31992L0023

NEUVOSTON DIREKTIIVI 92/23/ETY,

annettu 31 päivänä maaliskuuta 1992,

moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaista ja renkaiden asentamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 100 a artiklan,

ottaa huomioon komission ehdotuksen(1),

toimii yhdessä Euroopan parlamentin kanssa(2),

ottaa huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

sekä katsoo, että

on tärkeää toteuttaa toimenpiteitä sisämarkkinoiden luomiseksi asteittain 31 päivään joulukuuta 1992 mennessä; sisämarkkinat käsittävät alueen, jolla ei ole sisäisiä rajoja ja jolla tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien vapaa liikkuvuus taataan,

täydellisen yhdenmukaistamisen menetelmä on olennainen sisämarkkinoiden toteuttamiseksi kokonaisuudessaan,

tätä menetelmää olisi käytettävä uudistettaessa koko ETY-tyyppihyväksyntämenettelyä ottaen huomioon teknisen yhdenmukaistamisen ja standardoinnin uudesta lähestymistavasta 7 toukokuuta 1985 annetun neuvoston päätöslauselman henki,

tekniset vaatimukset, jotka moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen on kansallisen lainsäädännön mukaan täytettävä, liittyvät muun muassa ilmarenkaisiin,

nämä vaatimukset eroavat jäsenvaltioittain; sen vuoksi on tarpeen, että jäsenvaltiot antavat samat vaatimukset joko voimassa olevien määräystensä lisäksi tai niiden sijasta, erityisesti, jotta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen tyyppihyväksyntää koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 6 päivänä helmikuuta 1970 annetussa neuvoston direktiivissä 70/156/ETY(4), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 87/403/ETY(5), säädetty ETY-tyyppihyväksyntämenettely voidaan ottaa käyttöön kaikkien ajoneuvotyyppien osalta,

renkaita koskevissa määräyksissä olisi oltava sekä renkaiden ominaisuuksia että ajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaiden varusteita koskevat yhteiset vaatimukset,

sen vuoksi olisi luotava yhteinen menettely ETY-merkin antamisesta yhteisten ominaisuuksien ja testausvaatimusten mukaiselle rengastyypille; renkaiden vapaan liikkuvuuden varmistamiseksi renkaiden vaatimustenmukaisuus yhteisten vaatimusten osalta varmistetaan yhteisön tasolla kiinnittämällä renkaisiin ETY-merkki, joka on annettu valmistajalle edellä mainitun menettelyn mukaisesti; jäsenvaltio voi tehdä tarkastuksia milloin tahansa sen tarkastamiseksi, ovatko renkaat yhteisten vaatimusten mukaisia; jos todetaan, että renkaat eivät ole vaatimustenmukaisia, jäsenvaltion on toteutettava aiheelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että renkaat ovat vaatimusten mukaisia; nämä toimenpiteet voivat johtaa edellä tarkoitetun ETY-merkin peruuttamiseen,

teknisten vaatimusten osalta on suotavaa ottaa huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission sääntö n:o 30 ("Moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen ilmarenkaiden hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset määräykset"), sellaisena kuin se on muutettuna(6), ja sääntö N:o 54 ("Kaupallisten ajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaiden hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset määräykset")(7), ja sääntö N:o 64 ("Tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen varapyörien/-renkaiden hyväksyntää koskevat yhdenmukaiset määräykset")(8), jotka ovat 20 päivänä maaliskuuta 1958 tehdyn moottoriajoneuvojen varusteiden ja osien hyväksymisehtojen yhdenmukaistamista ja hyväksymisen vastavuoroista tunnustamista koskevan sopimuksen liitteenä, ja

moottoriajoneuvoja koskevan kansallisen lainsäädännön lähentäminen edellyttää, että jäsenvaltioiden yhteisten vaatimusten mukaisesti suorittamat tarkastukset tunnustetaan vastavuoroisesti.

ON ANTANUT TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

- `renkaalla`uutta ilmarengasta, joka on tarkoitettu varusteeksi ajoneuvoihin, joihin sovelletaan neuvoston direktiiviä 70/156/ETY;

- `ajoneuvolla` ajoneuvoa, johon sovelletaan direktiiviä 70/156/ETY;

- `valmistajalla` ajoneuvon tai renkaiden tavara- tai kaupallisen merkin haltijaa.

2 artikla

1 Jäsenvaltioiden on annettava osan ETY-tyyppihyväksyntä liitteessä I vahvistettujen edellytysten mukaisesti rengastyypille, joka täyttää liitteen II vaatimukset, sekä osan ETY-tyyppihyväksyntänumero liitteen I mukaisesti.

2 Jäsenvaltioiden on annettava renkaita koskeva ajoneuvon ETY-tyyppihyväksyntä liitteessä III vahvistettujen edellytysten mukaisesti ajoneuvolle, jonka kaikki renkaat (mahdollinen vararengas mukaan lukien) täyttävät liitteen II vaatimukset ja myös liitteen IV ajoneuvoja koskevat vaatimukset, ja annettava ajoneuvon ETY-tyyppihyväksyntänumero liitteen III mukaisesti.

3 artikla

Jäsenvaltion hyväksyntäviranomaisen on lähetettävä kuukauden kuluessa osan (renkaan) tai ajoneuvon ETY-tyyppihyväksynnän antamisesta tai epäämisestä liitteen I ja liitteen III lisäyksien mallien mukaisen asiaa koskevan todistuksen jäljennös muille jäsenvaltioille ja pyydettäessä hyväksytyn rengastyypin testausseloste.

4 artikla

Jäsenvaltio ei saa estää tai rajoittaa osan ETY-tyyppihyväksyntämerkinnällä varustettujen renkaiden liikkeelle laskemista.

5 artikla

Jäsenvaltio ei saa evätä ajoneuvolta ETY-tyyppihyväksyntää tai kansallista tyyppihyväksyntää renkaisiin liittyvistä syistä, jos renkaissa on osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki ja ne on asennettu liitteessä IV määrättyjen vaatimusten mukaisesti.

6 artikla

Jäsenvaltio ei saa estää tai kieltää ajoneuvon myyntiä, rekisteröintiä, liikkeelle laskemista tai käyttöä renkaisiin liittyvistä syistä, jos renkaissa on osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki ja ne on asennettu liitteessä IV määrättyjen vaatimusten mukaisesti.

7 artikla

1 Jos jäsenvaltio perustellusta syystä pitää rengas- tai ajoneuvotyyppiä vaarallisena, vaikka se on tämän direktiivin vaatimusten mukainen, se voi alueellaan tilapäisesti estäätuotteen saattamisen markkinoille tai liittää tuotteeseen erityisehtoja. Sen on viipymättä ilmoitettava tästä muille jäsenvaltiolle ja komissiolle ja perusteltava päätöksensä.

2 Komissio kuulee kuuden viikon kuluessa asianomaisia jäsenvaltioita ja antaa lausuntonsa viipymättä sekä toteuttaa aiheelliset toimenpiteet.

3 Jos komissio katsoo, että tekniset mukautukset direktiiveihin ovat tarpeen, komissio tai neuvosto antaa ne 10 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen. Tässä tapauksessa suojatoimenpiteisiin ryhtynyt jäsenvaltio voi pysyttää ne, kunnes mukautukset tulevat voimaan.

8 artikla

1 Osan (rengas) tai ajoneuvon ETY-tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion on toteutettava toimenpiteet sen tarkastamiseksi, että tuotantomallit, siinä määrin kuin on tarpeen ja tarvittaessa yhdessä muiden jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten kanssa, ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Tätä tarkoitusta varten edellä tarkoitettu jäsenvaltio voi milloin tahansa tarkastaa, ovatko renkaat tai ajoneuvot tämän direktiivin vaatimusten mukaisia. Edellä tarkoitettu tarkastus on rajoitettava pistokokeisiin.

2 Jos edellä tarkoitettu jäsenvaltio toteaa, että useat samalla hyväksyntämerkillä varustetut renkaat tai ajoneuvot eivät ole hyväksytyn tyypin mukaisia, sen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että tuotantomallit ovat hyväksytyn tyypin mukaisia. Jos renkaat tai ajoneuvot toistuvasti poikkeavat hyväksytystä tyypistä, toimenpiteet voivat johtaa ETY-tyyppihyväksynnän peruuttamiseen. Edellä tarkoitettujen viranomaisten on toteutettava vastaava toimenpide, jos toisen jäsenvaltion hyväksyntäviranomaiset ilmoittavat, että renkaat tai ajoneuvot poikkeavat hyväksytystä tyypistä.

3 Jäsenvaltioiden hyväksyntäviranomaisten on ilmoitettava kuukauden kuluessa toisilleen liitteen I ja liitteen III lisäyksien asiaa koskevia malleja käyttämällä ETY-tyyppihyväksynnän peruuttamisesta ja tämän toimenpiteen perusteista.

9 artikla

Kaikki tämän direktiivin täytäntöön panemiseksi annettujen säännösten nojalla tehdyt päätökset, jotka koskevat renkaan osan ETY-tyyppihyväksynnän tai ajoneuvon ETY-tyyppihyväksynnän epäämistä tai peruuttamista ajoneuvon renkaiden asennukseen liittyvistä syistä ja edellyttävät markkinoille saattamisen tai käytön kieltämistä, on perusteltava yksityiskohtaisesti. Päätöksestä on ilmoitettava asianosaiselle, jolle on samanaikaisesti annettava tieto jäsenvaltion voimassa olevan lainsäädännön mukaan hänen käytettävissään olevista muutoksenhakukeinoista ja määräajoista muutoksenhaulle.

10 artikla

Tarvittavat muutokset liitteiden vaatimusten mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annetaan direktiivin 70/156/ETY 13 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

11 artikla

1 Jäsenvaltioiden on 1 päivään heinäkuuta 1992 mennessä annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät säännökset. Niiden on ilmoitettava tästä komissiolle viipymättä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niitä virallisesti julkaistaessa niihin on liitettävä viittaus tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä tammikuuta 1993.

2 Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

12 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 31 päivänä maaliskuuta 1992.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Vitor MARTINS

(1) EYVL N:o C 95, 12.4.1990, s. 101

(2) EYVL N:o C 284, 12.11.1990, s. 81 ja päätös 12.2.1992

(3) EYVL N:o C 225, 10.9.1990, s. 9

(4) EYVL N:o L 42, 23.2.1970, s. 1

(5) EYVL N:o L 220, 8.8.1987, s. 44

(6) Euroopan talouskomissio, asiakirja E/ECE/324 (E3/ECE/TRANS/505) REV 1 ADD 29, 1.4.1975 ja sen muutokset 01, 02 ja lisäykset

(7) Euroopan talouskomissio, asiakirja E/ECE/324 (E3/ECE/TRANS/505) REV 1 ADD 53 ja lisäykset

(8) Euroopan talouskomissio, asiakirja E/ECE/324 (E3/ECE/TRANS/505) REV 1 ADD 63 ja lisäykset

LIITE LUETTELO

LIITE I Osan tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset renkaiden osalta

Lisäys 1 Ilmoituslomake

Lisäys 2 Osan ETY-tyyppihyväksyntätodistus

LIITE II(1) Renkaita koskevat vaatimukset

Lisäys 1 Selittävä kuva

Lisäys 2 Luettelo kantavuuslukujen tunnuksista ja niitä vastaavista suurimmista sallituista massoista (kg)

Lisäys 3 Renkaan merkintöjen järjestely

Lisäys 4 Paineluokan ja paineen yksiköiden välinen suhde

Lisäys 5 Tiettyä kokomerkintää olevien renkaiden mittavanne, ulkohalkaisija ja poikkileikkausleveys

Lisäys 6 Renkaan mittojen mittausmenetelmä

Lisäys 7 Kuormitus-/nopeustestin menettely

Lisäys 8 Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan

LIITE III Ajoneuvojen tyyppihyväksyntää koskevat hallinnolliset määräykset renkaiden asentamisen osalta

Lisäys 1 Ilmoituslomake

Lisäys 2 ETY-tyyppihyväksyntätodistus

LIITE IV Ajoneuvoa koskevat vaatimukset renkaiden asentamisen osalta

(1) Renkaiden tekniset vaatimukset vastaavat Euroopan talouskomission sääntöjä N:o 30 ja 54.

LIITE I

OSAN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET RENKAIDEN OSALTA

1 OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN RENGASTYYPILLE

1.1 Rengastyyppiä koskevan osan ETY-tyyppihyväksyntähakemuksen tekee renkaan valmistaja tai valmistajan edustaja.

1.2 Siihen liitetään kolmena kappaleena liitteessä 1 olevassa ilmoituslomakkeessa tarkoitettu kuvaus.

1.3 Hyväksyntäviranomaisen pyynnöstä renkaan valmistajan tai valmistajan edustajan on jätettävä myös täydelliset tekniset tiedot kustakin rengastyypistä, erityisesti testausselosteet, piirustukset tai valokuvat (kolme jäljennöstä) sivuista ja renkaan kulutuspinnasta sekä renkaan poikkileikkauksen mittapiirustus ja/tai yksi tai kaksi näytekappaletta kustakin rengastyypistä. Valokuvissa tai piirustuksissa on oltava osan ETY-tyyppihyväksyntämerkinnän ehdotettu sijainti.

1.4 Valmistaja tai valmistajan edustaja voi hakea osan ETY-tyyppihyväksynnän laajentamista niin, että hyväksyntä koskee muunneltuja rengastyyppejä.

2 MERKINNÄT

Rengastyypin näytekappaleissa, jotka on toimitettu osan ETY-tyyppihyväksyntää varten, on oltava hakijan selvästi näkyvä ja pysyvästi merkitty tavaramerkki tai toiminimi ja riittävästi tilaa osan ETY-tyyppihyväksyntämerkille; tämä tila on ilmoitettava 1.2 kohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa.

3 RENKAITA KOSKEVA OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

3.1 Osan ETY-tyyppihyväksyntä ja osan tyyppihyväksyntänumero annetaan 1.1 kohdan mukaisesti toimitetulle rengastyypille, joka täyttää tämän direktiivin vaatimukset.

3.2 Tämän direktiivin mukainen ilmoitus rengastyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä on toimitettava jäsenvaltioille lisäyksessä 2 olevan mallin mukaisella lomakkeella.

3.3 Osan tyyppihyväksyntänumero annetaan kullekin osana hyväksytylle rengastyypille. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle rengastyypille.

4 RENKAITA KOSKEVA OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄMERKINTÄ

4.1 Renkaassa, joka vastaa tyyppiä, jolle tämän direktiivin mukaisesti on annettu osan tyyppihyväksyntä, on oltava osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki.

4.2 Osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki muodostuu suorakulmiosta, joka ympäröi pientä 'e` kirjainta ja sen jäljessä olevaa osan tyyppihyväksynnän antaneen jäsenvaltion tunnuskirjainta (kirjaimia) tai -numeroa: 1 Saksa, 2 Ranska, 3 Italia, 4 Alankomaat, 6 Belgia, 9 Espanja, 11 Yhdistynyt kuningaskunta, 13 Luxemburg, 18 Tanska, 21 Portugali, IRL Irlanti, EL Kreikka. Osan ETY-tyyppihyväksyntänumeron muodostaa tyypin todistuksessa oleva tyyppihyväksyntänumero, jota edeltää kaksi numeroa osoittamassa sen muutoksen sarjanumeroa, joka on viimeinen tähän direktiiviin tehty muutos päivänä, jona osan ETY-tyyppihyväksyntätodistus annettiin. Tämän direktiivin muutoksen sarjanumero on 00 hyötyajoneuvojen renkaille ja 02 henkilöauton renkaille.

4.3 Osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki ja -numero sekä liitteessä II olevassa 3 jaksossa määrätyt lisämerkinnät on tehtävä mainitussa jaksossa määrätyllä tavalla.

4.4 ETY-merkin muodostavan suorakulmion on oltava vähintään 12 mm pitkä ja 8 mm korkea. Kirjainten ja numeroiden on oltava vähintään 4 mm korkeita.

>VIITTAUS KAAVIOON>

5 RENGASTYYPIN MUUTOS

5.1 Rengastyyppiä koskevasta muutoksesta on ilmoitettava rengastyypin hyväksyneelle hyväksyntäviranomaiselle. Kyseinen hyväksyntäviranomainen voi joko:

5.1.1 todeta, että tehdyt muutokset eivät todennäköisesti aiheuta olennaista kielteistä vaikutusta ja että rengas joka tapauksessa täyttää vaatimukset; tai

5.1.2 vaatia uuden testausselosteen testeistä vastaavalta tutkimuslaitokselta.

5.2 Muutos renkaan kulutuspinnan kuvioinnissa ei edellytä liitteessä II määrättyjen testien toistamista.

5.3 Muutokset sisältävän tyyppihyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ilmoitetaan muille jäsenvaltioille 3.2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

6 RENKAIDEN TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

6.1 Renkaat, joissa on tämän direktiivin mukainen osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki, on valmistettava niin, että ne ovat tämän direktiivin asiaa koskevien vaatimusten mukaisia.

6.2 Tuotantoa on valvottava riittävästi, jotta voidaan tarkastaa, että 6.1 kohdan vaatimukset täyttyvät.

6.3 Hyväksynnän haltijan on erityisesti:

6.3.1 varmistettava, että tuotteiden laadun valvomiseksi on tehokkaat menetelmät;

6.3.2 päästävä käyttämään tarvittavia valvontalaitteita hyväksytyn tyypin vaatimustenmukaisuuden tarkastamiseksi;

6.3.3 varmistettava, että testitulosten tiedot kirjataan ja että liitteinä olevat asiakirjat ovat käytettävissä hyväksyntäviranomaisen määrittelemän ajan;

6.3.4 analysoitava kunkin testityypin tulokset tarkastaakseen ja varmistaakseen tuoteominaisuuksien tasaisuuden ottaen huomioon teollisen tuotannon vaihtelun;

6.3.5 varmistettava, että rengastyypille suoritetaan vähintään tässä direktiivissä säädetyt testit; ja

6.3.6 varmistettava, että jokainen testityypin vaatimusten vastainen näyte tai testikappale johtaa uuteen näytteenottoon ja uuteen testiin. Kaikki aiheelliset toimenpiteet on toteutettava, jotta vastaava tuotanto saatetaan vaatimusten mukaiseksi.

6.4 Hyväksyntäviranomainen, joka on antanut osan tyyppihyväksynnän, voi milloin tahansa tarkastaa tuotantoyksikössä sovellettavien valvontamenetelmien vaatimustenmukaisuuden.

6.4.1 Tarkastuksessa testausselosteet ja tuotannon valvontapöytäkirjat on esitettävä tarkastajalle jokaisella tarkastuskäynnillä.

6.4.2 Tarkastaja voi ottaa satunnaisia näytteitä, jotka tarkastetaan valmistajan laboratoriossa. Näytteiden vähimmäismäärä voidaan täsmentää valmistajan omien tarkastustulosten perusteella.

6.4.3 Jos osoittautuu, että laatutaso ei ole tyydyttävä tai jos näyttää tarpeelliselta tarkastaa 6.4.2 kohtaa sovellettaessa suoritettujen testien validiteettia, tarkastajan on valittava näytteet, jotka lähetetään tyyppihyväksyntätestit suorittaneelle tutkimuslaitokselle.

6.4.4 Hyväksyntäviranomainen voi suorittaa minkä tahansa tässä direktiivissä säädetyn testin.

6.4.5 Hyväksyntäviranomaisen valtuuttamia tarkastuksia on tavallisesti yksi vuodessa. Jos tarkastuskäynnin aikana kirjataan kielteisiä tuloksia, hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että aiheelliset toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotanto saatetaan vaatimusten mukaiseksi mahdollisimman nopeasti.

7 TUOTANNON LOPULLINEN PÄÄTTYMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn rengastyypin tuotannon kokonaan, hänen on ilmoitettava tästä hyväksynnän antaneelle viranomaiselle. Vastaanottaessaan asiaa koskevan ilmoituksen viranomaisen on ilmoitettava tästä muille hyväksyntäviranomaisille hyväksyntätodistuksen jäljennöksellä, jonka lopussa on allekirjoitettu ja päivätty ilmoitus isoin kirjaimin 'TUOTANTO PÄÄTTYNYT`.

Lisäys 1

ILMOITUSLOMAKE N:o...... RENKAAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN OSALTA (DIREKTIIVI 92/93 ETY)

>

VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

>KAAVION LOOPU>

Lisäys 2

MALLI

[Enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm)]

OSAN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (rengas)

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE II

RENKAITA KOSKEVAT VAATIMUKSET

1 MÄÄRITELMÄT

2 Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

2.1 `rengastyypillä` niitä renkaita, jotka eivät poikkea toisistaan olennaisilta osin kuten:

2.1.1 valmistajan toiminimi tai tavaramerkki,

2.1.2 renkaan kokomerkintä,

2.1.3 käyttöluokka:

- tavallinen: tavanomaiseen maantiekäyttöön tarkoitettu rengas,

- erikoinen: erikoiskäyttöön tarkoitettu rengas, esim. sekakäyttöön (sekä teillä että maastossa) ja rajoitetulla nopeudella tapahtuvaan käyttöön tarkoitettu rengas,

- talvirengas,

- tilapäiskäyttöön tarkoitettu vararengas,

2.1.4 rakenne (ristikudos, puolivyö, vyö),

2.1.5 nopeusluokka,

2.1.6 kantavuusluku,

2.1.7 renkaan poikkileikkaus;

2.2 `talvirenkaalla` rengasta, jonka kulutuspinnan kuvio ja rakenne on ensisijaisesti suunniteltu varmistamaan tavallista rengasta parempi suorituskyky mudassa ja lumessa tai sohjossa. Talvirenkaan kulutuspinnan kuvio koostuu yleensä tavallista rengasta laajemmalle alueelle levitetyistä urista ja/tai umpinaisista palamaisista elementeistä;

2.3 renkaan 'rakenteella` renkaan rungon teknisiä ominaisuuksia. Seuraavat rakenteet on erityisesti eroteltu:

2.3.1 `ristikudoksella` renkaan rakennetta, jossa kudoslangat ulottuvat renkaan jalkaan ja ne on asetettu vuorottaisiin kulmiin, jotka ovat selvästi alle 90° renkaan kulutuspinnan keskiviivasta;

2.3.2 `puolivyöllä` ristikudostyyppisen renkaan rakennetta, jossa runkoa rajoittaa vyö, joka muodostuu kahdesta tai useammasta ehdottomasti venymättömästä lankamateriaalista, jotka on asetettu vuorottaisiin kulmiin lähelle rungon kulmia;

2.3.3 `vyöllä` renkaan rakennetta, jossa kudoslangat ulottuvat jalkoihin ja ne on asetettu selvästi 90° kulmaan renkaan kulutuspinnan keskiviivaan nähden rungon ollessa vakiinnutettuna olennaisesti venymättömällä kehänsuuntaisella vyöllä;

2.3.4 `vahvistetulla` renkaan rakennetta, jossa runko on vastaavaa tavallista rengasta kestävämpi;

2.3.5 `tilapäiskäyttöön tarkoitetulla vararenkaalla` ajoneuvoon tavanomaisia ajo-olosuhteita varten asennettavasta renkaasta poikkeavaa rengasta, joka on tarkoitettu ainoastaan tilapäiseen käyttöön rajoitetuissa ajo-olosuhteissa;

2.3.6 `T-tyyppisellä tilapäiskäyttöön tarkoitetulla vararenkaalla` tilapäiskäyttöön tarkoitettua vararengasta, joka on suunniteltu täytettäväksi korkeammalla paineella kuin tavallisille ja vahvistetuille renkaille on määrätty;

2.4 `jalalla` muodoltaan ja rakenteeltaan sellaista renkaan osaa, joka sopii vanteeseen ja pitää renkaan siinä(1);

2.5 `langalla` säikeitä, jotka muodostavat kudoksen kankaan renkaassa(2);

2.6 `kudoksella` kerrosta yhdensuuntaisia kumipäällysteisiä lankoja(3);

2.7 `rungolla`renkaan osaa, joka kestää kuorman ja joka ei ole kulutuspintaa eikä kumista sivua(4);

2.8 `kulutuspinnalla` sitä osaa renkaasta, joka koskettaa maahan(5);

2.9 `kyljellä`kulutuspintaa lukuun ottamatta sitä osaa renkaasta, joka on näkyvissä, kun rengasta vanteelle asennettuna katsotaan sivusta(6);

2.10 `sisemmällä kyljellä` suurimman poikkileikkausleveyden sisäpuolista aluetta, joka on näkyvissä kun rengasta vanteelle asennettuna katsotaan sivusta(7);

2.11 `kulutuspinnan uralla` tilaa vierekkäisten ulokkeiden tai palamaisten elementtien välissä kulutuspinnan kuviossa(8);

2.12 `poikkileikkausleveydellä` suoraviivaista paineistetun renkaan kylkien ulkopintojen välistä etäisyyttä ilman merkinnöistä, koristeista tai suojaavista nauhoista tai ulokkeista johtuvia kohoumia(9);

2.13 `kokonaisleveydellä` suoraviivaista paineistetun renkaan kylkien ulkopintojen välistä etäisyyttä mukaan lukien merkinnät, koristeet ja suojaavat nauhat tai ulokkeet(10);

2.14 `poikkileikkauksen korkeudella` etäisyyttä, joka on puolet renkaan ulkohalkaisijan ja vanteen nimellisen halkaisijan erotuksesta(11);

2.15 `nimellisellä poikkileikkaussuhteella Ra` sadalla kerrottuna lukua, joka saadaan jakamalla luku, joka kuvaa poikkileikkauksen nimellistä korkeutta millimetreinä, luvulla, joka kuvaa nimellistä poikkileikkausleveyttä millimetreinä;

2.16 `ulkohalkaisijalla` paineistetun uuden renkaan kokonaishalkaisijaa(12);

2.17 `renkaan kokomerkinnällä`:

2.17.1 merkintää, joka osoittaa:

2.17.1.1 nimellisen poikkileikkauksen leveyden. Leveys on ilmaistava millimetreinä, paitsi kun on kyse renkaista, joille on lisäyksessä 5 olevien taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa esitetty kokomerkintä;

2.17.1.2 nimellisen poikkileikkaussuhteen, paitsi kun on kyse renkaista, joille on lisäyksessä 5 olevien taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa esitetty kokomerkintä;

2.17.1.3 tavanomaisen "d" luvun ("d" merkki), joka ilmaisee vanteen nimellisen halkaisijan ja vastaa vanteen halkaisijaa joko tuumina (numerot alle 100 ks. taulukko) tai millimetreinä (numerot yli 100) ilmoitettuna, mutta ei molempina.

Täydellinen luettelo arvoista on jäljempänä taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

2.17.1.4 kirjaimen 'T` nimellisen poikkileikkauksen leveyden edellä, kun on kyse T-tyyppisestä tilapäiskäyttöön tarkoitetusta vararenkaasta;

2.18 ` vanteen nimellisellä halkaisijalla(d)`vanteen halkaisijaa, jolle rengas on suunniteltu asennettavaksi(13);

2.19 `vanteella` renkaan ja sisärenkaan tukea tai sisärenkaattomalle renkaalle tukea, jolle renkaan jalat asetetaan(14);

2.20 `teoreettisella vanteella` teoreettista vannetta, jonka leveys olisi x kertaa renkaan nimellinen poikkileikkausleveys. Renkaan valmistajan on määritettävä arvo x.

2.21 `mittavanteella` vannetta, jolle rengas on asennettava koon mittaamista varten;

2.22 'testausvanteella` vannetta, jolle rengas on asennettava testausta varten;

2.23 `murenemisella` kuminpalasten irtoamista kulutuspinnasta;

2.24 `lankojen irtoamisella` lankojen irtoamista kumipäällysteestään;

2.25 `kudosten irtoamisella` kudosten irtoamista toisistaan;

2.26 `kulutuspinnan irtoamisella` kulutuspinnan irtoamista rungosta;

2.27 `kulumismerkeillä` ulokkeita renkaan urissa, jotka on suunniteltu antamaan renkaan kulutuspinnan kulumisesta näköhavainto;

2.28 `kantavuusluvulla` yhtä tai kahta numeroa, jotka osoittavat kuormaa, jonka rengas voi kestää yksittäisasennuksessa tai yksittäis- ja pariasennuksessa vastaavaa nopeusluokkaa vastaavalla nopeudella ja, kun rengas on asennettu valmistajan määräämien käyttöä koskevia vaatimusten mukaisesti. Näiden lukujen luettelo ja niitä vastaavat massat ovat liitteen II lisäyksessä 2,

2.28.1 henkilöauton renkaille on oltava ainoastaan yksi mahdollinen luku;

2.28.2 hyötyajoneuvojen renkaille saa olla yksi tai kaksi kantavuuslukua, ensimmäinen yksittäisasennukselle ja mahdollinen toinen pariasennukselle, jolloin nämä kaksi lukua on erotettu toisistaan kauttavi- ivalla (/);

2.28.3 rengastyypillä saa olla joko yksi tai kaksi sarjaa kantavuuslukuja sen mukaan sovelletaanko 6.2.5 kohdan määräyksiä vai ei;

2.29 `nopeusluokalla` 2.29.3 kohdan taulukossa olevaa nopeusluokkatunnuksella ilmaistua luokkaa;

2.29.1 henkilöauton renkaan osalta suurinta nopeutta, jonka rengas kestää;

2.29.2 hyötyajoneuvon osalta nopeutta, jolla rengas kestää kantavuuslukua vastaavan massan;

2.29.3 nopeusluokat ovat jäljempänä olevassa taulukossa:

>TAULUKON PAIKKA>

2.29.4 renkaat, jotka soveltuvat suuremmille nopeuksille kuin 240 km/h on merkitty kirjaimella "Z" renkaan kokomerkinnän yhteyteen;

2.29.5 renkaan tyypillä saa olla yksi tai kaksi sarjaa nopeusluokkatunnuksia sen mukaan sovelletaanko 6.2.5 kohdan määräyksiä vai ei;

2.30 `taulukolla kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan` liitteen II lisäyksessä 8 olevaa taulukkoa, jossa on kantavuuslukujen ja nopeusluokkatunnusten mukaan kantavuuden vaihtelut, jotka rengas voi kestää, kun sitä käytetään nopeuksilla jotka poikkeavat sen nopeusluokkatunnusta vastaavasta nopeudesta,

2.30.1 kantavuuden vaihteluita ei sovelleta lisäkantavuuslukuihin ja nopeusluokkatunnuksiin henkilöauton renkaiden osalta tai hyötyajoneuvon renkaiden osalta kun 6.2.5 kohdan määräyksiä sovelletaan;

2.31 `suurimmalla kuormituksella` suurinta massaa, jonka rengas voi kestää,

2.31.1 enintään 210 km/h oleville nopeuksille suunniteltujen henkilöauton renkaiden suurin kuormitus ei saa olla suurempi kuin renkaan kantavuuslukuun liittyvä arvo;

2.31.2 yli 210 km/h, mutta enintään 240 km/h oleville nopeuksille suunniteltujen henkilöauton renkaiden (nopeusluokkatunnuksella "V" luokitetut renkaat) suurin kuormitus ei saa olla suurempi kuin renkaan kantavuuslukuun liittyvän arvon prosenttiosuus, joka on osoitettu jäljempänä olevassa taulukossa ajoneuvon, johon rengas on asennettu, suurimman nopeuden mukaisesti:

>TAULUKON PAIKKA>

Suurimman kuormituksen suoraviivainen interpolaatio on sallittu väleissä oleville suurimmille nopeuksille;

2.31.3 yli 240 km/h nopeuksilla ("Z renkaat") suurin kuormitus ei saa olla suurempi kuin arvo, jonka renkaan valmistaja on määrittänyt sen ajoneuvon, johon rengas on asennettu, suurimman nopeuden mukaisesti,

2.31.4 hyötyajoneuvon renkaiden suurin kuormitus sekä yksittäis- että pariasennuksessa ei saa olla suurempi kuin renkaan asiaa koskevaan kantavuuslukuun liittyvän arvon prosenttiosuus, joka on taulukossa 'Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan` (ks. 2.30 kohta) renkaan nopeusluokkatunnuksen ja ajoneuvon, johon rengas on asennettu, suurimman nopeuden mukaisesti. Kun lisäkantavuuslukuja ja lisänopeusluokkatunnuksia sovelletaan, myös näiden katsotaan määrittelevän renkaan suurimman kuormituksen;

2.32 `henkilöauton renkaalla` rengasta, joka on ensisijaisesti, mutta ei ainoastaan, suunniteltu henkilöautoille (M1-luokan ajoneuvot) ja niiden perävaunuille (O1 ja O2);

2.33 `hyötyajoneuvon renkaalla` rengasta, joka on ensisijaisesti, mutta ei ainoastaan, suunniteltu muille kuin henkilöautoille (M2, M3 N-luokan ajoneuvot) ja niiden perävaunuille (O3, O4);

2.34 `renkaan maahan kohdistuvalla pintapaineella (F/Ac)` keskimääräistä renkaan kosketuspintansa kautta tien pintaan välittämää kuormaa; se ilmoitetaan pystysuoran voiman (F), staattisessa tilassa pyörän akselilla, ja renkaan kosketuspinnan (Ac) välisellä suhteella, mitattuna renkaan ollessa kylmänä paineistettu aiottuun käyttötyyppiin suositetulla paineella. Sen laatu on kN/m²;

2.35 `renkaan kosketuspinnalla (Ac)` sen suoran pinnan pinta-alaa, joka sisältyy renkaan jäljen teholliseen pinta-alaan. Sen laatu on m²;

2.36 `renkaan jäljen tehollisella pinta-alalla` kuperan monikulmiokäyrän ympäröimää pienintä pinta-alaa, joka sisältää maan ja renkaan välisen kosketuksen kaikki pisteet;

2.37 `kylmänä paineistetulla paineella` renkaan sisäistä painetta, kun rengas on ympäristön lämpötilassa; siihen ei sisälly renkaan käytöstä johtuvaa painetta. Sen laatu on bar tai kPa.

3 MERKINTÄVAATIMUKSET

3.1 Renkaissa on oltava:

3.1.1 valmistajan nimi tai tavaramerkki;

3.1.2 edellä 2.17 kohdassa tarkoitettu renkaan kokomerkintä,

3.1.3 rakenteen merkintä seuraavasti:

3.1.3.1 ristikudosrenkaat, ei merkintää tai kirjain "D";

3.1.3.2 vyörenkaat, kirjain "R" vanteen nimellisen halkaisijan merkinnän edessä ja haluttaessa sana "RADIAL";

3.1.3.3 puolivyörenkaat, kirjain "B" vanteen nimellisen halkaisijan merkinnän edessä ja lisäksi sanat "BIAS-BELTED";

3.1.4 merkintä nopeusluokasta 2.29 kohdassa olevalla tunnuksella; yli 240 km/h nopeuksille suunniteltujen renkaiden nopeusluokka on merkittävä kirjaimella "Z" renkaan rakenteen merkinnän eteen (ks. 3.1.3 kohta);

3.1.5 talvirenkaiden osalta tunnus "M + S" (tai vaihtoehtoisesti "M. S." tai "M & S");

3.1.6 edellä 2.28 kohdassa tarkoitettu kantavuusluku;

3.1.6.1 renkaan kantavuusluvun merkintä saadaan kuitenkin jättää pois renkaista, jotka on suunniteltu yli 240 km/h nopeuksille;

3.1.7 sana "TUBELESS", jos rengas on suunniteltu käytettäväksi ilman sisärengasta;

3.1.8 sana "REINFORCED", jos rengas on vahvistettu rengas;

3.1.9 valmistuspäivämäärä kolmen numeron ryhmänä, joista kaksi ensimmäistä numeroa osoittaa viikkoa ja viimeinen valmistusvuotta;

3.1.10 kun on kyse hyötyajoneuvon renkaista, jotka voidaan urittaa uudelleen, halkaisijaltaan vähintään 20 mm oleva merkintä '-` tai sana "REGROOVABLE", jotka on valettu upotettuna tai kohokuvioisena kummallekin kyljelle;

3.1.11 kun on kyse hyötyajoneuvon renkaista, "PSI" luokan mukainen merkintä (ks. lisäys 4) lisäyksessä 7 olevassa B osassa tarkoitetuissa kuormitus/nopeustesteissä sovellettavasta paineistuspaineesta;

3.1.12 lisäkantavuusluku/luvut ja nopeusluokkatunnus silloin, kun 6.2.5 kohdan määräyksiä sovelletaan.

3.2 Lisäyksessä 3 on esimerkkejä renkaan merkintöjen järjestelystä.

3.3 Renkaassa on oltava myös osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki, josta on malli liitteessä I olevassa 4.5 kohdassa.

MERKINTÖJEN SIJAINTI

3.4 Edellä 3.1 ja 3.3 kohdassa tarkoitettujen merkintöjen on oltava selvästi ja pysyvästi valettu upotettuna tai kohokuvioisena molemmille kyljille ja ainakin toisen sivun sisemmälle kyljelle seuraavasti:

3.4.1 symmetristen renkaiden osalta kaikkien edellä tarkoitettujen merkintöjen on oltava molemmilla kyljillä lukuun ottamatta 3.1.9, 3.1.11 ja 3.3 kohdassa tarkoitettuja merkintöjä, jotka saavat olla ainoastaan toisella kyljellä;

3.4.2 epäsymmetristen renkaiden osalta kaikkien merkintöjen on oltava ainakin ulkopuolisella kyljellä.

4

5

6

6.1 Mittavaatimukset

6.1.1 Renkaan poikkileikkausleveys

6.1.1.1 Jollei 6.1.1.2 kohdan määräyksistä muuta johdu, poikkileikkausleveys lasketaan seuraavalla kaavalla:

S = S1 + K (A - A1),

missä:

S = `poikkileikkausleveys` (millimetreinä)(15) mittavanteella mitattuna,

S1 = `nimellinen poikkileikkausleveys` (millimetreinä), joka on ilmoitettu renkaan kyljessä olevassa kokomerkinnässä,

A = mittavanteen leveys (millimetreinä), joka on ilmoitettu valmistajan kuvauksessa (ks. liitteen I lisäyksessä 1 oleva 6.11 kohta),

A1 = teoreettisen vanteen leveys (millimetreinä); se on otettu vastaamaan S1:tä kerrottuna renkaan valmistajan määrittämällä kertoimella x (ks. liitteen I lisäyksessä 1 oleva 6.1.5 kohta),

K on otettu vastaamaan arvoa 0,4.

6.1.1.2 Niiden rengastyyppien, joiden kokomerkintä on lisäyksissä 5 A tai 5 B olevien taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, mittavanteen leveys (A) ja poikkileikkausleveys (S) on taulukoissa olevaa renkaan kokomerkintää vastapäätä.

6.1.2 Renkaan ulkohalkaisija

6.1.2.1 Jollei 6.1.2.2 kohdan määräyksistä muuta johdu, renkaan ulkohalkaisija lasketaan seuraavalla kaavalla:

D = d + 0,02 H

missä:

D on ulkohalkaisija millimetreinä,

d on tavanomainen 2.17.1.3 kohdassa määritelty luku millimetreinä,

H on nimellinen poikkileikkauskorkeus millimetreinä ja se on yhtä suuri kuin S1 x 0,01 Ra,

Ra on nimellinen poikkileikkaussuhde,

kuten renkaan kyljessä olevassa kokomerkinnässä on 3 kohdan vaatimusten mukaisesti merkitty.

6.1.2.2 Niiden rengastyyppien, joiden kokomerkintä on lisäyksessä 5 olevien taulukoiden ensimmäisessä sarakkeessa, ulkohalkaisija on taulukoissa olevaa renkaan kokomerkintää vastapäätä.

6.1.3 Menetelmä renkaan mittojen mittaamiseksi

Renkaan todelliset mitat mitataan lisäyksessä 6 määrätyllä tavalla.

6.1.4 Renkaan poikkileikkausleveys: toleranssin eritelmä

6.1.4.1 Renkaan kokonaisleveys saa olla pienempi kuin renkaan poikkileikkausleveys, joka määrätään 6.1.1 kohdan mukaisesti tai esitetään lisäyksessä 5,

6.1.4.2 Se saa ylittää tuon arvon enintään seuraavasti:

6.1.4.2.1 ristikudosrenkaat: 6 % henkilöauton renkaille, 8 % hyötyajoneuvojen renkaille,

6.1.4.2.2 vyörenkaille 4 %, ja

6.1.4.2.3 lisäksi, jos renkaissa on suojaava nauha, luku, joka on saatu suurenemaan edellä olevilla toleransseilla, saa ylittyä 8 mm.

6.1.4.2.4 Kuitenkin pariasennukseen tarkoitettujen renkaiden, joiden poikkileikkausleveys on enemmän kuin 305 mm, nimellisarvo ei saa ylittyä enempää kuin 2 % vyö- tai 4 % ristikudosrenkailla.

6.1.5 Renkaan ulkohalkaisija: toleranssin eritelmä

Renkaan ulkohalkaisija ei saa olla seuraavista kaavioista saatavien arvojen Dmin ja Dmax ulkopuolella:

Dmin = d + (2H x a)

Dmax = d + (2H x b)

6.1.5.1 lisäyksessä 5 luetelluille kokoluokille:

H = 0,5(D - d) (ks. viitteet 6.1.2.2 kohta).

6.1.5.2 muille kuin lisäyksessä 5 luetelluille kokoluokille:

"H" ja "d" 6.1.2.1 jaksossa määritetyllä tavalla.

6.1.5.3 kertoimet "a" ja "b" ovat vastaavasti:

6.1.5.3.1 kerroin "a" = 0,97,

6.1.5.3.2 kerroin "b" tavallisille renkaille, erikoisille renkaille, talvirenkaille tai tilapäiseen käyttöön tarkoitetuille vararenkaille.

>TAULUKON PAIKKA>

6.1.5.4 Talvirenkaille edellä esitetyn mukaisesti määritelty ulkohalkaisija (Dmax) saadaan ylittää 1 %:lla.

6.2 Kuormitus-/nopeustestin vaatimukset

6.2.1 Renkaalle on tehtävä kuormitus-/nopeustesti, joka suoritetaan lisäyksen 7 asiaa koskevan menettelyn mukaisesti.

6.2.2 Renkaan, jossa asiaa koskevan kuormitus-/nopeustestin jälkeen ei ilmene kulutuspinnan irtoamista, kudosten irtoamista, lankojen irtoamista, murenemista tai katkenneita lankoja katsotaan läpäisseen testin.

6.2.3 Renkaan ulkohalkaisija ei saa olla kuusi tuntia kuormitus-/nopeustestin jälkeen mitattuna enempää kuin 3,5 % suurempi kuin ennen testiä mitattu ulkohalkaisija.

6.2.4 Kun haetaan tyyppihyväksyntää hyötyajoneuvon renkaalle, sovelletaan lisäyksen 8 taulukossa määrättyjä kuormitus/nopeusyhdistelmiä ja 6.2.1 kohdassa tarkoitettua kuormitus-/nopeustestiä ei tarvitse suorittaa muilla kuormituksen ja nopeuden arvoilla kuin nimellisarvoilla.

6.2.5 Kun haetaan (ks. liitteen I lisäyksessä 1 oleva 6.13 kohta) tyyppihyväksyntää hyötyajoneuvon renkaalle, kuormitus-/nopeusyhdistelmä lisäyksen 8 taulukossa määrätyn nopeuden mukaisen kantavuuden vaihtelun lisäksi, edellä 6.2.1 kohdassa tarkoitettu kuormitus-/nopeustesti on suoritettava myös toiselle saman tyyppiselle renkaalle lisävaatimuksena olevalla kuormitus-/nopeusyhdistelmällä.

6.2.6 Kun valmistaja tuottaa rengassarjan, ei pidetä tarpeellisena suorittaa kuormitus-/nopeustestiä sarjan jokaiselle rengastyypille. Hyväksyntäviranomainen voi suorittaa epäsuotuisimpien tapausten valinnat.

6.3 Kulumismerkit

6.3.1 Henkilöauton renkaiden kulutuspinnan on sisällettävä vähintään kuusi suunnilleen tasavälisesti asetettua ja kulutuspinnan keskialueelle leveisiin uriin sijoitettua poikittaista riviä kulumismerkkiä, jotka peittävät noin kolme neljäsosaa kulutuspinnan leveydestä. Kulutusmerkkien on oltava sellaisia, ettei niitä voi sekoittaa kulutuspinnan ulokkeiden välisiin kumikannaksiin tai laatikkomaisiin kuvioihin.

6.3.2 Renkaissa, jotka mitoiltaan soveltuvat asennettaviksi nimellishalkaisijaltaan 12'' tai pienemmille vanteille, hyväksytään kuitenkin neljä riviä kulumismerkkejä.

6.3.3 Kulumismerkin on annettava näkyvä varoitus, kun vastaavien kulutuspinnan urien syvyys on laskenut 1,6 millimetriin toleranssin ollessa + 0,6/ 0 millimetriä.

Lisäys 1 Selittävä kuva (ks. liitteessä II oleva 2 ja 6.1 kohta)

>VIITTAUS KAAVIOON>

Lisäys 2 LUETTELO KANTAVUUSLUKUJEN (LI) TUNNUKSISTA JA NIITÄ VASTAAVISTA SUURIMMISTA SALLITUISTA MASSOISTA (KG) (ks. liitteessä II oleva 2.28 jakso)

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 3

RENKAAN MERKINTÖJEN JÄRJESTELY (ks. liitteessä II oleva 3.2 jakso)

A OSA: HENKILOAUTON RENKAAT

Esimerkki merkinnöistä, joita on käytettävä tämän direktiivin tiedoksi antamisen jälkeen markkinoille saatetuissa renkaissa

>VIITTAUS KAAVIOON>

Näillä merkinnöillä tarkoitetaan rengasta,

- jonka nimellinen poikkileikkausleveys on 185,

- jonka nimellinen poikkileikkaussuhde on 70,

- joka on rakenteeltaan vyörengas (R),

- jonka vanteen nimellinen halkaisija on 14,

- jonka kantavuus on 580 kg, joka vastaa lisäyksen 2 kantavuuslukua 89,

- joka on luokitettu nopeusluokkaan T (suurin nopeus 190 km/h),

- joka soveltuu asennettavaksi ilman sisärengasta (tubeless),

- joka on talvirengas ja

- joka on valmistettu vuoden 1993 kahdennellakymmenennelläviidennellä viikolla.

Renkaan merkintöjen sijainti ja järjestys on seuraava:

a) kokomerkintä, joka sisältää nimellisen poikkileikkausleveyden, nimellisen poikkileikkaussuhteen, renkaan rakenteen merkin (tarvittaessa) ja vanteen nimellisen halkaisijan, on oltava edellä esitetyn esimerkin mukaisesti ryhmitelty: 185/70 R 14;

b) kantavuusluku ja nopeusluokkamerkki on asetettu kokomerkinnän lähelle. Ne saavat olla joko sen edellä tai jäljessä tai asetettuna ylä- tai alapuolelle;

c) sanat "tubeless", "reinforced" ja tunnus "M + S" saavat olla etäämmällä kokomerkinnästä.

B OSA: HYOTYAJONEUVON RENKAAT

>VIITTAUS KAAVIOON>

>TAULUKON PAIKKA>

Näillä merkinnöillä tarkoitetaan rengasta,

- jonka nimellinen poikkileikkausleveys on 250,

- jonka nimellinen poikkileikkaussuhde on 70,

- joka on rakenteeltaan vyörengas (R),

- jonka vanteen nimellinen halkaisija on 508 mm, jota varten merkintä 20,

- jonka kuorman kantavuus on 3 250 kg yksittäisasennuksessa ja 2 900 kg pariasennuksessa, mikä vastaa lisäyksen 2 kantavuuslukuja 149 ja 145,

- joka on luokitettu nopeusluokkaan J (vertailunopeus 100 km/h),

- jota voidaan lisäksi käyttää nopeusluokassa L (vertailunopeus 120 km/h) kuorman kantavuudella 3 000 kg yksittäisasennuksessa ja 2 725 kg pariasennuksessa, mikä vastaa lisäyksen 2 kantavuuslukuja 146 ja 143,

- joka soveltuu asennettavaksi ilman sisärengasta (tubeless),

- joka on talvirengas,

- joka on valmistettu vuoden 1991 kahdennellakymmenennelläviidennellä viikolla ja

- joka vaatii paineistuksen 620 kPa kuormituksen/nopeuden kestävyystesteihin, jota varten on PSI tunnus 90.

Renkaan merkintöjen sijainti ja järjestys on seuraava:

a) kokomerkintä, joka sisältää nimellisen poikkileikkausleveyden, nimellisen poikkileikkaussuhteen, renkaan rakenteen merkin (tarvittaessa) ja vanteen nimellisen halkaisijan, on oltava edellä esitetyn esimerkin mukaisesti ryhmitelty: 250/70 R 20,

b) kantavuusluku ja nopeusluokkamerkki on asetettu yhdessä kokomerkinnän lähelle. Ne saavat olla joko sen edellä tai jäljessä tai asetettuna ylä- tai alapuolelle,

c) sanat "tubeless", "Regroovable" ja tunnus "M + S" saavat olla etäämmällä kokomerkinnästä,

d) jos liitteessä II olevaa 6.2.5 kohtaa sovelletaan, lisäkantavuuslukujen ja nopeusluokkatunnuksen on oltava ympyrän sisällä lähellä nimellisiä kantavuuslukuja ja nopeusluokkatunnuksia renkaan kyljessä.

Lisäys 4 PAINELUOKAN JA PAINEEN YKSIKÖIDEN VÄLINEN SUHDE (ks. liite II, lisäys 7, B osa, 1.3 kohta)

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 5 TIETTYÄ KOKOMERKINTÄÄ OLEVIEN RENKAIDEN MITTAVANNE, ULKOHALKAISIJA JA POIKKILEIKKAUSLEVEYS (ks. liite II, 6.1.1.2 ja 6.1.2.2 kohta)

A OSA: HENKILÖAUTON RENKAAT

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

B OSA: HYÖTYAJONEUVON RENKAAT

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 6 RENKAAN MITTOJEN MITTAUSMENETELMÄ (ks. liite II, 6.1.3 kohta)

A OSA: HENKILÖAUTON RENKAAT

1.1 Rengas asennetaan valmistajan liitteen I lisäyksessä 1 olevan 6.11 kohdan mukaisesti osoittamalle mittavanteelle.

1.2 Renkaan paine säädetään seuraavasti:

1.2.1 tavalliset puolivyörenkaat 1,7 bar,

1.2.2 ristikudosrenkaat jäljempänä esitettyyn paineeseen (bar):

>TAULUKON PAIKKA>

1.2.3 tavalliset vyörenkaat 1,8 bar,

1.2.4 vahvistetut renkaat 2,3 bar ja

1.2.5 T-tyyppiset tilapäiskäyttöön tarkoitetut vararenkaat 4,2 bar.

2 Vanteelleen asennettua rengasta pidetään ympäröivän huoneen lämpötilassa vähintään 24 tuntia, lukuun ottamatta liitteessä II olevassa 6.2.3 kohdassa tarkoitettua tapausta.

3 Paine säädetään uudestaan 1.2 kohdan mukaiseen arvoon.

4 Kokonaisleveys mitataan tulkilla kuudesta tasavälisestä pisteestä suojaavat ulokkeet ja nauhat mukaan lukien. Suurin näin saatu mittaustulos otetaan kokonaisleveydeksi.

5 Ulkohalkaisija määritetään mittaamalla suurin kehän pituus ja jakamalla näin saatu luku ð:llä (3.1416).

B OSA: HYÖTYAJONEUVON RENKAAT

1 Rengas asennetaan valmistajan liitteen I lisäyksessä 1 olevan 6.11 kohdan mukaisesti osoittamalle mittavanteelle ja paineistetaan valmistajan liitteen I lisäyksessä 1 olevan 6.12 kohdan mukaisesti osoittamaan paineeseen.

2 Vanteelleen asennettua rengasta pidetään ympäröivän laboratorion lämpötilassa vähintään 24 tuntia.

3 Paine säädetään uudestaan 1 kohdan mukaiseen arvoon.

4 Kokonaisleveys mitataan tulkilla kuudesta tasavälisestä pisteestä suojaavat ulokkeet ja nauhat mukaan lukien. Suurin näin saatu mittaustulos otetaan kokonaisleveydeksi.

5 Ulkohalkaisija määritetään mittaamalla suurin kehän pituus ja jakamalla näin saatu luku ð:llä (3.1416).

Lisäys 7 KUORMITUS-/NOPEUSTESTIN MENETTELY(16) (ks. liite II, 6.2 kohta)

A OSA: HENKILÖAUTON RENKAAT

1 Renkaalle suoritettavat valmistelut

1.1 Rengas asennetaan valmistajan liitteen I lisäyksessä 1 olevan 6.11 kohdan mukaisesti osoittamalle testivanteelle.

1.2 Se paineistetaan jäljempänä olevan taulukon mukaiseen tarvittavaan paineeseen:

Testipaine (bar)

>TAULUKON PAIKKA>

1.3 Valmistaja saa perustellusta syystä käyttää 1.2 kohdasta poikkeavia täyttöpaineita. Silloin rengas paineistetaan tuohon paineeseen (ks. liitteen I lisäyksessä 1 oleva 6.14 kohta).

1.4 Renkaan ja vanteen kokoonpanoa pidetään testaushuoneen lämpötilassa vähintään kolme tuntia.

1.5 Paine säädetään uudestaan 1.2 tai 1.3 kohdan mukaiseen arvoon.

2 Testin suoritus

2.1 Renkaan ja vanteen kokoonpano asennetaan testiakselille ja painetaan sileäpintaista pyörää vasten, jonka halkaisija on 1,70 m ± 1 % tai 2 m ± 1 %.

2.2 Kuormitetaan testiakselia kuormalla, joka on 80 %:

2.2.1 suurimmasta kuormasta, joka vastaa nopeusluokkatunnuksella L H varustettujen renkaiden kantavuuslukua,

2.2.2 suurimmasta kuormasta, joka vastaa nopeusluokkatunnuksella "V" varustettujen renkaiden suurinta nopeutta 240 km/h (ks. liitteessä II oleva 2.31.2 kohta).

2.3 Testin kuluessa renkaan painetta ei saa korjata ja testikuorma on pidettävä vakiona.

2.4 Testin aikana testaushuoneen lämpötila on pidettävä välillä 20 °C ja 30 °C tai korkeammassa lämpötilassa, jos valmistaja suostuu.

2.5 Testi suoritetaan keskeytyksittä seuraavien yksityiskohtien mukaisesti:

2.5.1 aika, joka kuluu nopeudesta nolla testin alkamisnopeuteen: 10 minuuttia;

2.5.2 testin alkamisnopeus: renkaan tyypin suurimmalle nopeudelle määritelty nopeus vähennettynä 40 km/h nopeudella sileäpintaisen pyörän halkaisijan ollessa 1,70 m ± 1 % tai nopeudella 30 km/h sileäpintaisen pyörän halkaisijan ollessa 2 m ± 1 %;

2.5.3 nopeusasteikon välit: 10 km/h;

2.5.4 testin kesto kullekin nopeudelle viimeistä lukuun ottamatta: 10 min;

2.5.5 testin viimeisellä nopeudella kesto: 20 min;

2.5.6 suurin testinopeus: renkaalle määritetty suurin nopeus vähennettynä 10 km/h nopeudella sileäpintaisen pyörän halkaisijan ollessa 1,70 m ± 1 % tai renkaalle määritetty suurin nopeus sileäpintaisen pyörän halkaisijan ollessa 2 m ± 1 %.

3 Vastaavat testausmenetelmät

Jos muuta kuin 2 kohdassa esitettyä menetelmää käytetään, sen vastaavuus on osoitettava.

B OSA: HYÖTYAJONEUVOJEN RENKAAT(17)

1 Renkaalle suoritettavat valmistelut

1.1 Uusi rengas asennetaan valmistajan liitteen I lisäyksessä 1 olevan 6.11 kohdan mukaisesti osoittamalle testivanteelle.

1.2 Kun testataan sisärenkaalla varustettuja renkaita, käytetään uutta sisärengasta tai sisärenkaan, venttiilin ja vannenauhan yhdistelmää (tarpeen mukaan).

1.3 Rengas paineistetaan vastaamaan renkaan valmistajan liitteen I lisäyksessä 1 olevan 6.14 kohdan mukaisesti osoittamaa paineluokkaa.

1.4 Renkaan ja vanteen kokoonpanoa pidetään testaushuoneen lämpötilassa vähintään kolme tuntia.

1.5 Paine säädetään uudestaan 1.3 kohdassa määriteltyyn arvoon.

2 Testin suoritus

2.1 Renkaan ja vanteen kokoonpano asennetaan testiakselille ja painetaan sileäpintaista moottorikäyttöistä rumpua vasten, jonka halkaisija on 1,70 m ± 1 % ja jonka pinta on vähintään yhtä leveä kuin renkaan kulutuspinta.

2.2 Kuormitetaan testiakselia jäljempänä olevan taulukon kuormitus-/nopeustestiohjelman mukaisesti sarjalla testikuormia, jotka on ilmoitettu prosentteina lisäyksessä 2 osoitetusta kuormasta, vastapäätä renkaan kylkeen merkittyä kantavuuslukua. Kun renkaalla on sekä yksittäisasennuksessa että pariasennuksessa käytettävät kantavuusluvut, yksittäisasennuksessa käytettävä vertailukuorma otetaan testikuormien perustaksi.

2.3 Testin kuluessa renkaan painetta ei saa korjata ja testikuorma on pidettävä vakiona kunkin kolmen testivaiheen ajan.

2.4 Testin aikana testaushuoneen lämpötila on pidettävä välillä 20 °C ja 30 °C tai korkeammassa lämpötilassa, jos valmistaja suostuu.

2.5 Testi suoritetaan keskeytyksittä.

3 Vastaavat testausmenetelmät

Jos muuta kuin 2 jaksossa esitettyä menetelmää käytetään, sen vastaavuus on osoitettava.

>TAULUKON PAIKKA>

Lisäys 8 KANTAVUUDEN VAIHTELU NOPEUDEN MUKAAN Hyötyajoneuvon renkaat VYÖ- JA RISTIKUDOSRAKENNE (ks. liite II, 2.30, 2.31 ja 6.2.4 kohta)

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Ks. liitteen 1 selittävä kuva.

(2) Ks. liitteen 1 selittävä kuva.

(3) Ks. liitteen 1 selittävä kuva

(4) Vastaavuuskerroin tuumista millimetreihin on 25,4

(5*) Mittatiedot, joita sovelletaan joihinkin olemassa oleviin renkaisiin. Uusiin hyväksyntöihin sovelletaan liitteessä II olevan 6.1.1.1 ja 6.1.2.1 kohdan mukaisesti laskettuja mittoja.

(6*) Mittatiedot, joita sovelletaan joihinkin olemassa oleviin renkaisiin. Uusiin hyväksyntöihin sovelletaan liitteessä II olevan 6.1.1.1 ja 6.1.2.1 kohdan mukaisesti laskettuja mittoja.

(7) Kun on kyse hyötyajoneuvon renkaista, jotka on tarkoitettu ajoneuvoihin, joiden suurin nopeus on yli 150 km/h, renkaan valmistajan on saatava tutkimuslaitos vakuuttuneeksi siitä, että hänen testausmenetelmänsä ja tuloksensa ovat hyväksyttäviä, kunnes yhdenmukaisista testausmenettelyistä on sovittu

(8) Kun on kyse henkilöauton renkaista (Z luokitetut renkaat), jotka on tarkoitettu ajoneuvoihin, joiden suurin nopeus on yli 150 km/h, renkaan valmistajan on saatava tutkimuslaitos vakuuttuneeki siitä, että hänen testausmenetelmänsä ja tuloksensa ovat hyväksyttäviä, kunnes yhdenmukaisista testaumenettelyistä on sovittu.

LIITE III

AJONEUVOJEN TYYPPIHYVÄKSYNTÄÄ KOSKEVAT HALLINNOLLISET MÄÄRÄYKSET RENKAIDEN ASENTAMISEN OSALTA

1 ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN AJONEUVOTYYPILLE

1.1 Ajoneuvotyypin renkaita koskevan ETY-tyyppihyväksyntähakemuksen jättää ajoneuvon valmistaja tai valmistajan edustaja.

1.2 Siihen liitetään kolmena kappaleena kuvaus ajoneuvotyypistä ja sen renkaista kokomerkintöineen, nopeusluokkineen ja kantavuuslukuineen mukaan lukien kaikki tilapäisesti käytettävät varayksiköt, joihin se voidaan asentaa (ks. liitteen 1 ilmoituslomake).

1.3 Hyväksyttävää ajoneuvotyyppiä edustava ajoneuvo on jätettävä hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavalle tutkimuslaitokselle.

1.4 Ajoneuvon valmistaja tai valmistajan edustaja saa hakea ajoneuvon ETY-tyyppihyväksynnän laajentamista sisältämään ylimääräisiä renkaan kokomerkintöjä, nopeusluokkia tai kantavuuslukuja tai ylimääräistä tilapäisesti käytettävää varayksikköä (ylimääräisiä tilapäisesti käytettäviä varayksikköjä).

2 AJONEUVON ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄ

2.1 ETY-tyyppihyväksyntä ja ETY-tyyppihyväksyntänumero annetaan ajoneuvotyypille, joka on toimitettu tyyppihyväksyttävästi 1 kohdan mukaisesti ja joka täyttää tämän direktiivin vaatimukset.

2.2 Tämän direktiivin mukainen ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajennuksesta tai epäämisestä toimitetaan muille jäsenvaltioille lisäyksen 2 mallin mukaisella lomakkeella.

2.3 Hyväksyntänumero annetaan kullekin hyväksytylle ajoneuvotyypille. Sama jäsenvaltio ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajoneuvotyypille.

3 AJONEUVOTYYPIN MUUTOS

3.1 Ajoneuvotyyppiä koskevista muutoksista on ilmoitettava hyväksynnän antaneelle hyväksyntäviranomaiselle. Hyväksyntäviranomainen voi joko:

3.1.1 päättää, että tehdyt muutokset eivät todennäköisesti aiheuta olennaista kielteistä vaikutusta ja että ajoneuvo joka tapauksessa täyttää vaatimukset, tai

3.1.2 evätä muutoksen hyväksymisen.

3.2 Muutokset sisältävän hyväksynnän vahvistamisesta tai epäämisestä ilmoitetaan muille jäsenvaltioille 2.2 kohdassa määrättyä menettelyä noudattaen.

4 TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

4.1 Ajoneuvot, joihin tätä direktiiviä sovelletaan, on valmistettava niin, että ne ovat tämän direktiivin asiaa koskevien vaatimusten mukaisia.

4.2 Tuotantoa on valvottava riittävästi, jotta voidaan tarkastaa, että 4.1 jakson vaatimukset täyttyvät,.

4.3 Hyväksynnän haltijan on erityisesti varmistettava, että ajoneuvon ja tämän direktiivin mukaisesti asennettujen renkaiden ominaisuuksien yhteensopivuuden tehokkaaksi tarkastamiseksi on menetelmät.

4.4 Hyväksyntäviranomainen, joka on antanut tyyppihyväksynnän, voi milloin tahansa tarkastaa tuotantoyksikölle soveltuvien valvontamenetelmien vaatimustenmukaisuuden.

4.4.1 Tarkastuksessa testausselosteet ja tuotannon valvontapöytäkirjat on esitettävä tarkastajalle jokaisella tarkastuskäynnillä.

4.5 Hyväksyntäviranomaisen valtuuttamia tarkastuksia on tavallisesti yksi vuodessa. Jos tarkastuskäynnin aikana kirjataan kielteisiä tuloksia, hyväksyntäviranomaisen on varmistettava, että aiheelliset toimenpiteet toteutetaan, jotta tuotanto saatetaan vaatimusten mukaiseksi mahdollisimman nopeasti.

5 TUOTANNON LOPULLINEN PÄÄTTYMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa tämän direktiivin mukaisesti hyväksytyn ajoneuvotyypin tuotannon kokonaan, hänen on ilmoitettava tästä hyväksynnän antaneelle viranomaiselle. Vastaanottaessaan asiaa koskevan ilmoituksen viranomaisen on ilmoitettava tästä muille hyväksyntäviranomaisille hyväksyntätodistuksen jäljennöksellä, jonka lopussa on allekirjoitettu ja päivätty ilmoitus isoin kirjaimin "TUOTANTO PÄÄTTYNYT".

Lisäys 1

ILMOITUSLOMAKE No..... RENKAIDEN ASENNUKSEN OSALTA AJONEUVOTYYPIN ETY-TYYPPIHYVÄKSYNNÄSTÄ ANNETUN NEUVOSTON DIREKTIIVIN 70/156/ETY MUKAISESTI (DIREKTIIVI 92/23/ETY)

>VIITTAUS KAAVIOON>

>KAAVION ALKU>

>KAAVION LOOPU>

Lisäys 2

MALLI

[Enimmäiskoko A4 (210 × 297 mm)]

ETY-TYYPPIHYVÄKSYNTÄTODISTUS (ajoneuvo)

>VIITTAUS KAAVIOON>

>VIITTAUS KAAVIOON>

LIITE IV

AJONEUVOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET RENKAIDEN ASENTAMISEN OSALTA

1 MÄÄRITELMÄT

2 Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

2.1 `ajoneuvon hyväksynnällä` ajoneuvotyypin hyväksyntää renkaiden osalta mukaan lukien tilapäiseen käyttöön tarkoitetut vararenkaat,

2.2 `ajoneuvotyypillä` sarjaa ajoneuvoja, jotka eivät eroa merkittävästi toisistaan, ainakaan mitä tulee ajoneuvotyypin kuhunkin muunnelmaan, sellaisilta olennaisilta osiltaan, jotka vaikuttaisivat renkaan kokomerkintään, nopeusluokkatunnukseen tai kantavuuslukuun,

2.3 `pyörällä`kokonaista pyörää mukaan lukien vanne ja pyörän laippa,

2.4 `tilapäiskäyttöön tarkoitetulla varapyörällä` ajoneuvotyypin yhdestä tavallisesta pyörästä poikkeavaa pyörää,

2.5 `yksiköllä` pyörän ja renkaan kokoonpanoa,

2.6 `tavallisella yksiköllä` yksikköä, joka voidaan asentaa ajoneuvoon tavanomaista käyttöä varten,

2.7 `varayksiköllä` yksikköä, jolla on tarkoitus korvata tavallinen yksikkö sen vikaantuessa. Varayksikkö voi olla seuraavista joko:

2.7.0 `tavallinen varayksikkö`, joka on yksikkö, joka vastaa ajoneuvotyypin tavallista yksikköä, tai

2.7.1 `tilapäiseen käyttöön tarkoitettu varayksikkö`, joka on yksikkö, joka poikkeaa ajoneuvotyypin tavallisista yksiköistä pääominaisuuksiltaan (esimerkiksi renkaan kokomerkinnältään, toiminnallisilta mitoiltaan, käyttöolosuhteiltaan tai rakenteeltaan). Se on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön rajoitetuissa olosuhteissa. Tilapäiseen käyttöön tarkoitettu varayksikkö voi olla seuraavista luokista:

2.7.1.1 1 luokka

yksikkö, joka koostuu pyörästä, joka vastaa tavallisen yksikön pyörää, ja renkaasta, jonka pääominaisuudet (esimerkiksi mitat, rakenne) ovat tavallisesta renkaasta poikkeavia,

2.7.1.2 2 luokka

yksikkö, joka koostuu pyörästä ja renkaasta, joiden kummankin pääominaisuudet ovat tavallisesta yksiköstä poikkeavat, ja joka on tarkoitettu kuljetettavaksi ajoneuvossa renkaan ollessa paineistettuna tilapäiseen käyttöön eriteltyyn paineeseen,

2.7.1.3 3 luokka

yksikkö, joka koostuu tavallisesta pyörästä ja renkaasta, jonka pääominaisuudet poikkeavat tavallisesta renkaasta ja joka on tarkoitettu kuljetettavaksi ajoneuvossa rengas taitettuna ja paineistamattomana,

2.7.1.4 4 luokka

yksikkö, joka koostuu pyörästä ja renkaasta, joiden kummankin pääominaisuudet ovat tavallisesta yksiköstä poikkeavat ja joka on tarkoitettu kuljetettavaksi ajoneuvossa rengas taitettuna ja paineistamattomana,

2.8 `suurimmalla massalla` ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta ajoneuvolle teknisesti sallittua arvoa,

2.9 `suurimmalla akselikuormalla` ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta teknisesti sallittua arvoa pystysuoralle kokonaisvoimalle, joka on kyseessä olevien akseleiden renkaiden kosketuspintojen ja maan välillä ja joka johtuu sen ajoneuvon osan massasta, jonka akseli kannattaa. Akselikuormien summa saa olla suurempi kuin ajoneuvon suurinta massaa vastaava arvo,

2.10 `toiminnallisilla mitoilla` pyörien ja/tai renkaiden kokoluokasta (esimerkiksi halkaisija, leveys, poikkileikkaussuhde) ja yksikön ajoneuvoon asentamisesta johdettuja mittoja (esimerkiksi levypyörän offset),

2.11 `suurimmalla rakenteellisella nopeudella` suurinta ajoneuvotyypille hyväksyttyä nopeutta, mukaan lukien sarjatuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastuksissa sallittu toleranssi.

3 AJONEUVOJA KOSKEVAT VAATIMUKSET RENKAIDEN ASENTAMISEN OSALTA

3.1 Yleistä

3.1.1 Jollei 3.7.4 kohdan määräyksistä muuta johdu, ajoneuvoon asennetussa renkaassa, vararengas mukaan lukien on oltava osan ETY-tyyppihyväksyntämerkki tai tyyppihyväksyntämerkki, joka osoittaa, että rengas on tämän direktiivin johdantokappaleissa tarkoitettujen ECE-sääntöjen N:o 30 ja 54 mukainen.

3.2 Renkaan asentaminen

3.2.1 Ajoneuvoon asennettujen renkaiden, lukuun ottamatta tilapäiseen käyttöön tarkoitettua vararengasta, on oltava rakenteeltaan samanlaisia (ks. liitteessä II oleva 2.3 kohta).

3.2.2 Yhdelle akselille asennettujen renkaiden on oltava tyypiltään samoja (ks. liitteessä II oleva 2.1 kohta).

3.2.3 Tilan, jossa pyörä pyörii, on oltava sellainen, että se mahdollistaa vapaan liikkeen, kun käytetään suurinta sallittua rengaskokoa, ottaen huomioon valmistajan vaatimukset jousituksesta ja ohjauksesta.

3.3 Kuormitettavuus

3.3.1 Jollei 3.7 kohdan määräyksistä muuta johdu, jokaisen renkaan mukaan lukien vararengas (jos sellainen on), jolla ajoneuvo on varustettu, suurimman kuormituksen (ks. liitteessä II oleva 2.31 kohta) on vastattava:

3.3.1.1 kun ajoneuvossa on samantyyppiset renkaat yksittäisasennettuina: vähintään puolta ajoneuvon valmistajan ilmoittamasta raskaimmin kuormitetun akselin suurimmasta akselikuormasta (ks. 2.9 kohta),

3.3.1.2 kun ajoneuvossa on useamman kuin yhdentyyppiset renkaat yksittäisasennettuina: vähintään puolta ajoneuvon valmistajan ilmoittamasta suurimmasta akselikuormasta (ks. 2.9 kohta) kunkin akselin osalta,

3.3.1.3 kun ajoneuvossa on henkilöauton renkaat pariasennettuina: vähintään 0,27 kertaa ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta akselikuormaa kunkin akselin osalta, tai

3.3.1.4 kun ajoneuvossa on hyötyajoneuvon renkaat pariasennettuina: pariasennuksen kantavuusluvun osalta vähintään 0,25 kertaa ajoneuvon valmistajan ilmoittamaa suurinta akselikuormaa kunkin akselin osalta.

3.4 Nopeusluokka

3.4.1 Renkaalla, jolla ajoneuvo on tavallisesti varustettu, on oltava ajoneuvon suurinta rakenteellista nopeutta (ajoneuvon valmistajan ilmoittama) vastaava nopeusluokkatunnus (ks. liitteessä II oleva 2.29 kohta) tai soveltuva kuormitus-/nopeusyhdistelmä (ks. liitteessä II oleva 2.30 kohta).

3.4.2 Mitä edellä määrätään, ei sovelleta:

3.4.2.1 tilapäiseen käyttöön tarkoitettuihin varayksiköihin, joihin sovelletaan 3.8 kohtaa,

3.4.2.2 tavallisilla renkailla tavallisesti varustettuihin ajoneuvoihin, jotka ajoittain varustetaan talvirenkailla.

Tässä tapauksessa talvirenkaiden nopeusluokkatunnuksen on kuitenkin vastattava joko suurempaa kuin ajoneuvon suurinta rakenteellista nopeutta (ajoneuvon valmistajan ilmoittama) tai vähintään 160 km/h nopeutta (tai molempia).

Jos kuitenkin ajoneuvojen suurin rakenteellinen nopeus (ajoneuvon valmistajan ilmoittama) on suurempi kuin talvirenkaiden nopeusluokkatunnusta vastaava nopeus, suurimman nopeuden varoitusmerkin, jossa ilmoitetaan talvirenkaiden suurin nopeudenkesto, on oltava ajoneuvon sisällä ja sijaittava näkyvällä paikalla kuljettajan helposti havaittavissa.

3.5 Vararengas

3.5.1 Kun ajoneuvo on varustettu varapyörällä, renkaan on oltava:

3.5.1.1 samaa tyyppiä kuin ajoneuvoon asennetut tai hyväksytyt renkaat, tai

3.5.1.2 tyypiltään sellainen tilapäiseen käyttöön tarkoitettu vararengas, joka soveltuu ajoneuvossa missä tahansa paikassa käytettäväksi. Kuitenkaan muihin kuin M1-luokan ajoneuvoihin ei saa asentaa tilapäiseen käyttöön tarkoitettua vararengasta.

3.5.2 Ajoneuvoista, jotka on varustettu tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla varayksiköllä, on oltava tilapäiseen käyttöön tarkoitetussa varayksikössä tai ajoneuvossa varayksikön lähellä tai kuljettajan käsikirjassa selvästi ja pysyvästi esitetyt lisätiedot. Ainakin seuraavat tiedot on oltava:

3.5.2.1 ohje ajaa varovasti tilapäiseen käyttöön tarkoitetun varayksikön ollessa asennettuna ja asentaa tavallinen yksikkö mahdollisimman pian;

3.5.2.2 ilmoitus siitä, että ei ole sallittua käyttää ajoneuvoa useamman kuin yhden tilapäiseen käyttöön tarkoitetun varayksikön ollessa samanaikaisesti asennettuna;

3.5.2.3 selvä merkintä ajoneuvon valmistajan määrittämästä tilapäiseen käyttöön tarkoitetun varayksikön renkaan paineistuspaineesta;

3.5.2.4 3- tai 4-luokan tilapäiseen käyttöön tarkoitetuilla varayksiköillä varustetuissa ajoneuvoissa kuvaus menettelystä renkaan paineistamiseksi tilapäiseen käyttöön tarkoitettuun paineeseen, kun käytetään 3.6 kohdassa tarkoitettua laitetta.

3.6 Tilapäiseen käyttöön tarkoitetun varayksikön paineistuslaite

3.6.1 Jos ajoneuvo on varustettu 3- tai 4-luokan tilapäiseen käyttöön tarkoitetulla varayksiköllä, ajoneuvossa on oltava laite, jolla rengas voidaan paineistaa tilapäiseen käyttöön tarkoitettuun paineeseen enintään viidessä minuutissa.

3.7 Erityistapaukset

3.7.1 O1- ja O2-luokan perävaunujen, joissa on yksittäisasennetut henkilöauton renkaat ja joiden käyttönopeudet on rajoitettu enintään 100 km/h, osalta kunkin renkaan suurin kuormitus on oltava vähintään 0,45 kertaa perävaunun valmistajan ilmoittama raskaimmin kuormitetun akselin suurin massa. Pariasennetuille renkaille kerroin on 0,24.

3.7.2 Joidenkin hyötyajoneuvon renkailla varustettujen erikoisajoneuvojen osalta taulukkoa 'Kantavuuden vaihtelu nopeuden mukaan` (ks. kohta 2.30 ja liitteen II lisäys 8) ei sovelleta. Tällöin renkaan suurimmat kuormitukset suurimpien akselikuormien osalta (ks. tämän liitteen 3.3.1.2 ja 3.3.1.4 kohta) määritellään kertomalla kantavuuslukua vastaava kuorma asiaa koskevalla kertoimella, joka liittyy ajoneuvon tyyppiin ja sen käyttöön ennemmin kuin ajoneuvon suurimpaan rakenteelliseen nopeuteen. Tällöin tämän liitteen 3.4.1 jaksoa ei sovelleta. Tarvittavat kertoimet ovat seuraavat:

3.7.2.1 M3-luokan ajoneuvojen osalta 1,10, kun ajoneuvossa kuljetetaan seisovia matkustajia eikä käyttönopeus ole suurempi kuin 60 km/h. Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia toiminnallisista syistä käyttönopeuden nostamisen 80 km/h nopeuteen;

3.7.2.2 edellä tarkoitettujen ajoneuvojen (M3) osalta 1,15, jos ne on tarkoitettu ainoastaan kaupunkireiteille, joissa on useita pysäkkejä;

3.7.2.3 N-luokan julkisiin tarkoituksiin tarkoitettujen ajoneuvojen, joita käytetään alhaisilla nopeuksilla lyhyitä matkoja kaupunki- tai esikaupunkikäytössä, kuten lakaisukoneet tai jäteautot, osalta 1,10.

3.7.3 Kun M1-luokan moottoriajoneuvo hinaa perävaunua, lisäkuorma perävaunun kytkentälaitteessa saa johtaa suurimman kuorman ylitykseen enintään 15 %:lla, jos käyttönopeus on rajoitettu 100 km/h nopeuteen tai sen alle ja käytetään vähintään 0,2 baarilla lisättyä paineistuspainetta.

3.7.4 Ajoneuvoon, jossa on erityisten käyttöolosuhteiden vuoksi muut kuin henkilöauton renkaat tai hyötyajoneuvon renkaat (esimerkiksi maatalous- ja teollisuustyökoneiden renkaat, moottoripyörän renkaat), liitteen II vaatimuksia ei sovelleta, jos hyväksyntäviranomainen hyväksyy, että asennetut renkaat ovat sopivia ajoneuvon käyttöolosuhteisiin.

3.8 Vaatimukset tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen varayksiköiden osalta

3.8.1 Tilapäiseen käyttöön tarkoitettujen vararenkaiden nopeusluokan on vastattava vähintään 120 km/h (nopeusluokkatunnus L).

3.8.2 Ajoneuvoon tilapäistä käyttöä varten asennettuna pyörän ulospäin suunnatussa pinnassa on oltava erottuva väri tai värikuvio, joka eroaa selvästi tavallisten yksiköiden väristä (väreistä). Jos tilapäiseen käyttöön tarkoitettuun varayksikköön on mahdollista liittää pölykapseli, erottuva väri tai värikuvio ei saa peittyä tällä pölykapselilla.

>VIITTAUS KAAVIOON>