This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 31999D0314
1999/314/EC: Commission Decision of 9 April 1999 concerning the questionnaire relating to Council Directive 96/82/EC on the control of major-accident hazards involving dangerous substances [notified under document number C(1999) 856] (Text with EEA relevance)
1999/314/EY: Komission päätös, tehty 9 päivänä huhtikuuta 1999, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettuun neuvoston direktiiviin 96/82/EY liittyvästä kyselylomakkeesta [tiedoksiannettu numerolla K(1999) 856] (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
1999/314/EY: Komission päätös, tehty 9 päivänä huhtikuuta 1999, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettuun neuvoston direktiiviin 96/82/EY liittyvästä kyselylomakkeesta [tiedoksiannettu numerolla K(1999) 856] (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EYVL L 120, 8.5.1999, p. 43–45
(ES, DA, DE, EL, EN, FR, IT, NL, PT, FI, SV) Tämä asiakirja on julkaistu erityispainoksessa
(CS, ET, LV, LT, HU, MT, PL, SK, SL)
No longer in force, Date of end of validity: 15/12/2016
1999/314/EY: Komission päätös, tehty 9 päivänä huhtikuuta 1999, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettuun neuvoston direktiiviin 96/82/EY liittyvästä kyselylomakkeesta [tiedoksiannettu numerolla K(1999) 856] (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Virallinen lehti nro L 120 , 08/05/1999 s. 0043 - 0045
KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 9 päivänä huhtikuuta 1999, vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettuun neuvoston direktiiviin 96/82/EY liittyvästä kyselylomakkeesta (tiedoksiannettu numerolla K(1999) 856) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (1999/314/EY) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen, ottaa huomioon vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta 9 päivänä joulukuuta 1996 annetun neuvoston direktiivin 96/82/EY(1), ja erityisesti sen 19 artiklan 4 kohdan, ottaa huomioon eräiden ympäristöä koskevien direktiivien täytäntöönpanoon liittyvien kertomusten standardoinnista ja järkeistämisestä 23 päivänä joulukuuta 1991 annetun neuvoston direktiivin 91/692/ETY(2), sekä katsoo, että direktiivin 96/82/EY 19 artiklan 4 kohdassa säädetään, että jäsenvaltioiden on annettava kertomus direktiivin täytäntöönpanosta joka kolmas vuosi; kertomus on laadittava komission laatiman kyselylomakkeen tai mallin perusteella direktiivin 91/692/ETY 6 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen, kolmivuotisjakson olisi käsitettävä vuodet 2000-2002, ja tässä päätöksessä suunnitellut toimenpiteet ovat direktiivin 91/692/ETY 6 artiklalla perustetun komitean lausunnon mukaiset, ON TEHNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN: 1 artikla Hyväksytään liitteenä oleva kyselylomake. 2 artikla Jäsenvaltioiden on laadittava vuodet 2000-2002 käsittävä kertomus liitteessä olevan kyselylomakkeen perusteella. 3 artikla Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä 9 päivänä huhtikuuta 1999. Komission puolesta Ritt BJERREGAARD Komission jäsen (1) EYVL L 10, 14.1.1997, s. 13. (2) EYVL L 377, 31.12.1991, s. 48. LIITE Vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annettuun direktiiviin 96/82/EY (Seveso II) liittyvä kyselylomake Johdanto Tämä kyselylomake on laadittu auttamaan jäsenvaltioita ja komissiota neuvoston direktiivin 96/82/EY (ns. Seveso II -direktiivi) 19 artiklassa vaaditussa tietojen vaihdossa. Erityisesti direktiivin 19 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on annettava komissiolle joka kolmas vuosi kertomus 6 ja 9 artiklassa tarkoitetuista tuotantolaitoksista (ns. ylemmän tason tuotantolaitokset). Jäsenvaltioiden on annettava yksi kertomus kustakin kolmivuotisjaksosta viimeistään yhdeksän kuukauden kuluttua selvitysjakson päättymisestä. Kertomukseen on sisällyttävä erilliset tiedot kultakin selvitysjaksoon kuuluvalta vuodelta. Vuodet 1997-1999 kattava kertomus on annettava vuoden 2000 syyskuun loppuun mennessä. 1) Yleistä Mikä on direktiivin 6 ja 9 artiklassa tarkoitettujen tuotantolaitosten kokonaismäärä (ns. ylemmän tason tuotantolaitokset)? 2) Turvallisuusselvitykset a) Mikä on niiden tuotantolaitosten lukumäärä, jotka ovat esittäneet direktiivin 9 artiklassa vaaditun turvallisuusselvityksen? b) Mikä on niiden tuotantolaitosten lukumäärä, joiden osalta toimivaltaiset viranomaiset ovat tutkineet turvallisuusselvityksen ja ilmoittaneet sitä koskevat johtopäätöksensä toiminnanharjoittajalle 9 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden täyttämiseksi? 3) Pelastussuunnitelmat a) Kuinka monella tuotantolaitoksella on direktiivin 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukainen sisäinen pelastussuunnitelma? b) Kuinka moni toiminnanharjoittaja on toimittanut toimivaltaisille viranomaisille direktiivin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten tarvittavat tiedot? c) Kuinka monen tuotantolaitoksen osalta jäsenvaltion tähän tehtävään nimeämät viranomaiset ovat laatineet ulkoisen pelastussuunnitelman, kuten direktiivin 11 artiklan 1 kohdan c alakohdassa on säädetty? d) Kuinka monessa tapauksessa toimivaltaiset viranomaiset ovat päättäneet 11 artiklan 6 kohdan mukaisesti, että turvallisuusselvitykseen sisältyvien tietojen perusteella ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista koskevaa vaatimusta ei sovelleta? 4) Onnettomuuksien leviäminen a) Kuinka monta sellaista tuotantolaitosta ja tuotantolaitosryhmää on todettu, joissa suuronnettomuuden todennäköisyys ja mahdollisuus voivat kasvaa tai seuraukset voivat laajentua laitoksen sijainnin tai toisten tuotantolaitosten läheisyyden vuoksi, kuten onnettomuuden leviämistä koskevassa direktiivin 8 artiklan 1 kohdassa todetaan? b) Kuinka monessa edellä a kohdassa ilmoitetussa tuotantolaitoksessa tai tuotantolaitosryhmässä on vaihdettu tarpeellisia tietoja direktiivin 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti? c) Kuinka monessa edellä a kohdassa ilmoitetussa tuotantolaitoksessa tai tuotantolaitosryhmässä on ryhdytty toimiin, jotta väestölle tiedottaminen ja tietojen toimittaminen toimivaltaisille viranomaisille voidaan toteuttaa yhteistyössä, kuten 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädetään? 5) Maankäytön suunnittelu Kuinka monta ns. ylemmän tason tuotantolaitosta on otettu huomioon maankäyttöpolitiikkaa laadittaessa, kuten 12 artiklan 1 kohdassa säädetään? 6) Turvallisuustoimenpiteitä koskevat tiedot a) Kuinka monen tuotantolaitoksen osalta on julkaistu väestölle tarkoitettuja tietoja 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti? b) Kuinka monessa tapauksessa jäsenvaltiot ovat antaneet toisille jäsenvaltioille riittävät tiedot pelastussuunnitelmien laatimista varten, kuten 13 artiklan 2 kohdassa säädetään? c) Kuinka monessa tapauksessa jäsenvaltiot ovat antaneet 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti toiselle jäsenvaltiolle tietoja tuotantolaitoksista, jotka eivät voi aiheuttaa suuronnettomuusvaaraa niiden alueiden ulkopuolella? d) Kuinka monta turvallisuusselvitystä on annettu yleisön tietoon direktiivin 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti? 7) Toiminnan kieltäminen Kuinka monessa tapauksessa jäsenvaltiot ovat 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kieltäneet 9 artiklan soveltamisalaan kuuluvien tuotantolaitosten, laitteistojen tai varastotilojen käytön tai käyttöönottamisen? 8) Tarkastus a) Kuinka monta ns. ylemmän tason tuotantolaitosta on tarkastettu 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti? b) Kuinka monessa ns. ylemmän tason tuotantolaitoksessa toteutetaan - järjestelmälliseen arviointiin perustuvaa tarkastusohjelmaa? - ohjelmaa, jonka mukaan tuotantolaitoksessa tehdään tarkastus ainakin kerran vuodessa?