ne on esitettävä erityiskertomuksessa. Näitä huomautuksia on käsiteltävä luottamuksellisina.

Komissio toimittaa kahden ja puolen kuukauden kuluessa tilintarkastus- tuomioistuimelle vastauksensa kyseisiin huomautuksiin.

Tilintarkastustuomioistuin vahvistaa seuraavan kuukauden kuluessa kyseisen erityiskertomuksen lopullisen sisällön.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut erityiskertomukset ja niiden mukana olevat komission vastaukset toimitetaan viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Nämä päättävät kumpikin osaltaan jatkotoimenpiteistä mahdollisesti yhdessä komission kanssa.

Jos tilintarkastustuomioistuin päättää julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä erityiskertomuksiaan, niihin liitetään komission vastaukset.

3. Tilintarkastustuomioistuin voi muiden toimielinten pyynnöstä antaa lausuntoja EKR:on liittyvistä kysymyksistä.

118 artikla

Samanaikaisesti 116 artiklassa tarkoitetun vuosikertomuksen kanssa tilintarkastustuomioistuin toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastuslausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

3 LUKU

VASTUUVAPAUS

119 artikla

1. Kun komissio hallinnoi EKR:n varoja 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti, Euroopan parlamentti myöntää ennen vuoden n + 2 huhtikuun 30 päivää neuvoston määräenemmistöllä antamasta suosituksesta komissiolle vastuuvapauden EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamisesta varainhoitovuonna n. Jos tätä määräaikaa ei voida noudattaa, Euroopan parlamentti tai neuvosto antaa komissiolle tiedon siitä, miksi päätöstä on lykätty. Jos Euroopan parlamentti lykkää päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä, komissio pyrkii viipymättä toteuttamaan kaikki toimenpiteet helpottaakseen tämän päätöksen tiellä olevien esteiden poistamista.

2. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä koskee 96 artiklassa tarkoitettuja EKR:n tilejä, lukuun ottamatta sitä osaa tileistä, joista EIP pitää kirjaa 125 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Päätökseen sisältyy arvio komission vastuusta päättyneen ajanjakson taloushallinnon täytäntöönpanossa.

3. Vastuuvapauden myöntämistä varten Euroopan parlamentti tutkii, sen jälkeen kun neuvosto on tehnyt sen, 96 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen. Se tutkii myös tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen, jonka liitteinä ovat komission vastaukset, sekä asian kannalta merkitykselliset erityiskertomukset kyseiseltä varainhoitovuodelta ja tilintarkastustuomioistuimen antaman tarkastuslausuman tilitietojen luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

4. Komissio pyrkii kaikin tavoin toimimaan vastuuvapauden myöntämistä koskevaan Euroopan parlamentin päätökseen sekä neuvoston antamaan vastuuvapaussuositukseen liitettyjen huomautusten mukaisesti.

5. Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä selvityksen toimenpiteistä, jotka on toteutettu näiden huomautusten perusteella, ja erityisesti ohjeista, jotka se on antanut EKR:n varoilla järjestetyn rahoituksen toteuttamiseen osallistuville yksiköilleen. Tämä kertomus toimitetaan myös tilintarkastustuomioistuimelle.

6. Päätös vastuuvapauden myöntämisestä julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

120 artikla

Komissio antaa Euroopan parlamentille tämän pyynnöstä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen, jotta kyseisen varainhoitovuoden osalta voidaan tarkastaa niiden EKR:n varojen käyttö, joita komissio hallinnoi 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Luottamuksellisia tietoja luovutetaan ja käsitellään yksilön perusoikeuksien, liikesalaisuutta sekä oikeudellisia ja kurinpitomenettelyjä koskevien säännösten ja yhteisön etujen mukaisesti.

TOINEN OSA

EIP:N HALLINNOIMIA EKR:N VAROJA KOSKEVAT ERITYISSÄÄNNÖKSET

121 artikla

EIP toimittaa sisäisen sopimuksen mukaisesti komissiolle vuosittain 1 päivään syyskuuta mennessä ennakkoarvion investointivaroilla rahoitettavien toimien maksusitoumuksista ja maksuista, jotka tarvitaan 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun komission tiedonannon laatimisessa, mukaan lukien korkotuet.

EIP toimittaa komissiolle vuosittain 1 päivään toukokuuta mennessä ajantasaistetun ennakkoarvion maksusitoumuksista ja maksuista, jotka ovat tarpeen 8 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun tiedonannon laatimiseksi.

122 artikla

1. Jäsenvaltiot maksavat 39 artiklassa tarkoitetut ja neuvoston vahvistamat rahoitusosuudet EIP:een kutakin jäsenvaltiota varten avatulle erityistilille.

2. Jollei neuvosto EIP:lle sisäisen sopimuksen 8 artiklan mukaisesti maksettavan palkkion osalta toisin päätä, tuotot, joita EIP:lle kertyy 1 kohdassa tarkoitettujen erityistilien positiivisesta saldosta, kirjataan komission nimiin avatulle tilille ja käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklassa määrättyihin tarkoituksiin.

3. Jäsenvaltioilla on kaikki EKR:n varoilla rahoitetuista EIP:n toimenpiteistä johtuvat oikeudet, erityisesti oikeudet velkojana tai omistajana.

4. EIP hallinnoi 1 kohdassa tarkoitettuja rahavirtoja 128 artiklassa säädetyissä rahaston hoitosopimuksessa olevien yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

5. Investointivaroja hallinnoidaan AKT-EY-sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä ja sisäisessä sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti.

123 artikla

EIP:lle korvataan kaikki kustannukset, joita sille aiheutuu investointivaroihin kuuluvien toimien hallinnoinnista. Neuvosto tekee päätöksen EIP:lle maksettavan korvauksen määrästä ja sitä koskevista menettelyistä sisäisen sopimuksen 8 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tämän päätöksen soveltamissäännöt sisällytetään tämän asetuksen 128 artiklassa säädettyyn sopimukseen.

124 artikla

EIP toimittaa komissiolle säännöllisesti tietoja investointivarojen puitteissa toteutetuista toimista, mukaan lukien korkotuet, EIP:lle rahoitusosuuden suorittamispyyntöjen perusteella maksettujen varojen käytöstä ja erityisesti maksusitoumusten, sopimusten ja maksujen neljännesvuosittaisista kokonaismääristä 128 artiklassa säädetyn sopimuksen perusteella.

125 artikla

1. EIP pitää kirjaa EKR:n rahoittamista investointivaroista, mukaan lukien korkotuet, jotta on mahdollista seurata varojen koko kiertoa niiden saamisesta niiden maksamiseen saakka, sekä vielä niiden tuottamiin tuloihin ja mahdolliseen myöhempään takaisinperintään saakka. EIP ja komissio laativat yhteisellä sopimuksella asiaan sovellettavat tilinpäätössäännöt ja -menetelmät ja antavat ne tiedoksi jäsenvaltioille.

2. EIP toimittaa vuosittain neuvostolle ja komissiolle kertomuksen hallinnoimillaan EKR:n varoilla rahoitettujen toimenpiteiden toteutuksesta, sekä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja menetelmien mukaan laaditut tilinpäätökset ja 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot.

Näiden asiakirjojen luonnokset on toimitettava viimeistään seuraavan varainhoitovuoden helmikuun 28 päivänä ja lopulliset toisinnot viimeistään seuraavan varainhoitovuoden kesäkuun 30 päivänä, jotta komissio voi käyttää niitä laatiessaan sisäisen sopimuksen 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti tämän asetuksen 96 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen. EIP toimittaa komissiolle kertomuksen hallinnoimiensa varojen hoidosta viimeistään seuraavan varainhoitovuoden maaliskuun 31 päivänä.

126 artikla

EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista rahoitettuihin hankintoihin sovelletaan EIP:n omia sääntöjä.

127 artikla

EIP voi siirtää jäsenvaltioille tai rahoituksen toteuttamisesta vastaaville jäsenvaltioiden elimille vastuun yhteisön avustusten hallinnoinnista, kun kyse on jäsenvaltioiden tai asianomaisten elimien osarahoittamista ohjelmista tai hankkeista, jotka vastaavat sisäisen sopimuksen III luvussa ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen 20 artiklassa esitettyjä maakohtaisten yhteistyöstrategioiden ensisijaisia tavoitteita.

128 artikla

Tämän osan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä tehdään hallinnointisopimus yhteisön puolesta toimivan komission ja EIP:n välillä.

KOLMAS OSA

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

I OSASTO

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

1 LUKU

AIKAISEMMISTA EKR:ISTA JÄÄNEIDEN VAROJEN SIIRTÄMINEN

129 artikla

1. Tässä osastossa säädetään niiden kuudetta(9), seitsemättä(10) ja kahdeksatta(11) EKR:a, jäljempänä "aikaisemmat EKR:t", koskevien sisäisten sopimusten perusteella muodostettujen varojen, jotka ovat jääneet käyttämättä, siirtämisestä yhdeksänteen EKR:on.

2. Aikaisemmista EKR:ista jääneillä varoilla rahoitetaan hankkeita, ohjelmia ja muita toimintamuotoja, joilla edistetään AKT-EY-sopimuksen ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen tavoitteita mainitun sopimuksen ja päätöksen mukaisesti ja tässä osastossa tarkoitetuin edellytyksin.

Tätä varten kaikki aikaisemmista EKR:ista jääneet varat, jotka on vahvistettu AKT-valtioiden osalta AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan voimaantuloajankohtana sekä merentakaisten maiden ja alueiden osalta sisäisen sopimuksen voimaantuloajankohtana, kuten myös kyseisistä rahastoista rahoitettavista parhaillaan toteutettavista hankkeista myöhemmin vapautuvat varat, siirretään yhdeksänteen EKR:on. Tämän kohdan soveltaminen ei rajoita AKT-EY-ministerineuvoston päätöksen N:o 2/2000(12) soveltamista.

130 artikla

1. Yhdeksänteen EKR:on siirretyt varat, jotka oli osoitettu jonkin AKT-valtion tai AKT-alueen maa- tai alueohjelmaan ennen AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan rahoituspöytäkirjan voimaantuloa, osoitetaan edelleen asianomaiselle valtiolle tai alueelle.

2. Varat, jotka oli osoitettu merentakaisille maille ja alueille ennen niiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen voimaantuloa, osoitetaan edelleen niille. Yhdeksänteen EKR:on näin siirretyt varat, jotka aikaisemmin oli osoitettu merentakaisen maan taikka alueen maa- tai alueohjelmaan, osoitetaan edelleen asianomaiselle merentakaiselle maalle tai alueelle taikka assosiaatiopäätöksen täytäntöönpanon puitteissa toteutettavaan alueelliseen yhteistyöhön.

3. Aikaisempien EKR:jen varojen tuottamista korkotuloista kertynyt ylijäämä siirretään yhdeksänteen EKR:on ja osoitetaan samoihin tarkoituksiin kuin sisäisen sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa määrätyt tulot. Samoin menetellään aikaisempien EKR:jen sekalaisten tulojen osalta; niitä muodostuu muun muassa viivästyskoroista, joita on peritty silloin kun jäsenvaltioiden maksuosuudet rahastoon on maksettu myöhässä, ja EIP:n hallinnoimista EKR:n varoista yhteisölle kertyvistä koroista.

131 artikla

1. AKT-valtioiden osalta käyttämättä jääneet varat, joita ei ole osoitettu millekään AKT-maalle tai -alueelle AKT-EY-sopimuksen voimaantuloon saakka sovellettavien siirtymäajan toimenpiteiden perusteella, osoitetaan yhdeksänteen EKR:on 132 artiklassa tarkoitetun päätöksen mukaisesti.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan erityisesti kaikkiin käyttämättä jääneisiin

a) aikaisempien EKR:jen varoihin, joita ei ole aikaisemmin osoitettu millekään AKT-valtiolle tai -alueelle, sekä varoihin, joita on jäänyt käyttämättä hätäavun, pakolaisavun ja rakennesopeutustuen määrärahoista;

b) Stabex- ja Sysmin -välineiden varoihin.

2. Merentakaisten maiden ja alueiden osalta käyttämättä jääneet varat, joita ei ole osoitettu mihinkään maa- tai alueohjelmaan sisäisen sopimuksen voimaantulopäivään mennessä, osoitetaan yhdeksännen EKR:n sitomattomiin määriin.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan erityisesti neuvoston päätöksen 91/482/ETY(13) 118 ja 142 artiklassa tarkoitetuista kokonaismääristä jäljelle jääneisiin varoihin, jotka koskevat Stabex- ja Sysmin -välineitä. Käyttämättä jääneistä Sysminin varoista voidaan kuitenkin tehdä rahoituspäätöksiä sisäisen sopimuksen voimaantuloon saakka, jos rahoitushakemus on tehty ennen päätöksen 91/482/ETY voimassaolon päättymistä.

132 artikla

Komissio päättää järjestelyistä, joita sovelletaan tämän osaston täytäntöönpanossa silloin kun on kyse jäljelle jääneiden varojen sekä yhdeksänteen EKR:on siirrettävien myöhemmin vapautuvien varojen lopullisesta käsittelystä yhdeksännen EKR:n puitteissa.

Nämä säännöt annetaan AKT-EY-sopimuksessa, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä, sisäisessä sopimuksessa ja tässä asetuksessa esitettyjen sääntöjen mukaisesti sen jälkeen, kun on kuultu EIP:a sen hallinnoimien varojen osalta.

2 LUKU

AIKAISEMPIEN EKR:JEN JA SIIRRETTYJEN VAROJEN KÄYTTÖÖN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

133 artikla

1. Aikaisemmista EKR:ista jäljelle jääneitä varoja, jotka on siirretty yhdeksänteen EKR:on, hallinnoidaan niiden edellytysten mukaisesti, joista säädetään tässä osastossa ja AKT-EY-sopimuksen, merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen tai sisäisen sopimuksen asiaa koskevissa määräyksissä.

2. Aikaisempiin EKR:ihin kuuluvat AKT-valtioita koskevat sitoumukset, jotka on tehty ennen AKT-EY-sopimuksen voimaantuloa, täytetään edelleen kyseisiin EKR:ihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, paitsi varainhoidon valvojan tehtävien, tilinpäätöksen ja rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjä koskevan menettelyn osalta, joihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. AKT-EY-sopimuksen voimaantulosta alkaen yhdeksänteen EKR:on siirretyt jäljelle jääneet varat käytetään AKT-EY-sopimuksessa, sisäisessä sopimuksessa ja tässä asetuksessa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

Jos aikaisempien EKR:jen varoja on siirretty 130 artiklassa tarkoitettuihin maa- tai alueohjelmiin:

a) maa- tai aluekohtaisesti yli 10 miljoonan euron määriä hallinnoidaan alkuperäisen EKR:n säännösten mukaisesti siltä osin, kun on kyse oikeudesta osallistua tarjouskilpailuihin tai hankintoihin;

b) enintään 10 miljoonan euron suuruisiin siirrettyihin varoihin sovelletaan yhdeksännen EKR:n sääntöjä, jotka koskevat oikeutta osallistua tarjouskilpailuihin.

3. Aikaisempiin EKR:on kuuluvat merentakaisia maita ja alueita koskevat sitoumukset, jotka on tehty ennen sisäisen sopimuksen ja tämän asetuksen voimaantuloa, täytetään edelleen kyseisiin EKR:ihin sovellettavien sääntöjen mukaisesti, paitsi varainhoidon valvojan tehtävien, tilinpäätöksen ja rahoitusosuuksien suorittamispyyntöjä koskevan menettelyn osalta, joihin sovelletaan tämän asetuksen säännöksiä. Aikaisempien EKR:n varoja käytetään edelleen päätöksessä 91/482/ETY annettujen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Mainittua päätöstä sovelletaan tässä tarkoituksessa sisäisen sopimuksen voimaantuloon saakka.

4. Aikaisempia EKR:ja koskevat päätökset toimista, joiden rahoitusjärjestelyistä EIP huolehtii, pannaan edelleen täytäntöön kyseisiin EKR:ihin sovellettavien säännösten mukaisesti, paitsi varainhoidon valvojan tehtävien ja tilinpäätöksen osalta. Menettely, jota sovelletaan mainittujen päätösten täytäntöönpanon edellyttämien rahoitusosuuksien suorittamispyyntöihin, on sama kuin tässä asetuksessa komission hallinnoimien toimenpiteiden osalta on säädetty.

134 artikla

Varmistaakseen, että aikaisempien EKR:jen puitteissa tehdyt sitoumukset täytetään noudattaen moitteettoman varainhoidon periaatetta, komissio soveltaa menettelyjä, joissa edellytetään erityisesti, että rahoitussopimusta voidaan jatkaa ainoastaan kerran tämän asetuksen voimaantulon jälkeen. Sitä ei voida missään tapauksessa jatkaa enempää kuin kolmella vuodella määräpäivästä, joka on asetuksen voimaan tullessa asetettu sopimuksen mukaisesti rahoitettavan ohjelman tai hankkeen loppuun saattamiselle.

3 LUKU

SIIRTYMÄAIKA

135 artikla

1. Edellä 8, 38 ja 40 artiklassa säädettyjä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia koskevia menettelyjä sovelletaan ensimmäisen kerran ensimmäiseen erään, josta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tehdään ehdotus.

2. Edellä 102, 103, 116 ja 125 artiklassa tarkoitettuja määräaikoja sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuotena 2005.

Aikaisempien varainhoitovuosien osalta nämä määräajat ovat seuraavat:

a) 102 artiklan osalta 30 päivä huhtikuuta ja 31 päivä toukokuuta,

b) 103 artiklan 1 kohdan osalta 15 päivä heinäkuuta,

c) 103 artiklan 2 kohdan osalta 15 päivä lokakuuta,

d) 103 artiklan 3 kohdan osalta 30 päivä marraskuuta,

e) 116 artiklan 2 kohdan osalta 15 päivä heinäkuuta ja 31 päivä lokakuuta,

f) 116 artiklan 6 kohdan osalta 30 päivä marraskuuta,

g) 125 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan osalta 31 päivä maaliskuuta, 15 päivä syyskuuta ja 30 päivä huhtikuuta.

3. Ensimmäisen osan VII osaston säännöksiä aletaan soveltaa teknisten mahdollisuuksien mukaan asteittain, jotta säännökset voivat tulla kokonaisuudessaan noudatettaviksi varainhoitovuonna 2005.

II OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

136 artikla

1. Jäsenvaltioiden on arvioitava sitä, missä määrin sitoumukset ja maksut ovat toteutuneet ennen sisäisen sopimuksen 2 ja 34 artiklan mukaisesti ennen yhdeksännen EKR:n voimassaolon päättymistä. Samalla niiden on arvioitava myös, mitkä ovat komission tarpeet sisäisen sopimuksen 4 ja 9 artiklassa tarkoitettuun täytäntöönpanoon liittyvien kulujen rahoittamisen osalta. Rahoitusyhteistyön tukemiseen ja sisäisen sopimuksen 9 artiklan mukaisten täytäntöönpanoon liittyvien kulujen rahoittamiseen käytettävien uusien varojen tarve määritetään tämän arvioinnin perusteella. Tällöin on otettava asianmukaisesti huomioon sitomatta ja maksamatta olevat EKR:n varat.

Komissio ottaa tämän toteuttamista koskevan arvioinnin täysin huomioon saattaessaan ajantasalle sisäisen sopimuksen 16 artiklan mukaisten varojen jaon ja päättää siitä, miten varat on jaettava uudelleen, jotta ne käytetään mahdollisimman tehokkaasti.

2. Jäsenvaltioiden on ennen yhdeksännen EKR:n voimassaolon päättymistä määrättävä päivä, jonka jälkeen EKR:n varoista ei enää saa tehdä sitoumuksia.

137 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdenkymmenen päivän kuluttua päivästä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan saman ajan kuin sisäistä sopimusta.

Tehty Brysselissä 27 päivänä maaliskuuta 2003.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Stratakis

(1) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 3.

(2) EYVL L 314, 30.11.2001, s. 1.

(3) EYVL L 317, 15.12.2000, s. 355.

(4) EYVL C 262 E, 29.10.2002, s. 533.

(5) EYVL C 12, 17.1.2003, s. 19.

(6) EYVL L 320, 23.11.2002, s. 1.

(7) EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(8) EYVL L 11, 16.1.2003, s. 1.

(9) EYVL L 86, 31.3.1986, s. 221.

(10) EYVL L 229, 17.8.1991, s. 288.

(11) EYVL L 156, 29.5.1998, s. 108.

(12) EYVL L 17, 19.1.2001, s. 20.

(13) EYVL L 263, 19.9.1991, s. 1.

LIITE

TIETOJA YHDEKSÄNNESTÄ EKR:sta MYÖNNETTÄVÄSTÄ RAHOITUKSESTA

1. Sisäisen sopimuksen 1 artiklan mukaisesti EKR:n rahoitusvarat koostuvat 13800 miljoonasta eurosta, jonka jäsenvaltiot rahoittavat seuraavasti:

>TAULUKON PAIKKA>

Rahoitusvarat jakautuvat seuraavasti:

i) 13500 miljoonaa euroa osoitetaan AKT-valtioille;

ii) 175 miljoonaa euroa osoitetaan merentakaisille maille ja alueille;

iii) 125 miljoonaa euroa varataan komissiolle yhdeksännen EKR:n täytäntöönpanoon liittyviä kuluja varten.

2.1. Sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistetusta kokonaismäärästä enintään 13500 miljoonaa euroa varataan AKT-valtioille seuraavasti:

a) enintään 10000 miljoonaa euroa avustuksina seuraavasti:

i) 9836 miljoonaa euroa pitkän aikavälin kehityksen tukemiseen; varojen käyttö suunnitellaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 1-5 artiklan mukaisesti. Avustusvaroja voidaan käyttää AKT-EY-sopimuksen 72 artiklan 3 kohdan mukaisen humanitaarisen avun ja lyhyen aikavälin hätäavun rahoittamiseen. Tästä osuudesta on 195 miljoonaa euroa tarkoitettu rahoittamaan AKT-EY-sopimuksen liitteessä I olevan 3 artiklan c kohdassa ja liitteessä II olevassa 2 ja 4 artiklassa määrättyjä korkotukia;

ii) 90 miljoonaa euroa yritystoiminnan kehittämiskeskuksen (CDE) toiminnan rahoittamiseen AKT-EY-sopimuksen liitteen III määräysten mukaisesti;

iii) 70 miljoonaa euroa maatalouden ja maaseudun teknisen yhteistyön keskuksen (CTA) toiminnan rahoittamiseen AKT-EY-sopimuksen liitteen III määräysten mukaisesti; ja

iv) 4 miljoonaa euroa AKT-EY-sopimuksen 17 artiklassa perustettuun AKT:n ja EY:n yhteiseen edustajakokoukseen liittyviin menoihin;

b) enintään 1300 miljoonaa euroa AKT-valtioiden alueellisen yhteistyön ja yhdentymisen tukemiseen AKT-EY-sopimuksen liitteessä IV olevan 6-14 artiklan mukaisesti;

c) enintään 2200 miljoonaa euroa investointivaroihin rahoitusehtoja koskevassa AKT-EY-sopimuksen liitteessä II esitetyn mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen sopimuksen liitteessä II olevassa 2 ja 4 artiklassa määrättyjen korkotukien rahoittamista tämän jakson a alakohdan i alakohdassa mainituista varoista.

2.2. Edellä 2.1 jaksossa mainitusta 13500 miljoonan euron summasta voidaan 1000 miljoonaa euroa vapauttaa vasta neuvoston vuonna 2004 suorittaman arvioinnin perusteella ja komission ehdotuksesta. Jos kyseiset varat vapautetaan, ne on jaettava tarkoituksenmukaisesti 2.1 jakson a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen avustusosuuksien kesken.

3. Yhteisön merentakaisille maille ja alueille myöntämän taloudellisen avun enimmäismääräksi sisäisen sopimuksen 1 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesta kokonaisrahoituksesta vahvistetaan 175 miljoonaa euroa, josta 155 miljoonaa euroa myönnetään avustuksina, mukaan lukien miljoona euroa merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen liitteessä II A olevan 3 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetun korkotuen rahoittamiseen, ja 20 miljoonaa euroa myönnetään investointivarojen puitteissa. Avun täytäntöönpanoa koskevat säännöt määritellään merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta yhteisöön perustamissopimuksen 187 artiklan mukaisesti tehdyssä päätöksessä.

4. Komissiolle AKT-EY-sopimuksen täytäntöönpanosta aiheutuvien menojen rahoittamiseen varataan 125 miljoonaa euroa. Tämä summa käytetään sisäisen sopimuksen 9 artiklassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja siihen lisätään sopimuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut varat.

5.1. Edellä 1 jakson toisessa kohdassa esitettyyn summaan lisätään enintään 1720 miljoonaa euroa EIP:n omista varoistaan myöntäminä lainoina. Nämä varat myönnetään AKT-EY-sopimuksen liitteessä II ja merentakaisten alueiden assosiaatiosta tehdyssä päätöksessä määriteltyihin tarkoituksiin EIP:n perussäännön ehtojen sekä mainitussa liitteessä ja päätöksessä vahvistettuihin investointien rahoitusedellytyksiin sovellettavien säännösten mukaisesti.

5.2. Näistä lainoista on tarkoitettu:

a) enintään 1700 miljoonaa euroa AKT-valtioissa toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin;

b) enintään 20 miljoonaa euroa merentakaisissa maissa ja merentakaisilla alueilla toteutettaviin rahoitustoimenpiteisiin.