32001R2550

Komission asetus (EY) N:o 2550/2001,

annettu 21 päivänä joulukuuta 2001,

lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä palkkiojärjestelmien osalta sekä asetuksen (EY) N:o 2419/2001 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001(1) ja erityisesti sen 4 artiklan 6 kohdan, 5 artiklan 4 kohdan, 8 artiklan 5 kohdan, 9 artiklan 5 kohdan, 10 artiklan 4 kohdan ja 11 artiklan 3 kohdan,

ottaa huomioon tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevasta yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä 27 päivänä marraskuuta 1992 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3508/92(2), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (EY) N:o 495/2001(3), ja erityisesti sen 12 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksella (EY) N:o 2529/2001 perustetaan uusi palkkiojärjestelmä, jolla korvataan lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä 3 päivänä marraskuuta 1998 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2467/98(4), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 1669/2001(5), vahvistettu järjestelmä. Uusien järjestelyjen ottamiseksi huomioon ja selkeyden vuoksi on tarpeen vahvistaa uudet säännöt, joilla korvataan painaviksi ruhoiksi lihotettavien karitsojen määritelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 28 päivänä syyskuuta 1990 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2814/90(6), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2234/98(7), lampaan- ja vuohenliha-alan tuottajien ja tuottajaryhmittymien määrittelyyn liittyvien tiettyjen erityistapausten soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6 päivänä elokuuta 1991 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2385/91(8), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 2254/1999(9), uuhien ja vuohien palkkiojärjestelmän tietyistä soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä Kanariansaarilla 31 päivänä heinäkuuta 1992 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2230/92(10), lampaan- ja vuohenliha-alan yhteisestä markkinajärjestelystä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3013/89 säädettyjen tilakohtaisten enimmäismäärien, kansallisten varantojen ja oikeuksien siirron soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 10 päivänä joulukuuta 1992 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 3567/92(11), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1311/2001(12), lampaan- ja vuohenlihan tuottajapalkkiota koskevista yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä 30 päivänä syyskuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 2700/93(13), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 1410/1999(14), sekä vuoristoalueista, joilla myönnetään vuohenlihan tuottajapalkkiota, 21 päivänä joulukuuta 1999 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 2738/1999(15) vahvistetut säännöt. Nämä asetukset on kumottava.

(2) Asetuksen (EY) N:o 2529/2001 4 artiklassa tarkoitettu uuhipalkkiojärjestelmä kuuluu asetuksen (ETY) N:o 3508/92 soveltamisalaan. Tämän vuoksi tämän asetuksen olisi rajoituttava sellaisten muiden seikkojen sääntelemiseen, jotka eivät kuulu tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3508/92 säädetyn yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 11 päivänä joulukuuta 2001 annetun komission asetuksen (EY) N:o 2419/2001(16) (jäljempänä "yhdennetty järjestelmä") soveltamisalaan. Erityisesti tämä koskee palkkionhakuaikoja ja -edellytyksiä, palkkion lisäosaa sekä tilallapitoajan kestoa.

(3) Asetuksen (EY) No 2529/2001 4 artiklan 2 kohdassa säädetään palkkion myöntämisestä joillakin yhteisön alueilla sijaitseville vuohenlihan tuottajille. Nämä alueet olisi tämän vuoksi määriteltävä tässä säännöksessä säädettyjen perusteiden mukaisesti.

(4) Asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti niille tuottajille, joiden tilan maatalousmaasta vähintään 50 prosenttia sijaitsee epäedullisilla alueilla tai syrjäisillä alueilla, voidaan maksaa lisäpalkkiota. Kyseisen asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa viitataan erityisiin maantieteellisiin alueisiin, joilla vuohenlihan tuottajat täyttävät vuohipalkkion saamisen edellytykset. Olisi säädettävä ilmoituksesta, joka nämä perusteet täyttävien tuottajien on annettava, jotta jäsenvaltiot voivat päättää, täyttyvätkö tuen myöntämisen edellytykset. Näin vältetään perusteettomien maksujen maksaminen tiloille, jotka eivät täytä edellytyksiä tuen myöntämiseksi. Jos tuottajan ei yhdennetyn järjestelmän mukaisesti tarvitse esittää pinta-alatukihakemusta, olisi vaadittava erityinen ilmoitus, joka on asiakirjatodiste siitä, että vähintään 50 prosenttia tilan maatalousmaasta sijaitsee epäsuotuisilla alueilla tai alueilla, joilla vuohipalkkiota voidaan maksaa.

(5) Tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityistoimenpiteistä Kanariansaarten hyväksi ja asetuksen (ETY) N:o 1601/92 kumoamisesta (Poseican) 28 päivänä kesäkuuta 2001 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1454/2001(17) säädetään Kanariansaarilla harjoitettavaan lampaan- ja vuohenkasvatukseen sovellettavista erityistoimenpiteistä. Näiden toimenpiteiden mukaisesti voidaan maksaa lisäpalkkiota, jonka suuruus on määriteltävä.

(6) Perusteita, joilla suoria tukia voidaan maksaa, ja erityisesti tukikelpoisuusedellytyksiä on selvennettävä.

(7) Palkkioiden myöntämisjärjestelmän ja lampaan- ja vuohenlihamarkkinoiden valvomiseksi jäsenvaltioiden olisi tiedotettava komissiolle säännöllisesti asiaan liittyvistä seikoista.

(8) Asetuksen (EY) N:o 2529/2001 8-10 artiklan mukaisen tuottajakohtaisia enimmäismääriä koskevan järjestelmän täytäntöönpanemiseksi olisi määritettävä säännöt, jotka koskevat kyseisten enimmäismäärien vahvistamista ja tietojen toimittamista niistä tuottajille.

(9) Olisi myös toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kansallisesta varannosta ilmaiseksi myönnettyjen oikeuksien saajat käyttävät nämä oikeudet yksinomaan säädettyihin tarkoituksiin.

(10) Kun otetaan huomioon tuottajakohtaisia enimmäismääriä koskevan järjestelmän markkinoita säätelevä vaikutus, olisi säädettävä niiden palkkio-oikeuksien, joita oikeuksien haltija ei ole käyttänyt tietyn ajanjakson aikana, palauttamisesta kansalliseen varantoon. Tätä sääntöä ei pitäisi kuitenkaan soveltaa joissakin asianmukaisesti perustelluissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, kuten pientuottajien tai Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1257/1999(18) tarkoitettuihin laajaperäistämis- ja varhaiseläkeohjelmiin osallistuvien tuottajien osalta.

(11) On suotavaa kannustaa palkkio-oikeuksien liikkuvuutta ja säätää myös toimenpiteistä, jotka johtavat oikeuksien päätymiseen tuottajille, jotka niistä hyötyvät. Tämän vuoksi palkkio-oikeuksien käytölle olisi vahvistettava vähimmäisprosentti. Tämän prosenttiluvun on oltava riittävä, jotta vältettäisiin joissakin jäsenvaltioissa käytettävissä olevien oikeuksien alikäyttö, josta voi aiheutua vaikeuksia kansallisen varannon välityksellä palkkio-oikeuksia hakeville ensisijaisessa asemassa oleville tuottajille. Tämän vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava lupa korottaa oikeuksien käytön vähimmäisprosenttia, joka ei saa kuitenkaan ylittää 90 prosenttia.

(12) Jotta oikeuksien siirtoa ja väliaikaista luovuttamista koskevien säännösten täytäntöönpano olisi yhdenmukaista, on vahvistettava joitakin hallinnollisia sääntöjä. Hallinnollisen työn liiallisen kasvun estämiseksi jäsenvaltiolla olisi oltava mahdollisuus vahvistaa siirrettävien ja väliaikaisesti luovutettavien oikeuksien vähimmäismäärä. Näillä säännöillä on myös estettävä sen asetuksen (EY) N:o 2529/2001 9 artiklassa säädetyn velvoitteen rikkominen, jonka mukaan siirrettäessä oikeuksia ilman tilan siirtoa tietty prosenttiosuus oikeuksista on siirrettävä kansalliseen varantoon. Lisäksi olisi säädettävä väliaikaisen luovuttamisen ajallisesta rajoittamisesta, jolla estetään siirtoon liittyvien sääntöjen kiertäminen.

(13) Olisi säädettävä tietystä joustavuudesta oikeuksien siirtoja koskevien hallinnollisten määräaikojen noudattamisessa, kunhan tuottaja voi osoittaa, että hän on laillisesti perinyt oikeudet kuolleelta tuottajalta. Tuottajille olisi ilmoitettava tuottajakohtaisten enimmäismäärien muutoksista.

(14) Tilan siirroksi olisi luettava tapaus, jossa ainoastaan julkisessa tai yhteisessä omistuksessa laiduntamista varten olevia maa-alueita käyttävä tuottaja siirtää kaikki oikeutensa toiselle viljelijälle ja lopettaa tuotantonsa.

(15) Niitä tapauksia varten, joissa tilaa siirtämättä toteutettava oikeuksien siirto tehdään jäsenvaltiossa yksinomaan kansallisen varannon välityksellä, on tarpeen säätää tietyistä säännöistä, jotta säilytetään johdonmukaisuus tuottajien välisten suorien siirtojen järjestelmän kanssa. Olisi säädettävä puolueettomista perusteista, joilla vahvistetaan oikeuksia siirtäneelle tuottajalle kansallisesta varannosta maksettava summa sekä summa, joka vastaavat oikeudet kansallisesta varannosta saavan tuottajan on maksettava.

(16) On tarpeen vahvistaa säännöt palkkio-oikeuksien tuottajakohtaisten enimmäismäärien laskemiseksi ja muuttamiseksi, jotta varmistetaan, että ainoastaan kokonaisnumeroita käytetään.

(17) Komissio valvoo uusia järjestelyjä, ja tämän vuoksi jäsenvaltioiden on toimitettava sille asianmukaisella tavalla olennaiset tiedot palkkiosääntöjen täytäntöönpanosta.

(18) Lisämaksujen osalta komissiolle on toimitettava yksityiskohtaiset tiedot kansallisista säännöistä ja niiden täytäntöönpanosta.

(19) Jotta palkkiosääntöjä sovelletaan tehokkaasti ja markkinoiden vääristyminen vältetään, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tämän asetuksen moitteettomaksi soveltamiseksi.

(20) Tietyt siirtymäjärjestelyt ovat tarpeen, jotta jäsenvaltioilla on riittävästi aikaa valmistautua tämän asetuksen soveltamiseen. Koska uudessa järjestelmässä tukea maksetaan enemmän ja kiinteämääräinen palkkio merkitsee suurempaa avoimuutta, olisi annettava säännökset tuottajien etujen suojaamiseksi, jotta edellisen järjestelmän aikana esitettyjä hakemuksia voitaisiin pitää uudessa järjestelmässä esitettyinä.

(21) Yhteisön taloudellisten etujen tehokkaaksi suojaamiseksi olisi toteutettava riittäviä toimenpiteitä sääntöjenvastaisuuksista ja petoksista rankaisemiseksi. Asetukseen (EY) N:o 2529/2001 on tarpeen sisällyttää asianmukaiset lammas- ja vuohipalkkiojärjestelmiä koskevat säännökset.

(22) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat lampaiden ja vuohien hallintokomitean sekä Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston komitean lausunnon mukaiset,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan erityisesti yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 2529/2001 4, 5, 6, 8, 9 ja 10 artiklassa säädettyjen suorien tukien soveltamiseksi.

I LUKU

SUORAT TUET

2 artikla

Hakemukset

1. Yhdennetyn järjestelmän osalta asetuksissa (ETY) N:o 3508/92 ja (EY) N:o 2529/2001 säädettyjen edellytysten lisäksi tuottajan on ilmoitettava palkkiohakemuksessaan, pitääkö hän kaupan lampaanmaitoa tai siitä saatavia maitotuotteita sinä vuonna, jonka osalta palkkiota haetaan.

2. Lampaan- ja vuohenlihan tuottajapalkkiohakemukset on jätettävä sille jäsenvaltion nimeämälle viranomaiselle, kunkin jäsenvaltion vahvistamana ajanjaksona sitä vuotta edeltävän marraskuun 1 päivän ja sitä vuotta seuraavan huhtikuun 30 päivän välisenä aikana, jonka osalta hakemukset esitetään.

Yhdistynyt kuningaskunta voi kuitenkin vahvistaa Pohjois-Irlannille Ison-Britannian osalta vahvistetusta jättöajasta poikkeavan jättöajan.

3. Tilallapitoaika, jonka kuluessa tuottaja sitoutuu pitämään tilallaan palkkion kohteena olevan määrän uuhia ja/tai vuohia on 100 päivää 2 kohdassa tarkoitetun hakemusten viimeisen jättöpäivän jälkeisestä ensimmäisestä päivästä laskettuna.

3 artikla

Alueet, joilla vuohenlihan tuottajille voidaan maksaa palkkio

Asetuksen (EY) N:o 2529/2001 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut perusteet täyttyvät liitteessä I luetelluilla alueilla.

4 artikla

Lisäpalkkion ja vuohipalkkion hakeminen

1. Lisäpalkkion tai vuohipalkkion saadakseen tuottajan, jonka tilan maatalousmaasta vähintään 50 prosenttia mutta alle 100 prosenttia sijaitsee asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla tai alueilla, joilla vuohipalkkiota voidaan maksaa, on esitettävä ilmoitus tai ilmoituksia, joista ilmenee hänen maa-alueensa sijainti, seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a) tuottaja, joka on velvollinen tekemään vuosittain ilmoituksen kaikesta tilallaan käytössä olevasta maatalousmaasta pinta-alatukihakemuksessa, josta säädetään tiettyjä yhteisön tukijärjestelmiä koskevan yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 2529/2001 6 artiklassa, on mainittava tässä ilmoituksessa ne maatalouskäytössä olevat lohkot, jotka sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla tai tapauksen mukaan liitteessä I luetelluilla alueilla;

b) tuottajan, joka ei ole velvollinen esittämään a alakohdassa tarkoitettua ilmoitusta, on esitettävä vuosittain erityinen ilmoitus, jossa tapauksen mukaan käytetään yhdennetyn järjestelmän mukaista viljelylohkojen tunnistusjärjestelmää.

Tässä ilmoituksessa on osoitettava kaikkien tuottajan omistamien, vuokraamien tai jonkin järjestelyn perusteella käyttämien maa-alueiden sijainti ja pinta-ala sekä ilmoitettava ne maatalouskäytössä olevat lohkot, jotka sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla tai tapauksen mukaan liitteessä I luetelluilla alueilla. Jäsenvaltiot voivat säätää erityisen ilmoituksen sisällyttämisestä uuhi- ja/tai vuohipalkkiohakemukseen. Jäsenvaltiot voivat myös vaatia, että erityinen ilmoitus tehdään pinta-alatukihakemuksen avulla.

2. Kansallinen toimivaltainen viranomainen voi pyytää esittämään omistuskirjan, vuokrasopimuksen tai tuottajien välisen kirjallisen sopimuksen sekä tarvittaessa vakuutuksen paikalliselta tai alueelliselta viranomaiselta, joka on luovuttanut maatalousmaana käytetyt maa-alueet kyseisen tuottajan käyttöön. Vakuutuksessa on mainittava tuottajalle myönnetyn maa-alueen pinta-ala sekä lohkot, jotka sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla tai tapauksen mukaan liitteessä I luetelluilla alueilla.

5 artikla

Vuorilaiduntamista harjoittavat tuottajat

1. Sellaisten tuottajien esittämissä palkkiohakemuksissa, joiden tilat sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla ja jotka haluavat saada lisäpalkkion, on oltava merkintä:

- paikasta tai paikoista, joissa vuorilaiduntamista harjoitetaan kuluvana vuonna,

- mainitussa kohdassa tarkoitetusta kuluvalle vuodelle säädetystä vähintään 90 päivän mittaisesta jaksosta.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tuottajien palkkiohakemuksiin on liitettävä asiakirjat, joilla todistetaan, että vuorilaiduntamista on tosiasiallisesti harjoitettu kahtena edellisenä vuonna, jollei ylivoimaisesta esteestä tai asianmukaisesti perustelluista, karjaan vaikuttaneista luonnonolosuhteista muuta johdu, ja erityisesti vuorilaiduntamispaikan paikallisen tai alueellisen viranomaisen antama todistus, jolla osoitetaan, että vuorilaiduntamista on harjoitettu vähintään 90 peräkkäisenä päivänä.

Hakemusten hallinnollisen valvonnan yhteydessä jäsenvaltioiden on varmistettava, että palkkiohakemuksessa ilmoitettu vuorilaiduntamispaikka sijaitsee tosiasiallisesti jollakin asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla alueella.

6 artikla

Kanariansaarilla maksettava lisä

Kanariansaarilla sijaitseville lampaan- ja vuohenlihaa kaupan pitäville tuottajille asetuksen (EY) N:o 1454/2001 6 artiklan mukaisesti maksettava lisä on 4,2 euroa uuhelta ja/tai kutulta.

7 artikla

Tukikelpoisuus

1. Palkkiot maksetaan tuottajalle tämän 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun pitoajan aikana tilallaan pitämien uuhien ja/tai kuttujen määrän perusteella.

2. Palkkiokelpoisina pidetään eläimiä, jotka täyttävät asetuksen (EY) N:o 2529/2001 3 artiklassa tarkoitetuissa määritelmissä säädetyt edellytykset tilallapitoajan viimeisenä päivänä.

8 artikla

Arvio tuottajista, jotka pitävät kaupan lampaanmaitoa tai siitä saatavia maitotuotteita

Jäsenvaltioiden on laadittava kunkin vuoden osalta viimeistään tilallapitoajan kolmantenakymmenentenä päivänä arvio tuottajista, jotka pitävät kaupan lampaanmaitoa tai siitä saatavia maitotuotteita. Tämä arvio tehdään 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuottajien ilmoitusten perusteella. Lisäksi jäsenvaltioiden on otettava tämän arvion laadinnassa huomioon tehtyjen tarkastusten tulokset ja kaikki muut toimivaltaisen viranomaisen käytettävissä olevat tietolähteet ja erityisesti jalostajilta tai jakelijoilta saadut tiedot tuottajien kaupan pitämästä lampaanmaidosta ja lampaanmaitotuotteista.

9 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on annettava komissiolle tiedoksi kunkin vuoden heinäkuun 31 päivään mennessä kyseisen vuoden osalta esitettyjä palkkiohakemuksia koskevat tiedot. Niiden on käytettävä liitteessä II tätä varten olevaa mallia. Niiden on myös ilmoitettava 31 päivään heinäkuuta mennessä edellisenä vuonna maksetut palkkiot liitteessä III olevalla lomakkeella ja 31 päivään lokakuuta mennessä mahdolliset muutokset asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 2 kohdassa ja tämän asetuksen 5 artiklassa tarkoitetussa sellaisten maantieteellisten alueiden luettelossa, joilla vuorilaiduntamista harjoitetaan. Tiedot on pyynnöstä annettava lampaan- ja vuohenliha-alan virallisten tilastojen laadinnasta vastaavien kansallisten viranomaisten käyttöön.

2. Jos tiedot, joita pakollisissa tiedonannoissa vaaditaan, muuttuvat erityisesti tarkastusten, oikaisujen tai aiempien lukujen kehittymisen perusteella, komissiolle on toimitettava muuttuneet tiedot kuukauden kuluessa muutoksesta.

II LUKU

ENIMMÄISMÄÄRÄT, VARANNOT JA SIIRROT

10 artikla

Ilmaiseksi saadut oikeudet

Asianmukaisesti perusteltuja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta tuottaja, joka on saanut palkkio-oikeuksia ilmaiseksi kansallisesta varannosta, ei kolmena seuraavana vuonna saa siirtää tai väliaikaisesti luovuttaa oikeuksiaan.

11 artikla

Oikeuksien käyttö

1. Tuottaja, jolla on käytettävissään palkkio-oikeuksia, voi käyttää ne itse ja/tai luovuttaa ne väliaikaisesti toiselle tuottajalle.

2. Jos tuottaja ei kunakin vuonna käytä vähintään 4 kohdan mukaisesti vahvistettua prosenttiosuutta palkkio-oikeuksistaan, käyttämättä jätetty osa on siirrettävä kansalliseen varantoon, lukuun ottamatta seuraavia tapauksia:

a) jos tuottajalla on enintään 20 palkkio-oikeutta ja jos tällainen tuottaja ei kahdesta peräkkäisestä kalenterivuodesta kumpanakaan käytä vähimmäisprosenttiosuutta oikeuksistaan, jälkimmäisen kalenterivuoden aikana käyttämättä jätetty osa on siirrettävä kansalliseen varantoon;

b) tuottaja osallistuu komission hyväksymään laajaperäistämisohjelmaan;

c) tuottaja osallistuu komission hyväksymään varhaiseläkeohjelmaan, jossa oikeuksien siirto ja/tai väliaikainen luovutus ei ole pakollista; tai

d) asianmukaisesti perustellut poikkeukselliset olosuhteet.

3. Väliaikainen luovutus voi koskea ainoastaan kokonaisia vuosia ja vähintään 12 artiklan 1 kohdassa säädettyä eläinten lukumäärää. Väliaikaisten luovutusten kausi saa kestää enintään kolme peräkkäistä vuotta; jokaisen kauden päättyessä tuottaja saa, jollei oikeuksia siirretä, takaisin kaikki oikeutensa, jotka hänen on käytettävä itse vähintään kahden peräkkäisen vuoden aikana. Jos tuottaja ei käytä itse vähintään 4 kohdan mukaisesti vahvistettua vähimmäisprosenttiosuutta oikeuksistaan kumpanakin kahdesta edellä mainitusta vuodesta, jäsenvaltion on, asianmukaisesti perusteltuja poikkeustapauksia lukuun ottamatta, vuosittain vietävä käyttämättömät oikeudet kansalliseen varantoon.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin säätää komission hyväksymiin varhaiseläkeohjelmiin osallistuville tuottajille väliaikaisen luovutuksen kokonaiskeston pidennyksestä kyseisten ohjelmien perusteella.

Tuottajat, jotka ovat sitoutuneet osallistumaan laajaperäistämisohjelmaan neuvoston asetuksen (ETY) N:o 2078/92(19) 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun toimenpiteen mukaisesti tai asetuksen (EY) N:o 1257/1999 22 ja 23 artiklan mukaisesti, eivät saa sitoumuksensa kestäessä siirtää ja/tai luovuttaa väliaikaisesti oikeuksiaan. Tätä kieltoa ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun ohjelmassa sallitaan oikeuksien siirto ja/tai väliaikainen luovutus sellaisille tuottajille, joiden osallistuminen muihin kuin tässä alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin vaatii oikeuksien saamista.

4. Palkkio-oikeuksista on käytettävä vähintään 70 prosenttia.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin nostaa tätä prosenttiosuutta 90 prosenttiin. Niiden on ilmoitettava ennakolta komissiolle soveltamansa prosenttiosuus.

12 artikla

Oikeuksien siirto ja väliaikainen luovutus

1. Jäsenvaltiot voivat tuotantorakenteensa perusteella vahvistaa niiden palkkio-oikeuksien vähimmäismäärän, jotka voidaan siirtää osittain ilman tilan siirtoa. Tämä vähimmäismäärä saa olla enintään kymmenen palkkio-oikeutta.

2. Palkkio-oikeuksien siirto ja väliaikainen luovutus on pätevä vasta, kun oikeudet siirtävä ja/tai väliaikaisesti luovuttava tuottaja ja oikeudet vastaanottava tuottaja ovat ilmoittaneet siitä jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille.

Tällaiset ilmoitukset on tehtävä jäsenvaltion vahvistamassa määräajassa viimeistään sinä päivänä, jona palkkioiden hakukausi päättyy kyseisessä jäsenvaltiossa, niitä tapauksia lukuun ottamatta, joissa oikeudet siirretään perintönä. Tällaisessa tapauksessa oikeudet vastaanottavan tuottajan on pystyttävä esittämään asianmukaiset oikeudelliset asiakirjat sen osoittamiseksi, että hänellä on oikeus kuolleen tuottajan jäämistöön.

3. Tilaa siirtämättä toteutetun siirron osalta kansalliseen varantoon korvauksetta luovutettujen oikeuksien lukumäärä ei voi olla pienempi kuin yksi.

13 artikla

Tuottajakohtaisen enimmäismäärän muuttaminen

Jos oikeudet siirretään tai luovutetaan väliaikaisesti, jäsenvaltioiden on määritettävä uusi tuottajakohtainen enimmäismäärä ja annettava asianomaisten tuottajien palkkio-oikeuksien määrä näille tiedoksi viimeistään 60 päivän kuluessa tuottajan palkkiohakemuksen jättöajan viimeisestä päivästä.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta, jos oikeudet siirretään perintönä 12 artiklan 2 kohdan edellytysten mukaisesti.

14 artikla

Tuottajat, jotka eivät omista käyttämäänsä maata

Tuottaja, joka käyttää ainoastaan yleisiä tai yhteisiä maita ja joka päättää olla jatkamatta näiden maiden käyttämistä laiduntamiseen ja siirtää kaikki oikeutensa toiselle tuottajalle, on rinnastettava tuottajaan, joka myy tai siirtää tilansa. Kaikissa muissa tapauksissa häntä pidetään tuottajana, joka siirtää ainoastaan palkkio-oikeutensa.

15 artikla

Siirto kansallisen varannon välityksellä

Jos jäsenvaltio säätää, että oikeuksien siirto on tehtävä kansallisen varannon välityksellä, sen on sovellettava tässä luvussa säädettyjä säännöksiä vastaavia kansallisia säännöksiä. Lisäksi tällöin:

- jäsenvaltiot voivat säätää, että väliaikainen luovutus tehdään kansallisen varannon välityksellä,

- ensimmäistä luetelmakohtaa sovellettaessa tehtävän palkkio-oikeuksien siirron tai väliaikaisen luovutuksen yhteydessä varantoon siirto tulee voimaan jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten annettua siirtävälle ja/tai luovuttavalle tuottajalle ilmoituksen, ja siirto varannosta toiselle tuottajalle tulee voimaan näiden viranomaisten annettua tälle tuottajalle ilmoituksen.

Lisäksi näillä säännöksillä on varmistettava, että jäsenvaltio maksaa suoraan tuottajien kesken siirrettävää maksua vastaavan maksun ottaen erityisesti huomioon kyseisen jäsenvaltion tuotannon kehityksen, kun kyseessä on muu kuin asetuksen (EY) N:o 2529/2001 9 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettu oikeuksien osa. Tämä maksu vastaa vastaavat oikeudet kansallisesta varannosta saavalta tuottajalta vaadittavaa maksua.

16 artikla

Tuottajakohtaisten enimmäismäärien laskeminen

Palkkio-oikeuksien tuottajakohtaisia enimmäismääriä aluksi laskettaessa ja myöhemmin muutettaessa ainoastaan kokonaisluvut otetaan huomioon.

Jos laskutoimituksen lopullinen tulos on muu kuin kokonaisluku, tulos pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Jos laskutoimituksen tulos on kuitenkin täsmälleen kahden kokonaisluvun välissä, otetaan huomioon suurempi kokonaisluku.

17 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2002 menettelyt, joiden mukaisesti ne ovat toteuttaneet tuottajakohtaisten enimmäismäärien vähentämisen asetuksen (EY) N:o 2529/2001 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä tuottajille annettujen oikeuksien kokonaismäärä ja varantoon siirrettyjen oikeuksien määrä.

2. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle viimeistään 1 päivänä maaliskuuta 2002 asetuksen (EY) N:o 2529/2001 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn vähennyksen laskutapa ja tarvittaessa 9 artiklan 3 kohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet sekä mahdolliset muutokset ennen kunkin vuoden 1 päivää tammikuuta.

3. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava liitteessä IV ja V olevia taulukoita käyttäen komissiolle viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä huhtikuuta:

a) edeltävän vuoden aikana ilman tilan siirtoa tehtyjen oikeuksien siirtojen johdosta kansalliseen varantoon korvauksetta siirrettyjen palkkio-oikeuksien määrä;

b) asetuksen (EY) N:o 2529/2001 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen käyttämättömien palkkio-oikeuksien määrä, jotka on siirretty kansalliseen varantoon edeltävän vuoden aikana;

c) asetuksen (EY) N:o 2529/2001 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti edeltävän vuoden aikana annettujen oikeuksien määrä;

d) epäsuotuisten alueiden tuottajille kansallisesta varannosta edellisenä vuonna annettujen palkkio-oikeuksien kokonaismäärä;

e) oikeuksien siirtoon ja palkkionhakuun liittyvien ajanjaksojen ja määräaikojen päivämäärät.

III LUKU

LISÄTUET

18 artikla

Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 30 päivään huhtikuuta 2002 mennessä tiedot niiden kansallisista järjestelyistä, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 2529/2001 11 artiklassa tarkoitettujen lisätukien myöntämistä. Tarvittaessa näihin tietoihin on sisällyttävä erityisesti seuraavat seikat:

1) Eläinkohtainen tuki:

a) ohjeelliset määrät eläintä kohti ja tuen myöntämiseen liittyvät järjestelyt;

b) alustava ennuste kokonaismenoista ja asianomaisten eläinten määrästä;

c) erityiset eläintiheyteen liittyvät vaatimukset;

d) muut tiedot soveltamista koskevista säännöistä.

2) Pinta-alatuet (tarvittaessa):

a) alueellisten perusalojen laskeminen;

b) alustavat hehtaarikohtaiset määrät;

c) alustava ennuste kokonaismenoista ja hehtaarien määrästä;

d) muut tiedot soveltamista koskevista säännöistä.

3) Yksityiskohtaiset tiedot muista järjestelmistä, joita on otettu käyttöön lisämaksujen maksamiseksi.

4) Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki näiden järjestelyjen muutokset kuukauden kuluessa muutoksen tekemisestä.

IV LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

19 artikla

Kansalliset soveltamistoimenpiteet

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet tämän asetuksen moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

20 artikla

Siirtymätoimenpiteet

Vuotta 2002 koskevia palkkiohakemuksia, jotka on esitetty ennen tämän asetuksen ensimmäistä soveltamispäivämäärää asetuksen (EY) N:o 2467/98 5 artiklassa säädetyssä palkkiojärjestelmässä, pidetään asetuksessa (EY) N:o 2529/2001 säädetyssä järjestelmässä tehtyinä hakemuksina.

Asetusta (EY) N:o 2419/2001, siinä muodossa kuin se oli ennen tämän asetuksen voimaantulemista, sovelletaan kaikkiin sellaisiin hakemuksiin.

21 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetukset (ETY) N:o 2814/90, (ETY) N:o 2385/91, (ETY) N:o 2230/92, (ETY) N:o 3567/92, (ETY) N:o 2700/93 ja (EY) N:o 2738/1999 1 päivästä tammikuuta 2002. Niitä sovelletaan kuitenkin vuotta 2001 ja sitä edeltäviä markkinointivuosia koskeviin hakemuksiin. Viittauksia kumottuihin asetuksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen, ja ne luetaan liitteessä VI olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

22 artikla

Yhdennetyn järjestelmän muuttaminen

Korvataan asetuksen (EY) N:o 2419/2001 40 artikla seuraavasti:

" 40 artikla

1. Jos lammas- ja vuohitukijärjestelmässä tehdyissä tukihakemuksissa havaitaan 36 artiklan 3 kohdan mukaisesti ero, 38 artiklan 2, 3 ja 4 kohtaa sovelletaan tapauksen mukaan ensimmäisestä eläimestä, jonka osalta sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, alkaen.

2. Jos havaitaan, että lampaanmaitoa tai lampaanmaitotuotteita kaupan pitävä tuottaja ei ilmoittanut palkkiohakemuksessaan tästä toiminnastaan, tuen määrä vähennetään vastaamaan palkkiota, joka maksetaan lampaanmaitoa tai lampaanmaitotuotteita kaupan pitäville lampaankasvattajille vähennettynä kyseisen palkkion ja täysimääräisen uuhipalkkion välisellä erotuksella.

3. Jos lisäpalkkiota koskevan hakemuksen osalta havaitaan, että alle 50 prosenttia tilan maatalousmaasta sijaitsee neuvoston asetuksen (EY) N:o 2529/2001(20) 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla alueilla, lisäpalkkiota ei makseta ja uuhi- ja vuohipalkkiota vähennetään määrällä, joka vastaa 50 prosenttia lisäpalkkion määrästä.

4. Jos havaitaan, että tilan maatalousmaasta alle 50 prosenttia sijaitsee komission asetuksen (EY) N:o 2550/2001(21) liitteessä I luetelluilla alueilla, vuohipalkkiota ei makseta.

5. Jos havaitaan, että vuorilaiduntamista harjoittava tuottaja, joka on jättänyt hakemuksen lisäpalkkiosta, ei ole laiduntanut 90 prosenttia eläimistään vähintään 90 päivää asetuksen (EY) N:o 2529/2001 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla alueella, lisämaksua ei makseta ja uuhi- tai vuohipalkkiota vähennetään määrällä, joka vastaa 50 prosenttia lisäpalkkion määrästä.

6. Jos havaitaan, että 2, 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut sääntöjenvastaisuudet johtuvat säännösten tahallisesta noudattamatta jättämisestä, kyseisissä kohdissa tarkoitettu tuen kokonaismäärä evätään. Tällaisessa tapauksessa viljelijältä evätään vielä kertaalleen kyseistä määrää vastaava tuen määrä.

Kyseinen määrä vähennetään lammas- tai vuohitukijärjestelmissä maksettavista tuista, jotka viljelijälle voitaisiin myöntää niiden hakemusten yhteydessä, jotka hän jättää havaintojen tekovuotta seuraavien kolmen kalenterivuoden aikana."

23 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kolmantena päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 21 päivänä joulukuuta 2001.

Komission puolesta

Franz Fischler

Komission jäsen

(1) Ks. tämän virallisen lehden sivu 3.

(2) EYVL L 355, 5.12.1992, s. 1.

(3) EYVL L 72, 14.3.2001, s. 6.

(4) EYVL L 312, 20.11.1998, s. 1.

(5) EYVL L 193, 29.7.2000, s. 8.

(6) EYVL L 268, 29.9.1990, s. 35.

(7) EYVL L 281, 17.10.1998, s. 6.

(8) EYVL L 219, 7.8.1991, s. 15.

(9) EYVL L 275, 26.10.1999, s. 9.

(10) EYVL L 218, 1.8.1992, s. 97.

(11) EYVL L 362, 11.12.1992, s. 41.

(12) EYVL L 148, 22.6.2000, s. 31.

(13) EYVL L 245, 1.10.1993, s. 99.

(14) EYVL L 164, 30.6.1999, s. 53.

(15) EYVL L 328, 22.12.1999, s. 59.

(16) EYVL L 327, 12.12.2001, s. 11.

(17) EYVL L 198, 21.7.2001, s. 45.

(18) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 80.

(19) EYVL L 215, 30.7.1992, s. 85.

(20) EYVL L 341, 22.12.2001, s. 3.

(21) EYVL L 341, 22.12.2001, s. 105.

LIITE I

Alueet, joilla vuohipalkkioita voidaan maksaa

1. Ranska: Korsika ja kaikki kyseisen alueen ulkopuolella sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 1257/1999 18 artiklassa tarkoitetut vuoristoalueet.

2. Kreikka: koko maa.

3. Italia: Lazio, Abruzzo, Molise, Campania, Apulia, Basilicata, Calabria, Sisilia ja Sardinia sekä kaikki kyseisten alueiden ulkopuolella sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 1257/1999 18 artiklassa tarkoitetut vuoristoalueet.

4. Espanja: autonomiset alueet Andalusia, Aragonia, Baleaarit, Kastilia-La Mancha, Kastilia ja León, Katalonia, Extremadura, Galicia (Coruñan ja Lugon provinsseja lukuun ottamatta), Madrid, Murcia, La Rioja, Comunidad Valenciana ja Kanariansaaret sekä kaikki kyseisten alueiden ulkopuolella sijaitsevat asetuksen (EY) N:o 1257/1999 18 artiklassa tarkoitetut vuoristoalueet.

5. Portugali: koko maa Azoreita lukuun ottamatta.

6. Itävalta: kaikki asetuksen (EY) N:o 1257/1999 18 artiklassa tarkoitetut vuoristoalueet.

LIITE II

>PIC FILE= "L_2001341FI.011302.TIF">

LIITE III

>PIC FILE= "L_2001341FI.011402.TIF">

LIITE IV

>PIC FILE= "L_2001341FI.011502.TIF">

LIITE V

>PIC FILE= "L_2001341FI.011602.TIF">

LIITE VI

Vastaavuustaulukko

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>