31998L0031

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI 98/31/EY,

annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998,

sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun neuvoston direktiivin 93/6/ETY muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 57 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja kolmannen virkkeen,

ottavat huomioon komission ehdotuksen (1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (2),

ottavat huomioon Euroopan rahapoliittisen instituutin lausunnon (3),

noudattavat perustamissopimuksen 189 b artiklassa määrättyä menettelyä (4),

sekä katsovat, että

1) hyödykekauppaan ja hyödykejohdannaisiin liittyvistä riskeistä säädetään nykyisin luottolaitosten vakavaraisuussuhteesta 18 päivänä joulukuuta 1989 annetussa neuvoston direktiivissä 89/647/ETY (5); näihin asemiin liittyvistä markkinariskeistä ei kuitenkaan ole tarkasti säädetty direktiivillä 89/64/ETY; on tarpeen laajentaa "kaupankäyntisalkun" käsitettä hyödykeasemiin ja hyödykejohdannaisasemiin, joita pidetään hallussa kaupankäyntitarkoituksiin ja joista aiheutuu pääasiassa markkinariskejä; laitosten on noudatettava tätä direktiiviä niiden koko liiketoiminnasta aiheutuvien hyödykeriskien kattamisen osalta; joidenkin hyödykefutuureilla kauppaa käyvien syyllistyminen vakaviin petoksiin aiheuttaa yhteisölle yhä enemmän huolta ja vaarantaa futuureilla käytävän kaupan mainetta ja yhtenäisyyttä; komission olisi harkittava asianmukaisen vakavaraisuuden valvontajärjestelmän määrittämistä näiden petollisten menettelyjen ehkäisemiseksi tulevaisuudessa,

2) sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä 15 päivänä maaliskuuta 1993 annetussa neuvoston direktiivissä 93/6/ETY (6) säädetään sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille aiheutuvien markkinariskeihin liittyvän omia varoja koskevan vaatimuksen kaavamaisesta laskentatavasta; laitokset ovat kehittäneet omia riskienhallintajärjestelmiä (sisäisiä malleja), joiden tarkoitus on mitata kaavamaista laskentatapaa tarkemmin sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille aiheutuvat markkinariskit; tarkempien menetelmien käyttöä riskien mittauksessa olisi kannustettava,

3) tällaisten sisäisten mallien käyttö omia varoja koskevien vaatimusten laskemisessa edellyttää tiukkoja sisäisen valvonnan menetelmiä ja sitä, että toimivaltaiset viranomaiset hyväksyvät mallin käytön ja valvovat sitä; sisäisten mallien tuottamien tulosten jatkuva luotettavuus olisi tarkistettava mallin ennustekyvyn arvioinnin avulla,

4) on aiheellista, että toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että käytetään pörssilistalla olevien futuurien ja optioiden sekä siirtymäkauden aikana samankaltaisten pörssilistan ulkopuolisten johdannaisten (over-the-counter-johdannaiset) vakuusvaatimuksia tämän direktiivin mukaisesti lasketun omia varoja koskevan vaatimuksen sijasta edellyttäen, että tämä ei johda omia varoja koskevaan vaatimukseen, joka on alhaisempi kuin tässä direktiivissä säädettyjen muiden menetelmien mukaisesti laskettu omia varoja koskeva vaatimus; tämän periaatteen noudattaminen ei edellytä, että tätä periaatetta soveltavien laitosten on jatkuvasti tarkistettava, että kyseiset vakuusvaatimukset vastaavat tässä direktiivissä säädettyjen muiden menetelmien mukaisesti laskettuja omia varoja koskevia vaatimuksia,

5) sisäisiin malleihin perustuvien kehittyneempien riskienhallintamenetelmien käytön lisäämiseksi laajemmalla kansainvälisellä tasolla hyväksytyt säännöt alentavat kolmansien maiden luottolaitosten omia varoja koskevia vaatimuksia; nämä luottolaitokset kilpailevat jäsenvaltioissa rekisteröityjen sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten kanssa; ainoastaan muuttamalla direktiiviä 93/6/ETY voidaan jäsenvaltioissa rekisteröidyille sijoituspalveluyrityksille ja luottolaitoksille antaa samanlaiset kannustimet sisäisten mallien kehittämiseen ja käyttämiseen,

6) markkinariskeihin liittyvien omia varoja koskevien vaatimusten laskemiseksi kulta-asemia ja kultaan perustuvia johdannaissopimusasemia olisi käsiteltävä samalla tavalla kuin valuutta-asemia,

7) etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevan velan liikkeeseenlasku ei ilman muuta merkitse sitä, että liikkeeseenlaskijan osakkeita ei voitaisi sisällyttää kaupankäyntisalkkuun, joka oikeuttaa erityisen riskin laskemiseen 2 prosentin mukaan direktiivin 93/6/ETY liitteessä I olevan 33 kohdan mukaisesti,

8) tämä direktiivi on sopusoinnussa pankkivalvontaviranomaisten kansainvälisen yhteistyöelimen markkinariskin ja hyödykeasemien ja hyödykejohdannaisasemien kohtelua rahoitusvalvonnassa koskevan työn kanssa,

9) tämän direktiivin yhtenäisen soveltamisen varmistamiseksi on tarpeen, että sijoituspalveluyrityksillä ja luottolaitoksilla, jotka käyvät merkittävää hyödykekauppaa, joilla on hajautettu hyödykesalkku ja jotka eivät vielä voi käyttää malleja hyödykeriskeihin liittyvän, omia varoja koskevan vaatimuksen laskemiseen, on tarvittaessa käytettävissään siirtymäkauden omia varoja koskeva järjestelmä, ja

10) tämän direktiivin antaminen on tarkoituksenmukaisin keino asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi, eikä sillä ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT ANTANEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 93/6/ETY seuraavasti:

1. Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a) Korvataan 6 kohdan a alakohdan sekä 6 kohdan b alakohdan johdantokappale ja sen i ja ii alakohta seuraavasti:

"a) laitoksen omistamat rahoitusvälineitä, hyödykkeitä ja hyödykejohdannaisia koskevat asemat, jotka laitokset ottavat niiden jälleenmyyntiä varten ja/tai jotka tämä laitos on ottanut voidakseen hyötyä lyhyellä aikavälillä niiden tosiasiallisista ja/tai odotetuista osto- ja myyntihinnan välisistä erotuksista taikka muista hinnan tai koron vaihteluista, sekä rahoitusvälineiden, hyödykkeiden ja hyödykejohdannaisten asemat (matched principal broking) tai asemat, joita pidetään hallussa muiden kaupankäyntisalkun erien suojaamiseksi,

b) riskit, jotka liittyvät liitteessä II olevassa 1, 2, 3 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin selvittämättä jääneisiin kauppoihin, luottokauppaan tai pörssilistan ulkopuolella oleviin johdannaissopimuksiin, riskit, jotka liittyvät takaisinostosopimuksiin ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamiseen ja jotka koskevat a alakohdan mukaisia liitteessä II olevassa 4 kohdassa tarkoitettuja kaupankäyntivarastoon kuuluvia arvopapereita tai hyödykkeitä, ja toimivaltaisten viranomaisten luvalla riskit, jotka liittyvät kyseisessä 4 kohdassa tarkoitettuun käänteiseen takaisinostosopimukseen ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista koskeviin sopimuksiin, jotka täyttävät joko i, ii, iii, ja v kohdassa esitetyt edellytykset tai jäljempänä iv ja v kohdassa esitetyt edellytykset:

i) riskit arvioidaan päivittäin markkinahintaan liitteessä II säädettyjen menettelyjen mukaisesti;

ii) vakuus mukautetaan siten, että kyseistä sopimusta tai liiketointa koskevat arvopapereiden tai hyödykkeiden arvon merkittävät muutokset otetaan huomioon toimivaltaisten viranomaisten hyväksyttävänä pitämän säännön mukaisesti,".

b) Muutetaan 15 ja 16 alakohta seuraavasti:

"15. `optiotodistuksella` arvopaperia, joka antaa sen haltijalle oikeuden ostaa kohde-etuuden tiettyyn ennalta määrättyyn hintaan optiotodistuksen voimassaoloajan aikana tai voimassaolon päättymispäivänä. Kohde-etuus voidaan toimittaa tai selvitys voi tapahtua rahana.

16. `varaston terminoinnilla` asemia, joissa varasto on myyty termiinillä ja rahoituskustannukset pysyvät muuttumattomina termiinimyyntiin asti."

c) Korvataan 17 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"17. `takaisinostosopimuksella` ja `käänteisellä takaisinostosopimuksella` sopimusta, jolla laitos tai sen vastapuoli siirtää arvopapereita tai hyödykkeitä taikka arvopapereiden tai hyödykkeiden omistusoikeutta koskevia todistuksia, jotka arvopapereihin tai hyödykkeisiin liittyvien oikeuksien haltijana oleva tunnustettu pörssi on taannut ja jolla laitos tai sen vastapuoli sitoutuu samalla ostamaan arvopaperit tai hyödykkeet takaisin (tai niiden sijasta samalla tavoin yksilöidyt arvopaperit tai hyödykkeet) sovittuun tai myyjän myöhemmin määräämään hintaan, edellyttäen että laitoksella ei sopimuksen mukaan ole oikeutta luovuttaa tai pantata tiettyä arvopaperia tai hyödykettä samanaikaisesti useammalle kuin yhdelle osapuolelle; tällainen sopimus on takaisinostosopimus, jos laitos on sopimuksessa arvopapereiden tai hyödykkeiden myyjänä, ja käänteinen takaisinostosopimus, jos laitos on sopimuksessa ostajana."

d) Korvataan 18 kohta seuraavasti:

"18. `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamisella` ja `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamisella` tapahtumaa, jolloin laitos tai sen vastapuoli siirtää arvopapereita tai hyödykkeitä asianmukaista vakuutta vastaan ja lainaksiottaja sitoutuu palauttamaan vastaavat arvopaperit tai hyödykkeet myöhempänä päivämääränä tai kun arvopaperit tai hyödykkeet siirtävä laitos sitä vaatii; sen laitoksen osalta, joka luovuttaa arvopaperit tai hyödykkeet, kyseessä on `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antaminen` ja sen laitoksen osalta, jolle ne siirretään, `arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottaminen`.

Arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista pidetään ammattilaisten välisenä liiketoimena, kun osapuoleen sovelletaan vakavaraisuuden valvonnan yhteensovittamista yhteisön tasolla koskevia säännöksiä tai kun on kyse direktiivin 89/647/ETY mukaisesta A alueen luottolaitoksesta tai kolmannen maan hyväksytystä sijoituspalveluyrityksestä taikka kun tapahtuma suoritetaan tunnustetun selvittely-yhteisön tai pörssin kanssa."

2. Korvataan 4 artiklan 1 kohdan i ja ii alakohta seuraavasti:

"i) omia varoja koskevat vaatimukset, jotka lasketaan kaupankäyntisalkun osalta liitteiden I, II ja VI sekä tarvittaessa liitteen VIII mukaisesti,

ii) omia varoja koskevat vaatimukset, jotka lasketaan koko liiketoiminnan osalta liitteiden III ja VII sekä tarvittaessa liitteen VIII mukaisesti,".

3. Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2. Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, laitosten, jotka laskevat kaupankäyntivarastonsa omia varoja koskevat vaatimukset liitteiden I ja II ja tarvittaessa liitteen VIII mukaisesti, on valvottava ja tarkastettava riskikeskittymiään direktiivin 92/121/ETY mukaisesti, jollei tämän direktiivin liitteessä VI säädetyistä muutoksista muuta johdu."

4. Korvataan 7 artiklan 10 kohta ja 11 kohdan johdantokappale seuraavasti:

"10. Jos 7 ja 9 kohdassa säädettyä mahdollisuutta olla soveltamatta säännöstä ei käytetä, toimivaltaiset viranomaiset voivat liitteissä I ja VIII tarkoitettujen omia varoja koskevien vaatimusten ja liitteessä VI tarkoitettuihin asiakkaisiin kohdistuvien riskien laskemiseksi konsolidoidusti antaa luvan, että yhden laitoksen kaupankäyntisalkun asemat kuittaavat toisen laitoksen kaupankäyntisalkun asemat liitteissä I, VI ja VIII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

Lisäksi toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että yhden laitoksen valuutta-asemat ja toisen laitoksen valuutta-asemat kuitataan keskenään liitteessä III ja/tai liitteessä VIII esitettyjen sääntöjen mukaisesti. Ne voivat myös sallia, että yhden laitoksen hyödykeasemat ja toisen laitoksen hyödykeasemat kuitataan keskenään liitteessä VII ja/tai liitteessä VIII esitettyjen sääntöjen mukaisesti.

11. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös sallia kolmansissa maissa sijaitsevien yritysten kaupankäyntisalkun ja vastaavien valuutta- ja hyödykeasemien kuittaamisen, jos seuraavat edellytykset täyttyvät samanaikaisesti:".

5. Korvataan 8 artiklan 5 kohta seuraavasti:

"5. Toimivaltaisten viranomaisten on velvoitettava laitokset ilmoittamaan niille välittömästi, jos takaisinostosopimusten tai käänteisten takaisinostosopimusten tai arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksi antamista ja lainaksi ottamista koskevien sopimusten vastapuolet jättävät täyttämättä velvollisuutensa. Komissio antaa viimeistään kolmen vuoden kuluttua 12 artiklassa tarkoitetusta päivämäärästä neuvostolle kertomuksen tällaisista tapauksista ja niiden vaikutuksista kyseisten sopimusten ja liiketoimien käsittelyyn tässä direktiivissä. Tässä kertomuksessa esitetään myös se, miten laitokset täyttävät 2 artiklan 6 kohdan b alakohdan i-v alakohdassa ja erityisesti v alakohdassa säädetyt niihin sovellettavat edellytykset. Siinä esitetään myös kaikki laitosten antamien tavanomaisten lainojen sekä niiden käänteisinä takaisinostosopimuksina ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamista koskevina sopimuksina tapahtuvan lainauksen suhteellisessa määrässä tapahtuneet muutokset. Jos komissio tämän kertomuksen ja muiden tietojen perusteella päättää, että tarvitaan lisää suojatoimenpiteitä väärinkäytön estämiseksi, se tekee aiheelliset ehdotukset."

6. Lisätään artikla seuraavasti:

"11 a artikla

Jäsenvaltiot voivat 31 päivään joulukuuta 2006 asti antaa laitoksilleen luvan käyttää seuraavan taulukon perusriskin, korkokäyrän ja termiiniriskin minimipainotuksia liitteessä VII olevissa 13, 14, 17 ja 18 kohdassa esitettyjen sijasta edellyttäen, että kyseisen jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset katsovat, että

i) laitokset käyvät huomattavaa hyödykekauppaa,

ii) laitoksilla on hajautettu kaupankäyntisalkku hyödykkeitä varten ja

iii) laitokset eivät vielä voi käyttää sisäisiä malleja hyödykeriskien edellyttämän omia varoja koskevan vaatimuksensa laskemiseen liitteen VIII mukaisesti.

>TAULUKON PAIKKA>

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, miten ne soveltavat tätä artiklaa."7. Muutetaan liitteet I, II, III ja V sekä lisätään liitteet VII ja VIII tämän direktiivin liitteen mukaisesti.

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 24 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin, tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kirjallisina ne keskeiset kansalliset säännökset, jotka ne ovat antaneet tai antavat tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan päivänä jona se julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Luxemburgissa 22 päivänä kesäkuuta 1998.

Euroopan parlamentin puolesta

J. M. GIL-ROBLES

Puhemies

Neuvoston puolesta

J. CUNNINGHAM

Puheenjohtaja

(1) EYVL C 240, 6.8.1997, s. 24 ja EYVL C 118, 17.4.1998, s. 16.

(2) EYVL C 19, 21.1.1998, s. 9.

(3) Lausunto annettu 7. lokakuuta 1997.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 18. joulukuuta 1997 (EYVL C 14, 19.1.1998), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 9 päivänä maaliskuuta 1998 (EYVL C 135, 30.4.1998, s. 7), ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 30. huhtikuuta 1998 (EYVL C 152, 18.5.1998). Neuvoston päätös, tehty 19. toukokuuta 1998.

(5) EYVL L 386, 30.12.1989, s. 14, direktiivi sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/32/EY (ks. tämän virallisen lehden sivu 26).

(6) EYVL L 141, 11.6.1993, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 98/33/EY (ks. tämän virallisen lehden sivu 29).

LIITE

1. Muutetaan liite I seuraavasti:

a) Poistetaan 4 kohdan viimeinen virke ja lisätään alakohta seuraavasti:

"Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että pörssilistalla olevaa futuuria koskeva omien varojen vaatimus on yhtä suuri kuin pörssin vaatima vakuus, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että se vastaa tarkasti futuuriin liittyvän riskin määrää ja että se on vähintään yhtä suuri kuin futuuria koskeva omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös 31 päivään joulukuuta 2006 asti sallia, että niiden tunnustaman selvittely-yhteisön selvittämää, tässä kohdassa tarkoitettua pörssin ulkopuolista johdannaissopimusta koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin selvittely-yhteisön asettama vakuusvaatimus, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että sen avulla voidaan mitata tarkasti johdannaissopimukseen liittyvä riski ja että se on vähintään yhtä suuri kuin kyseisen sopimuksen omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan."

b) Korvataan 5 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:

"Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että muut optioihin liittyvät riskit kuin deltaa koskevat riskit on katettava. Ne voivat sallia, että asetettua pörssilistalla olevaa optiota koskeva vaatimus on yhtä suuri kuin pörssin vaatima vakuus, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että se vastaa tarkasti optioon liittyvän riskin määrää ja että se on vähintään yhtä suuri kuin optiota koskeva omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös 31 päivään joulukuuta 2006 asti sallia, että niiden tunnustaman selvittely-yhteisön selvittämää pörssin ulkopuolista optiota koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin selvittely-yhteisön asettama vakuusvaatimus, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että sen avulla voidaan mitata tarkasti optioon liittyvä riski ja jos se on vähintään yhtä suuri kuin pörssin ulkopuolista optiota koskeva omien varojen vaatimus, joka perustuu laskelmaan tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan. Lisäksi ne voivat sallia, että pörssilistalla olevaa tai pörssin ulkopuolista ostettua optiota koskeva vaatimus on sama kuin option kohde-etuutta koskeva vaatimus edellyttäen, että näin laskettu vaatimus ei ole option markkina-arvoa suurempi. Pörssin ulkopuolista asetettua optiota koskeva vaatimus lasketaan suhteessa sen kohde-etuuteen."

c) Korvataan 6 kohta seuraavasti:

"6. Optioita varten 5 kohdassa säädettyä menettelyä sovelletaan myös velkakirjoihin ja osakkeisiin liittyviin optiotodistuksiin.";

d) Korvataan 33 kohdan i alakohta seuraavasti:

"i) ei ole kyse niiden liikkeeseenlaskijoiden osakkeista, jotka ovat laskeneet liikkeeseen ainoastaan vaihtokelpoisia velkakirjoja, joita koskee 14 kohdassa olevan taulukon 1 mukainen 8 prosentin vaatimus tai joita koskee tätä alhaisempi vaatimus ainoastaan siitä syystä, että niitä varten on olemassa takaus tai vakuus,".

2. Muutetaan liite II seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Kun kyse on liiketoimista, joissa velkakirjat, osakkeet ja hyödykkeet (lukuun ottamatta takaisinostosopimuksia ja käänteisiä takaisinostosopimuksia sekä arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamista ja lainaksi ottamista) ovat niiden sovitun toimituspäivän jälkeen selvittämättä, laitoksen on laskettava se hintaero, joka voi aiheuttaa sille tappiota. Se on kyseisen velkakirjan, osakkeen tai hyödykkeen sovitun toimitushinnan ja sen käyvän markkina-arvon erotus, kun tämä erotus voi aiheuttaa tappion laitokselle. Laitoksen on kerrottava tämä erotus 2 kohdan taulukossa olevan A sarakkeen asianmukaisella tekijällä omia varoja koskevan vaatimuksen laskemiseksi."

b) Korvataan 3.1 ja 3.2 kohta seuraavasti:

"3.1. Laitoksella on oltava hallussaan omia varoja osapuoliriskin kattamiseksi, jos:

i) se on maksanut arvopapereista tai hyödykkeistä ennen kuin se on vastaanottanut ne tai jos se on luovuttanut arvopaperit tai hyödykkeet ennen kuin se on saanut niistä maksun,

ja

ii) rajat ylittävien kauppojen ollessa kyseessä vähintään yksi päivä on kulunut maksusta tai luovutuksesta.

3.2. Omien varojen vaatimus on 8 prosenttia arvopapereiden tai hyödykkeiden arvosta tai laitokselle rahana maksettavasta määrästä painotettuna kyseiseen osapuoleen sovellettavalla riskipainotuksella."

c) Korvataan 4.1 kohdan edellä oleva otsikko ja sen ensimmäinen alakohta seuraavasti:

"Takaisinostosopimukset, käänteiset takaisinostosopimukset, arvopapereiden ja hyödykkeiden lainaksi antaminen ja lainaksi ottaminen

4.1. Kaupankäyntisalkkuun kuuluviin arvopapereihin tai hyödykkeisiin perustuvien arvopapereiden takaisinostosopimusten ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi antamisen osalta laitoksen on laskettava arvopapereiden tai hyödykkeiden markkina-arvon ja sen lainaksi ottaman määrän tai vakuuden markkina-arvon erotus, jos tämä erotus on positiivinen. Käänteisten takaisinostosopimusten ja arvopapereiden tai hyödykkeiden lainaksi ottamisen osalta laitoksen on laskettava laitoksen lainaksi antaman määrän tai vakuuden markkina-arvon ja saamiensa arvopapereiden tai hyödykkeiden markkina-arvon välinen erotus, jos erotus on positiivinen."

3. Muutetaan liite III seuraavasti:

a) Korvataan 1 kohta seuraavasti:

"1. Jos laitoksen jäljempänä esitetyn menetelmän mukaisesti laskettu kokonaisnettovaluutta-aseman ja nettokulta-aseman yhteenlaskettu määrä on enemmän kuin 2 prosenttia sen kaikista omista varoista, laitoksen on kerrottava nettovaluutta-asemansa ja nettokulta-asemansa yhteenlaskettu määrä 8 prosentilla valuuttakurssiriskin kattamiseksi vaadittavan omien varojen määrän laskemiseksi.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat 31 päivään joulukuuta 2004 asti sallia, että laitokset laskevat omia varoja koskevat vaatimuksensa kertomalla 8 prosentilla sen määrän, jolla niiden kokonaisnettovaluutta-asema ja nettokulta-aseman yhteenlaskettu määrä ylittää 2 prosenttia kaikista omista varoista."

b) Korvataan 3.1 ja 3.2 kohta seuraavasti:

"3.1. Ensin laitoksen on laskettava avoin nettoasemansa kussakin valuutassa (mukaan lukien ilmoituksessa käytetty valuutta) ja kullassa. Tämä asema on seuraavien erien (positiivisten ja negatiivisten) summa:

- nettoavista-asema (eli kaikki varat, joista on vähennetty velat, mukaan lukien kertyneet korot, kyseisenä valuuttana tai kullan osalta nettoavistakulta-asema),

- nettotermiiniasema erääntymispäivänä (eli kaikki saatavat määrät vähennettynä määrillä, jotka maksetaan valuutta- ja kultatermiinisopimusten perusteella sisällyttäen siihen valuutta- ja kultafutuurit ja valuutanvaihtosopimusten pääoma, jota ei ole sisällytetty avista-asemaan),

- peruuttamattomat takuut (ja vastaavat rahoitusvälineet), joita varmasti käytetään ja joiden perusteella tehtäviä suorituksia ei todennäköisesti saada takaisin,

- ennakoidut nettotulot ja -menot, jotka eivät ole vielä erääntyneet, mutta jotka ovat jo täysin katetut (ennakoidut nettotulot ja -menot, joita ei ole vielä viety kirjanpitoon, mutta jotka ovat jo täysin katetut valuuttatermiineillä, voidaan sisällyttää tähän ilmoitusvelvollisten laitosten valinnan mukaisesti ja toimivaltaisen viranomaisen etukäteissuostumuksella: laitoksen on noudatettava tätä valintaa johdonmukaisesti),

- kaikkien valuutta- ja kulta-asemien deltan (tai delta-perusteinen) nettoarvo,

- muiden optioiden markkina-arvo (eli muut optiot kuin valuutta- ja kultaoptiot),

- kukin asema, jonka laitos pitää siinä tarkoituksessa, että se voi suojautua sen vakavaraisuussuhteeseen kohdistuvilta valuuttakurssin negatiivisilta vaikutuksilta, voidaan olla ottamatta huomioon laskettaessa avoimia nettovaluutta-asemia. Näiden asemien pitäisi olla luonteeltaan rakenteellisia tai sellaisia, ettei niillä käydä kauppaa, ja vaaditaan toimivaltaisten viranomaisten suostumus, jos niitä ei oteta lukuun tai jos edellytyksiä niiden poislukemiseksi muutetaan. Samaa kohtelua samoin edellytyksin kuin edellä voidaan soveltaa niihin laitoksen asemiin, jotka koskevat omien varojen laskennassa vähennettyjä eriä.

3.2. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että laitokset käyttävät nykyarvoa laskettaessa kunkin valuutan ja kullan avointa nettoasemaa."

c) Korvataan 4 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"4. Toiseksi kunkin muun valuutan kuin sen, jota ilmoituksessa käytetään, nettovelka- ja nettosaamisasemat, sekä kullan nettosaamis- tai nettovelka-asemat muutetaan ilmoitusvaluutan määräisiksi käyttäen avistakurssia."

d) Korvataan 7 kohta seuraavasti:

"7. Toiseksi toimivaltaiset viranomaiset voivat 31 päivään joulukuuta 2004 asti sallia, että laitokset soveltavat muuta kuin 1-6 kohdassa säädettyä menetelmää tämän liitteen vaatimusten noudattamiseksi. Tätä menetelmää noudattaen saadun omia varoja koskevan vaatimuksen on oltava suurempi kuin 2 prosenttia 4 kohdan mukaisesti lasketusta avoimesta nettoasemasta, ja sen on ylitettävä kolmen viimeisen vuoden jaksoon sisältyvien kaikkien kymmenen arkipäivän mittaisten liukuvien jaksojen valuuttakurssimuutosten analyysin perusteella laskettu todennäköinen tappio vähintään 99 prosenttia ajasta.

Ensimmäisessä alakohdassa esitettyä vaihtoehtoista menetelmää voidaan käyttää ainoastaan seuraavin edellytyksin:

i) laskentakaava ja korrelaatiokertoimet ovat toimivaltaisten viranomaisten määräämät, ja ne perustuvat näiden tekemään valuuttakurssimuutosten analyysiin;

ii) toimivaltaiset viranomaiset tarkistavat korrelaatiokertoimet säännöllisesti valuuttamarkkinoiden kehityksen mukaisesti."

4. Muutetaan liite V seuraavasti:

a) Korvataan 2 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:

"Sen estämättä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että ne laitokset, joiden on täytettävä liitteissä I, II, III, IV, VI, VII ja VIII säädetyt omia varoja koskevat vaatimukset, voivat soveltaa muuta omien varojen määritelmää ainoastaan näiden vaatimusten noudattamiseksi."

b) Korvataan 4 kohta seuraavasti:

"4. Edellä 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetut etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevat lainat eivät saa ylittää 150:tä prosenttia niiden ensisijaisten omien varojen määrästä, jotka ovat käytettävissä kattamaan liitteessä I, II, III, IV, VI, VII ja VIII tarkoitetut omia varoja koskevat vaatimukset, ja ne voivat lähestyä tätä ylärajaa ainoastaan kyseisten toimivaltaisten viranomaisten hyväksymissä erityistapauksissa."

c) Korvataan 6 ja 7 kohta seuraavasti:

"6. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että sijoituspalveluyritykset ylittävät etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa oleville lainoille 4 kohdassa vahvistetun ylärajan, jos ne pitävät sitä vakavaraisuuden kannalta perusteltuna ja sillä edellytyksellä, että näiden etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen ja 5 kohdassa tarkoitettujen erien kokonaismäärä on enintään 200 prosenttia niiden ensisijaisten omien varojen määrästä, jotka ovat käytettävissä kattamaan liitteissä I, II, III, IV, VI, VII ja VIII säädetyt omia varoja koskevat vaatimukset, tai 250 prosenttia tästä määrästä tapauksissa, joissa sijoituspalveluyritykset vähentävät 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun erän omia varoja laskettaessa.

7. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että luottolaitokset ylittävät etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa oleville lainoille 4 kohdassa vahvistetun ylärajan, jos ne pitävät sitä vakavaraisuuden kannalta perusteltuna ja sillä edellytyksellä, että näiden etuoikeusasemaltaan huonommassa asemassa olevien lainojen ja 5 kohdassa tarkoitettujen erien kokonaismäärä on enintään 250 prosenttia niiden ensisijaisten omien varojen määrästä, jotka ovat käytettävissä kattamaan liitteissä I, II, III, VI, VII ja VIII säädetyt omia varoja koskevat vaatimukset."

5. Lisätään liitteet seuraavasti:

"LIITE VII

HYÖDYKERISKI

1. Kaikki hyödykeasemat tai hyödykejohdannaisasemat ilmaistaan käyttäen hyödykkeiden vakiomittayksikköä. Kunkin hyödykkeen avistahinta ilmaistaan valuutassa, jota ilmoituksessa on käytettävä.

2. Kulta-asemista tai kultaan perustuvia johdannaissopimuksia koskevista asemista katsotaan aiheutuvan valuuttakurssiriski, ja niiden markkinariski lasketaan liitteen III tai tarvittaessa liitteen VIII mukaisesti.

3. Tässä liitteessä puhtaasti varaston terminointitarkoituksia palvelevat asemat voidaan jättää ottamatta huomioon laskettaessa ainoastaan hyödykeriskiä.

4. Ne korko- ja valuuttakurssiriskit, joita tämän liitteen muut säännökset eivät koske, otetaan mukaan laskettaessa velkakirjojen yleisriskiä ja valuuttakurssiriskiä.

5. Kun velka-asema erääntyy ennen saamisasemaa, laitosten on myös varauduttava maksuvalmiusriskiin, joka on mahdollinen joillakin markkinoilla.

6. Yksittäisessä hyödykkeessä olevalla nettoasemalla tarkoitetaan 19 artiklassa laitoksen sellaisten saamis- ja velka-asemien erotusta, jotka koskevat samaa hyödykettä ja samanlaisia hyödykkeisiin perustuvia futuureja, optioita ja optiotodistuksia. Toimivaltaisten viranomaisten on sallittava johdannaissopimuksia koskevien asemien käsitteleminen 8, 9 ja 10 kohdan mukaisesti kohde-etuutta koskevina hyödykeasemina.

7. Toimivaltaiset viranomaiset voivat pitää seuraavia asemia saman hyödykkeen asemina:

- hyödykkeiden eri alaryhmien asemat, jos alaryhmät ovat niitä toimitettaessa keskenään vaihtokelpoisia,

ja

- samankaltaisten hyödykkeiden asemat, jos ne ovat toisensa läheisesti korvaavia ja jos hintojen muutosten väliseksi korrelaatioksi voidaan selvästi osoittaa vähintään 0,9 vähintään yhden vuoden ajalta.

Erityiset välineet

8. Hyödykefutuurit ja yksittäisten hyödykkeiden osto- ja myyntitermiinit lasketaan mukaan käyttäen hyödykkeen vakiomittayksikkönä ilmaistuja nimellismääriä ja erääntymispäivän mukaista juoksuaikaa. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että pörssilistalla olevaa futuuria koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin pörssin asettama vakuusvaatimus, jos viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että sen avulla voidaan mitata tarkasti futuurin aiheuttama riski ja että se on vähintään yhtä suuri kuin futuuria koskeva omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös 31 päivään joulukuuta 2006 asti sallia, että niiden tunnustaman selvittely-yhteisön selvittämää, tässä kohdassa tarkoitettua pörssin ulkopuolista hyödykejohdannaissopimusta koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin selvitysyhteisön asettama vakuusvaatimus, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että sen avulla voidaan mitata tarkasti johdannaissopimukseen liittyvä riski ja että se on vähintään yhtä suuri kuin kyseisen sopimuksen omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan.

9. Hyödykkeisiin perustuvien swap-sopimusten, joissa sovitaan kiinteähintaisten hyödyke-erien ja käyvin markkinahinnoin määritettyjen erien välisestä vaihdosta, lasketaan mukaan maturiteettipohjaiseen menetelmään sopimuksen nimellismäärän suuruisina asemasarjoina, jossa kukin asema vastaa kutakin swap-sopimuksen maksua ja sijoittuu sen mukaisesti 13 kohdan maturiteettiluokkiin. Asemat ovat saamisasemia, jos laitos on maksamassa kiinteään hintaan ja saamassa vaihtuvaan hintaan määritettyjä eriä, ja velka-asemia, jos laitos on saamassa kiinteään hintaan ja maksamassa vaihtuvaan hintaan määritettyjä eriä.

Hyödykkeisiin perustuvat swap-sopimukset, joissa vaihto koskee eri hyödykkeitä, ilmoitetaan maturiteettipohjaisen menetelmän asianomaisessa taulukossa.

10. Hyödykkeitä tai hyödykejohdannaisia koskevia optioita käsitellään laskemalla option kohde-etuuden arvon suuruiset delta-korjatut asemat tämän liitteen mukaisesti. Nämä asemat ja kohde-etuutena olevat samanlaiset hyödykettä tai hyödykejohdannaista koskevat vastakkaiset asemat voidaan nettouttaa keskenään. Deltana on käytettävä kyseisen pörssin laskemaa, toimivaltaisten viranomaisten laskemaa tai, jos kumpikaan näistä ei ole saatavissa tai pörssin ulkopuolisten optioiden osalta, laitoksen itsensä laskemaa deltaa sillä edellytyksellä, että toimivaltaiset viranomaiset toteavat laitoksen käyttämän mallin käyttökelpoiseksi.

Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin määrätä, että laitosten on laskettava delta käyttäen toimivaltaisten viranomaisten määräämää menetelmää.

Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että deltariskiä lukuun ottamatta muilta hyödykeoptioon liittyviltä riskeiltä on suojauduttava. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että vakioitua asetettua hyödykeoptiota koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin pörssin asettama vakuusvaatimus, jos viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että sen avulla voidaan mitata tarkasti optioon liittyvä riski ja että se on vähintään yhtä suuri kuin optiota koskeva omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan. Toimivaltaiset viranomaiset voivat myös 31 päivään joulukuuta 2006 asti sallia, että niiden tunnustaman selvittely-yhteisön selvittämää pörssin ulkopuolista hyödykeoptiota koskeva omien varojen vaatimus on samansuuruinen kuin selvittely-yhteisön asettama vakuusvaatimus, jos ne ovat vakuuttuneita siitä, että sen avulla voidaan mitata tarkasti optioon liittyvä riski ja että se on vähintään yhtä suuri kuin pörssin ulkopuolisen option omien varojen vaatimus, joka perustuu tässä liitteessä esitettyä menetelmää tai liitteessä VIII esitettyä sisäisten mallien laskentamenetelmää käyttämällä tehtyyn laskelmaan. Lisäksi viranomaiset voivat sallia, että ostettua pörssilistalla olevaa tai pörssin ulkopuolista hyödykeoptiota koskeva omien varojen vaatimus on sama kuin sen kohde-etuutena olevaa hyödykettä koskeva vaatimus sillä edellytyksellä, että näin laskettu vaatimus ei ylitä option markkina-arvoa. Asetettua pörssin ulkopuolista optiota koskeva vaatimus määräytyy sen kohde-etuutena olevan hyödykkeen mukaan.

11. Hyödykkeisiin liittyviä optiotodistuksia käsitellään samalla tavalla kuin 10 kohdassa esitetään hyödykeoptioiden osalta.

12. Hyödykkeiden tai takaisinostosopimuksiin sisältyvien, hyödykkeiden omistusoikeutta koskevien taattujen oikeuksien luovuttajan ja hyödykkeiden lainaksi antamista koskevan sopimuksen mukaisen hyödykkeiden lainaksi antajan on sisällytettävä tällaiset hyödykkeet omien varojen vaatimusta koskevaan laskelmaan tämän liitteen mukaisesti.

a) Maturiteettipohjainen menetelmä

13. Laitoksen on käytettävä jokaisesta hyödykkeestä erillistä maturiteettitaulukkoa seuraavan taulukon mukaisesti. Kaikki kyseistä hyödykettä koskevat asemat ja kaikki asemat, joita pidetään samaa hyödykettä koskevina asemina 7 kohdan mukaisesti, on jaoteltava asianmukaisiin maturiteettiluokkiin. Fyysiset varastot on merkittävä ensimmäiseen maturiteettiluokkaan.

>TAULUKON PAIKKA>

14. Toimivaltaiset viranomaiset voivat sallia, että asemat, jotka ovat tai joita pidetään 7 kohdan mukaisesti saman hyödykkeen asemina, kuitataan keskenään ja merkitään asianmukaisiin maturiteettiluokkiin nettomääräisinä

- samana päivänä erääntyviä sopimuksia koskevien asemien

ja

- kymmenen päivän sisällä toisistaan erääntyviä sopimuksia koskevien asemien osalta, jos sopimuksilla käydään kauppaa markkinoilla, joilla on päivittäiset toimituspäivät.

15. Tämän jälkeen laitoksen on laskettava saamisasemien summa ja velka-asemien summa jokaisessa maturiteettiluokassa. Sitä ensinmainittujen (jälkimmäisten) määrää tietyssä luokassa, kutsutaan kyseisen maturiteettiluokan nettoutetuksi asemaksi. Jäljelle jäänyt saamis- tai velka-asema on nettouttamatta jäänyt asema kyseisessä maturiteettiluokassa.

16. Sitä maturiteettiluokan nettouttamatta jäänyttä saamis-(velka-)asemaa, joka vastaa edempänä olevan maturiteettiluokan nettouttamatta jäänyttä velka-(saamis-)asemaa, kutsutaan kahden luokan väliseksi nettoutetuksi asemaksi. Nettouttamatta jääneen pitkän tai lyhyen aseman erotusta, jota ei näin voida nettouttaa, kutsutaan nettouttamatta jääneeksi asemaksi.

17. Laitoksen omia varoja koskeva vaatimus jokaisen hyödykkeen osalta lasketaan asianmukaisen maturiteettiluokan perusteella seuraavien erien summana:

i) toisiaan vastaavien saamis- ja velka-asemien summa kerrottuna 13 kohdassa esitetyn taulukon 2 sarakkeessa kullekin maturiteettiluokalle määrätyllä perusriskikertoimella ja hyödykkeen avistahinnalla;

ii) kahden maturiteettiluokan välinen toisiaan vastaava asema kultakin maturiteettiluokalta, johon nettouttamatta jäänyt asema on siirretty, kerrottuna 0,6 prosentilla (korkokäyräriskikerroin) ja hyödykkeen avistahinnalla;

iii) jäljelle jääneet nettouttamatta olevat asemat kerrottuna 15 prosentilla (termiiniriskikerroin) ja hyödykkeen avistahinnalla.

18. Laitoksen omia varoja koskeva kokonaisvaatimus hyödykeriskien osalta lasketaan jokaisen hyödykkeen osalta 17 kohdan mukaisesti laskettujen omia varoja koskevien vaatimusten summana.

b) Yksinkertaistettu menetelmä

19. Laitoksen omia varoja koskeva vaatimus lasketaan jokaisen hyödykkeen osalta seuraavien erien summana:

i) 15 prosenttia kutakin hyödykettä koskevasta nettoasemasta, saamis- tai velka-asemasta, kerrottuna hyödykkeen avistahinnalla; ja

ii) 3 prosenttia kutakin hyödykettä koskevasta bruttoasemasta, saamis- plus velka-asema, kerrottuna hyödykkeen avistahinnalla.

20. Laitoksen omia varoja koskeva kokonaisvaatimus hyödykeriskien osalta lasketaan jokaisen hyödykkeen osalta 19 kohdan mukaisesti laskettujen omia varoja koskevien vaatimusten summana.

LIITE VIII

SISÄISET MALLIT

1. Toimivaltaiset viranomaiset voivat tässä liitteessä säädetyin edellytyksin sallia, että laitokset laskevat asemariskin, valuuttakurssiriskin ja/tai hyödykeriskin edellyttämän omia varoja koskevan vaatimuksensa käyttäen omia sisäisiä riskienhallintamallejaan liitteissä I, III ja VII esitettyjen menetelmien sijasta tai niihin yhdistettynä. Kussakin tapauksessa vaatimuksena on, että toimivaltainen viranomainen on nimenomaisesti hyväksynyt mallien käyttämisen vakavaraisuuden valvontaan.

2. Hyväksyntä annetaan ainoastaan, jos toimivaltainen viranomainen katsoo, että laitoksen riskienhallintajärjestelmä on rakenteeltaan asianmukainen ja sitä sovelletaan kattavasti ja että siinä on erityisesti seuraavat piirteet:

i) sisäinen riskienmittausmalli on kiinteästi liitetty laitoksen päivittäiseen riskienhallintaan, ja sen perusteella riskeistä ilmoitetaan laitoksen ylimmälle johdolle;

ii) laitoksella on kaupankäyntiyksiköistä riippumaton riskienvalvontayksikkö, joka raportoi suoraan ylimmälle johdolle. Yksikön on vastattava laitoksen riskienhallintajärjestelmän suunnittelusta ja toteutuksesta. Se laatii ja analysoi päivittäin raportteja, jotka koskevat riskienmittausmallin tuloksia ja kaupankäyntilimiitteihin liittyviä aiheellisia toimenpiteitä;

iii) laitoksen johtokunta ja ylin johto osallistuvat aktiivisesti riskien valvontaan, ja laitoksen johto käsittelee riskienvalvontayksikön tuottamat päivittäiset raportit tasolla, jolla on riittävästi toimivaltaa vähentää sekä yksittäisten kauppaa käyvien henkilöiden ottamia asemia että laitoksen kokonaisriskiä;

iv) laitoksella on riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, joka pystyy käyttämään kehittyneitä malleja kaupankäynnissä, riskienvalvonnassa, tarkastuksessa ja kauppojen selvityksessä;

v) laitos on ottanut käyttöön menetelmät sen seuraamiseksi ja varmistamiseksi, että riskienmittausjärjestelmän yleistä toimivuutta koskevia, kirjattuja sisäisiä toiminta-ja valvontamenetelmiä noudatetaan;

vi) voidaan osoittaa, että laitoksen malleilla on hyväksyttävällä tarkkuudella pystytty mittaamaan riskit;

vii) laitos toteuttaa tihein välein systemaattisen rasituskoeohjelman, ja ylin johto tarkastelee siitä saatuja tuloksia ja ottaa ne huomioon päättäessään toimintatavoista ja limiiteistä;

viii) osana tavanomaista sisäistä tarkastustaan laitoksen on tehtävä riippumaton selvitys riskienmittausjärjestelmästä. Tässä selvityksessä on käsiteltävä sekä kaupankäyntiä hoitavien yksiköiden että riippumattoman riskienvalvontayksikön toimintaa. Laitoksen on vähintään kerran vuodessa laadittava selvitys yleisestä riskienhallintajärjestelmästään. Selvityksessä on käsiteltävä seuraavia asioita:

- riskienhallintajärjestelmän ja -menettelyn dokumentoinnin ja riskienvalvontayksikön organisaation asianmukaisuus,

- markkinariskimittareiden sisällyttäminen päivittäiseen riskienhallintaan ja johdon tietojensaantijärjestelmän aukottomuus,

- laitoksessa noudatettu kaupankäyntiä ja kauppojen selvitystoimintaa hoitavan henkilöstön soveltamien riskienhinnoittelumallien ja arvostusmenetelmien hyväksymismenettely,

- riskienmittausmallin kattamien markkinariskien laajuus ja riskienmittaukseen tehtävien merkittävien muutosten tarkastaminen,

- asemia koskevien tietojen täsmällisyys ja täydellisyys, volatiliteetti- ja korrelaatio-oletusten tarkkuus ja tarkoituksenmukaisuus sekä arvostus- ja riskiherkkyyslaskelmien täsmällisyys,

- tapa, jolla laitoksessa varmistetaan sisäisissä malleissa käytettävien tietolähteiden johdonmukaisuus, ajanmukaisuus ja luotettavuus sekä niiden riippumattomuus,

ja

- tapa, jolla laitoksessa seurataan mallin ennustekyvyn arviointia, jolla mitataan mallin tarkkuutta.

3. Laitoksen on valvottava käyttämänsä mallin tarkkuutta ja toimivuutta ennustekyvyn arviointiohjelmalla. Ennustekyvyn arvioinnissa on verrattava jokaisena pankkipäivänä laitoksen mallin avulla laskettuja kaupankäyntivaraston päivän loppuasemien yhden päivän todennäköisiä tappiolukuja seuraavan pankkipäivän loppuun mennessä toteutuneeseen yhden päivän muutokseen kaupankäyntisalkun arvossa. Toimivaltaisten viranomaisten on tutkittava, kykeneekö laitos suorittamaan sekä kaupankäyntisalkun arvon todellisen että oletetun muutoksen ennustekyvyn arvioinnin. Kaupankäyntisalkun arvon oletettujen muutosten ennustekyvyn arviointi perustuu kaupankäyntisalkun päivän loppuarvon ja varaston seuraavan päivän loppuarvon vertailuun, olettaen, että asemat pysyvät muuttumattomina. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava laitoksilta, että ne toteuttavat asianmukaiset toimenpiteet arviointinsa ennustekyvyn parantamiseksi, jos se havaitaan puutteelliseksi.

4. Toimivaltaiset viranomaiset voivat hyväksyä sen, että velkakirja- tai osakeasemien erityisriskin kattamista koskevan omia varoja koskevan vaatimuksen laskemiseksi käytetään laitoksen sisäistä mallia, jos malli tässä liitteessä esitettyjen ehtojen mukaisesti lisäksi

- selittää kaupankäyntisalkun toteutuneen hintavaihtelun;

- osoittaa keskittymisen kaupankäyntisalkun koon ja koostumuksen muutosten osalta;

- on vahva suhteessa epäsuotuisiin tapahtumiin;

- on osoitettu ennustekyvyn arvioinnilla oikeaksi sen arvioimiseksi, onko erityisriski tarkasti katettu. Jos toimivaltaiset viranomaiset sallivat sen, että ennustekyvyn arviointi suoritetaan huomattavien osasalkkujen perusteella, ne on valittava johdonmukaisella tavalla.

5. Laitoksille, jotka käyttävät sisäisiä malleja, joita ei ole hyväksytty 4 kohdan mukaisesti, asetetaan erillinen omia varoja koskeva vaatimus erityisriskin varalta liitteen I mukaisesti laskettuna.

6. Laitoksen oman laskelman tulokset kerrotaan 10 kohdan ii alakohdan mukaista tarkoitusta varten vähintään kertoimella 3.

7. Kertoimeen on lisättävä seuraavan taulukon mukaisesti lisäkerroin 0-1, jonka määrä riippuu 250 viimeisimmän pankkipäivän poikkeamien lukumäärästä, joka ilmenee laitoksen ennustuskyvyn arvioinnista. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että laitokset laskevat poikkeamat ennustuskyvyn arvioinnin perusteella johdonmukaisesti kaupankäyntisalkun arvon joko todellisesta tai oletetusta muutoksesta. Poikkeama on kaupankäyntisalkun arvon yhden päivän muutos, joka ylittää yrityksen mallin avulla lasketun vastaavan yhden päivän todennäköisen tappioluvun. Lisäkertoimen määrittelemiseksi poikkeamien lukumäärä on arvioitava vähintään neljännesvuosittain.

>TAULUKON PAIKKA>

Toimivaltaiset viranomaiset voivat yksittäisissä tapauksissa ja poikkeuksellisen tilanteen vuoksi päättää olla vaatimatta taulukon mukaisen lisäkertoimen lisäämistä, jos laitos on osoittanut toimivaltaisille viranomaisille, että tällainen lisäys on aiheeton ja että malli on perusteiltaan luotettava.

Jos useat poikkeamat osoittavat, että malli ei ole riittävän tarkka, toimivaltaisten viranomaisten on peruutettava lupa mallin käyttöön tai toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että mallia parannetaan viipymättä.

Jotta toimivaltaiset viranomaiset voivat jatkuvasti valvoa lisäkertoimen asianmukaisuutta, laitosten on ilmoitettava viipymättä ja joka tapauksessa viiden työpäivän kuluessa toimivaltaisille viranomaisille poikkeamista, jotka niiden päivittäinen ennustuskyvyn seurantaohjelma on osoittanut ja jotka saattaisivat edellä olevan taulukon mukaisesti lisätä lisäkerrointa.

8. Jos toimivaltaiset viranomaiset 4 kohdan mukaisesti hyväksyvät laitoksen mallin erityisriskiä koskevan omien varojen vaatimuksen laskemiseksi, laitoksen on korotettava 6, 7 ja 10 kohdan mukaisesti laskettua omien varojen vaatimusta lisäämällä summaan joko

i) todennäköisen tappioluvun erityisriskin osuus, joka on erotettava valvontaviranomaisen ohjeiden mukaisesti, tai laitoksen valinnan mukaan,

tai

ii) erityisriskin sisältävien velkakirjojen tai osakeaseman osasalkun todennäköiset tappioluvut.

Vaihtoehtoa ii käyttäviltä laitoksilta on vaadittava, että ne määrittelevät osasalkkunsa rakenteen ennakolta eivätkä muuta sitä ilman toimivaltaisten viranomaisten suostumusta.

9. Toimivaltaiset viranomaiset voivat päättää olla vaatimatta 8 kohdan mukaista lisäystä, jos laitos osoittaa, että sen malli kansainvälisesti hyväksyttyjen standardien mukaisesti kattaa tarkasti myös sen velkakirjoja ja osakkeita koskevien asemien maksujen laiminlyönnin mahdollisuutta koskevan riskin.

10. Jokaisen laitoksen on täytettävä omia varoja koskeva vaatimus, joka on seuraavasta kahdesta suurempi:

i) laitoksen edellisen päivän todennäköinen tappioluku laskettuna tässä liitteessä määritellyin parametrein, tai

ii) kultakin edeltävältä kuudeltakymmeneltä pankkipäivältä päivittäisten todennäköisten tappiolukujen keskiarvo kerrottuna 6 kohdassa mainituin kertoimin, jossa on otettu huomioon 7 kohdassa mainittu kerroin.

11. Tappiolukua koskevassa laskelmassa on noudatettava seuraavia vähimmäisvaatimuksia:

i) todennäköinen tappioluku lasketaan vähintään päivittäin;

ii) 99 prosentin yksisuuntainen luottamustaso;

iii) kymmentä päivää vastaava pitoaika;

iv) vähintään yhtä vuotta vastaava tarkastelujakso lukuun ottamatta tapauksia, joissa lyhyempi tarkastelujakso on aiheellinen hintojen merkittävän vaihtelun vuoksi;

v) tietojen päivittäminen kolmen kuukauden välein.

12. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava, että malli mittaa tarkasti kaikki optioiden tai optioiden luonteisten asemien olennaiset hintariskit ja että kaikki muut riskit, joita malli ei mittaa, on katettu riittävällä tavalla omilla varoilla.

13. Toimivaltaisten viranomaisten on vaadittava myös, että riskienmittausmalli mittaa riittävän määrän riskitekijöitä, riippuen laitoksen toiminnan laajuudesta kyseessä olevilla markkinoilla. Vähintään on noudatettava seuraavia määräyksiä:

i) korkoriskin mittaamisessa riskien mittausjärjestelmässä on käytettävä riskitekijöitä, jotka vastaavat kaikkien niiden valuuttojen korkoja, joissa laitoksella on koron muutoksille herkkiä, laitoksen taseeseen sisältyviä tai taseen ulkopuolisia asemia. Laitoksen on mallinnettava korkokäyrät käyttäen yleisesti hyväksyttyjä tapoja. Tärkeimpien valuuttojen ja markkinoiden korkoriskiä esitettäessä korkokäyrä on jaettava vähintään kuuteen maturiteettiluokkaan korkojen volatiliteettivaihteluiden selville saamiseksi korkokäyrässä. Riskienmittausjärjestelmän on myös mitattava eri korkokäyrien epätäydellisestä korrelaatiosta johtuva riski;

ii) valuuttakurssiriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmässä on käytettävä riskitekijöitä, jotka vastaavat kultaa ja niitä yksittäisiä valuuttoja, joiden määräisiä laitoksen asemat ovat;

iii) osakekurssiriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmässä on käytettävä erillistä riskitekijää vähintään kaikkia niitä osakemarkkinoita varten, joilla laitoksella on merkittäviä asemia;

iv) hyödykeriskin mittaamisessa riskienmittausjärjestelmässä on käytettävä erillistä riskitekijää vähintään kutakin sellaista hyödykettä varten, jossa laitoksella on merkittäviä asemia. Riskienmittausjärjestelmän on myös mitattava samankaltaisten mutta epäidenttisten hyödykkeiden hintojen muutosten epätäydellisestä korrelaatiosta johtuva riski, ja maturiteettieroista aiheutuvien termiinihintamuutosten riski. Siinä on myös otettava huomioon markkinoiden piirteet, erityisesti toimituspäivät ja kaupankäyntiin osallistuvien mahdollisuus sulkea asemat pois.

14. Toimivaltaiset viranomaiset voivat antaa laitoksille luvan käyttää empiirisiä korrelaatioita riskiluokan sisällä ja riskiluokkien välillä, jos ne ovat vakuuttuneita, että laitoksen korrelaatioiden mittausjärjestelmä on asianmukainen ja että sitä sovelletaan kattavasti."