32001R1260

Neuvoston asetus (EY) N:o 1260/2001,

annettu 19 päivänä kesäkuuta 2001,

sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 36 ja 37 artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

ottaa huomioon Euroopan parlamentin lausunnon(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Yhteiseen maatalouspolitiikkaan on sisällyttävä sokerialan yhteinen markkinajärjestely, joka koskee erityisesti sokeria sen nestemäisessä muodossa olevia korvaavia tuotteita eli isoglukoosia ja inuliinisiirappia.

(2) Olisi säädettävä sokerimarkkinoita vakauttavista toimenpiteistä yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi ja erityisesti yhteisön sokerijuurikkaan- ja sokeriruo'ontuottajien työllisyyteen ja elintasoon liittyvien takeiden säilyttämiseksi. Tämä tavoite voidaan saavuttaa sallimalla interventioelinten ostaa sokeria. Tätä varten on syytä vahvistaa muille kuin alijäämäalueille valkoisen sokerin ja raakasokerin interventiohinta sekä vuosittain kullekin alijäämäalueelle valkoisen sokerin johdettu interventiohinta ja tarvittaessa raakasokerin johdettu interventiohinta. Interventiohinta on vahvistettava tasolle, jolla taataan sokerijuurikkaan- ja sokeriruo'ontuottajille kohtuulliset tulot ja otetaan huomioon kuluttajien edut. Nämä sokerin hintatakuut koskevat myös sakkaroosisiirappeja, isoglukoosia ja inuliinisiirappia, joiden hinnat perustuvat sokerin hintoihin. Ottaen huomioon rahoitusnäkymät ja talousarvion kurinalaisuutta koskevat säännöt, jotka Eurooppa-neuvosto määritti Berliinissä vuoden 1999 maaliskuussa, tukihinnat sokerialalla on syytä vahvistaa uuden järjestelmän koko voimassaoloajaksi.

(3) Interventiohinta on vahvistettava vakiolaatuiselle valkoiselle sokerille ja vakiolaatuiselle raakasokerille. Vakiolaatu on määriteltävä. Vakiolaatujen on vastattava yhteisössä tuotettujen sokerien keskimääräisiä edustavia ominaisuuksia, ja vakiolaadut on määritettävä kaupassa käytettävien perusteiden mukaan. Vakiolaatuja olisi myös voitava tarkistaa kaupallisten vaatimusten ja analyysitekniikan kehittymisen huomioon ottamiseksi.

(4) Ranskan merentakaisten departementtien maantieteellinen tilanne vaatii niissä tuotettua sokeria koskevia asianmukaisia toimenpiteitä

(5) Jotta ei vaarannettaisi edellä mainittuja takuuhintoja, interventioelimet voivat myydä sokeria vain interventiohintaa korkeammalla hinnalla, silloin kun sokeria ei viedä sellaisenaan tai jalostettuina tuotteina tai kun sitä ei ole tarkoitettu eläinten ruoaksi. Mainittu sääntö estää sokerin luovuttamisen tarvittaessa hyväntekeväisyysjärjestöille yhteisössä elintarvikkeena käytettäväksi. Tällainen mahdollisuus on syytä sallia yksittäisissä hätäaputoimissa, joiden avulla varmistetaan hankinnat, jotka edustavat samanaikaisesti humanitaarista toimintaa. Tällaisten toimien tehokkuus riippuu niiden täytäntöönpanon nopeudesta. Tämän vuoksi olisi säädettävä tässä tapauksessa tarkoituksenmukaisemman menettelyn soveltamisesta.

(6) Tärkkelystuotteiden tapaan sokeri on erityisesti perustuote, jota kemianteollisuus voi käyttää samankaltaisten tuotteiden valmistukseen. Olisi varmistettava näiden perustuotteiden käytön sopusointuinen kehitys. Olisi otettava käyttöön tuotantotukijärjestelmä, joka mahdollistaisi sokerin tavanomaisia määriä suuremman menekin; tämän vuoksi kyseiset tuotteet olisi vastaisuudessa voitava asettaa tämän teollisuuden käytettäväksi alennetuin hinnoin.

(7) Tällä sääntelyllä on tarpeen antaa samanlaiset takeet sekä perustuotteen valmistajille että tuottajille. Sokerijuurikkaalle olisi siis vahvistettava valkoisen sokerin interventiohintaan pohjautuvan perushinnan lisäksi yritysten melassin myynnistä saama tulo, joka voidaan arvioida 7,61 euroksi sataa kilogrammaa kohden, mikä määrä on johdettu melassin hinnasta, joka on arvioitu 8,21 euroksi sataa kilogrammaa kohden. On myös vahvistettava juurikkaiden jalostukseen ja tehtaalle toimittamiseen liittyvät kustannukset saannon perusteella, joka voidaan yhteisössä arvioida 130 kilogrammaksi valkoista sokeria yhtä vakiolaatuisten juurikkaiden tonnia kohden. Lisäksi olisi vahvistettava A-kiintiön sokeriksi jalostettavan A-juurikkaan vähimmäishinta ja B-kiintiön sokeriksi jalostettavan B-juurikkaan vähimmäishinta, joita sokerinvalmistajien on noudatettava ostoja tehdessään.

(8) Oikeuksien ja velvollisuuksien oikean tasapainon varmistamiseksi valmistajien ja maataloustuottajien välillä on syytä säätää tätä varten tarvittavista välineistä, erityisesti antamalla yhteisön puitesäännöksiä, joilla säännellään sokerijuurikkaan ostajien ja myyjien sopimussuhteita, sekä asianmukaisia säännöksiä, jotta samaan tavoitteeseen päästäisiin sokeriruo'on osalta. Toimitusten tavallista kestoa ja porrastusta, keräilykeskuksia, kuljetuskustannuksia, vastaanottopaikkoja, näytteenottovaihetta, massalle maksettavaa tukea tai vastaavan korvauksen maksamista sekä ennakkomaksujen määräaikaa koskevat säännökset vaikuttavat myyjän saamaan todelliseen hintaan. Luonnollisten, taloudellisten ja teknisten olosuhteiden moninaisuus aiheuttaa suuria vaikeuksia yhteisön juurikkaiden kaikkien ostoedellytysten yhdistämisessä. Nykyään on olemassa toisaalta valmistajan tai valmistajien organisaation ja toisaalta viljelijöiden organisaation tekemiä alakohtaisia sopimuksia. On aiheellista määritellä kehyssäännöksissä ainoastaan juurikkaan viljelijöiltä ja sokerin valmistajilta vaadittavat vähimmäisvakuudet sokerimarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja alakohtaisissa sopimuksissa olisi oltava mahdollisuus poiketa tietyistä liitteessä III mainituista säännöistä.

(9) Syyt, joiden vuoksi yhteisö on tähän saakka ylläpitänyt sokeri-, isoglukoosi- ja inuliinisiirappialalla tuotantokiintiöjärjestelmää, ovat edelleen perusteltuja. Järjestelmää on kuitenkin muutettu tuotannon viimeaikaisen kehityksen huomioon ottamiseksi ja tarvittavien välineiden antamiseksi yhteisölle, jotta varmistettaisiin oikeudenmukaisesti ja tehokkaasti se, että tuottajat itse vastaavat kokonaisuudessaan yhteisön tuotannon ja sen kulutuksen välisestä suhteesta johtuvien ylijäämien myyntikustannuksista. Muutoksia on tehty myös päätöksellä 94/800/EY(4) hyväksyttyjen Uruguayn kierroksen monenvälisten kaupallisten neuvottelujen tuloksena syntyneistä sopimuksista, jäljempänä "GATT-sopimukset", johtuvien velvoitteiden noudattamiseksi.

(10) GATT-sopimusten yhteydessä tehdyssä maataloutta koskevassa sopimuksessa, jäljempänä "sopimus", määrätään yhteisön maataloustuotteiden ja erityisesti tuotantokiintiötakuisen sokerin vientiin myönnettävän tuen erityisestä alentamisesta asteittain. Sopimuksessa määrätään vientituen alentamisesta sekä määrällisesti että rahallisesti siirtymäkauden ajan. Takuiden mukauttamisen toteuttamiseksi olisi ensisijaisesti jaettava tietyn markkinointivuoden osalta todettu yhteisön vientikelpoisen määrän ja sopimuksessa määrätyn määrän välinen erotus sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin kesken sen mukaan, kuinka monta prosenttia kunkin tuotteen kiintiö kaikkien kolmen tuotteen ja yhteisön osalta vahvistettujen kiintiöiden yhteissummasta muodostaa. Tätä järjestelmää on kuitenkin rajoitettava ajallisesti ja pidettävä väliaikaisena. Kiintiöjärjestelmä on syytä säilyttää markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006 ottaen huomioon erityisesti rahoitusnäkymät ja talousarvion kurinalaisuutta koskevat säännöt, jotka Eurooppa-neuvosto määritti Berliinissä vuoden 1999 maaliskuussa sekä tarve ottaa huomioon WTO-neuvottelujen kehitys.

(11) Sokerialan yhteinen markkinajärjestely perustuu toisaalta periaatteeseen, jonka mukaan tuottajilla on kunakin markkinointivuonna täysi taloudellinen vastuu kiintiöt ylittävien yhteisön tuotantoylijäämien kaupaksi saattamisesta aiheutuvista tappioista suhteessa sisäiseen kulutukseen, ja toisaalta kullekin yritykselle myönnettyjen tuotantokiintiöiden mukaisesti eriytettyjen hinta- ja myyntitakuiden järjestelmään. Sokerialalla tuotantokiintiöt myönnetään yritykselle määritetyn viiteajanjakson aikana todellisen tuotannon periaatteen perusteella.

(12) Koska vientituen alentamista koskevat sitoumukset ajoittuvat siirtymäkaudelle, olisi vahvistettava nykyiset sokerin ja isoglukoosin perusmäärät sekä inuliinisiirappikiintiöt ja otettava huomioon samalla, että tilanteeseen liittyviä takuita voidaan tarvittaessa mukauttaa siten, että sopimusvelvoitteita pystytään noudattamaan ottaen huomioon alan tilanteen perustekijät yhteisössä. Alan itserahoitusjärjestelmää ja tuotantotakuujärjestelmää on suotavaa jatkaa.

(13) Edelleen taataan taloudellisen vastuun periaate tuottajien osuudesta muodostuvasta, perustuotannosta perittävästä maksusta, jota sovelletaan kaikkeen A- ja B-sokerin tuotantoon, mutta joka rajoitetaan kahteen prosenttiin valkoisen sokerin interventiohinnasta, ja B-maksusta, jota peritään B-sokerin tuotannosta, mutta joka voi olla enintään 37,5 prosenttia viimeksi mainitusta hinnasta. Isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuottajat maksavat tietyin edellytyksin osuuden näistä maksuista. Alan itserahoitustavoitetta ei voida saavuttaa mainituissa olosuhteissa näitä prosenttirajoja käyttäen markkinointivuosittain. Tämän vuoksi olisi säädettävä lisämaksun perimisestä.

(14) Kunkin yrityksen lisämaksu on vahvistettava erityisesti samanarvoisen kohtelun varmistamiseksi ottaen huomioon sen osuus kyseisen markkinointivuoden tuotantomaksuista saatavista tuloista. Tätä varten on syytä määrittää koko yhteisössä sovellettava kerroin, joka edustaa samana markkinointivuonna toisaalta todetun kokonaistappion ja toisaalta kyseisistä tuotantomaksuista saatavien kokonaistulojen välistä suhdetta. Lisäksi olisi säädettävä edellytykset, jotka koskevat sokerijuurikkaan ja -ruo'on myyjien osallistumista kyseisen markkinointivuoden kattamatta jääneen tappion poistamiseen.

(15) Kullekin sokerialan yritykselle myönnettävät tuotantokiintiöt voivat johtaa määrätyn markkinointivuoden osalta vientimäärään, joka kulutus, tuotanto, tuonti, varastot ja siirrot sekä itserahoitusjärjestelmän vastuulle ennakoitu keskimääräinen tappio huomioon ottaen on suurempi kuin sopimuksessa vahvistettu vientimäärä. Tämän vuoksi olisi säädettävä kiintiöstä aiheutuvien takuiden mukauttamisesta kunkin markkinointivuoden osalta yhteisön antamien sitoumusten noudattamiseksi.

(16) Sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin osalta suoritetun jaon jälkeen on suoritettava jäsenvaltiokohtainen jako kuhunkin jäsenvaltioon sijoittautuneille tuotantoyrityksille myönnettävistä kiintiöistä aiheutuvien takuiden huomioon ottamiseksi siten, että takuiden mukauttaminen ei vaaranna kiintiöiden ja kustannusosuuden välistä tasapainoa. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi määritettävä A- ja B-takuuta koskeva vähennyskerroin näihin takuisiin liittyvien enimmäiskustannusten mukaan. Lopuksi kunkin jäsenvaltion tehtävänä on suorittaa jako yrityksittäin ottaen huomioon kullekin yritykselle sen omista kiintiöistä aiheutuvat takuut.

(17) Yritysten sulautuminen tai luovuttaminen, yrityksen yhden tehtaan luovuttaminen tai yrityksen tai jonkin sen tehtaan toiminnan lakkauttaminen vaikuttaa A- ja B-kiintiöihin. Olisi vahvistettava ne edellytykset, joilla jäsenvaltiot voivat tarkistaa kyseisten yritysten kiintiöitä, tällöin on estettävä se, että sokerintuotantoyritysten kiintiöitä muutettaisiin kyseisten juurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajien etujen vastaisesti.

(18) Koska jalostusteollisuuden sekä sokerijuurikkaan ja -ruo'on viljelyn tietty rakenteellinen mukauttaminen on tarpeen mahdollistaa kiintiöiden soveltamisaikana, olisi säädettävä, että jäsenvaltiot voivat muuttaa yritysten kiintiöitä enintään kymmenellä prosentilla. Ottaen huomioon tämän alan erityistilanne Espanjassa, Italiassa ja Ranskan merentakaisissa departementeissa ei tätä prosenttirajaa kuitenkaan pitäisi soveltaa näihin alueisiin rakenneuudistussuunnitelmia täytäntöönpantaessa.

(19) Yrityksille myönnetyt tuotantokiintiöt takaavat tuottajille yhteisön hinnat ja tuotannon myynnin, joten kiintiöitä siirrettäessä on otettava huomioon kaikkien kyseisten osapuolten ja erityisesti sokerijuurikkaan tai sokeriruo'on tuottajien edut.

(20) Sokerin ja isoglukoosin markkinoiden laajentumisen mahdollistamiseksi yhteisön markkinoilla olisi lisäksi järjestettävä mahdollisuus siirtää määritettävin edellytyksin tuotannon ulkopuolelle kiintiöjärjestelmän mukaisessa merkityksessä kaikki sokeri tai isoglukoosi, joka on tarkoitettu muiden tuotteiden kuin elintarvikkeiden valmistukseen yhteisössä.

(21) Sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin yhteismarkkinoiden toteuttaminen edellyttää yhteisen kauppajärjestelmän toteuttamista yhteisön ulkorajalla. Kauppajärjestelmä sisältää tuontitullin ja vientituen, ja sillä pyritään vakauttamaan yhteisön markkinoita erityisesti estämällä sokerin maailmanmarkkinoiden hintavaihteluiden vaikutus näiden tuotteiden hintoihin yhteisössä. Tämän vuoksi olisi säädettävä tullin kantamisesta kolmansista maista lähtöisin olevasta tuonnista ja vientituen maksamisesta viennille näihin samoihin maihin. Molemmilla tavoilla pyritään tasaamaan yhteisön ulkopuolella ja yhteisössä sokerialalla noudatettavien hintojen eroja, jos maailmanmarkkinahinnat ovat alhaisempia kuin yhteisön hinnat, ja varmistamaan isoglukoosi- ja inuliinisiirappialalla tietty suoja näiden tuotteiden jalostusteollisuudelle yhteisössä.

(22) Kyseisen kauppajärjestelmän moitteettoman toiminnan varmistamiseksi olisi lisäksi säädettävä mahdollisuudesta säännellä sisäisen jalostusliikenteen menettelyä tai markkinatilanteen vaatiessa kieltää sen käyttö kokonaan tai osittain.

(23) Jos maailmanmarkkinoilla vallitseva pula johtaa yhteisön hintoja korkeampiin hintoihin, tai koko yhteisössä tai jollain sen alueella on tavanomaisiin hankintoihin liittyviä vaikeuksia, olisi vahvistettava aiheellisia säännöksiä hyvissä ajoin sen estämiseksi, että alueellisia ylijäämiä vietäisiin kolmansiin maihin ja että poikkeavan yhteisön hintojen nousun vuoksi kuluttajille ei voitaisi taata toimitusvarmuutta kohtuuhinnoin.

(24) Toimivaltaisten viranomaisten on voitava seurata pysyvästi kolmansien maiden kanssa käytävää kauppaa markkinakehityksen arvioimiseksi ja tarvittaessa tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Tätä varten olisi säädettävä tuonti- tai vientitodistusten myöntämisestä, joihin liittyy vakuus, jolla taataan todistushakemuksessa tarkoitettujen toimien toteutuminen.

(25) Tullijärjestelmä mahdollistaa luopumisen kaikista muista suojatoimenpiteistä yhteisön ulkorajoilla. Yhteisten hintojen ja maksujen järjestelmä voi poikkeuksellisissa olosuhteissa kuitenkin osoittautua riittämättömäksi. Tällaisissa tapauksissa yhteisön olisi voitava toteuttaa viipymättä kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta yhteisön markkinat eivät jäisi ilman suojaa mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä vastaan. Näiden toimenpiteiden on oltava GATT-sopimuksista johtuvien sitoumusten mukaisia. Lisäksi yhteismarkkinoiden hankintoihin liittyvien ongelmien välttämiseksi on sallittava, että tullien soveltaminen tiettyihin sokerialan tuotteisiin lopetetaan.

(26) Yhteisö on tutkinut yhteisön puhdistusteollisuuden tilan. Tarkastelu toi esille - erityisesti koko yhteisön puhdistamoiden kannalta entistä säännöllisempien ja yhdenmukaisempien hankintojen varmistamiseksi - tarpeen määrittää selvästi kunkin asianomaisen jäsenvaltion eli Suomen, Ranskan, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan raakasokeria valkoiseksi sokeriksi jalostavan puhdistusteollisuuden enimmäismäärinä pidetyt tavanomaiset tarpeet puolueettoman viiteaineiston perusteella ja ottaen huomioon markkinointivuoden 1994/95 osalta todetut suoraan kulutukseen tarkoitetut sokerin määrät. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi säädettävä erityisestä yhteisön markkinoille pääsyä koskevasta etuuskohtelusta, joka antaisi puhdistusteollisuudelle mahdollisuuden tuoda erityisehtojen mukaisesti tietyn määrän AKT-EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan pöytäkirjan nro 3 osapuolina olevista AKT-valtioista ja Intiasta sekä muista valtioista peräisin olevaa raakaa ruokosokeria näiden valtioiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Määrät määritellään edellä mainittujen enimmäismäärinä pidettyjen tavanomaisten tarpeiden rajoissa hankintaennusteiden perusteella sen jälkeen, kun saatavissa olevat yhteisöstä peräisin olevan raa'an ruoko- ja juurikassokerin varastot, etuuskohteluun oikeutettu raakasokeri sekä tariffikiintiöihin oikeutetuista maista peräisin oleva ja yhteisön myöntämien kauppamyönnytysten mukainen raakasokeri on puhdistettu. Vientituen alentamista koskevien sitoumusten huomioon ottamiseksi on syytä vähentää puhdistusteollisuuden tavanomaisten tarpeiden täyttämiseksi tuotavia määriä.

(27) Mainitun pöytäkirjan 1 artiklan sekä Euroopan talousyhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen mukaisesti näiden etuuskohteluun oikeuttavien tuontijärjestelyjen hallinnointi on varmistettava sokerialan yhteisessä markkinajärjestelyssä.

(28) On tarpeen luoda keinot sen varmistamiseksi, että mainittujen etuusjärjestelmien mukaisesti tuotu raakaruokosokeri voidaan puhdistaa tasapuolisin kilpailuedellytyksin.

(29) Puhdistus on tärkeää toimintaa niin sokerin maailmanmarkkinoilla yleisesti kuin yhteisössäkin ja erityisesti raakasokeria valkoiseksi sokeriksi jalostavissa puhdistamoissa. Tekniseltä kannalta sokeriruo'osta saadaan puhdistamalla korkealaatuisia tuotteita, jotka pystyvät vastaamaan markkinoiden tarpeisiin. Mainitut puhdistamot sijaitsevat lisäksi suurien kulutusalueiden välittömässä läheisyydessä. Satamissa sijaitseva puhdistusteollisuus muodostaa näin yhteisössä lisän sokerijuurikkaan jalostusteollisuudelle erityisesti Suomessa, manner-Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskan etelä- ja länsiosissa.

(30) Yhteisön kaikkien satamissa sijaitsevien puhdistamoiden hankintojen tarkastelun perusteella olisi säädettävä mahdollisuudesta antaa erityinen ja ensisijainen pääsy pöytäkirjan nro 3 osapuolina olevista AKT-maista ja Intiasta peräisin olevan raa'an ruokosokerin tuonnille yhteisön ja pöytäkirjassa nro 3 tarkoitettujen maiden ja/tai muiden maiden välisten erityissopimusten mukaisesti ja yhteisön ennusteen perusteella sen jälkeen, kun yhteisössä saatavissa olevat raa'an ruoko- ja juurikassokerin varastot, etuuskohteluun oikeutettu raakasokeri sekä tariffikiintiöihin oikeutetuista maista peräisin oleva ja yhteisön myöntämien kauppamyönnytysten mukainen raakasokeri on puhdistettu.

(31) Markkinointivuoteen 2000/2001 asti yhteisön mukautustukea myönnettiin etuuskohteluun oikeutetun raa'an ruokosokerin puhdistusteollisuudelle sekä yhteisössä korjatun raa'an ruokosokerin ja juurikassokerin puhdistukselle. Kokemusten perusteella on aiheellista säilyttää kyseinen tuki ja sallia sen mukauttaminen sokerialan taloudellisen kehityksen huomioon ottamiseksi erityisesti jalostus- ja puhdistuskatteen osalta.

(32) Tietyt siirtymätoimenpiteet voivat osoittautua tarpeellisiksi, ja tämä tarve voi esiintyä aina markkinointivuodesta seuraavaan siirryttäessä tai samana markkinointivuonna. Tämän vuoksi olisi säädettävä mahdollisuudesta vahvistaa aiheellisia toimenpiteitä.

(33) Tämän asetuksen säännösten täytäntöönpanon helpottamiseksi olisi säädettävä menettelystä, jolla toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission tiivis yhteistyö sokerin hallintokomiteassa.

(34) Alan erityisyyden ja maatilakoon vuoksi Etelä-Italian juurikastuotantoalalla on edelleen vaikeuksia. Juurikasviljely on alueella välttämätöntä, jotta hyvin savipitoinen maaperä voisi uudistua ja paluu monokulttuuriin voitaisiin välttää. Italialle olisi näin ollen annettava lupa myöntää eteläosan alueille kansallista tukea viitenä seuraavana markkinointivuotena sama määrä ja samoin ehdoin kuin markkinointivuonna 2000/2001. Sokeriruokotuotantoalalla on Espanjassa erityisiä selviytymisvaikeuksia muihin aloihin verrattuna. Jotta vähäinen tuotanto saataisiin jatkumaan, Espanjalle olisi annettava lupa myöntää sokeriruokotuotannolle kansallista tukea viitenä seuraavana markkinointivuotena sama määrä ja samoin ehdoin kuin markkinointivuonna 2000/2001. Tuotantoalan uutuuden vuoksi Portugalin juurikastuotantoalalla on edelleen vaikeuksia. Sokerijuurikkaan viljelijöitä olisi kannustettava laajentamaan tuotantoaan vaikeudet huomioon ottaen. Portugalille olisi näin ollen annettava lupa myöntää sokerijuurikastuotannolle kansallista tukea viitenä seuraavana markkinointivuotena sama määrä ja samoin ehdoin kuin markkinointivuonna 2000/2001. Ilmasto-olosuhteet tekevät sokerijuurikkaan viljelystä erityisen vaikeaa Suomessa, mistä aiheutuu huomattavaa tuotantomäärien vaihtelua. Suomelle olisi näin ollen annettava lupa myöntää kiinteämääräistä korvausta siirretyn C-sokerin varastointikustannusten osalta, ja olisi vahvistettava kyseistä korvausta koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

(35) Ympäristötavoitteiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltioiden olisi määriteltävä ja toteutettava asianmukaisiksi katsomansa ympäristötoimenpiteet 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon tarkoitetun maatalousmaan käytön osalta. Jäsenvaltiot voivat tulevaisuudessa ottaa käyttöön puolueettomien ympäristökriteerien mukaisesti viljelyä helpottavia toimenpiteitä ja muistuttaa tuottajia voimassa olevan lainsäädännön noudattamisen tarpeesta. Jäsenvaltioiden on laadittava kertomus sokerialan maataloustuotannon alalla toteutettujen kansallisten ympäristötoimien vaikutuksista.

(36) Tämän asetuksen soveltamisesta johtuvista velvoitteista jäsenvaltioille aiheutuvista menoista vastaa yhteisö yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta 17 päivänä toukokuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1258/1999(5) 2 artiklan mukaisesti.

(37) Tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehtyä neuvoston päätöstä 1999/468/EY(6) noudattaen.

(38) Tällä asetuksella käyttöön otetulla tukijärjestelmällä korvataan sokerialan yhteisestä markkinajärjestelystä 13 päivänä syyskuuta 1999 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2038/1999(7) säädetty järjestelmä. Kyseinen asetus on kumottava, samoin kuin sen täytäntöönpanoa koskevista yleissäännöistä annetut asetukset (ETY) N:o 206/68(8), (ETY) N:o 431/68(9), (ETY) N:o 447/68(10), (ETY) N:o 2049/69(11), (ETY) N:o 793/72(12), (ETY) N:o 741/75(13), (ETY) N:o 1358/77(14), (ETY) N:o 1789/81(15), (ETY) N:o 193/82(16), (ETY) N:o 1010/86(17) ja (ETY) N:o 2225/86(18).

(39) Asetuksessa (EY) N:o 2038/1999 säädetään varastointikustannusten tasausjärjestelmästä. Koska se ei enää sisälly tällä asetuksella käyttöön otettuun järjestelmään, on syytä vahvistaa siirtymäkauden säännökset uuteen järjestelmään siirtymisen helpottamiseksi. Tässä tarkoituksessa on syytä säätää ensinnäkin, että jos varastointikustannusten tasausjärjestelmän tulos on negatiivinen, se katetaan yhteisön sokerialan tuotteiden ylijäämätuotannon myynnin rahoitusjärjestelmästä, ja jos se on positiivinen, se siirretään tulona kyseiseen rahoitusjärjestelmään. Toiseksi on syytä säätää, että tämän asetuksen voimaantulopäivänä varastoidun sokerin varastointimaksun maksamisen osalta myyntipäivänä pidetään markkinointivuoden 2000/2001 viimeistä päivää.

(40) On syytä säätää mahdollisuudesta vahvistaa siirtymäkauden sääntöjä asetuksessa (EY) N:o 2038/1999 säädetystä järjestelmästä tässä asetuksessa säädettyyn uuteen järjestelmään siirtymisen helpottamiseksi,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Soveltamisala ja määritelmät

1. Tällä asetuksella käyttöön otettava sokerialan yhteinen markkinajärjestely koskee seuraavia tuotteita:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a) "valkoisella sokerilla" maustamatonta, värjäämätöntä ja muita aineita sisältämätöntä sokeria, jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on vähintään 99,5 prosenttia;

b) "raakasokerilla" maustamatonta, värjäämätöntä ja muita aineita sisältämätöntä sokeria, jonka sakkaroosipitoisuus polarimetrimenetelmällä kuivapainosta määritettynä on vähemmän kuin 99,5 prosenttia;

c) "isoglukoosilla" glukoosista tai sen polymeereistä saatua tuotetta, jonka fruktoosipitoisuus kuivapainosta määritettynä on vähemmän kuin 10 prosenttia;

d) "inuliinisiirapilla" tuotetta, joka on saatu inuliinin tai oligofruktoosien hydrolyysin välittömänä tuloksena ja jonka fruktoosipitoisuus vapaassa muodossa tai sakkaroosina kuivapainosta määritettynä on vähintään 10 prosenttia;

e) "A-sokerilla" tai "A-isoglukoosilla" sokeri- tai isoglukoosimäärää, joka on tuotettu tiettynä markkinointivuonna kyseisen yrityksen A-kiintiön rajoissa;

f) "B-sokerilla" tai "B-isoglukoosilla" sokeri- ja isoglukoosimäärää, joka on tuotettu tiettynä markkinointivuonna ja joka on suurempi kuin A-kiintiö, mutta pienempi kuin kyseinen yrityksen A- ja B-kiintiöiden yhteismäärä;

g) "C-sokerilla" tai "C-isoglukoosilla" sokeri- tai isoglukoosimäärää, joka on tuotettu tiettynä markkinointivuonna ja joka joko on suurempi kuin kyseisen yrityksen A- ja B-kiintiöiden yhteismäärä tai on tuotettu yrityksessä, jolla ei ole kiintiötä;

h) "A-juurikkaalla" kaikkia A-sokeriksi jalostettavia sokerijuurikkaita;

i) "B-juurikkaalla" kaikkia B-sokeriksi jalostettavia sokerijuurikkaita;

j) "A-inuliinisiirapilla" kaikkia sokeri/isoglukoosin ekvivalentteina ilmaistuja inuliinisiirappimääriä, jotka tuotetaan tietyn markkinointivuoden aikana kyseisen yrityksen A-kiintiön rajoissa;

k) "B-inuliinisiirapilla" kaikkia sokeri/isoglukoosin ekvivalenttina ilmaistuja inuliinisiirappimääriä, jotka tuotetaan tietyn markkinointivuoden aikana ja jotka ylittävät kyseisen yrityksen A-kiintiön mutta eivät sen A- ja B-kiintiöiden yhteismäärää;

l) "C-inuliinisiirapilla" kaikkia sokeri/isoglukoosin ekvivalenttina ilmaistuja inuliinisiirappimääriä, jotka tuotetaan tietyn markkinointivuoden aikana ja jotka joko ylittivät kyseisen yrityksen A- ja B-kiintiöiden yhteismäärän tai jotka tuottaa yritys, jolle kiintiötä ei ole myönnetty;

m) "markkinointivuodella" kaikkien 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta kautta, joka alkaa 1 päivänä heinäkuuta ja päättyy seuraavan vuoden 30 päivänä kesäkuuta.

I OSASTO

SISÄMARKKINAT

1 LUKU

HINTAJÄRJESTELMÄ

2 artikla

1. Markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006 valkoisen sokerin

a) interventiohinnaksi vahvistetaan 63,19 euroa 100 kilogrammalta,

b) johdettu interventiohinta vahvistetaan kullekin alijäämäalueelle.

2. Markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006 raakasokerin interventiohinnaksi vahvistetaan 52,37 euroa 100 kilogrammalta.

Tälle sokerille voidaan vahvistaa johdettu interventiohinta, kun alijäämäalueella tuotettua raakasokeria on tarpeen pitää kaupan.

3. Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja interventiohintoja sovelletaan pakkaamattomaan tavaraan vapaasti tehtaalla, lastattuna ostajan valitsemaan kuljetusvälineeseen.

Niitä sovelletaan vakiolaatuiseen valkoiseen sokeriin ja raakasokeriin, joiden ominaisuudet vahvistetaan liitteessä I.

4. Komissio vahvistaa vuosittain 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen valkoisen sokerin johdetut interventiohinnat ja tarvittaessa raakasokerin johdetut interventiohinnat.

Johdetut interventiohinnat vahvistetaan ottaen huomioon sokerin kuljetuskustannukset ylijäämäalueilta alijäämäalueille.

Komissio voi muuttaa liitettä I samaa menettelyä noudattaen.

3 artikla

1. Markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006 vakiolaatuisen sokerijuurikkaan perushinnaksi vahvistetaan 47,67 euroa tonnilta toimitusvaiheessa keräilykeskukseen.

Vakiolaatuisen sokerijuurikkaan ominaisuudet vahvistetaan liitteessä II.

2. Komissio voi muuttaa liitettä II noudattaen 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä.

4 artikla

1. Markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006

a) A-juurikkaan vähimmäishinnaksi vahvistetaan 46,72 euroa tonnilta;

b) B-juurikkaan vähimmäishinnaksi vahvistetaan 32,42 euroa tonnilta, jollei 15 artiklan 5 kohdan soveltamisesta muuta johdu.

2. Niiden alueiden, joille on vahvistettu valkoisen sokerin johdettu interventiohinta, A-juurikkaan ja B-juurikkaan vähimmäishintoja korotetaan määrällä, joka on kyseisen alueen johdetun interventiohinnan ja interventiohinnan välinen erotus kerrottuna kertoimella 1,30.

5 artikla

1. Rajoittamatta 21 artiklan säännösten ja 14 artiklan nojalla annettujen säännösten soveltamista sokerinvalmistajien on ostaessaan sokerijuurikkaita,

a) jotka voidaan jalostaa sokeriksi

ja

b) jotka on tarkoitettu sokeriksi jalostettaviksi,

maksettava vähintään vähimmäishinta, joka on tarkistettu laatueroja suhteessa vakiolaatuun vastaavilla hinnankorotuksilla tai -alennuksilla.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu vähimmäishinta vastaa

a) muilla kuin alijäämäalueilla

- A-juurikkaan vähimmäishintaa A-sokeriksi jalostettavien sokerijuurikkaiden osalta,

- B-juurikkaiden vähimmäishintaa B-sokeriksi jalostettavien sokerijuurikkaiden osalta;

b) alijäämäalueilla enintään

- A-juurikkaan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti korotettua vähimmäishintaa A-sokeriksi jalostettavien sokerijuurikkaiden osalta,

- B-juurikkaan 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti korotettua vähimmäishintaa B-sokeriksi jalostettavien sokerijuurikkaiden osalta.

3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta sekä hinnankorotukset ja -alennukset vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

6 artikla

1. Toimialakohtaisten sopimusten sekä sokerijuurikkaan myyjien ja ostajien tekemien sopimusten on oltava liitteessä III esitettyjen kehyssäännösten mukaisia, erityisesti sokerijuurikkaan osto-, toimitus-, vastaanotto- ja maksuehtojen osalta.

2. Sokeriruo'on ostoehtoihin sovelletaan yhteisön sokeriruo'ontuottajien ja yhteisön sokerinvalmistajien toimialakohtaisia sopimuksia.

Inuliinisiirapin valmistuksessa käytettävien maatalouden perustuotteiden ostoedellytyksiä säännellään yhteisön perustuotteiden tuottajien ja inuliinisiirapin valmistajien alakohtaisin sopimuksin.

3. Yksityiskohtaiset säännöt 1 ja 2 kohdan soveltamisesta vahvistetaan tarvittaessa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Jos toimialakohtaisia sopimuksia ei ole, kyseinen jäsenvaltio voi toteuttaa tarvittavat toimenpiteet kyseisten osapuolten etujen suojaamiseksi tämän asetuksen mukaisesti.

Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä ensimmäisen alakohdan mukaisesti toteutetut toimenpiteet.

7 artikla

1. Kunkin sokeria tuottavan jäsenvaltion nimeämän interventioelimen on 5 kohdan mukaisesti määritettäviä edellytyksiä noudattaen ostettava sille tarjottu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai -ruo'osta valmistettu, kiintiöjärjestelmässä tuotettu valkoinen sokeri ja raakasokeri koko markkinointivuoden ajan, jos tarjouksen tekijän ja mainitun elimen välillä on tehty ennakolta kyseisen sokerin varastointisopimus.

Interventioelinten on tehtävä ostot tapauksen mukaan sillä alueella sovellettavaan interventiohintaan tai johdettuun interventiohintaan, jolla sokeri ostohetkellä on. Jos sokerin laatu eroaa vakiolaadusta, jolle interventiohinta on vahvistettu, interventiohinta tarkistetaan korotuksia ja -alennuksia soveltaen.

2. Palkkioita voidaan päättää myöntää sokerille, joka on jossakin perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ja on tehty ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.

3. Tuotantotukia päätetään myöntää 1 artiklan 1 kohdan a ja f alakohdassa tarkoitetuille tuotteille, 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuille siirapeille ja CN-koodiin 1702 50 00 puolivalmisteena kuuluvalle kemiallisesti puhtaalle fruktoosille (levuloosi), jotka ovat jossakin perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa ja joita käytetään tiettyjen kemianteollisuuden tuotteiden valmistuksessa.

Tuki vahvistetaan ottaen huomioon erityisesti tuontisokerin käyttöön liittyvät kulut, jotka aiheutuisivat kemianteollisuudelle, jos se suorittaisi hankintansa maailmanmarkkinoilta.

4. Kiinteitä yhteisön tukia myönnetään Ranskan merentakaisissa departementeissa tuotettujen sokerien myynnin mahdollistamiseksi yhteisön eurooppalaisilla alueilla. Nämä tuet koskevat

- kyseisissä departementeissa tuotettujen sokerien puhdistusta yhteisön eurooppalaisilla alueilla olevissa puhdistamoissa tuotoksesta riippuen,

- Ranskan merentakaisissa departementeissa tuotettujen sokerien kuljetusta yhteisön eurooppalaisille alueille ja tarvittaessa niiden varastointia kyseisissä departementeissa.

Kiinteät määrät, jotka koskevat kuljetuskustannuksia kustakin departementista yhteisön eurooppalaisille alueille, käsittävät erityisesti

- kiinteän määrän, joka vastaa kuljetuskustannuksia kohdasta vapaasti tehtaalla kohtaan fob,

- kiinteän määrän, joka vastaa merikuljetuskustannuksia kohdasta fob kohtaan cif-ruumassa yhteisön eurooppalaisessa satamassa vakuutettuna.

Siinä määrin kuin on tarpeen puhdistamojen hankinnan kannalta, voidaan säätää, että yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tuotettuun raakasokeriin sovelletaan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä.

Tässä artiklassa "puhdistamolla" tarkoitetaan teknistä yksikköä, jonka ainoa toiminta on raakasokerin tai ennen sokerin jähmettämistä tuotettujen siirappien puhdistaminen.

5. Tämän asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti

- interventioon vaadittavasta vähimmäislaadusta ja -määrästä,

- interventioon sovellettavista hinnankorotuksista ja -alennuksista,

- interventioelinten toteuttaman haltuunoton menettelyistä ja edellytyksistä,

- palkkioiden myöntämisen edellytyksistä ja palkkioiden määristä,

- tuotteista ja tuotantotukien myöntämisen edellytyksistä ja niiden määristä,

- mahdollisuudesta rajoittaa tarvittaessa levuloosin tuotantotuen myöntäminen kyseisen tuotteen yhteisön laajuisesti määriteltyyn kokonaismäärään,

- mahdollisuudesta myöntää tuotantotukia 1 artiklan 1 kohdan h alakohdassa tarkoitetuille tuotteille,

- edellä 4 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

8 artikla

Komissio vahvistaa 31 artiklaa sovellettaessa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen erityiset interventiotoimenpiteet toimitusten takaamisen edistämiseksi koko yhteisössä tai jollain sen alueella.

Näillä toimenpiteillä ei kuitenkaan saa velvoittaa yhteisön sokerinvalmistajia myymään sokeria interventioelimille.

9 artikla

1. Interventioelimet saavat myydä sokeria vain interventiohintaa korkeammalla hinnalla.

Voidaan kuitenkin päättää, että interventioelimet myyvät sokeria korkeintaan interventiohintaan, kun sokeri on tarkoitettu

- eläinten ruokintaan, tai

- vientiin sellaisenaan tai jalostettuna perustamissopimuksen liitteessä I luetelluiksi tuotteiksi tai tämän asetuksen liitteessä V tarkoitetuiksi tavaroiksi.

2. Poiketen 1 kohdasta voidaan päättää, että interventioelimet luovuttavat sellaisenaan hallussaan pitämäänsä sokeria interventiohintaa alhaisemmalla hinnalla tai ilmaiseksi yhteisön sisämarkkinoilla elintarvikkeena käytettäväksi kyseisen jäsenvaltion tunnustamille hyväntekeväisyysjärjestöille tai, jos tällaisia järjestöjä ei ole tunnustettu kyseisessä jäsenvaltiossa, komission tunnustamille hyväntekeväisyysjärjestöille jaettavaksi ilmaiseksi yksittäisissä hätäaputoimissa.

3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta vahvistetaan ja 2 kohdassa tarkoitettua luovuttamista koskeva päätös tehdään 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

2 LUKU

KIINTIÖJÄRJESTELMÄ

10 artikla

1. Tämän asetuksen 2 lukua sovelletaan markkinointivuosiin 2001/2002-2005/2006.

2. A- ja B-sokerin, A- ja B-isoglukoosin ja A- ja B-inuliinisiirapin perustuotantomäärät ovat 11 artiklan 2 kohdassa vahvistetut määrät.

3. Yhteisön perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehdyn maataloussopimuksen yhteydessä antamien sitoumusten noudattamiseksi kiintiöiden mukaisesti tuotettujen sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin kaupaksi saattamiseen liittyviä takuita voidaan alentaa yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi.

4. Edellä olevan 3 kohdan soveltamiseksi on ennen 1 päivää lokakuuta vahvistettava kunkin markkinointivuoden osalta kiintiöiden taattu määrä tuotanto-, tuonti-, kulutus-, varastointi-, siirto- ja vientiennusteiden perusteella sekä 15 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukainen itserahoitusjärjestelmän ennakoitu keskimääräinen tappio. Jos ennusteissa ilmenee, että vientimäärä on kyseisen markkinointivuoden osalta suurempi kuin sopimuksessa määrätty enimmäismäärä, takuunalainen määrä vähennetään erotuksesta 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Erotus jaetaan sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin kesken sen mukaan, kuinka monta prosenttia kunkin tuotteen A-kiintiön ja B-kiintiön summa on yhteisössä. Sen jälkeen se jaetaan jäsenvaltioittain ja tuotteittain soveltaen siihen seuraavan taulukon mukaista vastaavaa jakokerrointa.

>TAULUKON PAIKKA>

5. Tämän jälkeen jäsenvaltio jakaa omakohtaisen erotuksensa alueelleen sijoittautuneiden tuotantoyritysten kesken niiden kyseisen tuotteen A-kiintiön ja B-kiintiön sekä jäsenvaltion kyseisen tuotteen A-perusmäärän ja B-perusmäärän suhteen perusteella.

Taatun määrän ylittävää tuotettua sokeria, isoglukoosia ja inuliinisiirappia pidetään C-sokerina, C-isoglukoosina tai C-inuliinisiirappina.

6. Tämä artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan ja taattua määrää alennetaan sekä tarpeen vaatiessa tarkistetaan seuraavan markkinointivuoden taatun määrän määrittämiseksi 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

1. Jäsenvaltioiden on myönnettävä tässä luvussa säädetyin edellytyksin A- ja B-kiintiö jokaiselle alueelleen sijoittautuneelle sokerin-, isoglukoosin- ja inuliinisiirapintuotantoyritykselle, jolla on markkinointivuonna 2000/2001 ollut A- ja B-kiintiö.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen A- ja B-kiintiöiden myöntämiseksi vahvistetaan seuraavat perusmäärät:

1) A-perusmäärät

>TAULUKON PAIKKA>

2) B-perusmäärät

>TAULUKON PAIKKA>

3. Sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin tuotantolaitosten A- ja B-kiintiöt ovat ne kiintiöt, jotka jäsenvaltiot ovat ennen asetuksen (EY) N:o 2038/1999 26 artiklan 5 kohdan soveltamista jakaneet markkinointivuodelle 2000/2001 ja jotka on mukautettu 2 kohdassa vahvistettujen perusmäärien mukaan 10 artiklan 5 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 artiklan 3-6 kohdan ja 12 artiklan soveltamista.

4. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan tarvittaessa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12 artikla

1. Jäsenvaltiot voivat siirtää A- ja B-kiintiöitä yritysten välillä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin ja ottaen huomioon kunkin osapuolen edut, erityisesti sokerijuurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajien edut.

Ensimmäistä alakohtaa ei sovelleta inuliinisiirappiin.

2. Jäsenvaltiot voivat pienentää kunkin alueelleen sijoittautuneen sokerintuotantoyrityksen tai isoglukoosintuotantoyrityksen A- ja B-kiintiöitä kokonaismäärällä, joka on enintään kymmenen prosenttia tapauksen mukaan 11 artiklan mukaisesti määritetystä A-kiintiöstä tai B-kiintiöstä.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kymmenen prosentin enimmäismäärää ei sovelleta Italiassa, Espanjassa ja Ranskan merentakaisissa departementeissa silloin, kun kiintiöt on siirretty sokerijuurikas- tai sokeriruokoalan ja kyseisen alueen sokerialan rakenneuudistussuunnitelmien perusteella, siinä määrin kuin se on tarpeen näiden suunnitelmien toteuttamisen mahdollistamiseksi.

Rakenneuudistussuunnitelmat ja niistä johtuvat A- ja B-kiintiöihin vaikuttavat toimenpiteet on annettava tiedoksi komissiolle viipymättä.

3. Jäsenvaltioiden on myönnettävä peruutetut A- tai B-kiintiöiden määrät sellaisinaan yhdelle tai useammalle muulle yritykselle, jolla on tai ei ole kiintiöitä ja joka on sijoittautunut samalle 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle alueelle kuin yritykset, joilta nämä määrät on peruutettu.

Ranska voi kuitenkin pienentää merentakaisiin departementteihin sijoittautuneiden yritysten 11 artiklan mukaisesti määritettyjä A-kiintiöitä määrällä, joka ei ole kokonaisuudessaan suurempi kuin 30000 tonnia valkoista sokeria, ja myöntää tällä tavoin poistetut määrät yhdelle tai useammalle emämaahan sijoittautuneelle yritykselle. Minkään tällaisen yrityksen A-kiintiö ei voi pienentämisen jälkeen olla pienempi kuin tälle yritykselle sokerin markkinointivuosina 1977/78-1979/80 todettu kiintiön rajoissa toteutettu keskimääräinen sokerintuotanto.

4. Kiintiöiden muuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt erityisesti yritysten sulautumisen ja luovuttamisen yhteydessä esitetään liitteessä IV.

5. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta on tarvittaessa vahvistettava 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

13 artikla

1. C-sokeria, jota ei siirretä 14 artiklan mukaisesti, C-isoglukoosia ja C-inuliinisiirappia ei saa myydä yhteisön sisämarkkinoilla, vaan ne on vietävä sellaisinaan ennen kyseisen markkinointivuoden päättymistä seuraavan tammikuun 1 päivää.

Asetuksen 7, 27 ja 33 artiklaa ei sovelleta C-sokeriin, C-isoglukoosiin eikä C-inuliinisiirappiin.

2. Siinä määrin kuin on tarpeen yhteisön sokerin hankinnan varmistamiseksi voidaan poikkeuksellisesti päättää soveltaa 33 artiklaa C-sokeriin. Tällöin päätetään samanaikaisesti, että kyseisen C-sokerin koko määrä voidaan lopullisesti myydä sisämarkkinoilla perimättä tämän artiklan 3 kohdassa säädettyä maksua.

3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä säädetään erityisesti maksun perimisestä C-sokerilta, C-isoglukoosilta ja C-inuliinisiirapilta, jonka vientiä sellaisenaan vaaditussa määräajassa ei ole todistettu erikseen vahvistettavana määräpäivänä.

14 artikla

1. Kukin yritys voi päättää siirtää A-kiintiötä suuremman sokerintuotannon kokonaan tai osittain seuraavan markkinointivuoden tuotantoon. Tämä päätös on peruuttamaton.

Kukin yritys voi päättää siirtää 10 artiklan 3-6 kohdan soveltamisen vuoksi A- ja B-sokerin tuotannosta C-sokerin tuotannoksi muuttuneen tuotantonsa kokonaan tai osittain seuraavan markkinointivuoden tuotantomäärään. Myös tämä päätös on peruuttamaton. Tätä määrää ei myöskään koske 4 kohdassa tarkoitettu mahdollinen rajoitus.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun päätöksen tekevien yritysten on

- ilmoitettava siirrettävän tuotetun sokerin määrä tai määrät kyseiselle jäsenvaltiolle ennen 1 päivää helmikuuta ja

- sitouduttava varastoimaan siirrettävä määrä tai siirrettävät määrät sellaisen 12 perättäisen kuukauden muodostaman jakson ajan, jonka alkamiskohta on vahvistettava.

Ensimmäisen alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitettu päivämäärä 1 päivä helmikuuta korvataan kuitenkin

a) Espanjaan sijoittautuneiden yritysten osalta 15 päivällä huhtikuuta, kun on kyse juurikassokerin tuotannosta, ja 20 päivällä kesäkuuta, kun on kyse ruokosokerin tuotannosta;

b) Yhdistyneeseen kuningaskuntaan sijoittautuneiden yritysten osalta 15 päivällä helmikuuta,

c) Ranskan Guadeloupen ja Martiniquen departementteihin sijoittautuneiden yritysten osalta 1 päivällä toukokuuta.

Jos kyseisen markkinointivuoden lopullinen tuotanto on pienempi kuin tämän siirtopäätöksen tekohetkellä tehty arvio, siirrettyä määrää voidaan muuttaa taannehtivasti ennen seuraavan markkinointivuoden 1 päivää elokuuta.

3. Jos yhteisön aluetta kohtaa kuivuuden tai tulvan kaltainen luonnononnettomuus, voidaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen päättää, että 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitettua pakollista varastointiaikaa lyhennetään sellaisen sokerimäärän osalta, joka mahdollistaa mainitun alueen tavanomaiset sokeritoimitukset.

4. Sellaiset yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta, joilla voidaan säätää siirrettäviksi hyväksyttyjen sokerimäärien rajat, vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Näissä yksityiskohtaisissa säännöissä säädetään erityisesti maksun perimisestä 2 kohdan ensimmäisen alakohdan toisessa luetelmakohdassa tarkoitetusta varastoitavasta määrästä, joka on myyty mainitun varastointijakson aikana.

15 artikla

1. Ennen kunkin markkinointivuoden päättymistä todetaan

a) A- ja B-sokerin, A- ja B-isoglukoosin sekä A- ja B-inuliinisiirapin ennakoitava määrä, joka on tuotettu kuluvan markkinointivuoden lukuun;

b) sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin ennakoitava määrä, joka on myyty yhteisön sisäiseen kulutukseen kuluvana markkinointivuonna;

c) vietävä ylijäämä, joka saadaan vähentämällä b alakohdassa tarkoitettu määrä a alakohdassa tarkoitetusta määrästä;

d) ennakoitu keskimääräinen tappio tai ennakoidut keskimääräiset tulot sokeritonnilta kuluvana markkinointivuonna toteutettavien vientisitoumusten osalta.

Keskimääräinen tappio tai keskimääräiset tulot vastaavat tukien kokonaismäärän ja maksujen kokonaismäärän erotuksen suhdetta kyseisten vientisitoumusten kokonaistonnimäärään;

e) ennakoitu kokonaistappio tai ennakoidut kokonaistulot kertomalla c alakohdassa tarkoitettu ylijäämä d alakohdassa tarkoitetulla keskimääräisellä tappiolla tai keskimääräisillä tuloilla.

2. Rajoittamatta 10 artiklan 3-6 kohdan soveltamista ennen markkinointivuoden 2005/2006 päättymistä todetaan kumulatiivisesti markkinointivuosien 2001/2002-2005/2006 osalta

a) vietävä ylijäämä, joka vahvistetaan toisaalta A- ja B-sokerin, A- ja B-isoglukoosin ja A- ja B-inuliinisiirapin lopullisen tuotannon ja toisaalta yhteisön sisäiseen kulutukseen myydyn sokerin, isoglukoosin ja inuliinisiirapin lopullisen määrän perusteella;

b) kyseisten vientisitoumusten kokonaismäärästä johtuva keskimääräinen tappio tai keskimääräiset tulot sokeritonnilta laskettuna 1 kohdan d alakohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun laskusäännön mukaisesti;

c) kokonaistappio tai kokonaistulot kertomalla a alakohdassa tarkoitettu ylijäämä b alakohdassa tarkoitetulla keskimääräisellä tappiolla tai keskimääräisillä tuloilla;

d) perittyjen perustuotantomaksujen ja B-maksujen yhteismäärä.

Edellä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua ennakoitua kokonaistappiota tai ennakoituja kokonaistuloja tarkistetaan c ja d alakohdassa tarkoitettujen toteamisten erotuksen perusteella.

3. Jos 1 kohdassa tarkoitettujen toteamisten tulokseksi saadaan 2 kohdan mukaisen tarkistuksen jälkeen ennakoitu kokonaistappio, se jaetaan kuluvan markkinointivuoden lukuun tuotetun A- ja B-sokerin, A- ja B-isoglukoosin ja A- ja B-inuliinisiirapin ennakoidulla määrällä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 18 artiklan 1 kohdan soveltamista. Tulokseksi saatu määrä on perittävä valmistajilta perustuotantomaksuina näiden A- ja B-sokerin, A- ja B-isoglukoosin ja A- ja B-inuliinisiirapin tuotannosta.

Tämä maksu ei kuitenkaan saa ylittää

- kyseisen sokerin osalta enimmäismäärää, joka on kaksi prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta,

- kyseisen inuliinisiirapin osalta, joka on ilmaistu sokerin/isoglukoosin ekvivalenttina, enimmäismäärää, joka on yhtä suuri kuin valkoiseen sokeriin sovellettava maksu, kun käytetään kerrointa 1,9,

- kyseisen isoglukoosin osalta sokerin valmistajien maksettavaksi jäävää perustuotantomaksun osuutta.

4. Kun perustuotantomaksun enimmäistasolla ei voida kokonaan kattaa 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua kokonaistappiota, jäännös jaetaan kyseisen markkinointivuoden lukuun tuotetun B-sokerin, B-isoglukoosin ja B-inuliinisiirapin ennakoitavalla määrällä. Tulokseksi saatu määrä on perittävä valmistajilta B-maksuina näiden B-sokerin, B-isoglukoosin ja B-inuliinisiirapin tuotannosta.

Jollei 5 kohdasta muuta johdu, tämä maksu ei saa kuitenkaan ylittää

- B-sokerin osalta enimmäismäärää, joka on 30 prosenttia valkoisen sokerin interventiohinnasta,

- B-inuliinisiirapin osalta, joka on ilmaistu sokerin/isoglukoosin ekvivalenttina, enimmäismäärää, joka on yhtä suuri kuin valkoiseen B-sokeriin sovellettava maksu, kun käytetään kerrointa 1,9,

- B-isoglukoosin osalta sokerin valmistajien maksettavaksi jäävää B-maksun osuutta.

5. Kun 1 kohdassa tarkoitetut toteamukset osoittavat, että 3 kohdassa vahvistetun perustuotantomaksun ja 4 kohdassa vahvistetun B-maksun enimmäismäärän vuoksi kokonaistappiota ei todennäköisesti voida kattaa kokonaan näistä maksuista odotettavissa olevilla tuloilla, 4 kohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa mainittua enimmäisprosenttiosuutta tarkistetaan siten, että mainittu kokonaistappio katetaan. Prosenttiosuus ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 37,5 prosenttia.

B-maksun korjattu enimmäisprosenttiosuus vahvistetaan kuluvaksi markkinointivuodeksi ennen saman vuoden 15 päivää syyskuuta. Tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua B-juurikkaan vähimmäishintaa muutetaan vastaavasti.

6. Kaikki 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tuotantotukien myöntämisestä johtuvat tappiot otetaan huomioon määritettäessä 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua kokonaistappiota.

7. Jäsenvaltioiden on perittävä tässä artiklassa tarkoitetut maksut.

8. Jäljempänä 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti

- perittävien maksujen määrä,

- tarkistettu B-maksun enimmäisprosenttiosuus,

- B-juurikkaan muutettu vähimmäishinta, joka vastaa tarkistettua B-maksun enimmäisprosenttiosuutta.

16 artikla

1. Kun 15 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti todettua markkinointivuoden kokonaistappiota ei voida kattaa kokonaan tämän saman markkinointivuoden tuotantomaksutuloilla 15 artiklan 3, 4 ja 5 kohdan soveltamisen jälkeen, valmistajilta peritään lisämaksu mainituilla tuloilla kattamattomaksi jääneen kyseisen kokonaistappion osan kattamiseksi kokonaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan soveltamista.

2. Lisämaksu vahvistetaan jokaiselle sokerintuotantoyritykselle, isoglukoosintuotantoyritykselle ja inuliinisiirapintuotantoyritykselle kertomalla kyseisenä markkinointivuonna yrityksen maksettavaksi kertyneiden tuotantomaksujen kokonaismäärä erikseen määritettävällä kertoimella. Kyseinen kerroin edustaa yhteisölle kyseisenä markkinointivuonna 15 artiklan 1 ja 2 kohtaa soveltaen todetun kokonaistappion sekä sokerin valmistajilta, isoglukoosin valmistajilta ja inuliinisiirapin valmistajilta samana markkinointivuonna perustuotantomaksuina ja B-maksuina saatujen tulojen välistä suhdetta vähennettynä luvulla 1.

3. Kyseisten valmistajien on maksettava lisämaksu ennen sitä markkinointivuotta seuraavan vuoden 15 päivää joulukuuta, jota maksu koskee.

Sokerinvalmistajat voivat tapauksen mukaan vaatia yhteisössä tuotetun sokerijuurikkaan ja -ruo'on myyjiltä kyseisen perityn lisämaksun korvaamista osittain. Tämä korvaus voi olla enintään määrä, joka saadaan, kun sokerijuurikkaan tai -ruo'on myyjien kyseistä markkinointivuotta koskevasta perustuotantomaksusta ja B-maksusta maksama, 15 artiklassa säädetty enimmäismäärä kerrotaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla kertoimella.

Toisessa alakohdassa tarkoitettu korvaus on maksettava kyseisenä markkinointivuonna toimitetuista sokerijuurikkaista. Kyseiset osapuolet voivat kuitenkin sopia, että korvaus maksetaan seuraavana markkinointivuonna toimitetuista sokerijuurikkaista.

4. Edellä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa toteamuksissa on otettava huomioon 1 kohdassa tarkoitetun lisämaksun tuotto.

5. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti 2 kohdassa tarkoitettu kerroin vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

17 artikla

1. Inuliinisiirapin valmistajat voivat vaatia kyseisen inuliinisiirapin valmistukseen käytetyn maatalouden perustuotteen myyjiä vastaamaan osasta valmistajilta perittyä perustuotantomaksua, B-maksua ja lisämaksua. Tämä osuus ei saa olla suurempi kuin sokerijuurikkaan viljelijöiden vastuulla kyseisenä markkinointivuonna oleva osuus. Osuus on vahvistettava toimialakohtaisin sopimuksin tai sopimuksin tätä tarkoitusta varten kyseiseksi markkinointivuodeksi toimitetun maatalouden perustuotteen ostohintojen perusteella.

2. Yksityiskohtaiset säännöt 1 kohdan soveltamisesta on tarvittaessa vahvistettava 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

18 artikla

1. Jos sen jälkeen kun 15 ja 16 artiklaa on sovellettu markkinointivuoteen 2000/2001, todetaan, että kyseisen markkinointivuoden tosiasiallinen kokonaistappio

a) ei ole täysin katettavissa tuotantomaksuista saatavien tulojen tai tarvittaessa lisämaksun avulla, syntynyt taloudellinen tappio lisätään 15 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuun sen markkinointivuoden, jonka aikana toteaminen tapahtuu, ennakoitavaan kokonaistappioon;

b) on tuotantomaksuista ja tarvittaessa käytettävästä lisämaksusta muodostuvaa summaa pienempi, eroa vastaava summa vähennetään ennakoidusta kokonaistappiosta tai tarvittaessa se lisätään 15 ja 16 artiklan mukaiseen sen markkinointivuoden, jonka aikana toteaminen tapahtuu, ennakoituun kokonaistuloon.

2. Jos perustuotantomaksu on pienempi kuin 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä tai jos B-maksu on pienempi kuin 15 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu enimmäismäärä, tarvittaessa tarkistettuna 15 artiklan 5 kohdan mukaisesti, sokerinvalmistajien on maksettava sokerijuurikkaan myyjille 60 prosenttia kyseisen maksun enimmäismäärän ja perittävän maksun välisestä erotuksesta.

Juurikastonnilta maksettava määrä vahvistetaan vakiolaadulle.

Edellä 5 artiklassa tarkoitettuja hinnankorotuksia ja -alennuksia sovelletaan tähän määrään.

3. Yhteisön sokerinvalmistajat voivat vaatia yhteisössä tuotetun sokeriruo'on myyjiltä 60 prosentin suuruista maksun korvausta siitä sokerimäärästä, josta kyseinen maksu peritään.

4. Jäsenvaltioiden on sokerinvalmistajien toimittamien tietojen perusteella huolehdittava siitä, että sokerijuurikkaista suoritettu maksu vastaa asiaa koskevia yhteisön säännöksiä.

5. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

19 artikla

1. Sokerin valmistukseen tarkoitetun sokerijuurikkaan toimitussopimuksissa juurikkaat on eriteltävä sen mukaan, ovatko niistä valmistettavat sokerimäärät

a) A-kiintiön sokeria

b) B-kiintiön sokeria

c) muuta kuin A- tai B-kiintiön sokeria.

Sokerinvalmistajien on ilmoitettava kustakin yrityksestä seuraavat tiedot sille jäsenvaltiolle, jossa kyseinen yritys tuottaa sokeria:

- edellä a alakohdassa tarkoitettujen sokerijuurikkaiden määrät, joista on tehty sopimukset ennen kylvöä, sekä sokeripitoisuus, johon sopimus perustuu,

- vastaava arvioitu saanto.

Jäsenvaltiot voivat vaatia lisätietoja.

2. Poiketen 5 artiklan 2 kohdan b alakohdasta kunkin sokerinvalmistajan, joka ei ole ennen kylvöä tehnyt toimitussopimuksia A-juurikkaan vähimmäishinnalla A-kiintiötä vastaavasta sokerijuurikasmäärästä, on maksettava kustakin kyseisessä yrityksessä sokeriksi jalostettavasta sokerijuurikasmäärästä vähintään mainittu vähimmäishinta.

3. Edellä 1 ja 2 kohdan säännöksistä voidaan poiketa asianomaisen jäsenvaltion suostumuksella toimialakohtaisessa sopimuksessa.

4. Tämän artiklan soveltamista koskevat yleiset säännöt esitetään liitteessä III.

5. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja tarvittaessa perusteet, joita valmistajien on noudatettava jakaessaan sokerijuurikkaan myyjien kesken sokerijuurikasmääriä, joista sopimukset on tehtävä 1 kohdan mukaisesti ennen kylvöä, vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

20 artikla

1. Voidaan päättää, että tiettyjen tuotteiden valmistukseen käytettyä sokeria tai isoglukoosia ei pidetä tässä luvussa tarkoitettuna tuotantona.

2. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden luettelo vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

21 artikla

1. Sokerinvalmistajat voivat ostaa C-sokerin tai 20 artiklassa tarkoitetun sokerin tuotantoon tarkoitettuja sokerijuurikkaita kyseiseltä yritykseltä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja vähimmäishintoja alhaisemmalla hinnalla.

2. Sellaisen ostetun sokerijuurikasmäärän osalta, joka vastaa sokerimäärää,

- joka myydään sisämarkkinoilla 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti

- tai joka siirretään seuraavaan markkinointivuoteen 14 artiklan mukaisesti,

kyseisten sokerinvalmistajien on tarvittaessa tarkistettava ostohinta siten, että se vastaa vähintään A-juurikkaan vähimmäishintaa.

3. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta vahvistetaan tarvittaessa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

II OSASTO

KOLMANSIEN MAIDEN KANSSA KÄYTÄVÄ KAUPPA

1 LUKU

YLEINEN JÄRJESTELMÄ

22 artikla

1. Kaikkia 1 artiklan 1 kohdan a, b, c, d, f, g ja h alakohdassa tarkoitettuja tuotteita yhteisöön tuotaessa tai sieltä vietäessä on esitettävä tuonti- tai vientitodistus.

Jäsenvaltioiden on myönnettävä todistukset hakemuksesta jokaiselle toimijalle riippumatta siitä, mihin nämä ovat sijoittautuneet yhteisössä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 26 ja 27 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 2820/98 6 artiklan 5 kohdan(19) mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden soveltamista.

Tuonti- ja vientitodistukset ovat voimassa kaikkialla yhteisössä. Todistusten myöntämisen edellytyksenä on vakuuden antaminen, jolla taataan tuonti- tai vientisitoumuksen toteutuminen todistuksen voimassaoloaikana. Jollei kysymyksessä ole ylivoimainen este, vakuus menetetään kokonaan tai osittain, jos toiminta ei toteudu tässä määräajassa tai se toteutuu vain osittain.

2. Jäljempänä 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen

a) voidaan laajentaa 1 kohdassa säädetty järjestelmä koskemaan 1 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettuja tuotteita;

b) vahvistetaan todistusten voimassaoloaika ja muut tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, joilla voidaan erityisesti säätää lupien myöntämisen määräajasta.

23 artikla

1. Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, 1 artiklassa tarkoitettuihin tuotteisiin sovelletaan yhteisen tullitariffin tulleja.

2. Poiketen 1 kohdasta komissio voi 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen suspendoida kokonaan tai osittain tuontitullien soveltamisen näihin tuotteisiin ja antaa yksityiskohtaiset säännöt kaikista tällaisista suspensioista, jotta varmistettaisiin CN-koodeihin 1701 11 10 ja 1701 12 10 kuuluvan puhdistettavan raakasokerin sekä CN-koodiin 1703 kuuluvan melassin riittävä saatavuus yhteisön markkinoilla kolmansista maista tapahtuvan tuonnin avulla.

Suspensio voi olla voimassa sen ajan, jonka maailmanmarkkinoiden hinta ja yhteisen tullitariffin tuontitulli yhdessä

- ylittävät tuotteen interventiohinnan raakasokerin osalta,

- ylittävät melassien hintatason, jonka perusteella lasketaan sokerintuottajien melassista saamat myyntitulot sokerijuurikkaan perushinnan vahvistamiseksi kuluvalle sokerin markkinointivuodelle.

24 artikla

1. Yhden tai useamman yhteisessä tullitariffissa säädetyn tullimaksun alaisen tuotteen tuonnista on kannettava lisätuontitulli tiettyjen maataloustuotteiden tuonnista johtuvien epäsuotuisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai torjumiseksi yhteisön markkinoilla, jos Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyn maataloussopimuksen 5 artiklassa asetetut ehdot täyttyvät, paitsi jos tuonti ei todennäköisesti häiritse yhteisön markkinoita tai jos vaikutukset ovat epäsuhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

2. Yhteisö antaa Maailman kauppajärjestölle tiedoksi käynnistyshinnat, joita alhaisemmista hinnoista voidaan määrätä lisätuontitulli.

Käynnistysmäärät, jotka on ylitettävä lisätuontitullin käyttöön ottamiseksi tuonnissa, määritellään erityisesti sitä vuotta, jona 1 kohdassa tarkoitetut haitalliset vaikutukset ilmenevät tai ovat vaarassa ilmetä, edeltävien kolmen vuoden aikana yhteisöön suuntautuneen tuonnin perusteella.

3. Lisätuontitullia asetettaessa huomioon otettavat tuontihinnat määritetään kyseisen lähetyksen cif-tuontihintojen perusteella.

Tätä tarkoitusta varten cif-tuontihinnat tarkistetaan kyseisen tuotteen edustavan maailmanmarkkinahinnan tai tuotteen yhteisön tuontimarkkinoilla vallitsevan edustavan hinnan perusteella.

4. Komissio vahvistaa yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Yksityiskohtaiset säännöt koskevat erityisesti

a) tuotteita, joihin lisätuontitulleja sovelletaan maataloussopimuksen 5 artiklan mukaisesti;

b) muita tarpeellisia ehtoja sen varmistamiseksi, että 1 kohtaa sovelletaan kyseisen sopimuksen 5 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Melassin osalta

- 23 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu maailmanmarkkinahinta

ja

- 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu edustava hinta

koskevat vakiolaatua.

Vakiolaatu voidaan määrittää 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

26 artikla

1. Edellä 1 artiklassa luetelluille tuotteille Uruguayn kierroksen monenvälisten kauppaneuvottelujen yhteydessä tehdyissä sopimuksissa vahvistetut tariffikiintiöt otetaan käyttöön ja niitä hallinnoidaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen laadittujen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

2. Kiintiöitä hallinnoidaan soveltamalla yhtä seuraavista menetelmistä tai niiden yhdistelmää:

- hakemusten saapumisjärjestykseen perustuva menetelmä ("ensin tullutta palvellaan ensin" -periaate),

- menetelmä, jossa kiintiöt jaetaan suhteessa haettuihin määriin hakemusten jättöhetkellä ("samanaikainen tutkimus" -menetelmä),

- perinteisiin kaupan järjestelyihin perustava menetelmä ("perinteiset/uudet toimijat" -menetelmä).

Myös muita sopivia menetelmiä voidaan käyttää.

Niissä on vältettävä kaikenlainen asianomaisten toimijoiden välinen syrjintä.

3. Käytettävässä hallinnointimenetelmässä on tarvittaessa otettava huomioon yhteisön markkinoiden hankintatarpeet ja tarve turvata näiden markkinoiden tasapaino. Samalla voidaan myös soveltaa menetelmiä, joita aiemmin käytettiin 1 kohdassa tarkoitettuja kiintiöitä vastaaviin kiintiöihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Uruguayn kierroksen neuvotteluissa tehdyistä sopimuksista johtuvia oikeuksia.

4. Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa yksityiskohtaisissa säännöissä on säädettävä vuosittaisista kiintiöistä, jotka on tarvittaessa jaettava asianmukaisesti 12 kuukauden ajalle, ja vahvistettava sovellettava valvontamenetelmä. Sääntöihin on myös tarvittaessa sisällyttävä

a) takuut tuotteen luonteesta, lähtöpaikasta ja alkuperästä,

b) edellä a alakohdassa tarkoitettujen takuiden tarkistamisen mahdollistavan asiakirjan hyväksymistä koskevat säännökset;

c) tuontitodistusten myöntämisedellytykset ja todistusten voimassaoloaika.

27 artikla

1. Jotta 1 artiklan 1 kohdan a, c ja d alakohdassa tarkoitettuja tuotteita voitaisiin viedä sellaisenaan tai liitteessä V lueteltuina tavaroina 1 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden noteerausten tai maailmanmarkkinahintojen perusteella ja perustamissopimuksen 300 artiklan perusteella tehtyjen sopimusten rajoitusten puitteissa, voidaan kyseisten noteerausten tai hintojen sekä yhteisön hintojen välinen erotus korvata tarvittavissa määrin vientituella.

Raakasokerille myönnetty vientituki ei saa olla suurempi kuin valkoiselle sokerille myönnetty vientituki.

2. Vientituesta voidaan säätää sellaisten 1 artiklan 1 kohdan f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta, jotka viedään sellaisenaan tai liitteessä V lueteltuina tavaroina.

Tuen määrää laskettaessa jokaista 100 kilogrammaa kuiva-ainetta kohti otetaan erityisesti huomioon

a) CN-koodiin 1702 30 91 kuuluvien tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

b) edellä 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden vientiin sovellettava tuki;

c) suunniteltua vientiä koskevat taloudelliset näkökohdat.

3. Tuki 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden viennille liitteessä V lueteltuina tavaroina ei voi olla suurempi kuin sellaisenaan vietävien tuotteiden tuki.

4. Vientitukeen oikeuttavien määrien jakamiseen on käytettävä menetelmää, joka

a) sopii parhaiten tuotteen luonteeseen ja kyseisten markkinoiden tilanteeseen ja jolla voidaan hyödyntää käytettävissä olevia voimavaroja mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon yhteisön viennin tehokkuus ja rakenne aiheuttamatta kuitenkaan syrjintää suurten ja pienten toimijoiden välillä;

b) tuottaa toimijoille vähiten hallinnollisia rasitteita, kun hallinnosta aiheutuvat vaatimukset otetaan huomioon,

c) estää kaikenlaisen toimijoiden välisen syrjinnän.

5. Tuki on samansuuruinen kaikkialla yhteisössä. Se voi vaihdella määräpaikan mukaan silloin kun maailmanmarkkinoiden tilanne tai tiettyjen markkinoiden erityisvaatimukset sitä edellyttävät.

Tuet voidaan vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Vahvistaminen voi tapahtua

a) määräajoin;

b) tarjouskilpailulla sellaisten tuotteiden osalta, joita varten menettely aikoinaan tarkoitettiin.

Komissio voi tarpeen vaatiessa jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan muuttaa säännöllisin väliajoin vahvistettuja tukia niiden voimassaoloaikana.

Tarjouskilpailun tuloksena tehtyjä tarjouksia ei käsitellä, jollei tarjoaja anna asiassa vakuuksia. Jollei kysymyksessä ole ylivoimainen este, vakuus peritään kokonaan tai osittain, jos tarjoajat eivät ole täyttäneet tai ovat täyttäneet vain osittain heille asetetut velvoitteet.

Lisäksi sovelletaan 28, 29 ja 30 artiklan säännöksiä, jotka koskevat 1 artiklan 1 kohdan a, c, ja d alakohdassa tarkoitettuja puhdistamattomia, ennen vientiä jalostamattomia tuotteita.

6. Tuen määrää vahvistettaessa otetaan huomioon erityisesti tarve saattaa tasapainoon yhteisöstä kolmansiin maihin vietävien jalostettujen perusmaatalouden tuotteiden käyttö ja näistä maista peräisin olevien sisäiseen jalostukseen hyväksyttyjen tuotteiden käyttö.

7. Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden osalta vientitukea myönnetään vain asianomaisen pyynnöstä ja vientitodistuksen esittämistä vastaan.

8. Edellä 1 artiklassa tarkoitettujen sellaisenaan vietävien tuotteiden vientituen määrä on todistuksen hakupäivänä voimassa oleva määrä ja eriteltyjen vientitukien osalta määrä, jota sovelletaan samana päivänä

a) todistukseen merkityssä määräpaikassa

tai

b) todellisessa määräpaikassa, mikäli se on eri kuin todistukseen merkitty. Tässä tapauksessa sovellettava määrä ei voi ylittää todistukseen merkityssä määräpaikassa sovellettavaa määrää.

Tämän kohdan mahdollistaman jouston väärinkäytön estämiseksi voidaan toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä.

9. Edellä 7 ja 8 kohdan säännökset voidaan ulottaa koskemaan 1 artiklassa tarkoitettuja, liitteessä V lueteltuja kauppatavaroina vietäviä tuotteita asetuksen (EY) N:o 3448/93 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

10. Elintarvikeaputoimien yhteydessä vientitukea saavien 1 artiklassa tarkoitettujen tuotteiden osalta voidaan poiketa edellä olevasta 7 ja 8 kohdasta 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11. Vientituki maksetaan, kun esitetään todistus siitä, että

- tuotteet on viety yhteisöstä,

ja

- mikäli kyseessä on eriytetty tuki, tuotteet ovat tulleet perille todistukseen merkittyyn määräpaikkaan tai muuhun määräpaikkaan, jota varten tuki oli vahvistettu, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 kohdan 1 alakohdan b alakohdan soveltamista. Tästä säännöstä voidaan kuitenkin poiketa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, edellyttäen että asetetaan ehdot vastaavanlaisten takuiden antamiseksi.

Täydentäviä säännöksiä voidaan antaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

12. Tukea ei myönnetä 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen puhdistamattomien, ennen vientiä jalostamattomien tuotteiden viennistä, jollei niitä ole

a) saatu yhteisössä korjatusta sokerijuurikkaasta tai sokeriruo'osta;

b) tuotu yhteisöön 35 artiklan mukaisesti;

c) saatu jostakin 35 artiklan mukaisesti tuodusta tuotteesta.

13. Tukea ei myönnetä sellaisten 1 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen puhdistamattomien, ennen vientiä jalostamattomien tuotteiden viennille, jotka eivät ole yhteisöstä peräisin tai joita ei ole saatu 12 kohdan b alakohdan säännöksiä noudattaen yhteisöön tuoduista sokereista tai 12 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista tuotteista.

14. Perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehtyjen sopimusten määrällisten rajoitusten noudattaminen taataan kyseisiin tuotteisiin sovellettavien viiteajanjaksolle myönnettyjen vientitodistusten perusteella.

15. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta, mukaan luettuina jakamattomien tai käyttämättömien vientimäärien uudelleenjakamista koskevat järjestelyt, sekä liitteen V muutokset hyväksytään 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Kuitenkin säännöt, jotka koskevat 6 kohdan soveltamista 1 artiklassa tarkoitettuihin, liitteessä V lueteltuina tavaroina vietäviin tuotteisiin hyväksytään asetuksen (EY) N:o 3448/93 16 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

28 artikla

1. Tätä artiklaa sovelletaan tukien vahvistamiseen 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille puhdistamattomille, ennen vientiä jalostamattomille tuotteille.

2. Kun kyseessä on 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tuotteita koskevien tukien määräajoittainen vahvistaminen,

a) tuet vahvistetaan kahden viikon välein.

Tällainen käytäntö voidaan kuitenkin keskeyttää 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, mikäli todetaan, että yhteisössä ei ole ylijäämäsokeria maailmanmarkkinahinnoin vietäväksi. Tällöin tukea ei myönnetä;

b) tukea vahvistettaessa otetaan huomioon yhteisön ja maailmanmarkkinoiden tilanne sokerin osalta sekä erityisesti seuraavat seikat:

- valkoisen sokerin interventiohinta yhteisön alueella suurimmalle mahdolliselle ylijäämälle tai raakasokerin interventiohinta yhteisön alueella, jonka katsotaan edustavan tämäntyyppisen sokerin vientiä,

- kulut, jotka aiheutuvat sokerin kuljetuksesta ensimmäisessä luetelmakohdassa tarkoitetuilta alueilta satamiin tai muihin yhteisön ulkopuolisiin vientipisteisiin,

- kauppakulut ja kaikki sokerin maailmanmarkkinoilla kaupan pitämisessä mahdollisesti syntyvät jälleenlaivaus-, kuljetus- ja pakkauskulut,

- sokerille kirjatut noteeraukset ja hinnat maailmanmarkkinoilla,

- suunnitellun viennin taloudelliset näkökohdat,

- perustamissopimuksen 300 artiklan mukaisesti tehdyistä sopimuksista johtuvat rajoitukset.

3. Vahvistettaessa tarjouskilpailulla tukea 1 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille tuotteille

a) tarjouskilpailun tarkoituksena on määrittää tuen määrä;

b) jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset avaavat tarjouskilpailun kaikissa jäsenvaltioissa laillisesti sitovan säännöksen mukaisesti. Kyseisellä säännöksellä vahvistetaan tarjouskilpailun ehdot. Ehtojen on taattava yhtäläinen markkinoille pääsy kaikille yhteisöön sijoittautuneille henkilöille;

c) tarjouskilpailuehtoihin sisältyy aikarajoitus tarjousten jättämiselle. Tuen enimmäismäärä kyseiselle kilpailulle vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen kolmen työpäivän kuluessa aikarajoituksen umpeutumisesta ja saatujen tarjousten perusteella. Enimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon tarjontatilanne ja hinnat yhteisössä, hinnat ja menekki maailmanmarkkinoilla sekä sokerin viennistä syntyvät kulut.

Suurin mahdollinen vientimäärä voidaan vahvistaa samaa menettelyä noudattaen;

d) silloin kun vientiä voidaan harjoittaa sellaisen tuen perusteella, joka on alhaisempi kuin tuki, joka saataisiin ottamalla huomioon yhteisön hintojen ja maailmanmarkkinahintojen välinen erotus, ja kun viedään tiettyyn määräpaikkaan, jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia voidaan pyytää avaamaan erityinen tarjouskilpailu, jonka ehtoihin sisältyy

- mahdollisuus jättää tarjouksia milloin tahansa, kunnes tarjouskilpailu päättyy, ja

- kyseessä olevalle viennille vahvistettujen vaatimusten perusteella laskettu tukien enimmäismäärä;

e) jos tarjouksessa esitetyn tuen määrä

- ylittää vahvistetun enimmäismäärän, jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset hylkäävät kyseisen tarjouksen,

- ei ylitä vahvistettua enimmäismäärää, nämä viranomaiset vahvistavat tuen kyseessä olevassa tarjouksessa esiintyvän tuen määrää vastaavaksi.

4. Raakasokerin tukea koskevat seuraavat edellytykset:

a) Tuki vahvistetaan liitteessä I määritellylle vakiolaadulle;

b) Tuki, joka vahvistetaan määräajoin 2 kohdan a alakohdan mukaisesti,

- ei saa ylittää 92:ta prosenttia valkoiselle sokerille samalle ajanjaksolle myönnetystä tuesta. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta kandisokerille vahvistettaviin tukiin,

- kerrotaan jokaisen käsiteltävänä olevan vientitapahtuman osalta korjauskertoimella, joka saadaan jakamalla vietävän raakasokerin tuotto 92:lla liitteen I säännöksiä noudattaen;

c) Tarjouskilpailussa 3 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistettu enimmäismäärä ei saa ylittää 92:ta prosenttia valkoiselle sokerille saman kohdan mukaisesti samanaikaisesti vahvistetusta enimmäistuesta.

29 artikla

1. Edellä 1 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen puhdistamattomien, ennen vientiä jalostamattomien tuotteiden tuki vahvistetaan kuukausittain ja siinä otetaan huomioon

a) melassien hintataso, jonka perusteella on laskettu sokerintuottajien melassista saamat myyntitulot sokerijuurikkaan perushinnan vahvistamiseksi asianomaiselle sokerin markkinointivuodelle;

b) melassien hinnat ja mahdollinen menekki yhteisön markkinoilla;

c) todetut melassien noteeraukset tai hinnat maailmanmarkkinoilla;

d) suunnitellun viennin taloudelliset näkökohdat.

Tällainen määräaikaiskäytäntö voidaan kuitenkin keskeyttää 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, mikäli todetaan, että yhteisössä ei ole melassin ylijäämää maailmanmarkkinahinnoin vietäväksi. Tällöin tukea ei myönnetä.

2. Erityisolosuhteissa tuen määrä voidaan vahvistaa tarjouskilpailulla tietyille määrille ja tietyille yhteisön alueille. Tarjouskilpailun tarkoituksena on määrittää tuen määrä.

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset avaavat tarjouskilpailun sen edellytykset vahvistavan luvan perusteella. Edellytyksissä on taattava yhtäläinen pääsy kaikille yhteisöön asettautuneille henkilöille.

30 artikla

1. Tuen perusmäärä 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa luetelluille puhdistamattomille, ennen vientiä jalostamattomille tuotteille vahvistetaan kuukausittain. Tällainen määräaikaiskäytäntö voidaan kuitenkin keskeyttää 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen, mikäli valkoisen jalostamattoman sokerin tuen määräajoittainen vahvistaminen keskeytetään. Tällöin tukea ei myönnetä.

2. Tuen perusmäärä 1 kohdassa tarkoitetuille tuotteille, sorboosia lukuun ottamatta, vastaa yhtä sadasosaa määrästä, joka on saatu ottamalla huomioon

a) yhteisön suurimmalla ylijäämäalueella sen kuukauden aikana, jolle perusmäärä on vahvistettu, voimassa olevan valkoisen sokerin interventiohinnan ja valkoisen sokerin maailmanmarkkinoilla kirjattujen noteerausten ja hintojen välillä oleva ero;

b) tarve saavuttaa tasapaino seuraavien välillä:

- kolmansiin maihin jalostettuina tuotteina vietäviksi tarkoitettujen yhteisön perustuotteiden käyttö ja

- näiden maiden sisäiseen jalostukseen hyväksyttyjen tuotteiden käyttö.

3. Sorboosin osalta tuen perusmäärä on sama kuin tuen perusmäärä, josta on vähennetty sadasosa voimassaolevan tuotantotuen perusmäärästä.

4. Tuen perusmäärän soveltaminen voidaan rajoittaa joihinkin 1 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tuotteisiin.

31 artikla

Siinä määrin kuin sokerialan yhteisen markkinajärjestelyn asianmukaisen toiminnan kannalta on tarpeellista, komissio voi 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen kieltää kokonaan tai osittain 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden sisäisen jalostusliikenteen.

32 artikla

1. Yhdistetyn nimikkeistön yleisiä tulkintasääntöjä ja sen soveltamista koskevia erityissääntöjä sovelletaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tuotteiden luokitteluun. Tämän asetuksen soveltamisesta syntyvä tariffinimikkeistö sisällytetään yhteiseen tullitariffiin.

2. Jollei tässä asetuksessa tai jonkin sen säännöksen mukaisesti toisin säädetä, kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa on kiellettyä

a) periä vaikutukseltaan tulleja vastaavia maksuja;

b) soveltaa tuontiin määrällisiä rajoituksia tai vaikutukseltaan vastaavia toimenpiteitä.

33 artikla

1. Kun sokerin maailmanmarkkinahinta ylittää interventiohinnan, voidaan säätää vientimaksun soveltamisesta kyseisen sokerin osalta. Tätä maksua on sovellettava, kun valkoisen sokerin tai raakasokerin cif-hinta on suurempi kuin interventiohinta korotettuna 10 prosentilla.

Vientimaksu voidaan määrittää tarjouskilpailulla. Tarjouskilpailua lukuun ottamatta perittävä maksu on vientipäivänä sovellettava maksu.

2. Kun valkoisen sokerin tai raakasokerin cif-hinta on korkeampi kuin interventiohinta 10 prosentilla korotettuna, neuvosto voi komission ehdotuksesta päättää perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä äänestysmenettelyä noudattaen tuontituen myöntämisestä kyseessä olevalle tuotteelle.

Kun todetaan, että

a) hankintaa yhteisöön

tai

b) hankintaa merkittävälle yhteisön kulutusalueelle

ei voida varmistaa yhteisön tarjonnalla, neuvosto myöntää komission ehdotuksesta ja perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä äänestysmenettelyä noudattaen tuontituen ja määrittelee sen soveltamisehdot. Nämä ehdot liittyvät erityisesti tuen kattaman valkoisen sokerin tai raakasokerin määrään, tuen kestoon ja tarvittaessa niihin alueisiin, joilta tuotteet tuodaan.

3. Tämän asetuksen 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistetaan

a) 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut cif-hinnat;

b) tarjouskilpailulla määritetyt vientimaksut;

c) muut tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Edellä 1 artiklan 1 kohdan b, c, d, f, g ja h alakohdassa tarkoitettujen tuotteiden osalta voidaan hyväksyä 1 ja 2 kohdan säännöksiä vastaavia säännöksiä 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

4. Komissio vahvistaa tämän artiklan soveltamisesta johtuvat, muut kuin 3 kohdassa tarkoitetut määrät.

34 artikla

1. Jos tuonnin tai viennin seurauksena yhden tai useamman 1 artiklassa tarkoitetun tuotteen markkinat yhteisössä häiriintyvät tai ovat vaarassa häiriintyä vakavasti siten, että perustamissopimuksen 33 artiklan tavoitteet vaarantuvat, kolmansien maiden kanssa käytävässä kaupassa voidaan toteuttaa asianmukaisia toimenpiteitä, kunnes häiriö tai häiriön uhka on väistynyt.

Neuvosto vahvistaa perustamissopimuksen 37 artiklan 2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen tämän kohdan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja määrittelee ne tapaukset ja rajat, joissa jäsenvaltiot voivat toteuttaa suojatoimenpiteitä.

2. Jos 1 kohdassa tarkoitettu tilanne syntyy, komissio päättää jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan tarpeellisista toimenpiteistä, jotka annetaan tiedoksi jäsenvaltioille ja joita sovelletaan välittömästi. Jos asia on tullut komission käsiteltäväksi jäsenvaltion pyynnöstä, komissio tekee päätöksensä siitä kolmen työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta.

3. Saatuaan tiedon komission toimenpiteestä jäsenvaltio voi kolmen päivän kuluessa jättää asian neuvoston ratkaistavaksi. Neuvosto kokoontuu viipymättä. Se voi määräenemmistöllä muuttaa kyseistä toimenpidettä tai kumota sen.

4. Tämän artiklan säännöksiä sovelletaan perustamissopimuksen 300 artiklan 2 kohdan mukaisista kansainvälisistä sopimuksista aiheutuvia velvoitteita noudattaen.

2 LUKU

ETUUSKOHTELUUN OIKEUTTAVAT TUONTIJÄRJESTELYT

35 artikla

Jäljempänä 36, 37 ja 38 artiklaa sovelletaan CN-koodiin 1701 kuuluvaan ja liitteessä VI tarkoitetuista valtioista peräisin olevaan ruokosokeriin, jäljempänä "etuuskohteluun oikeutettu sokeri", jota tuodaan yhteisöön

a) AKT-EY-kumppanuussopimuksen liitteessä IV olevan pöytäkirjan nro 3 mukaisesti,

b) Euroopan yhteisön ja Intian tasavallan välisen ruokosokeria koskevan sopimuksen mukaisesti.

36 artikla

Kun interventioelimet tai muut yhteisön nimeämät valtuutetut tahot ostavat takuuhinnoilla 35 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukaisesti tuotua etuuskohteluun oikeutettua sokeria, jonka laatu eroaa vakiolaadusta, takuuhintoja on mukautettava soveltamalla korotuksia tai alennuksia.

37 artikla

1. Tuotaessa etuuskohteluun oikeutettua sokeria 35 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukaan minkäänlaista tuontitullia ei sovelleta.

2. Edellä 32 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista kielloista ei voida poiketa etuuskohteluun oikeutetun sokerin osalta.

38 artikla

1. Markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006 etuuskohteluun oikeutetun raa'an ruokosokerin, jota tuodaan yhteisöön puhdistusta varten 35 artiklassa tarkoitettujen määräysten mukaan, puhdistusteollisuudelle myönnetään interventiotoimenpiteenä mukautustukea.

2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää ainoastaan 35 artiklassa tarkoitetuissa määräyksissä sovittujen sellaisten määrien rajoissa, jotka on puhdistettu valkoiseksi sokeriksi 7 artiklan 4 kohdassa määritellyissä puhdistamoissa. Kyseisen valkoisen sokerin tuotannon osalta tuen määräksi vahvistetaan 0,10 euroa 100:aa valkoisena sokerina ilmaistua sokerikilogrammaa kohden.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuna kautena myönnetään 0,10 euroa peruslisätuki 100:aa valkoisena sokerina ilmaistua sokerikilogrammaa kohden 7 artiklan 4 kohdassa määritellyissä puhdistamoissa tapahtuvaan Ranskan merentakaisissa departementeissa tuotetun raa'an ruokosokerin jalostamiseen kyseisen sokerin ja etuuskohteluun oikeutetun sokerin hintaedellytysten tasapainon palauttamiseksi.

4. Mukauttamistukea ja lisätukea voidaan mukauttaa sokerialan taloudellisen kehityksen huomioon ottamiseksi erityisesti jalostus- ja puhdistuskatteen osalta.

5. Mikäli sovelletaan 7 artiklan 4 kohdan toista alakohtaa, tämän artiklan 1-3 kohdassa tarkoitettua tukijärjestelmää voidaan erikseen määritellyin ehdoin laajentaa koskemaan myös yhteisön alueelta korjatusta sokerijuurikkaasta saatua raakasokeria, joka on jalostettu kyseisessä 7 artiklassa tarkoitetuissa jalostamoissa.

6. Tämän artiklan soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja erityisesti 4 kohdassa tarkoitetut mukautukset vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

39 artikla

1. Edellä 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna kautena ja 7 artiklan 4 kohdassa määriteltyjen yhteisön puhdistamoiden tarkoituksenmukaisten hankintojen varmistamiseksi peritään alennettu tulli, jäljempänä "erityistulli", 35 artiklassa tarkoitetuista maista tai muista maista peräisin olevan raa'an ruokosokerin tuonnista niiden kanssa tehtyjen sopimusten nojalla, jäljempänä "etuuskohteluun oikeutettu erityissokeri", ja näissä sopimuksissa määritellyin ehdoin erityisesti puhdistamoja koskevan vähimmäisostohinnan osalta.

2. Edellä 1 kohdan soveltamiseksi ja rajoittamatta 5 kohdan soveltamista arvioitu enimmäismääräinen hankintatarve markkinointivuotta kohden valkoisena sokerina ilmaistuna puhdistusteollisuudelle, joka on sijoittautunut

>TAULUKON PAIKKA>

3. Kuhunkin markkinointivuoteen tai osaan siitä liittyvän raakasokerin toimitusta koskevan kattavan yhteisön ennusteen perusteella määritetään alkuperän mukaan tai alkuperästä riippumatta ne yhteisössä korjatut raa'an ruokosokerin ja raa'an juurikassokerin määrät, jotka ovat puhdistusteollisuuden käytettävissä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 5 kohdan soveltamista. Ennustetta voidaan tarkistaa markkinointivuoden aikana.

Määrittämistä varten suoraan kulutukseen tarkoitetun Ranskan merentakaisten departementtien sokerin ja etuuskohteluun oikeutetun sokerin kussakin ennusteessa huomioon otettavien määrien on oltava yhtä suuria kuin markkinointivuoden 1994/95 osalta todetut määrät sen jälkeen, kun niistä oli vähennetty kyseisen markkinointivuoden osalta kyseisten departementtien ennustettavissa oleva paikallinen kulutus. Jos ennusteesta ilmenee, että käytettävissä olevat määrät eivät vastaa 2 kohdassa vahvistettua enimmäistarvetta, säädetään tarvittavista toimenpiteistä, joilla puuttuvat määrät voidaan tuoda etuuskohteluun oikeutettuna erityissokerina kyseisiin jäsenvaltioihin 1 kohdassa tarkoitetuissa sopimuksissa määrätyn erityistullin sisältävän tuontijärjestelyn mukaisesti.

4. Jos jonkin jäsenvaltion osalta 2 kohdassa vahvistetut tai 5 kohdan mukaisesti tarkistetut oletetut enimmäistarpeet ylittyvät, jäsenvaltion on ylivoimaista estettä lukuun ottamatta maksettava enimmäismäärän ylittävältä määrältä kyseisenä markkinointivuonna voimassa olevaa täysimääräistä tuontimaksua vastaava summa, lisättynä 38 artiklassa tarkoitetuilla tuilla sekä mahdollisesti myös korkeimmalla mahdollisella kyseisenä markkinointivuonna käytetyllä lisätuontimaksulla.

Kun on kyse 5 kohdan mukaisesta tarkistuksesta, etuuskohteluun oikeutetun sokerin arvioidut tarkistetut enimmäismäärät ylittävät määrät voidaan kuitenkin myydä 2 kohdassa säädettyjen määrien rajoissa yhteisön interventioelimille 36 artiklassa määritellyin ehdoin, jos niitä ei voi myydä yhteisön alueella.

5. Sovellettaessa 10 artiklan 3-6 kohtaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettua arvioitujen enimmäistarpeiden yhteismäärää alennetaan kyseisen markkinointivuoden osalta arvioitujen enimmäistarpeiden kattamiseksi tarvittavan etuuskohteluun kuuluvan erityissokerin yhteismäärää vastaavalla määrällä. Määrä täsmennetään 3 kohdassa tarkoitettujen ehtojen mukaisesti, ja sen kohdalla käytetään samaa alennusprosenttia, jota sovelletaan 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti yhteisön alueelta peräisin olevan A-sokerin perusmäärien summaan.

Enimmäistarpeiden määrät alennetaan asianomaisten jäsenvaltioiden osalta 2 kohdan mukaisesti kullekin jäsenvaltiolle vahvistetun määrän ja saman kohdan mukaisesti vahvistettujen määrien summan välillä olevan suhteen mukaan.

6. Yksityiskohtaiset säännöt tämän artiklan soveltamisesta ja erityisesti 1 kohdassa tarkoitettujen sopimusten täytäntöönpanosta ja hallinnoinnista vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

III OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

40 artikla

Jotta sokerimarkkinat eivät häiriintyisi hintatason muuttuessa siirryttäessä markkinointivuodesta toiseen tai saman markkinointivuoden aikana, tarvittavat säännökset voidaan vahvistaa 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

41 artikla

Jäsenvaltioiden ja komission on toimitettava toisilleen tarvittavat tiedot tämän asetuksen soveltamiseksi.

Yksityiskohtaiset säännöt tällaisten tietojen toimittamisesta ja levittämisestä vahvistetaan 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen.

42 artikla

1. Komissiota avustaa sokerin hallintokomitea (jäljempänä "komitea").

2. Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklaa. Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan yhdeksi kuukaudeksi.

3. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

43 artikla

Komitea voi käsitellä myös muita kysymyksiä, jotka puheenjohtaja saattaa sen käsiteltäväksi omasta aloitteestaan tai jäsenvaltion edustajan pyynnöstä.

44 artikla

Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tuotteita, jotka on valmistettu tai saatu muista kuin perustamissopimuksen 23 artiklan 2 kohdassa ja 24 artiklassa tarkoitetuista tuotteista, ei hyväksytä vapaaseen liikkeeseen laskettaviksi yhteisössä.

45 artikla

Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa sovelletaan 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tuotteiden tuotantoon ja kauppaan.

46 artikla

1. Italia on oikeutettu myöntämään mukautustukea, joka ei saa ylittää 5,43 euroa valkoisen sokerin 100 kilogrammaa kohti sokerijuurikkaan viljelijöille sekä tarpeen vaatiessa sokerintuottajille kunkin sokerintuottajayrityksen A- ja B-sokerikiintiöiden rajoissa tuotettujen vastaavien sokerimäärien osalta seuraavilla alueilla: Abruzzi, Molise, Apulia, Sardinia, Campania, Basilicata, Calabria ja Sisilia.

2. Italia voi kuitenkin markkinavuosikohtaisesti mukauttaa 1 kohdassa tarkoitettua tukea siltä osin kuin se on välttämätöntä näillä alueilla meneillään oleviin sokerialan rakenneuudistussuunnitelmiin liittyvien poikkeusten tarpeiden vuoksi. Sovellettaessa perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklaa komissio arvioi erityisesti näiden tukien ja rakenneuudistussuunnitelmien yhdenmukaisuutta.

3. Espanja on oikeutettu myöntämään mukautustukea, joka ei saa ylittää 7,25 euroa valkoisen sokerin 100 kilogrammaa kohti alueensa sokeriruo'on viljelijöille kunkin sokeriruo'osta sokeria tuottavan yrityksen A- ja B-sokerikiintiöiden rajoissa tuotettujen vastaavien sokerimäärien osalta.

4. Portugali on oikeutettu myöntämään mukautustukea, joka ei saa ylittää 3,11 euroa valkoisen sokerin 100 kilogrammaa kohti Manner-Portugalin sokerijuurikkaan viljelijöille kunkin sokerintuottajayrityksen A- ja B-sokerikiintiöiden rajoissa tuotettujen vastaavien sokerimäärien osalta.

5. Suomi on oikeutettu myöntämään kiinteämääräistä korvausta 14 artiklan mukaisesti siirretyn C-sokerin varastointikustannusten osalta. Tämän kohdan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä päätetään 42 artiklan 2 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

6. Asianomaiset jäsenvaltiot esittävät komissiolle 1-5 kohdan soveltamiseksi kunakin markkinointivuonna suoritetut toimenpiteet.

7. Tätä artiklaa sovelletaan markkinointivuosina 2001/2002-2005/2006.

47 artikla

1. Kun on kyseessä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva maataloustoiminta, jäsenvaltioiden on toteutettava käytössä olevan maatalousmaan tilanteen kannalta tarkoituksenmukaisiksi katsomansa ympäristötoimenpiteet, jotka vastaavat kyseisen toiminnan mahdollisia ympäristövaikutuksia. Toimenpiteet vahvistetaan ympäristövaatimusten mukaan, joissa otetaan huomioon kyseisten pinta-alojen topografinen tila ja lämpötila- ja kosteusolosuhteet, keinokasteluvesien käyttö ja ympäristön parantamiseen soveltuvat viljelykierto ja -tekniikat. Tarvittaessa jäsenvaltiot tukevat perustamissopimuksen 87, 88 ja 89 artiklan määräyksiä noudattaen sokerialan maataloustuottajia toteuttamalla tutkimusohjelmia ympäristöystävällisempien viljelymenetelmien kehittämiseksi ja tiedottamalla tutkimusohjelmien tuloksista.

2. Jäsenvaltioiden on päätettävä seuraamuksista, joiden on oltava tarkoituksenmukaisia ja 1 kohdassa tarkoitettujen ympäristövaatimusten noudattamatta jättämisestä aiheutuneiden ympäristövahinkojen vakavuuteen suhteutettuja.

3. Jäsenvaltioiden on toimitettava viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2002 komissiolle kertomus sokerialan maataloustuotannon ympäristötilanteesta ja 1 ja 2 kohdan mukaisesti toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vaikutuksista.

IV OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

48 artikla

Jos varastointikustannusten tasausjärjestelmän asetuksen (EY) N:o 2038/01 mukaisesta soveltamisesta markkinointivuonna 2000/2001 saatu tulos on negatiivinen, se joko katetaan 15 ja 16 artiklassa tarkoitetusta järjestelmästä tai siirretään tulona kyseiseen järjestelmään markkinointivuonna 2001/2002.

Asetuksessa (EY) N:o 2038/1999 säädetyn varastointikustannusten tasausjärjestelmän mukaisesti 30 päivänä kesäkuuta 2001 varastoidun sokerin osalta myyntipäivänä pidetään varastointimaksun perimiseksi 30 päivää kesäkuuta 2001.

49 artikla

Kumotaan asetukset (EY) N:o 2038/1999, (ETY) N:o 206/68, (ETY) N:o 431/68, (ETY) N:o 447/71, (ETY) N:o 2049/69, (ETY) N:o 793/72, (ETY) N:o 741/75, (ETY) N:o 1358/77, (ETY) N:o 1789/81, (ETY) N:o 193/82, (ETY) N:o 1010/86 ja (ETY) N:o 2225/86.

Viittaukset asetuksiin (EY) N:o 2038/1999, (ETY) N:o 206/68, (ETY) N:o 431/68, (ETY) N:o 793/72, (ETY) N:o 741/75 ja (ETY) N:o 193/82 katsotaan viittauksiksi tähän asetukseen, ja niitä on luettava liitteessä VII olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

50 artikla

1. Komissio voi 42 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen vahvistaa tarvittavat siirtymäkauden säännökset sopusointuisen siirtymisen varmistamiseksi markkinointivuonna 2000/2001 voimassa olevasta järjestelmästä tällä asetuksella käyttöön otetuista toimenpiteistä johtuvaan järjestelmään. Kyseiset toimenpiteet voivat poiketa tämän asetuksen säännöksistä.

2. Markkinatilannetta, kiintiöjärjestelmän kaikkia näkökohtia, hintoja ja alan toimijoiden välisiä suhteita koskevien komission tutkimusten sekä Euroopan unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvan lisääntyvän kilpailun analysoinnin pohjalta komissio esittää vuoden 2003 alussa kertomuksen sekä tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

51 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan markkinointivuodesta 2001/2002.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Luxemburgissa 19 päivänä kesäkuuta 2001.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

M. Winberg

(1) EYVL C 29E, 30.1.2001, s. 315.

(2) Lausunto annettu 13. maaliskuuta 2001 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).

(3) EYVL C 116, 20.4.2001, s. 113.

(4) EYVL L 336, 23.12.1994, s. 1.

(5) EYVL L 160, 26.6.1999, s. 103.

(6) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(7) EYVL L 252, 25.9.1999, s. 1.

(8) Neuvoston asetus (ETY) N:o 206/68, annettu 20 päivänä helmikuuta 1968, juurikasostoista tehtävien sopimusten ja alakohtaisten sopimusten kehyssäännöksistä (EYVL L 47, 23.2.1968, s. 1).

(9) Neuvoston asetus (ETY) N:o 431/68, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1968, raakasokerin vakiolaadusta ja yhteisön rajanylityspaikasta sokerialan cif-hintojen laskemiseksi (EYVL L 89, 10.4.1968, s. 3).

(10) Neuvoston asetus (ETY) N:o 447/68, annettu 9 päivänä huhtikuuta 1968, sokerialan interventio-ostoa koskevista yleisistä säännöistä (EYVL L 91, 12.4.1968, s. 5). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 1359/77 (EYVL L 156, 25.6.1977, s. 7).

(11) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2049/69, annettu 17 päivänä lokakuuta 1969, eläinten ruokintaan tarkoitetun sokerin denaturointia koskevista yleisistä säännöistä (EYVL L 263, 21.10.1969, s. 1).

(12) Neuvoston asetus (ETY) N:o 793/72, annettu 17 päivänä huhtikuuta 1972, valkoisen sokerin vakiolaadusta (EYVL L 94, 21.4.1972, s. 1).

(13) Neuvoston asetus (ETY) N:o 741/75, annettu 18 päivänä maaliskuuta 1975, sokerijuurikkaiden ostoa koskevista erityissäännöistä (EYVL L 74, 22.3.1975, s. 2).

(14) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1358/77, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1977, sokerialan varastointikustannusten korvausta koskevista yleisistä säännöistä ja asetuksen (ETY) N:o 750/68 kumoamisesta (EYVL L 156, 25.6.1977, s. 4).

(15) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1789/81, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1981, sokerialan vähimmäisvarastojärjestelmää koskevista yleisistä säännöistä (EYVL L 177, 1.7.1981, s. 39). Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (ETY) N:o 725/97 (EYVL L 108, 25.4.1997, s. 13).

(16) Neuvoston asetus (ETY) N:o 193/82, annettu 26 päivänä tammikuuta 1982, sokerialan kiintiöiden siirtoja koskevista yleisistä säännöistä (EYVL L 21, 29.1.1982, s. 3).

(17) Neuvoston asetus (ETY) N:o 1010/86, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1986, tiettyjen kemianteollisuudessa käytettävien sokerialan tuotteiden tuotantotukeen sovellettavista yleisistä säännöistä (EYVL L 94, 9.4.1986, s. 9).

(18) Neuvoston asetus (ETY) N:o 2225/86, annettu 15 päivänä heinäkuuta 1986, toimenpiteistä Ranskan merentakaisissa departementeissa tuotettujen sokerien myymiseksi ja hintaedellytysten yhtenäistämiseksi etuuskohtelun alaisen raakasokerin kanssa (EYVL L 194, 17.7.1986, s. 7).

(19) EYVL L 357, 30.12.1998. Asetus sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna asetuksella (EY) N:o 416/2001 (EYVL L 60, 1.3.2001, s. 43).

LIITE I

I kohta

VALKOISEN SOKERIN VAKIOLAATU

1. Vakiolaatuisella valkoisella sokerilla on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a) virheetön, aito ja myyntikelpoinen laatu, kuiva, tasainen kiderakenne, vapaasti juokseva,

b) polarisaatio vähintään 99,7°,

c) kosteuspitoisuus enintään 0,06 prosenttia,

d) inverttisokeripitoisuus enintään 0,04 prosenttia,

e) jäljempänä olevan 2 kohdan mukaisesti vahvistettu kokonaispistemäärä on enintään 22 ja enintään

- 15 tuhkapitoisuuden osalta,

- 9 värityypin osalta, määritettynä Brunswick Institute of Agricultural Technologyn menetelmän, jäljempänä "Brunswick-menetelmä" mukaisesti,

- 6 liuoksen värisävyn osalta, määritettynä International Commission for Uniform Methods of Sugar Analyses -menetelmän, jäljempänä "Icumsa-menetelmä", mukaisesti.

2. Yksi piste vastaa

a) 0,0018 prosentin tuhkapitoisuutta, määritettynä Icumsa-menetelmän mukaisesti 28 Brix-asteessa,

b) 0,5 värityyppiyksikköä, määritettynä Brunswick-menetelmän mukaisesti,

c) 7,5 liuoksen väripitoisuuden yksikköä, määritettynä Icumsa-menetelmän mukaisesti.

3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen ominaisuuksien määrittämiseksi käytetyt menetelmät ovat samat kuin interventiotoimenpiteiden yhteydessä samojen ominaisuuksien määrittämisessä käytetyt.

II kohta

RAAKASOKERIN VAKIOLAATU

1. Vakiolaatuinen raakasokeri on saannoltaan 92 prosenttia olevaa sokeria.

2. Juurikasraakasokerin saanto lasketaan vähentämällä tämän sokerin polarisaatioasteesta

a) sen tuhkapitoisuuden prosenttiosuus kerrottuna neljällä,

b) sen inverttisokeripitoisuuden prosenttiosuus kerrottuna kahdella,

c) luku 1.

3. Ruokoraakasokerin saanto lasketaan vähentämällä tämän sokerin kahdella kerrotusta polarisaatioasteesta luku 100.

LIITE II

SOKERIJUURIKKAIDEN VAKIOLAATU

Vakiolaatuisilla sokerijuurikkailla on oltava seuraavat ominaispiirteet:

a) virheetön, aito ja myyntikelpoinen laatu,

b) vastaanotettaessa 16 prosentin sokeripitoisuus.

LIITE III

SOKERIJUURIKKAIDEN OSTOEDELLYTYKSET

I kohta

Tässä liitteessä tarkoitetaan:

1) sopimuspuolilla

a) sokerin valmistajaa, jäljempänä "valmistaja",

b) sokerijuurikkaan myyjää, jäljempänä "myyjä";

2) sopimuksella myyjän ja valmistajan tekemää sopimusta sokerin valmistukseen tarkoitettujen sokerijuurikkaiden toimittamisesta;

3) toimialakohtaisella sopimuksella:

a) valmistajien kansallisen järjestöryhmittymän ja myyjien kansallisen järjestöryhmittymän yhteisön tasolla ennen sopimusten tekemistä tekemää sopimusta,

b) valmistajien tai kyseisen jäsenvaltion hyväksymän valmistajien järjestön ja kyseisen jäsenvaltion hyväksymän myyjien järjestön ennen sopimusten tekemistä tekemää sopimusta,

c) yhtiöiden oikeuteen tai osuuskuntien oikeuteen liittyviä määräyksiä siinä määrin kuin ne koskevat yhtiön osakkeenomistajien tai osakkaiden tai sokeria valmistavan osuuskunnan sokerijuurikkaiden toimittamista,

d) ennen valmistajien ja myyjien sopimusten tekemistä toteutuneita järjestelyjä, jos a alakohdassa ja b alakohdassa tarkoitettua sopimusta ei ole ja jos järjestelyn hyväksyvät myyjät toimittavat vähintään 60 prosenttia kaikista valmistajan ostamista sokerijuurikkaista, jotka on tarkoitettu sokerinvalmistukseen yhdessä tai useammassa laitoksessa.

II kohta

1. Sopimus on tehtävä kirjallisesti ja määritellystä sokerijuurikasmäärästä.

2. Sopimuksessa on tarkennettava, voidaanko sokerijuurikkaita toimittaa lisää ja millä edellytyksin.

III kohta

1. Tämän kohdan säännöksiä sovelletaan ainoastaan asetuksen 19 artiklaa sovellettaessa.

2. Sopimuksessa on ilmoitettava asetuksen 19 artiklan 1 kohdan alussa tarkoitettujen sokerijuurikasmäärien ostohinnat, jotka eivät a ja b alakohdassa mainittujen määrien osalta saa olla alhaisempia kuin asetuksen 4 artiklassa tarkoitetun sokerijuurikkaan kyseisellä tuotantoalueella voimassa oleva vähimmäishinta.

3. Sopimuksessa on ilmoitettava sokerijuurikkaiden määritetty sokeripitoisuus. Siinä on oltava eri sokeripitoisuudet ilmoittava muuntoasteikko ja kertoimet, joilla toimitetut sokerijuurikasmäärät muunnetaan sopimuksessa annettua sokeripitoisuutta vastaaviksi määriksi.

Asteikko on laadittava eri sokeripitoisuuksia vastaavien saantojen perusteella.

4. Jos myyjä on tehnyt valmistajan kanssa asetuksen 19 artiklan 1 kohdan alussa ja a alakohdassa tarkoitettujen sokerijuurikkaiden toimitussopimuksen, kaikkia myyjän edellä olevaa 3 kohtaa noudattaen muunnettuja toimituksia pidetään mainitun 19 artiklan 1 kohdan alun ja a alakohdan mukaisina toimituksina sopimuksessa tarkennettuun sokerijuurikasmäärään saakka.

5. Jos valmistaja tuottaa peruskiintiötään pienemmän määrän sokeria niistä sokerijuurikkaista, joista hän on tehnyt ennen kylvöä sopimukset asetuksen 19 artiklan 1 kohdan alun ja a alakohdan säännöksiä noudattaen, hänen on peruskiintiönsä täyttymiseen saakka jaettava se sokerijuurikasmäärä, joka vastaa valmistajan mahdollista lisätuotantoa, niiden myyjien kesken, joiden kanssa hän on tehnyt ennen kylvöä toimitussopimuksen mainitun 19 artiklan 1 kohdan ja a ja b alakohdan mukaisesti.

Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

6. Valmistaja ei saa missään tapauksessa vaatia myyjää palauttamaan myyjän asetuksen 19 artiklan 1 kohdan alun ja a alakohdan mukaisesti tehtyä sopimusta noudattaen toimittamien sokerijuurikkaiden tuotantomaksua.

IV kohta

1. Sopimuksessa on vahvistettava sokerijuurikastoimitusten tavallista kestoa ja ajallista porrastamista koskevat määräykset.

2. Näiden määräysten on oltava markkinointivuonna 2000/01 voimassa olevia määräyksiä ottaen huomioon todellisen tuotannon taso. Määräyksistä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

V kohta

1. Sopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden keräilykeskuksista.

2. Myyjän, jonka kanssa valmistaja on jo tehnyt sopimuksen markkinointivuodeksi 2000/01, on käytettävä niitä keräilykeskuksia, jotka on sovittu myyjän ja valmistajan kesken kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

3. Sopimuksessa on määrättävä, että valmistaja vastaa kuljetuskustannuksista keräilykeskuksista lähtien, jollei ennen sokerin markkinointivuotta 2001/2002 voimassa olevista paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä vastaavista erityisistä yleissopimuksista muuta johdu.

4. Kuitenkin silloin, kun sokerijuurikkaat toimitetaan Tanskassa, Espanjassa, Suomessa, Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vapaasti sokeritehtaalle, sopimuksessa on velvoitettava valmistaja osallistumaan kuljetuskustannuksiin ja määriteltävä asiaa koskeva prosenttiosuus tai määrät.

VI kohta

1. Sopimuksessa on määrättävä sokerijuurikkaiden vastaanottopaikoista.

2. Myyjän, jonka kanssa valmistaja on jo tehnyt sopimuksen markkinointivuodeksi 2000/01, on käytettävä niitä vastaanottopaikkoja, jotka on sovittu myyjän ja valmistajan kesken kyseisen markkinointivuoden toimituksia varten. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

VII kohta

1. Sopimuksessa on määrättävä, että sokeripitoisuus todetaan polarimetrisellä menetelmällä. Sokerijuurikasnäyte on otettava vastaanoton yhteydessä.

2. Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä näytteenotosta jossain muussa vaiheessa.

Tällaisessa tapauksessa sopimuksessa on määrättävä korjauksesta sokeripitoisuuden mahdollisen vähenemisen korvaamiseksi vastaanoton ja näytteenoton välillä.

VIII kohta

Sopimuksessa on määrättävä, että kokonaispaino, taara ja sokeripitoisuus määritetään jollain seuraavista tavoista:

a) valmistaja ja sokerijuurikkaantuottajien ammatillinen järjestö määrittävät ne yhdessä, jos toimialakohtaisessa sopimuksessa näin määrätään,

b) valmistaja määrittää ne sokerijuurikkaantuottajien ammatillisen järjestön valvonnassa,

c) valmistaja määrittää ne kyseisen jäsenvaltion hyväksymän asiantuntijan valvonnassa, jos myyjä vastaa kustannuksista,

d) valmistaja määrittää ne, jos ennen sokerin markkinointivuotta 2000/01 voimassa olevissa paikallisissa säännöissä ja käytännöissä näin määrätään.

IX kohta

1. Sopimuksessa on määrättävä lisähinnan maksamisesta myyjälle, kun

a) sokerijuurikkaan hinta nousee siirryttäessä sokerin markkinointivuodesta toiseen,

b) sokerijuurikkaan hinnan noususta johtuva interventiohintojen nousu ei koske siirtymän aikana olemassa olevia varastoja.

Lisähinta lasketaan 100 kilogrammalta valkoista sokeria soveltamalla ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun hinnannousuun kerrointa, joka vastaa seuraavien sokerimäärien välistä suhdetta:

- kiintiöissä A ja B tuotetut sokerimäärät, joita ei ole siirretty asetuksen 14 artiklan mukaisesti ja jotka ovat siirtymän hetkellä varastossa

ja

- valmistajan kuluneen sokerin markkinointivuoden aikana kiintiöissään A ja B tuottamat sokerimäärät, joita ei ole siirretty asetuksen 14 artiklan mukaisesti.

2. Edellä olevan 1 kohdan säännöksistä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

Sopimuksessa on mainittava tällaisen poikkeuksen mahdollisuus.

X kohta

1. Sopimuksessa on määrättävä valmistajan yhdestä tai useammasta seuraavasta velvoitteesta koko toimitetun sokerijuurikasmäärän osalta, ja jos osa tästä määrästä on käsiteltävä eri tavalla, sopimuksessa on määrättävä useammista näistä velvoitteista:

a) toimitetun sokerijuurikkaan tonnimäärästä peräisin olevan tuoreen massan palauttamisesta kuluitta myyjälle, vapaasti tehtaalla,

b) tämän massan osan palauttamisesta kuluitta myyjälle kuivattuna tai kuivattuna ja melassina, vapaasti tehtaalla,

c) massan palauttamisesta myyjälle kuivattuna, vapaasti tehtaalla; tässä tapauksessa valmistaja voi vaatia myyjältä kuivauskulujen korvaamista,

d) kyseisen massan myyntimahdollisuudet huomioon ottavan korvauksen maksamisesta myyjälle.

2. Toimialakohtaisessa sopimuksessa voidaan määrätä muusta kuin 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta massan toimitusvaiheesta.

XI kohta

1. Sopimuksissa on vahvistettava määräajat mahdollisten ennakkomaksujen ja sokerijuurikkaan ostohinnan loppuosan maksamiseksi.

2. Näiden määräaikojen on oltava sokerin markkinointivuonna 2000/01 voimassa olleita määräaikoja. Tästä määräyksestä voidaan poiketa toimialakohtaisella sopimuksella.

XII kohta

Kun sopimuksessa tarkennetaan tässä liitteessä käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai annetaan sääntöjä muista seikoista, sen määräykset ja niiden vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

XIII kohta

1. Edellä 1 kohdan 3 kohdan b alakohdassa mainitussa toimialakohtaisessa sopimuksessa on oltava välityslauseke.

2. Kun yhteisön, alueellisen tai paikallisen tasoisessa toimialakohtaisessa sopimuksessa tarkennetaan tässä asetuksessa käsiteltyjä seikkoja koskevia sääntöjä tai annetaan sääntöjä muista seikoista, sen määräykset ja niiden vaikutukset eivät saa olla ristiriidassa tämän liitteen kanssa.

3. Näissä toimialakohtaisissa sopimuksissa voidaan määrätä erityisesti seuraavaa:

a) säännöt, jotka koskevat niiden sokerijuurikasmäärien jakamista myyjien kesken, jotka valmistaja on ennen kylvöä päättänyt ostaa sokerinvalmistukseen kiintiön A rajoissa,

b) säännöt, jotka koskevat III kohdan 5 alakohdassa tarkoitettua jakamista,

c) edellä olevan III kohdan 3 alakohdassa tarkoitettu muuntoasteikko,

d) määräykset, jotka koskevat tuotettavien sokerijuurikaslajikkeiden siementen valintaa ja hankintaa,

e) toimitettavien sokerijuurikkaiden vähimmäissokeripitoisuus,

f) myyjien edustajien ja valmistajan välinen neuvottelu ennen sokerijuurikastoimitusten aloituspäivän vahvistamista,

g) aikaisista tai myöhäisistä toimituksista myyjille maksettavat palkkiot,

h) tiedot, jotka koskevat

- edellä X kohdan 1 alakohdan b alakohdassa tarkoitettua massan osaa,

- edellä X kohdan 1 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja kuluja,

- edellä X kohdan 1 alakohdan d alakohdassa tarkoitettua korvausta,

i) myyjän toteuttama massan poisvieminen,

j) säännöt, jotka koskevat interventiohinnan ja sokerin tosiasiallisen myyntihinnan mahdollisen erotuksen jakamista valmistajan ja myyjien kesken.

XIV kohta

Jollei toimialakohtaisin sopimuksin ole saavutettu yhteisymmärrystä niiden sokerijuurikasmäärien jakamisesta myyjien kesken, jotka valmistaja tarjoutuu ostamaan ennen kylvöä sokerin valmistamiseksi peruskiintiön rajoissa, kyseinen jäsenvaltio voi antaa jakamista koskevia sääntöjä.

Näissä säännöissä voidaan lisäksi myöntää osuuskunnille myyville perinteisille sokerijuurikasmyyjille sellaisia toimitusoikeuksia, joita mahdollinen mainittuun osuuskuntaan kuuluminen ei anna.

LIITE IV

KIINTIÖIDEN SIIRTÄMISTÄ YRITYSTEN VÄLILLÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

I kohta

Jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeellisiksi katsomansa toimenpiteet sokerijuurikkaan- ja sokeriruo'ontuottajien etujen huomioon ottamiseksi myönnettäessä kiintiöitä sokerintuotantoyritykselle, jolla on useita tehtaita.

II kohta

1. Rajoittamatta 2 kohdan soveltamista sokerintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa sekä sokeritehtaita luovutettaessa A- ja B-kiintiöitä on muutettava seuraavasti:

a) sokerintuotantoyritysten sulautuessa jäsenvaltion on myönnettävä sulautumisen seurauksena syntyvälle yritykselle A-kiintiö, joka on saman suuruinen kuin yhteen sulautuneille sokerintuotantoyrityksille ennen niiden sulautumista myönnetyt A- kiintiöt yhteensä, ja B-kiintiö, joka on saman suuruinen kuin yhteen sulautuneille sokerintuotantoyrityksille ennen niiden sulautumista myönnetyt B- kiintiöt yhteensä,

b) sokerintuotantoyritystä luovutettaessa jäsenvaltion on myönnettävä sokerin tuotannon osalta luovutuksen vastaanottavalle yritykselle luovutettavan yrityksen A-kiintiö ja B-kiintiö, tai jos luovutuksen vastaanottavia yrityksiä on useita, niille on myönnettävä kiintiöitä suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin sokerin tuotannon määriin,

c) sokeritehdasta luovutettaessa jäsenvaltion on pienennettävä tehtaan omistusoikeuden toiselle siirtävän yrityksen A-kiintiötä ja B-kiintiötä, sekä suurennettava kyseisen tehtaan hankkivan sokerintuotantoyrityksen tai -yritysten A-kiintiötä ja B-kiintiötä edellisistä lohkaistulla, hoidettavaksi otettuihin tuotannon määriin suhteutetulla määrällä.

2. Jos osa jonkun 1 kohdassa tarkoitettujen toimien vaikutuksista suoraan kärsivistä sokerijuurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajista nimenomaisesti ilmaisee halunsa toimittaa sokerijuurikkaansa tai sokeriruokonsa sellaiselle sokerintuotantoyritykselle, joka ei ole ollut näissä toimissa osallisena, jäsenvaltio voi toteuttaa myöntämisen sen perusteella, millaisen määrän tuotannosta yritys, jolle tuottajat aikovat sokerijuurikkaansa tai sokeriruokonsa toimittaa, ottaa hoidettavakseen.

3. Lakkautettaessa toimintaa muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetuin edellytyksin

a) sokerintuotantoyrityksen osalta,

b) sokerintuotantoyrityksen yhden tai useamman tehtaan osalta,

jäsenvaltio voi myöntää kiintiöt, joita lakkautus koskee, yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetussa tapauksessa jäsenvaltio voi silloin, kun osa kyseisistä tuottajista nimenomaisesti ilmaisee halunsa toimittaa sokerijuurikkaansa tai sokeriruokonsa tietylle sokerintuotantoyritykselle, myöntää kyseistä sokerijuurikas- tai sokeriruokomäärää vastaavan osuuden kiintiöistä sille yritykselle, jolle tuottajat aikovat sokerijuurikkaansa ja sokeriruokonsa toimittaa.

4. Asetuksen 19 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua poikkeusta sovellettaessa kyseinen jäsenvaltio voi vaatia niitä sokerijuurikkaantuottajia ja sokerinvalmistajia, joita mainittu poikkeus koskee, sisällyttämään toimialakohtaisiin sopimuksiinsa erityismääräyksiä sen varmistamiseksi, että mainittu jäsenvaltio tarvittaessa soveltaa 2 ja 3 kohdan säännöksiä.

5. Sokerintuotantoyritykselle kuuluvaa tehdasta vuokrattaessa jäsenvaltio voi pienentää tämän tehtaan vuokralle antavan yrityksen kiintiöitä ja myöntää kiintiöistä lohkaistun osan sille yritykselle, joka vuokraa tehtaan tuottaakseen siinä sokeria.

Jos vuokrasuhde katkaistaan V kohdan d alakohdassa tarkoitettujen kolmen markkinointivuoden aikana, jäsenvaltion on peruutettava ensimmäisen alakohdan nojalla toteutettu kiintiöiden mukauttaminen taannehtivasti voimaantulopäivästä. Jos vuokrasuhde kuitenkin katkeaa ylivoimaisen esteen vuoksi, jäsenvaltion ei tarvitse peruuttaa mukauttamista.

6. Jos sokerintuotantoyritys ei enää kykene varmistamaan sille yhteisön kyseisiä sokerijuurikkaan- tai sokeriruo'ontuottajia koskevan oikeudellisen sääntelyn perusteella kuuluvien velvoitteiden täyttämistä ja kun kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat tämän todenneet, jäsenvaltio voi myöntää osan kyseisistä kiintiöistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle sokerintuotantoyritykselle suhteessa niiden hoidettavakseen ottamiin tuotannon määriin.

7. Jos sokerintuotantoyritys saa jäsenvaltiolta hinta- ja myyntitakuita sokerijuurikkaan jalostamiseksi etyylialkoholiksi, jäsenvaltio voi yhteisestä sopimuksesta tämän yrityksen ja kyseisten sokerijuurikkaantuottajien kanssa myöntää kiintiöt tai osan niistä yhdeksi tai useammaksi markkinointivuodeksi yhdelle tai useammalle muulle yritykselle sokerin tuotantoa varten.

III kohta

Isoglukoosintuotantoyritysten sulautuessa tai niitä luovutettaessa taikka isoglukoositehdasta luovutettaessa ja isoglukoosintuotantoyrityksen tai sille kuuluvan yhden tai useamman tehtaan toiminnan lakatessa jäsenvaltio voi myöntää kyseiset kiintiöt isoglukoosin tuottamiseksi yhdelle tai useammalle yritykselle riippumatta siitä, onko näillä ennestään tuotantokiintiötä.

IV kohta

Edellä II ja III kohtien nojalla toteutettavat toimenpiteet voidaan sallia ainoastaan, jos

a) jokaisen asianomaisen osapuolen etu otetaan huomioon,

ja

b) jos niillä voidaan kyseisen jäsenvaltion mielestä parantaa sokerijuurikkaantuotantoalan, sokeriruo'ontuotantoalan tai sokerinvalmistusalan rakenteita,

ja

c) jos ne koskevat asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti samalle alueelle sijoittautuneita yrityksiä.

V kohta

Tässä liitteessä tarkoitetaan

a) yritysten sulautumisella kahden tai useamman yrityksen yhdentymistä yhdeksi ainoaksi yritykseksi;

b) yrityksen luovuttamisella sellaisen yrityksen omaisuuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle, jolla on kiintiöitä, tai tämän yrityksen omaisuuden ottamista hoidettavaksi;

c) tehtaan luovuttamisella teknistä yksikköä, jossa on kaikki kyseisen tuotteen valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan omistusoikeuden siirtämistä yhdelle tai useammalle yritykselle siten, että tämä tai nämä ottavat hoidettavakseen koko omistusoikeuden siirtävän yrityksen tuotannon tai osan siitä;

d) tehtaan vuokraamisella sellaista teknistä yksikköä, jossa on kaikki sokerin valmistukseen tarvittavat laitteistot, koskevan vuokrasopimuksen tekemistä tuotannon harjoittamista varten vähintään kolmen perättäisen markkinointivuoden ajaksi siten, että sopimuspuolet sitoutuvat olemaan purkamatta sopimusta ennen kolmannen markkinointivuoden päättymistä sellaisen yrityksen kanssa, joka on sijoittautunut asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaiselle samalle alueelle, kuin missä kyseinen tehdas sijaitsee, jos vuokrasuhteen voimaantulon jälkeen sitä yritystä, joka vuokraa mainitun tehtaan, voidaan pitää koko tuotantonsa osalta yhtenä ainoana sokeria tuottavana yrityksenä.

VI kohta

Jos yrityksen tai tehtaan toiminta lakkautetaan, tai sulautuminen tai luovuttaminen tapahtuvat, edellä II ja III kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä on toteutettava seuraavasti:

a) 1 päivän heinäkuuta ja seuraavan vuoden 31 päivän tammikuuta välisenä aikana tänä ajanjaksona meneillään olevan markkinointivuoden osalta;

b) saman vuoden 1 päivän helmikuuta ja 30 päivän kesäkuuta välisenä aikana tätä ajanjaksoa seuraavan markkinointivuoden osalta.

VII kohta

Soveltaessaan asetuksen 12 artiklan 2 kohtaa jäsenvaltion on myönnettävä muutetut kiintiöt ennen 1 päivää maaliskuuta, jotta niitä voidaan soveltaa seuraavana markkinointivuonna.

VIII kohta

Edellä olevaa II ja III kohtaa sovellettaessa jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle muutetut A- ja B-kiintiöt viimeistään viidentoista päivän kuluttua VI kohdassa mainituista määräpäivistä.

IX kohta

Italiassa, Espanjassa ja Ranskan merentakaisissa departementeissa asetuksen 12 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettujen rakenneuudistussuunnitelmien mukaisesti toteutettavien kiintiöiden siirtojen osalta voidaan sokerintuotantoyrityksenä pitää sellaisten sokerintuotantoyritysten ryhmää, jotka ovat teknisesti, taloudellisesti ja rakenteellisesti sidoksissa keskenään ja vastaavat yhteisvastuullisesti yhteisön oikeudellisesta sääntelystä niille aiheutuvista velvoitteista erityisesti sokerijuurikkaantuottajia ja sokeriruo'ontuottajia kohtaan.

LIITE V

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VI

35 ARTIKLASSA TARKOITETUT VALTIOT, MAAT JA ALUEET

Barbados

Belize

Norsunluurannikko

Fidzi

Guyana

Mauritius

Intia

Jamaika

Kenia

Madagascar

Malawi

Uganda

Kongon kansantasavalta

Saint Kitts ja Nevis

Suriname

Swazimaa

Tansania

Trinidad ja Tobago

Sambia

Zimbabwe

LIITE VII

VASTAAVUUSTAULUKKO

>TAULUKON PAIKKA>