EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 02022R0126-20230101
Commission Delegated Regulation (EU) 2022/126 of 7 December 2021 supplementing Regulation (EU) 2021/2115 of the European Parliament and of the Council with additional requirements for certain types of intervention specified by Member States in their CAP Strategic Plans for the period 2023 to 2027 under that Regulation as well as rules on the ratio for the good agricultural and environmental condition (GAEC) standard 1
Consolidated text: Komission delegoitu asetus (EU) 2022/126, annettu 7 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille interventiotyypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta
Komission delegoitu asetus (EU) 2022/126, annettu 7 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille interventiotyypeille, jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta
02022R0126 — FI — 01.01.2023 — 001.002
Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Unionin toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. Säädösten todistusvoimaiset versiot on johdanto-osineen julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja ne ovat saatavana EUR-Lexissä. Näihin virallisiin teksteihin pääsee suoraan tästä asiakirjasta siihen upotettujen linkkien kautta.
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/126, annettu 7 päivänä joulukuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille ►C1 interventiotyypeille ◄ , jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta (EUVL L 020 31.1.2022, s. 52) |
Muutettu:
|
|
Virallinen lehti |
||
N:o |
sivu |
päivämäärä |
||
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2023/330, annettu 22 päivänä marraskuuta 2022, |
L 44 |
1 |
14.2.2023 |
Oikaistu:
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2022/126,
annettu 7 päivänä joulukuuta 2021,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/2115 täydentämisestä lisävaatimuksilla eräille ►C1 interventiotyypeille ◄ , jotka jäsenvaltiot täsmentävät mainitun asetuksen mukaisissa, vuosia 2023–2027 koskevissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan, sekä säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta
I OSASTO
KOHDE
1 artikla
Kohde
Tällä asetuksella täydennetään asetusta (EU) 2021/2115
lisävaatimuksilla eräiden ►C1 interventiotyyppien ◄ osalta, jotka jäsenvaltiot täsmentävät 1 päivän tammikuuta 2023 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisen ajanjakson kattavissa YMP:n strategiasuunnitelmissaan ja jotka pannaan täytäntöön
suorien tukien muodossa hampun ja puuvillan viljelyn osalta;
asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklassa tarkoitetuilla maatalousaloilla;
geenivarojen ja eläinten hyvinvoinnin osalta ympäristö-, ilmasto- ja muiden hoitositoumusten sekä laatujärjestelmien puitteissa maaseudun kehittämisen alalla;
säännöillä, jotka koskevat hyvää maatalous- ja ympäristökuntoa koskevassa toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta.
II OSASTO
ERÄISIIN SUORIEN TUKIEN MUODOSSA OLEVIIN ►C1 INTERVENTIOTYYPPEIHIN ◄ SOVELLETTAVAT LISÄVAATIMUKSET
I LUKU
Hamppu
2 artikla
Tukikelpoisuutta koskevat lisävaatimukset
Kun jäsenvaltio vahvistaa YMP:n strategiasuunnitelmassaan asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 1 kohdassa säädetyt määritelmät, sen on asetettava hampun tuotantoon myönnettävien tukien edellytykseksi seuraavat vaatimukset täyttävien hamppulajikkeiden siementen käyttö:
lajikkeet on lueteltu neuvoston direktiivin 2002/53/EY ( 1 ) 17 artiklan mukaisesti julkaistussa viljelykasvilajien yleisessä lajikeluettelossa sen vuoden 15 päivänä maaliskuuta, jonka osalta tuki myönnetään;
lajikkeen delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuus, jäljempänä ’THC-pitoisuus’, ei ole kahteen peräkkäiseen vuoteen ylittänyt asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa säädettyä raja-arvoa;
3 artikla
Hamppulajikkeiden tarkastaminen ja THC-pitoisuuden määrittäminen
4 artikla
Kerääjäkasvi
Tätä lukua sovellettaessa ”kerääjäkasvina viljellyllä hampulla” tarkoitetaan tietyn vuoden 30 päivän kesäkuuta jälkeen kylvettyä hamppuviljelmää.
5 artikla
Viljelyä koskevat vaatimukset
Jotta tämän artiklan soveltamiseksi tarvittavat tarkastukset voidaan tehdä, hampun viljelyä on jatkettava tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisen käytännön mukaisesti vähintään kymmenen päivän ajan kukinnan päättymispäivästä.
Kerääjäkasvina viljelyn hampun viljelyä on jatkettava tavanomaisissa kasvuolosuhteissa paikallisen käytännön mukaisesti vähintään kasvukauden loppuun.
Jäsenvaltio voi sallia, että hamppu korjataan ennen kuin kukinnan päättymisestä on kulunut kymmenen päivää, edellyttäen että korjuu tapahtuu kukinnan alettua ja että tarkastajat osoittavat kustakin lohkosta edustavat osat, joilla viljelyä on jatkettava tarkastusta varten vähintään kymmenen päivän ajan kukinnan päättymisestä liitteessä I vahvistetun menetelmän mukaisesti.
II LUKU
Puuvilla
6 artikla
Maatalousmaan hyväksyminen puuvillan tuotantoa varten
Asetuksen (EU) 2021/2115 36 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan puolueettomat edellytykset, joiden perusteella maatalousmaa hyväksytään mainitun asetuksen 37 artiklan 3 kohdan nojalla.
Näiden edellytysten on perustuttava vähintään yhteen seuraavista seikoista:
niiden alueiden maatalousekonomia, joilla puuvillan tuotanto on tärkeää;
maaperä- ja ilmasto-olot alueilla, joilla kyseiset pinta-alat sijaitsevat;
keinokastelujärjestelmät;
ympäristöä todennäköisesti säästävät viljelykierrot ja viljelymenetelmät.
7 artikla
Kylvämistä varten tarkoitettujen lajikkeiden hyväksyminen
Asetuksen (EU) 2021/2115 36 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on mainittava YMP:n strategiasuunnitelmissaan, mitkä niistä lajikkeista, jotka on rekisteröity direktiivissä 2002/53/EY säädettyyn viljelykasvilajien yleiseen lajikeluetteloon ja mukautettu markkinoiden tarpeisiin, hyväksytään kylvettäviksi.
8 artikla
Puuvillan lajikohtaisen tuen saamista koskevat lisäedellytykset
Kun kyseessä on asetuksen (EU) 2021/2115 37 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu puuvillan lajikohtainen tuki, mainitun asetuksen 36 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmissaan viljelyalalla noudatettava kasvien vähimmäistiheys, joka vahvistetaan maaperä- ja ilmasto-olojen sekä tarvittaessa alueellisten erityispiirteiden mukaan.
9 artikla
Toimialakohtaisten organisaatioiden hyväksyminen
Jäsenvaltion, johon siementenpoistajat ovat sijoittautuneet, on myönnettävä toimialakohtaiselle organisaatiolle asetuksen (EU) 2021/2115 39 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu hyväksyntä yhden vuoden ajanjaksoksi, joka alkaa hyvissä ajoin ennen asianomaisen vuoden kylvökautta, edellyttäen että organisaatio täyttää seuraavat perusteet:
se kattaa vähintään 4 000 hehtaarin kokonaisalan, joka täyttää tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetut hyväksymisperusteet;
se on vahvistanut sisäiset toimintasääntönsä, erityisesti liittymisedellytysten ja jäsenmaksujen osalta, unionin ja kansallisten sääntöjen mukaisesti.
Viljelijät, jotka ovat jäseniä hyväksytyssä toimialakohtaisessa organisaatiossa, jonka hyväksyntä peruutetaan tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, eivät ole oikeutettuja puuvillan lajikohtaisen tuen korotukseen asetuksen (EU) 2021/2115 40 artiklan 2 kohdan nojalla.
10 artikla
Puuvillaa tuottavien viljelijöiden velvollisuudet
III OSASTO
LISÄVAATIMUKSET, JOTKA KOSKEVAT TIETTYJÄ ►C1 INTERVENTIOTYYPPEJÄ ◄ ASETUKSEN (EU) 2021/2115 42 ARTIKLASSA TARKOITETUILLA ALOILLA
I LUKU
Yhteiset säännöt, joita sovelletaan ►C1 interventioihin ◄ hedelmä- ja vihannesalalla, mehiläishoitoalalla, viinialalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 III luvun III osastossa tarkoitetuilla muilla aloilla
11 artikla
Aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtävät investoinnit
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa hedelmä- ja vihannesalalla, mehiläishoitoalalla, viinialalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla säädettyjä aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviä investointeja, sen on säädettävä seuraavaa:
tuensaajan on käytettävä hankittua aineellista tai aineetonta omaisuutta sen luonteen, tavoitteiden ja käyttötarkoituksen mukaisesti, sellaisina kuin ne kuvataan YMP:n strategiasuunnitelman asiaankuuluvissa ►C1 interventioissa ◄ ja tapauksen mukaan hyväksytyssä toimintaohjelmassa;
hankitun aineellisen tai aineettoman omaisuuden on säilyttävä tuensaajan omistuksessa ja hallinnassa verotuksellisen poistoajan loppuun saakka tai vähintään viiden vuoden ajanjakson, jonka jäsenvaltio vahvistaa omaisuuden luonne huomioon ottaen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 kohdan soveltamista. Jokaisen kyseisistä ajanjaksoista lasketaan alkavan omaisuuden hankintapäivänä tai päivänä, jona tuensaaja saa investoinnin käyttönsä.
Jäsenvaltio voi kuitenkin vahvistaa lyhyemmän, vähintään kolmen vuoden jakson, jonka ajan omaisuuden on säilyttävä tuensaajan omistuksessa ja hallinnassa, kun tarkoituksena on komission suosituksessa 2003/361/EY ( 4 ) tarkoitettujen mikroyritysten tai pienten ja keskisuurten yritysten tekemien investointien tai luomien työpaikkojen säilyttäminen.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut aineelliseen omaisuuteen tehtävät investoinnit on toteutettava tuensaajan tai tapauksen mukaan sen tuottajajäsenten toimitiloissa tai sen tämän asetuksen 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun 90 prosentin vaatimuksen täyttävien tytäryritysten toimitiloissa. Jäsenvaltio voi kuitenkin mehiläishoitoalalla sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa aineelliseen omaisuuteen tuensaajan toimitilojen ulkopuolella tehtävät investoinnit.
Jos investointi kuitenkin tehdään maalla, joka on vuokrattu erityisten kansallisten omistusoikeuksia koskevien sääntöjen mukaisesti, vaatimusta siitä, että maa on tuensaajan omaisuutta, ei tarvitse soveltaa edellyttäen, että omaisuus on ollut tuensaajan hallinnassa vähintään ensimmäisen alakohdan b alakohdassa edellytetyn ajan.
Jos 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu tietyn investoinnin ajanjakso ylittää toimintaohjelman keston, jäsenvaltion on varmistettava, että investointi voidaan siirtää seuraavaan toimintaohjelmaan.
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviin investointeihin myönnettävän tuen asetuksen (EU) 2021/2115 46 artiklan e ja f alakohdassa sekä 57 artiklan b alakohdassa tarkoitettujen maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteiden edistämiseksi, kyseisillä investoinneilla on pyrittävä yhteen tai useampaan tämän asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa lueteltuun tavoitteeseen.
Jäsenvaltio voi sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa kasteluun tehtäviin investointeihin myönnettävän tuen edellyttäen, että
mahdolliselle vedensäästölle ja vedenkäytön tosiasialliselle vähenemiselle vahvistetaan vähimmäisprosenttiosuudet, joihin tuensaajan on päästävä, ja että YMP:n strategiasuunnitelmassa osoitetaan, että vedensäästötavoitteet on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY ( 5 ) tarkoitetussa asiaankuuluvassa vesienhoitosuunnitelmassa esitetyt tarpeet huomioon ottaen.
osana investointia on otettu käyttöön tai otetaan käyttöön vesimittarijärjestelmä, jonka avulla veden käyttöä voidaan mitata tilan tai asianomaisen tuotantoyksikön tasolla;
silloin kun kyseessä ovat 5–8 kohdassa tarkoitetut kasteluun tehtävät erityiset investoinnit, kyseisissä kohdissa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.
Tuki investointeihin, jotka tehdään olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi, voidaan sisällyttää seuraavin edellytyksin:
tuensaajan investoinnista tekemässä ennakkoarvioinnissa oletetaan sen johtavan mahdolliseen vedensäästöön mitattuna olemassa olevien järjestelmien tai infrastruktuurin teknisillä parametreilla;
investointi vaikuttaa pohja- tai pintavesistöihin, joiden tila ei veden määrään liittyvistä syistä saavuta luokittelua ”hyvä” Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2000/60/EY tarkoitetussa asiaankuuluvassa vesienhoitosuunnitelmassa, ja vedenkäyttö vähenee tosiasiallisesti niin, että kyseisten vesistöjen osalta saavutetaan mainitun direktiivin 4 artiklan 1 kohdan mukainen hyvä tila.
Ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja edellytyksiä ei sovelleta investointeihin, jotka tehdään olemassa olevan kastelujärjestelmän tai kasteluinfrastruktuurin osan parantamiseksi ja jotka liittyvät vesisäiliön rakentamiseen tai uusioveden käyttöön mutteivät vaikuta pinta- ja pohjavesistöön.
Tuki, joka johtaa tiettyyn pohja- tai pintavesistöön vaikuttavan kastellun alueen nettolaajentumiseen, voidaan sisällyttää seuraavin edellytyksin:
vesistön tila on veden määrään liittyvistä syistä saavuttanut luokittelun ”hyvä” asiaankuuluvassa vesipiirin hoitosuunnitelmassa;
ympäristövaikutusanalyysistä käy ilmi, ettei investoinnilla ole merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia; ympäristövaikutusanalyysin on oltava toimivaltaisen viranomaisen tekemä tai hyväksymä.
Jäsenvaltion on varmistettava, että unionin taloudellinen tuki peritään takaisin tuensaajalta, jos jokin seuraavista tilanteista ilmenee 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuna ajankohtana:
tuensaaja lopettaa toimintansa tai toiminta siirretään toiselle yksikölle;
tuensaaja tai tapauksen mukaan sen jäsen siirtää tuotannollisen toiminnan maantieteellisen viljelyalan ulkopuolelle;
omistussuhteissa tapahtuu muutos ja erityisesti sellainen muutos, joka hyödyttää aiheettomasti jotakin yritystä tai julkista yhteisöä; tai
tapahtuu jokin muu huomattava muutos, joka vaikuttaa asianomaisen ►C1 intervention ◄ luonteeseen, tavoitteisiin tai täytäntöönpanoedellytyksiin, mikä vaarantaisi sen alkuperäiset tavoitteet.
Jos tuensaaja ei noudata jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan 1–8 kohdan ja tämän kohdan ensimmäisen alakohdan perusteella vahvistamia edellytyksiä, jäsenvaltion on varmistettava, että unionin taloudellinen tuki peritään takaisin suhteessa noudattamatta jättämisen kestoon.
Jos tuensaaja lopettaa toimintansa sellaisen konkurssin seurauksena, joka ei ole petollinen, jäsenvaltio voi päättää olla perimättä unionin taloudellista tukea takaisin.
Jäsenvaltion on varmistettava, että silloin kun tuottajajäsen lähtee organisaatiosta tai tuottajaryhmästä, tuensaajalta peritään takaisin investointi tai sen jäännösarvo ja jäännösarvo lisätään toimintarahastoon.
Jäsenvaltio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa säätää, ettei tuensaajan tarvitse periä takaisin investointia tai sen jäännösarvoa.
Kun omaisuutta, jolle on saatu tukea investointiin, korvataan uudella, investointien jäännösarvo
lisätään tuottajaorganisaation toimintarahastoon; tai
vähennetään korvauskustannuksista.
Sen estämättä, mitä ensimmäisessä alakohdassa säädetään, jäsenvaltio ei voi määrätä YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että investointi korvataan pelkästään samanlaisella omaisuuserällä.
12 artikla
Maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyvät interventiot
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin liittyviä ►C1 interventioita ◄ hedelmä- ja vihannesalalla, mehiläishoitoalalla, viinialalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla, sen on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että asianomaisten investointien tarkoituksena on jokin seuraavista:
vähentää nykyistä tuotantopanosten käyttöä, ympäristön pilaantumista aiheuttavia päästöjä tai tuotantoprosessissa syntyvää jätettä;
korvata fossiilisten energialähteiden käyttöä uusiutuvilla energialähteillä;
vähentää tiettyjen tuotantopanosten, kuten kasvinsuojeluaineiden, lannoitteiden, lannan tai muiden eläinulosteiden käyttöön taikka tiettyjen tähteiden tuotantoon liittyviä ympäristöriskejä;
vähentää veden käyttöä;
olla sidoksissa tuottamattomiin investointeihin, joita tarvitaan maatalouden ympäristöön ja ilmastoon liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti silloin, kun kyseiset tavoitteet liittyvät elinympäristöjen tai luonnon monimuotoisuuden suojeluun;
saavuttaa tosiasiallisia ja mitattavissa olevia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä tai kestävä hiilensidonta;
lisätä tuotannon sietokykyä ilmastonmuutokseen liittyvien riskien, kuten maaperän eroosion suhteen;
saavuttaa geenivarojen säilyttäminen, kestävä käyttö ja kehittäminen; tai
johtaa ympäristön suojeluun tai sen tilan paranemiseen.
Jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaaja esittää todisteet yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista tukevista vaikutuksista samalla, kun se toimittaa hyväksyttäväksi ehdotuksen toimintaohjelmaksi tai tapauksen mukaan ►C1 interventioksi ◄ taikka tällaista ohjelmaa tai ►C1 interventiota ◄ koskevan muutoksen.
13 artikla
Ohjaus
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa ohjaustoimintaan liittyviä ►C1 interventioita ◄ hedelmä- ja vihannesalalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla, sen on esitettävä YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että asianomaisten ►C1 interventioiden ◄ tarkoituksena on jokin seuraavista:
kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteisiin liittyvien sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihto, joilla autetaan tuensaajia hyödyntämään kriisinehkäisy- ja kriisinhallintatoimenpiteiden toteuttamisesta saatuja kokemuksia;
uusien tuottajaorganisaatioiden perustamisen, olemassa olevien tuottajaorganisaatioiden yhteensulautumisen tai yksittäisten tuottajien olemassa olevaan tuottajaorganisaatioon liittymisen helpottaminen sekä tuottajaryhmien ohjaaminen, kun ne pyrkivät saamaan hyväksynnän tuottajaorganisaationa asetuksen (EU) N:o 1308/2013 nojalla;
ohjaustoimenpiteiden tarjoajille ja vastaanottajille tarjottavien verkottumismahdollisuuksien, erityisesti markkinointikanavien, luominen kriisinehkäisy- ja kriisinhallintakeinona.
14 artikla
Menekinedistäminen, tiedotus ja kaupan pitäminen
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa menekinedistämisen, tiedotuksen ja kaupan pitämiseen liittyviä interventioita hedelmä- ja vihannesalalla, viinialalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla tai asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla, sen on vahvistettava YMP:n strategiasuunnitelmassaan, että asianomaisten interventioiden tarkoituksena on jokin seuraavista:
lisätä tietoisuutta unionin maataloustuotteiden hyvistä ominaisuuksista ja niiden tuotantomenetelmiin unionissa sovellettavista tiukoista vaatimuksista;
lisätä unionissa tuotettujen maataloustuotteiden ja tiettyjen jalostettujen tuotteiden kilpailukykyä ja kulutusta sekä nostaa niiden profiilia unionissa ja sen ulkopuolella muiden alojen kuin viinialan osalta;
lisätä tietoisuutta unionin laatujärjestelmistä unionissa ja sen ulkopuolella;
lisätä unionissa tuotettujen maataloustuotteiden ja tiettyjen jalostettujen tuotteiden markkinaosuuksia erityisesti niillä kolmansien maiden markkinoilla, joilla on suurimmat kasvumahdollisuudet;
edistää tarvittaessa normaalien markkinaolosuhteiden palauttamista unionissa silloin kun markkinoilla on vakavia häiriöitä, kuluttajien luottamus on menetetty tai esiintyy muita erityisiä ongelmia;
lisätä tietoisuutta kestävästä tuotannosta;
lisätä kuluttajien tietoisuutta tuottajaorganisaatioiden, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien, kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden tai kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien sekä niiden tämän asetuksen 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitettujen tytäryritysten tuote- tai tavaramerkeistä hedelmä- ja vihannesalalla;
monipuolistaa, avata ja vahvistaa unionin viinien markkinoita kolmansissa maissa ja lisätä tietoisuutta unionin viinien olennaisista ominaisuuksista kyseisillä markkinoilla. Viittauksia viinien alkuperään ja tavaramerkkeihin saa käyttää vain, jos viittaus täydentää unionin viinien menekinedistämistä, tiedotusta ja kaupan pitämistä kolmansissa maissa;
valistaa kuluttajia vastuullisesta viininkulutuksesta;
lisätä tuoreiden tai jalostettujen hedelmien ja vihannesten kulutusta parantamalla kuluttajien tietoisuutta terveellisistä ruokavalioista sekä tuotteiden ravitsemuksellisista ominaisuuksista, korkeasta laadusta ja turvallisuudesta.
15 artikla
Keskinäiset rahastot
Jos tuensaaja hakee tukea keskinäisten rahastojen vain toisena tai kolmantena toimintavuonna, tuen kokonaismäärä saa olla tuensaajan keskinäiseen rahastoon suorittamasta maksuosuudesta enintään 16 prosenttia toisena toimintavuonna tai 8 prosenttia kolmantena toimintavuonna.
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan l alakohdassa tarkoitettuja keskinäisiin rahastoihin liittyviä ►C1 interventioita ◄ viinialalla, sen on rajoitettava unionin tuki viinialan keskinäisten rahastojen perustamisesta aiheutuviin hallinnollisiin kustannuksiin seuraavasti:
20 prosenttia tuottajan keskinäiseen rahastoon suorittamasta maksuosuudesta ensimmäisenä vuonna;
16 prosenttia tuottajan keskinäiseen rahastoon suorittamasta maksuosuudesta toisena vuonna;
8 prosenttia tuottajan keskinäiseen rahastoon suorittamasta maksuosuudesta kolmantena vuonna.
Tukijakso ei saa olla kolmea vuotta pidempi.
16 artikla
Hedelmätarhojen, oliivitarhojen tai viinitarhojen uudelleenistutukset pakollisen raivauksen jälkeen
17 artikla
Raakana korjaaminen ja korjaamatta jättäminen
Raakana korjaaminen koostuu markkinoille kelpaamattomien tuotteiden, jotka eivät saa olla ennen raakana korjaamista vaurioituneita, korjaamista kokonaan tietyllä alueella. Korjaamatta jättäminen koostuu nykyisen tuotantosyklin lopettamisesta tietyllä alueella silloin, kun tuote on hyvin kehittynyt ja laadultaan aito, virheetön ja myyntikelpoinen.
Jäsenvaltioiden on YMP:n strategiasuunnitelmissaan vahvistettava
säännökset sen varmistamiseksi, ettei ►C1 interventioiden ◄ täytäntöönpanolla ole kielteisiä vaikutuksia ympäristöön eikä kasvien terveyteen;
kielto myöntää raakana korjaamiseen tukea hedelmä- ja vihannesalalla, jos merkittävä osa tavanomaisesta sadonkorjuusta on jo suoritettu, ja korjaamatta jättämiseen, jos merkittävä osa kaupallisesta tuotannosta on jo saatu.
Jäsenvaltion on varmistettava, että
asianomainen ala on pidetty hyvässä kunnossa ja että tuotteet ovat hyvin kehittyneitä, eivät ole vaurioituneita ja ovat yleisesti ottaen laadultaan aitoja, virheettömiä ja myyntikelpoisia;
korjatut tuotteet denaturoidaan;
►C1 interventiosta ◄ ei ole aiheutunut ympäristölle tai kasvien terveydelle kielteisiä vaikutuksia, joista tuottajaorganisaatio on vastuussa;
minkään viininviljelylohkon aluetta, jolta on poimittu rypäleet raakana, ei oteta huomioon laskettaessa suojatulla alkuperänimityksellä tai suojatulla maantieteellisellä merkinnällä varustettujen viinien teknisissä eritelmissä vahvistettuja tuotosrajoja;
Poiketen siitä, mitä 2 ja 4 kohdassa säädetään, silloin kun hedelmiä ja vihanneksia tuottavien kasvien sadonkorjuukausi on pitempi kuin kuukausi, hedelmä- ja vihannesalalla raakana korjaaminen voi tapahtua tavanomaisen sadonkorjuukauden jo alettua ja korjaamatta jättäminen voi tapahtua, vaikka kyseiseltä alalta olisi jo saatu kaupallista tuotantoa tavanomaisen tuotantojakson aikana. Tällöin taloudellista korvausta myönnetään ainoastaan sellaiselle tuotannolle, joka korjataan kuuden viikon kuluttua raakana korjaamisesta ja korjaamatta jättämisestä ja jota ei pidetä kaupan tällaisten toimien seurauksena. Kyseisiä hedelmiä ja vihanneksia tuottavia kasveja ei saa enää käyttää samalla kasvukaudella tuotantotarkoituksiin;
edellä e alakohdassa tarkoitettua tapausta lukuun ottamatta hedelmä- ja vihannesalalla ei saa soveltaa samaan tuotteeseen samalla alalla samana vuonna sekä raakana korjaamista että korjaamatta jättämistä.
18 artikla
Sato- ja tuotantovakuutus
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa sato- ja tuotantovakuutukset hedelmä- ja vihannesalan, humala-alan, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alan sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitettujen muiden alojen ►C1 interventioina ◄ , se voi myöntää toimintarahastosta tukea saavien satovakuutustoimien tukemiseksi kansallista lisärahoitusta. Julkisen tuen kokonaismäärä saa olla enintään 80 prosenttia vakuutusmaksuista, jotka tuottaja on maksanut menetysten varalta.
Sato- ja tuotantovakuutustoimet eivät voi kattaa vakuutusmaksuja, jotka korvaavat tuottajalle yli 100 prosenttia tulonmenetyksistä ottaen huomioon muut korvaukset, joita tuottaja saa muista vakuutettuun riskiin liittyvistä tuki- tai vakuutusjärjestelmistä.
19 artikla
Muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävät markkinoiltapoistot
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävän markkinoiltapoiston muodossa toteutettavia ►C1 interventioita ◄ , sen on varmistettava tietyn tuotteen lopullinen poistaminen markkinoilta niin, ettei sitä voida palauttaa markkinoille elintarviketarkoitukseen.
Jäsenvaltio voi sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävän markkinoiltapoiston muodossa toteutettavia ►C1 interventioita ◄ ainoastaan hedelmä- ja vihannesalalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla ja ainoastaan sellaisten herkästi pilaantuvien tuotteiden osalta, joita ei voida varastoida tavanomaisessa kaupallisessa vaiheessa ilman jäähdytystä.
Jäsenvaltio ei voi sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa muuta tarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtävän markkinoiltapoiston muodossa toteutettavia ►C1 interventioita ◄ asetuksen (EU) N:o 1308/2013 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen eläintuotteiden ja sokerialan tuotteiden osalta.
20 artikla
Yhteinen varastointi
21 artikla
Tukimuodot
Jäsenvaltio voi kuitenkin valita maksamisen kiinteiden vakiomäärien, yksikkökustannustaulukoiden tai kertasummien perusteella. Kun jäsenvaltio vahvistaa kyseiset kiinteät määrät, taulukot ja kertasummat, sen on otettava huomioon alueelliset tai paikalliset erityispiirteet ja perustettava laskelmansa asiakirjatodisteisiin, jotka osoittavat, että laskelma on tehty asianomaisen ►C1 intervention ◄ kattamien toimintojen tai toimien markkinahintojen perusteella.
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa viinialalla viinitarhojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen liittyviä ►C1 interventioita ◄ sekä aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen tehtäviä investointeja, sovelletaan seuraavia sääntöjä:
jos jäsenvaltio päättää laskea tuen määrän pinta-alamittayksikköön perustuvien yksikkökustannusten vakiotaulukoiden perusteella, määrän on vastattava tämän asetuksen 42 artiklan mukaisesti mitattua tosiasiallista pinta-alaa;
jos jäsenvaltio päättää laskea tuen määrän muuhun mittayksikköön tai tuensaajien toimittamista asiakirjatodisteista johtuviin tosiasiallisiin kustannuksiin perustuvien yksikkökustannusten vakiotaulukoiden perusteella, sen on vahvistettava säännöt, jotka koskevat asianmukaisia valvontamenetelmiä toimen toteuttamisen tosiasiallisen laajuuden vahvistamiseksi.
22 artikla
Menolajit
Menojen, jotka liittyvät tämän asetuksen 11 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin, maatalouden ympäristö- ja ilmastotavoitteisiin, mutta ei yksinomaan, kytköksissä oleviin interventioihin, katsotaan liittyvän yksinomaan näihin tavoitteisiin edellyttäen, että kyseisillä interventioilla edistetään näitä tavoitteita suoraan ja merkittävästi. Menot luetaan kokonaisuudessaan asetuksen (EU) 2021/2115 50 artiklan 7 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun 15 prosentin osuuteen toimintaohjelmien menoista ja c alakohdassa tarkoitettuun 2 prosentin osuuteen toimintaohjelmien menoista sekä mainitun asetuksen 60 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun 5 prosentin osuuteen interventioiden menoista.
23 artikla
Hallinto- ja henkilöstökustannukset
Tällaisiin henkilökustannuksiin kuuluvat muun muassa tuensaajan palkkaaman henkilöstön kustannukset sekä pysyvän henkilöstön ►C1 intervention ◄ toteuttamiseen käyttämien työtuntien osuutta vastaavat kustannukset.
Jäsenvaltion on varmistettava, että tuensaaja toimittaa asiakirjatodisteet, joissa esitetään yksityiskohtaiset tiedot tietyn ►C1 intervention ◄ osalta tosiasiallisesti toteutetusta työstä, ja että vastaavien henkilökustannusten arvo voidaan arvioida ja varmentaa riippumattomalla tavalla. Tiettyyn ►C1 interventioon ◄ liittyvien henkilökustannusten arvo ei saa ylittää samantyyppisistä palveluista kyseisillä markkinoilla yleisesti hyväksyttyjä kustannuksia.
Tuensaajan pysyvän henkilöstön toteuttamaan ►C1 interventioon ◄ liittyvien henkilöstökustannusten määrittämiseksi sovellettava tuntitaksa voidaan laskea jakamalla viimeisimmät asiakirjoihin perustuvat, operaation toteuttamisessa työskennelleiden työntekijöiden vuotuiset bruttotyövoimakustannukset 1 720 tunnilla tai määräsuhteessa, kun kyseessä ovat osa-aikatyöntekijät.
Kun kyseessä ovat asetuksen (EU) 2021/2115 47 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitetut menekinedistämiseen ja tiedotukseen ja 2 kohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tiedotustoimiin liittyvät interventiot sekä mainitun asetuksen 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan i ja j alakohdassa tarkoitetut toimialakohtaisten organisaatioiden toteuttamat toimet ja k alakohdassa tarkoitetut kolmansissa maissa toteutettavat menekinedistämis- ja viestintätoimet, tuensaajille suoraan aiheutuvista hallinto- ja henkilöstökustannuksista maksettavat menot eivät saa ylittää 50:tä prosenttia intervention kokonaiskustannuksista.
Hallinnollisia kustannuksia pidetään tukikelpoisina, jos ne eivät ylitä neljää prosenttia ►C1 intervention ◄ toteutuksen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
Ulkoisen tilintarkastuksen kustannuksia pidetään tukikelpoisina, jos sen suorittaa riippumaton ja pätevä ulkopuolinen laitos.
II LUKU
Erityissäännöt, joita sovelletaan hedelmä- ja vihannesalalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla
24 artikla
Soveltamisalaan kuuluvat tuotteet
►C1 Interventiotyypin ◄ soveltamisalaan kuuluvat ainoastaan ne tuotteet, joiden osalta tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä, kansainvälinen tuottajaorganisaatio, kansainvälinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai tuottajaryhmä on hyväksytty, edellyttäen että toimintaohjelmaan kuuluvien tuotteiden arvo on yli 50 prosenttia kaikkien asianomaisen organisaation kyseisen toimintaohjelman soveltamisalaan kuuluvien kaupan pitämien tuotteiden arvosta. Lisäksi asianomaisten tuotteiden on tultava kyseisen tuottajaorganisaation jäseniltä tai toisen tuottajaorganisaation taikka tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tuottajajäseniltä.
25 artikla
Kuljetuskustannukset ja kauppakunnostusvaatimus ilmaisjakelun yhteydessä
Kuljetuskustannukset maksetaan osapuolelle, jolle kulut kyseisestä kuljetuksesta ovat tosiasiallisesti aiheutuneet. Niiden maksamisen edellytyksenä on sellaisten tositteiden esittäminen, joista käyvät ilmi erityisesti
tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän nimi;
kyseisten tuotteiden määrä;
asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vastaanottajan suorittama haltuunotto ja käytetty kuljetusväline;
markkinoiltapoistopaikan ja toimituspaikan välinen etäisyys.
Toimintaohjelmissa ilmaisjakelua varten markkinoilta poistettujen tuotteiden kauppakunnostukseen sovelletaan seuraavaa:
ilmaisjakeluun tarkoitettujen tuotteiden pakkauksissa on oltava 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu unionin tunnus sekä yksi tai useampi liitteessä IV esitetyistä maininnoista; niiden maksamisen edellytyksenä on sellaisten tositteiden esittäminen, joista käyvät ilmi erityisesti
tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation tai kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän nimi;
kyseisten tuotteiden määrä;
asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu vastaanottajan suorittama haltuunotto ja maininta tarjontamuodosta.
26 artikla
Tuki
Muuta käyttötarkoitusta kuin ilmaisjakelua varten tehtyjen markkinoiltapoistojen osuuden on minkä tahansa tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän minkä tahansa tuotteen osalta tiettynä vuonna oltava seuraavanlainen:
se ei saa ylittää kymmentä prosenttia kyseisen tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän edeltävien kolmen vuoden aikana kaupan pitämän tuotannon keskimääräisestä määrästä;
hedelmien ja vihannesten osalta kolmen peräkkäisen vuoden prosenttiosuuksien summa saa olla yhteensä enintään 15 prosenttia, kun lisätään a alakohdan mukaisesti kuluvalle vuodelle laskettu osuus ja edeltävien kahden vuoden markkinoiltapoisto-osuudet, jotka on laskettu asianomaisen tuottajaorganisaation noiden kahden edellisvuoden aikana kaupan pitämän tuotannon määrän perusteella.
Jos kaupan pidetyn tuotannon määrää koskevia tietoja ei ole saatavilla joltakin tai miltään edeltävältä vuodelta, käytetään sitä kaupan pidetyn tuotannon määrää, jonka osalta tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä, kansainvälinen tuottajaorganisaatio, kansainvälinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai tuottajaryhmä on hyväksytty.
Kyseisessä markkinoiltapoisto-osuudessa ei kuitenkaan oteta huomioon määriä, jotka poistetaan markkinoilta jollakin asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla tai muuhun vastaavaan jäsenvaltion hyväksymään, tämän asetuksen 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun käyttötarkoitukseen.
Unionin taloudellinen tuki hedelmille ja vihanneksille, jotka poistetaan markkinoilta ilmaisjakeluna asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 6 kohdassa tarkoitetuille hyväntekeväisyysorganisaatioille ja -säätiöille sekä laitoksille, kattaa ainoastaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti poistettuihin tuotteisiin liittyvät maksut, jolloin kauppakunnostuskustannukset ovat tämän asetuksen 33 artiklassa tarkoitettuja kustannuksia.
27 artikla
Markkinoilta poistettujen tuotteiden käyttötarkoitukset
Kun asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hyväntekeväisyysorganisaatio tai -säätiö tai laitos on saanut luvan, sen on kirjaa kyseisestä toimesta.
Jäsenvaltio voi sallia, että ilmaisjakelun edunsaajat suorittavat maksun markkinoilta poistettujen ja jalostettavana olevien tuotteiden jalostajille luontoissuorituksena, jos tällaisella maksulla korvataan ainoastaan jalostuskustannukset ja jos jäsenvaltio, jossa maksu suoritetaan, on vahvistanut säännöt, joilla varmistetaan, että jalostetut tuotteet on tarkoitettu tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen lopullisten vastaanottajien kulutukseen. Sovelletaan 26 artiklan 1 kohdassa säädettyä rajaa.
Jäsenvaltion on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet helpottaakseen tuottajaorganisaatioiden ja asetuksen (EU) 2021/2115 52 artiklan 6 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen hyväntekeväisyysorganisaatioiden tai -säätiöiden tai laitosten välistä yhteydenpitoa ja yhteistyötä.
28 artikla
Markkinoilta poistettujen tuotteiden vastaanottajia koskevat edellytykset
Asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan a, e ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla markkinoilta ilmaisjakelua varten poistettujen tuotteiden vastaanottajien on sitouduttava
noudattamaan asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyjä kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia sääntöjä;
pitämään asianomaisista toimista erillistä varastokirjanpitoa;
suostumaan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisiin tarkastuksiin;
toimittamaan todisteet asianomaisten tuotteiden lopullisesta käyttötarkoituksesta haltuunottoilmoituksen tai vastaavan asiakirjan muodossa; kyseisessä asiakirjassa on todistettava, että kolmas osapuoli on ottanut markkinoilta poistetut tuotteet haltuunsa ilmaisjakelua varten.
Jäsenvaltio voi kuitenkin päättää, ettei vastaanottajan tarvitse pitää ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettua kirjanpitoa, jos se ottaa vastaan määriä, jotka jäävät alle jäsenvaltioiden riskianalyysin avulla määrittämän enimmäismäärän.
Osapuolen, joka ottaa vastaan markkinoilta poistettuja tuotteita muita käyttötarkoituksia kuin ilmaisjakelua varten, on sitouduttava
noudattamaan asetuksessa (EU) N:o 1308/2013 säädettyjä kaupan pitämisen vaatimuksia koskevia sääntöjä;
pitämään asianomaisista toimista yksityiskohtaista varasto- ja liikekirjanpitoa, jos jäsenvaltio katsoo sen tarpeelliseksi siitä huolimatta, että tuote on denaturoitu ennen toimitusta;
suostumaan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisiin tarkastuksiin;
olemaan hakematta lisätukea asianomaisista tuotteista tuotetulle alkoholille, jos markkinoilta poistetut tuotteet on tarkoitettu tislattavaksi.
29 artikla
Markkinoilta poistettujen tuotteiden kaupan pitämisen vaatimukset
Jos hedelmät ja vihannekset poistetaan markkinoilta irtotavarana, on täytettävä II luokalle komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) N:o 543/2011 ( 9 ) asetetut vähimmäisvaatimukset.
Asianomaisissa vaatimuksissa määriteltyjen hedelmä- ja vihannesalan minituotteiden on kuitenkin oltava sovellettavien kaupan pitämistä koskevien vaatimusten mukaisia, tuotteen tarjontamuotoa ja merkitsemistä koskevat säännökset mukaan luettuina.
30 artikla
Hiljattain hyväksyttyjen organisaatioiden tai ryhmien kaupan pidetyn tuotannon arvo
Jos tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän kaupan pitämän tuotannon arvoa koskevia aiempia tietoja asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan a, e ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla ei ole saatavilla edeltäviltä vuosilta, jäsenvaltion on kolmen vuoden ajan hyväksymisestä hyväksyttävä tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation tai kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän ilmoittama 12 peräkkäisen kuukauden kaupan pidetyn tai pidettävän tuotannon arvo, jonka osalta asianomainen tuottajaorganisaatio tai tuottajaryhmä voi osoittaa sillä olevan todellinen kapasiteetti pitää se kaupan tuottajajäsentensä puolesta.
Jos tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä, kansainvälinen tuottajaorganisaatio tai kansainvälinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai tuottajaryhmä on ilmoittanut kaupan pidetyn tuotannon arvon hyväksyntää varten, jäsenvaltion on hyväksyttävä ainoastaan kyseinen arvo.
31 artikla
Kaupan pidetyn tuotannon arvon laskentaperusta
Tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän ja sen jäsentuottajaorganisaatioiden kaupan pitämän tuotannon perusteella, ja arvo sisältää ainoastaan niiden tuotteiden tuotannon, joiden osalta tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai kansainvälinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä on hyväksytty. Jos toimintaohjelmat hyväksytään erikseen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän ja jäsentuottajaorganisaatioiden osalta, jäsenten toimintaohjelmiin luettavaa kaupan pidetyn tuotannon arvoa ei oteta huomioon laskettaessa yhteenliittymän kaupan pidetyn tuotannon arvoa.
Lisäksi asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan e ja f alakohdassa luetelluilla aloilla kaupan pidetyn tuotannon arvoon voi sisältyä myös tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän jäsentensä puolesta neuvottelemien sopimusten soveltamisalaan kuuluvan tuotannon arvo.
►M1 Kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan tuoretuotevaiheessa tai ensimmäisessä jalostusvaiheessa, jossa tuote tavanomaisesti pidetään kaupan, irtotavarana silloin kun tuotteita on sallittua pitää kaupan irtotavarana, eivätkä siihen sisälly jalostuskustannuksen tai kauppakunnostuksen jatkotoimet eikä lopullisten jalostettujen tuotteiden arvo. Asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan e ja f alakohdassa tarkoitettujen alojen osalta jäsenvaltion on ilmoitettava YMP:n strategiasuunnitelmassaan, miten kaupan pidetyn tuotannon arvo lasketaan kunkin alan osalta. ◄
Jalostettaviksi tarkoitettujen sellaisten hedelmien ja vihannesten kaupan pidetyn tuotannon arvo, jotka joko tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai niiden tuottajajäsenet taikka tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetun vaatimuksen täyttävät tytäryritykset ovat itse tai ulkoistamalla muuntaneet joksikin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 liitteessä I olevassa X osassa luetelluksi hedelmä- ja vihannesjalosteeksi, lasketaan soveltamalla kyseisten jalostettujen tuotteiden laskutusarvoon prosenttiosuutena ilmaistua kiinteää määrää. Kiinteä määrä on
53 prosenttia hedelmämehujen osalta;
73 prosenttia mehutiivisteiden osalta;
77 prosenttia tomaattitiivisteen osalta;
62 prosenttia jäädytettyjen hedelmien ja vihannesten osalta;
48 prosenttia hedelmä- ja vihannessäilykkeiden osalta;
70 prosenttia säilöttyjen Agaricus bisporus -herkkusienien ja muiden suolaveteen säilöttyjen viljeltyjen sienien osalta;
81 prosenttia väliaikaisesti suolaveteen säilöttyjen hedelmien osalta;
81 prosenttia kuivattujen hedelmien osalta;
27 prosenttia muiden hedelmä- ja vihannesjalosteiden kuin a–h alakohdassa tarkoitettujen osalta;
12 prosenttia jalostettujen mausteyrttien osalta;
41 prosenttia paprikajauheen osalta.
Tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän tuottajajäsenten tuotanto, jonka pitää kaupan tuottajajäsenen oman organisaation nimeämä toinen tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä, kansainvälinen tuottajaorganisaatio, kansainvälinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai tuottajaryhmä, luetaan kyseisen tuotannon kaupan pitäneen organisaation, yhteenliittymän tai ryhmän kaupan pidetyn tuotannon arvoon. Kaksinkertainen lukeminen on kielletty.
Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan 7 kohtaa, tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän kaupan pidetty tuotanto on laskutettava tuottajaorganisaatiosta-, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymästä-, kansainvälisestä tuottajaorganisaatiosta-, kansainvälisestä tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymästä- tai tuottajaryhmästä-vaiheessa myyntivalmiina, pois lukien
arvonlisävero;
tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän sisäiset kuljetuskustannukset.
Kaupan pidetyn tuotannon arvo voidaan kuitenkin laskea myös tytäryrityksestä-vaiheessa 6 kohdassa vahvistetuin perustein edellyttäen, että vähintään 90 prosenttia tytäryrityksen osakkuuksista tai pääomasta on
yhden tai useamman tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän omistuksessa; tai
tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän tuottajajäsenten omistuksessa, jos tämä edistää asetuksen (EU) N:o 1308/2013 152 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen tavoitteiden saavuttamista ja jos jäsenvaltio tämän sallii.
32 artikla
Viitekausi ja unionin taloudellisen tuen enimmäismäärä
Kyseinen 12 kuukauden viitekausi on asianomaisen tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän tilikausi.
Viitekauden vahvistamismenetelmä ei voi vaihdella ohjelman aikana asianmukaisesti perusteltuja tilanteita lukuun ottamatta.
Jäsenvaltion on päätettävä, lasketaanko toimintarahastolle myönnettävän unionin taloudellisen tuen enimmäismäärä vuosittain
niiden tuottajien, jotka ovat tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän jäseniä 1 päivänä tammikuuta sinä vuonna, jolle tukea haetaan, viitekaudella kaupan pitämän tuotannon arvon perusteella; vai
tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän asianomaisella viitekaudella kaupan pitämän tuotannon tosiasiallisen arvon perusteella. Tällöin kyseistä sääntöä on sovellettava kyseisessä jäsenvaltiossa kaikkiin tuensaajiin, jotka eivät ole ylikansallisia.
Jos jonkin tuotteen tietyn vuoden kaupan pidetyn tuotannon arvo on laskenut vähintään 35 prosenttia suhteessa edellisten kolmen 12 kuukauden viitekauden keskiarvoon, sovelletaan seuraavaa:
jos lasku johtui tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän vastuuseen tai valvontaan kuulumattomista syistä, kyseisen tuotteen kaupan pidetyn tuotannon arvon katsotaan olevan 65 prosenttia edellisten kolmen 12 kuukauden viitekauden keskiarvosta;
jos lasku johtui tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän vastuuseen tai valvontaan kuulumattomista luonnonkatastrofista, sääoloista, kasvitaudista tai ►C1 tuhoojavahingoista ◄ , kyseisen tuotteen kaupan pidetyn tuotannon arvon katsotaan olevan 85 prosenttia edellisten kolmen 12 kuukauden viitekauden keskiarvosta.
Tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän, kansainvälisen tuottajaorganisaation, kansainvälisen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai tuottajaryhmän on molemmissa tapauksissa todistettava asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että kyseiset syyt eivät kuuluneet sen vastuuseen tai valvontaan.
Kun tuottajaorganisaatio, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä, kansainvälinen tuottajaorganisaatio, kansainvälinen tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymä tai tuottajaryhmä todistaa asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, että kyseiset syyt eivät kuuluneet sen vastuuseen tai valvontaan ja että se on toteuttanut kaikki tarvittavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet, kyseisen tuotteen kaupan pidetyn tuotannon arvon katsotaan olevan 100 prosenttia edellisten kolmen 12 kuukauden viitekauden keskiarvosta.
Kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden ja kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toteuttamien interventioiden tyypit
32 a artikla
Kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden ja kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toteuttamien interventioiden tyyppeihin sovellettavat säännöt
Kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden ja kansainvälisten tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymien toteuttamien toimintaohjelmien interventiotyyppien on oltava sen jäsenvaltion kansallisen strategiasuunnitelman ja kansallisten sääntöjen mukaisia, jossa kansainvälisen tuottajaorganisaation tai kansainvälisen tuottajaorganisaation yhteenliittymän kotipaikka sijaitsee komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/891 ( 10 ) 14 tai 21 artiklan mukaisesti.
III LUKU
Hedelmä- ja vihannesala
33 artikla
Kauppakunnostuskustannukset ilmaisjakelun yhteydessä
Toimintaohjelmissa ilmaisjakelua varten markkinoilta poistettujen hedelmien ja vihannesten kauppakunnostuskustannuksiin liittyvien menojen maksut tuottajaorganisaatioille, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille, kansainvälisille tuottajaorganisaatioille tai kansainvälisille tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymille eivät saa ylittää liitteessä VII vahvistettua kustannusten määrää.
Ensimmäistä kohtaa ei sovelleta markkinoilta poistettuihin hedelmiin ja vihanneksiin, jos ilmaisjakelu tapahtuu jalostuksen jälkeen.
34 artikla
Tuottajien järjestäytymisasteen laskenta kansallista taloudellista tukea varten
Jäsenvaltion määrittelemää alueluetteloa ei saa muuttaa ainakaan viiteen vuoteen, ellei muutos ole objektiivisesti perusteltu erityisesti syistä, joilla ei ole yhteyttä tuottajien järjestäytymisasteen laskentaan kyseisellä alueella tai kyseisillä alueilla.
Jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kaikista alueluettelon muutoksista.
35 artikla
Ilmaisjakelua varten toteutettujen markkinoiltapoistojen kolmen vuoden keskiarvo
Hiljattain hyväksyttyjen tuottajaorganisaatioiden osalta hyväksymistä edeltäneiden markkinointivuosien tiedot ovat
tuottajaryhmän vastaavat tiedot, jos tuottajaorganisaatio oli aikaisemmin tuottajaryhmä; tai
hyväksymishakemukseen sovellettava määrä.
IV LUKU
Mehiläishoitoala
36 artikla
Mehiläispesän määritelmä
Tässä luvussa ’mehiläispesällä’ tarkoitetaan sellaisen mehiläisyhdyskunnan sisältävää yksikköä, jota käytetään hunajan, muiden mehiläistuotteiden tai mehiläisten jalostusmateriaalin tuotantoon, sekä kaikkia yhdyskunnan selviytymisen kannalta olennaisia elementtejä.
37 artikla
Mehiläispesien lukumäärän laskentamenetelmä
Jäsenvaltion alueella 1 päivän syyskuuta ja 31 päivän joulukuuta välisenä aikana talvehtimaan valmiiden mehiläispesien lukumäärä on laskettava vuosittain käyttäen jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassa kuvattua luotettavaa menetelmää.
38 artikla
Mehiläispesien lukumäärä
Asetuksen (EU) 2021/2115 55 artiklan 7 kohdassa tarkoitettu, tämän asetuksen 37 artiklan mukaisesti laskettua mehiläispesien lukumäärää koskeva vuotuinen ilmoitus on tehtävä vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta vuodesta 2023 alkaen.
39 artikla
Unionin vähimmäisrahoitusosuus
Unionin vähimmäisrahoitusosuus asetuksen (EU) 2021/2115 55 artiklassa tarkoitettujen mehiläishoitoalan ►C1 interventiotyyppien ◄ toteuttamiseen liittyviin menoihin, jotka jäsenvaltio täsmentää YMP:n strategiasuunnitelmassaan, on 30 prosenttia.
V LUKU
Viiniala
40 artikla
Tuensaajat
Julkisoikeudellinen laitos ei voi saada viinialan ►C1 interventiotyyppien ◄ mukaista tukea. Jäsenvaltio voi kuitenkin sallia, että julkisoikeudellinen laitos voi saada tukea
asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan i ja j alakohdassa tarkoitettuihin toimialakohtaisten organisaatioiden toteuttamiin toimiin;
asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan h alakohdassa tarkoitettuun tiedotukseen ja k alakohdassa tarkoitettuun kolmansissa maissa toteutettavaan menekinedistämiseen ja viestintään, jollei julkisoikeudellinen laitos ei ole kyseisten ►C1 interventioiden ◄ osalta myönnettävän tuen ainoa saaja;
asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin interventioihin, joita toteuttavat viininviljelyalan julkiset koulut, jotka ovat myös viininviljelijöitä.
41 artikla
Viinitarhojen uudelleenistutus terveyteen tai kasvinterveyteen liittyvistä syistä
Vuotuiset menot, jotka jäsenvaltio maksaa YMP:n strategiasuunnitelmassaan täsmennettyjen ►C1 interventioiden ◄ tukemiseksi ja jotka liittyvät viinitarhojen uudelleenistutukseen pakollisen raivauksen jälkeen, eivät saa ylittää 15:tä prosenttia asetuksen (EU) 2021/2115 58 artiklan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisista viinitilojen rakenneuudistukseen ja uusiin lajikkeisiin siirtymiseen liittyvistä vuotuisista kokonaismenoista, jotka asianomainen jäsenvaltio toteuttaa kyseisenä varainhoitovuonna.
Raivauskustannukset ja tulonmenetyksistä maksettavat korvaukset eivät ole tukikelpoisia menoja kyseisessä ►C1 interventiotyypissä ◄ .
42 artikla
Viiniköynnöstä kasvava ala
VI LUKU
Humala-ala
43 artikla
Unionin taloudellinen tuki
Asetuksen (EU) 2021/2115 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tuottajaorganisaatiolle tai yhteenliittymälle maksettava unionin taloudellinen enimmäistuki lasketaan suhteessa tuottajajäsenten tukikelpoisiin humalanviljelyaloihin. Jotta humalanviljelyala olisi tukikelpoinen, se on istutettava yhdenmukaisesti siten, että istutustiheys on vähintään 1 500 kasvia hehtaarilla kaksinkertaisesti tuettujen kasvien osalta tai 2 000 kasvia hehtaarilta yksinkertaisesti tuettujen kasvien osalta.
Aloja ovat ainoastaan tukipuiden kiinnitykseen käytettyjen uloimmaisten lankarivien muodostaman linjan rajoittamat alat. Jos tällä rivillä on humalakasveja, viljelylohkon kullekin sivulle voidaan lisätä ylimääräinen huoltokaista, jonka leveys vastaa istutetun pinta-alan sisäpuolella olevan huoltokaistan keskimääräistä leveyttä. Huoltokaista ei saa olla yleistä tietä. Viljelyrivien ulkoreunoilla sijaitsevat, maatalouskoneiden käytölle välttämättömät kaksi kaistaa voidaan sisällyttää pinta-alaan, jos kummankaan näiden kahden kaistan pituus ei ole suurempi kuin kahdeksan metriä, jos ne lasketaan mukaan vain yhden kerran ja jos ne eivät ole yleistä tietä.
Ala ei sisällä humalaistutuksia, joita viljellään pääasiassa taimitarhatuotteina.
VII LUKU
Kotieläintuotanto
44 artikla
Karjan uudistaminen terveyssyistä toteutetun pakkoteurastuksen tai luonnonkatastrofien aiheuttamien menetysten vuoksi
IV OSASTO
LISÄVAATIMUKSET ERÄILLE MAASEUDUN KEHITTÄMISEN ►C1 INTERVENTIOTYYPEILLE ◄
45 artikla
Maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttäminen, kestävä käyttö ja kehittäminen
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa asetuksen (EU) 2021/2115 70 artiklassa tarkoitetut maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä koskevia ►C1 interventioita ◄ , se voi myöntää tukea ainoastaan
maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksina uhanalaisten kotieläinrotujen ja geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvilajikkeiden säilyttämiseksi; tai
tukena maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttämiseen, kestävään käyttöön ja kehittämiseen liittyville toimille.
Toimille, jotka kuuluvat ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumusten tyyppiin, ei voi myöntää tukea kyseisen alakohdan b alakohdan nojalla.
Jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetuissa maatalouden ympäristö- ja ilmastositoumuksissa uhanalaisten kotieläinrotujen ja geneettisen köyhtymisen uhkaamien kasvilajikkeiden säilyttämiseksi edellytetään, että
kasvatetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1012 ( 12 ) 2 artiklan 24 kohdassa määriteltyjä paikallisia kotieläinrotuja, jonka jokin jäsenvaltio on määrittänyt uhanalaiseksi, joka on geneettisesti sopeutunut yhteen tai useampaan perinteiseen tuotantojärjestelmään tai ympäristöön kyseisessä jäsenvaltiossa ja jonka uhanalaisuuden on tieteellisesti todentanut elin, jolla on tarvittava pätevyys ja osaaminen uhanalaisten rotujen alalla; tai
säilytetään sellaisten kasvien geenivaroja, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen.
Tukea voidaan myöntää seuraavien 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen paikallisten kotieläinrotujen lajeille:
nautaeläimet;
lampaat;
vuohet;
hevoseläimet (Equus caballus ja Equus asinus);
siat;
linnut;
kaniinit;
mehiläiset.
Jäsenvaltion on pidettävä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua paikallista rotua tukikelpoisena ainoastaan seuraavien edellytysten täyttyessä:
asianomaisten siitosnaaraiden lukumäärä kansallisella tasolla on mainittu;
asianmukaisesti tunnustettu asiaankuuluva jalostusjärjestö on rekisteröinyt rodun kantakirjan ja pitää sen ajan tasalla.
Jäsenvaltion on varmistettava, että 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin maa- ja metsätalouden geenivarojen säilyttämistä, kestävää käyttöä ja kehittämistä koskeviin toimiin sisältyvät seuraavat:
kohdennetut toimet, joilla edistetään maa- ja metsätalouden geenivarojen ex situ- ja in situ -säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä, mukaan lukien nykyisin in situ -säilytettyjen geenivarojen verkkopohjaiset tietokannat, joihin sisältyy säilyttäminen maa- tai metsätilalla, sekä ex situ -kokoelmien ja tietokantojen säilyttämistä, kuvaamista, keräämistä ja käyttöä;
yhteensovitetut toimet, joilla edistetään tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden toimivaltaisten laitosten kesken unionin maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämisestä, kuvaamisesta, keräämisestä ja käytöstä;
liitännäistoimet: tiedotus-, levittämis-, neuvonta- ja koulutustoimet sekä teknisten kertomusten laatiminen valtiosta riippumattomien järjestöjen ja muiden sidosryhmien kanssa.
Edellä olevan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitetaan:
”in situ -säilyttämisellä” geeniaineksen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien tai luonnonvaraisten rotujen elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä sekä kotieläinlajien ja viljelykasvilajien osalta siinä maatilaympäristössä, jossa niiden erityisominaisuudet ovat kehittyneet;
’in situ -säilyttämisellä’ metsätaloudessa geenivarojen säilyttämistä ekosysteemeissä ja luontaisissa elinympäristöissä sekä lajien elinkykyisten populaatioiden säilyttämistä ja elvyttämistä niiden luonnollisessa ympäristössä;
’säilyttämisellä maa- tai metsätilalla’in situ -säilyttämistä ja -kehittämistä maa- tai metsätilan tasolla;
’ex situ -säilyttämisellä’ maa- tai metsätalouden geenivarojen säilyttämistä muussa kuin niiden luonnollisessa ympäristössä;
’ex situ -kokoelmalla’ maa- tai metsätalouden geenivarojen kokoelmaa, jota säilytetään muualla kuin geenivarojen luonnollisessa ympäristössä.
46 artikla
Eläinten hyvinvointi
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa asetuksen (EU) 2021/2115 70 artiklassa tarkoitettuja eläinten hyvinvointia edistäviin sitoumuksiin liittyviä ►C1 interventioita ◄ , sen on varmistettava, että eläinten hyvinvointia edistävissä sitoumuksissa tiukennetaan tuotantomenetelmiä koskevia vaatimuksia ainakin yhdellä seuraavista aloista:
vesi, rehu ja eläinten hoito eläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti;
eläinsuojien olosuhteet, jotka parantavat eläinten mukavuutta ja liikkumisvapautta, kuten eläinten käytössä oleva lisääntynyt tila, lattiapinnat, luonnonvalo, kontrolloitu mikroilmasto ja esimerkiksi vapaaporsituksen tai ryhmäkasvatuksen kaltaiset olot eläinsuojissa eläinten luonnollisten tarpeiden mukaisesti;
olosuhteet, joissa eläimet voivat käyttäytyä luonnollisesti, esimerkiksi elinympäristön virikkeistäminen tai myöhäinen vieroitus;
pääsy ulkotiloihin ja laiduntaminen;
käytännöt, joilla lisätään eläinten vastustuskykyä ja elinikää, mukaan lukien hitaammin kasvavat rodut;
käytännöt, joissa vältetään eläinten ruumiinjäsenten typistämistä ja/tai kastrointia. Jos tietyissä tapauksissa eläinten ruumiinjäsenten typistäminen tai kastrointi katsotaan tarpeelliseksi, on käytettävä anestesia-aineita, kivunlievitysaineita ja tulehduslääkitystä tai immunokastraatiota;
eläinten terveyttä koskevat toimenpiteet, joilla ehkäistään tarttumattomia tauteja ja joihin ei tarvita lääkeaineita kuten rokotteita, hyönteisten torjunta-aineita tai loislääkkeitä.
47 artikla
Laatujärjestelmät
Jos jäsenvaltio sisällyttää YMP:n strategiasuunnitelmaansa asetuksen (EU) 2021/2115 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja laatujärjestelmiin liittyviä ►C1 interventioita ◄ , sen on varmistettava, että hyväksytyt kansalliset laatujärjestelmät kattavat
jäsenvaltioiden hyväksymät maataloustuotteiden, puuvillan tai elintarvikkeiden laatujärjestelmät, maatilojen sertifiointiohjelmat mukaan luettuina, jotka täyttävät seuraavat perusteet:
järjestelmien mukaisesti valmistettavien lopputuotteiden erityisyys johtuu selkeistä velvoitteista, joiden avulla voidaan taata mikä tahansa seuraavista:
järjestelmä on avoin kaikille tuottajille;
järjestelmä sisältää sitovat tuote-eritelmät, joiden noudattamista valvovat viranomaiset tai riippumaton tarkastuselin;
järjestelmä on läpinäkyvä ja varmistaa tuotteiden täydellisen jäljitettävyyden;
maataloustuotteiden vapaaehtoiset sertifiointiohjelmat, joiden jäsenvaltio on tunnustanut olevan 16 päivänä joulukuuta 2010 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n suuntaviivat maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevista parhaista käytännöistä” ( 13 ) tarkoitettujen vapaaehtoisia sertifiointiohjelmia koskevien unionin parhaiden käytäntöjen mukaisia.
V OSASTO
TOIMENPIDEVAATIMUKSESSA (GAEC-TOIMENPIDEVAATIMUS) 1 MAINITTUA OSUUTTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT
48 artikla
Toimenpidevaatimuksessa (GAEC-toimenpidevaatimus) 1 mainittua osuutta koskevat säännöt
Kun kyseessä on asetuksen (EU) 2021/2115 liitteessä III lueteltuun GAEC-toimenpidevaatimukseen 1 liittyvä pysyvän nurmen säilyttäminen, jäsenvaltion on varmistettava, että pysyvän nurmen osuus suhteessa maatalousmaahan ei vähene yli viittä prosenttia verrattuna jäsenvaltion YMP:n strategiasuunnitelmassaan vahvistamaan viiteosuuteen jaettaessa asianomaisen jäsenvaltion koko maatalousmaa pysyvän nurmen aloilla kansallisella, alueellisella, aluetta pienemmällä tasolla taikka tilaryhmän tai tilan tasolla.
Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun viiteosuuden vahvistamiseksi tarkoitetaan
’pysyvän nurmen aloilla’ suoria tukia saaneiden viljelijöiden vuonna 2018 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 ( 14 ) 72 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ilmoittamaa pysyvää nurmea, joka määritellään komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 ( 15 ) 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 23 alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja jota jäsenvaltio tarvittaessa mukauttaa mahdollisen muutoksen vaikutuksen huomioon ottamiseksi erityisesti asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti vahvistamassaan pysyvän nurmen määritelmässä;
’koko maatalousmaalla’ suoria tukia saaneiden viljelijöiden vuonna 2018 asetuksen (EU) N:o 1306/2013 72 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ilmoittamaa maatalousalaa, joka määritellään delegoidun asetuksen (EU) N:o 640/2014 2 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan 23 alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja jota jäsenvaltio tarvittaessa mukauttaa mahdollisen muutoksen vaikutuksen huomioon ottamiseksi erityisesti asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti vahvistamassaan maatalousmaan määritelmässä.
Jäsenvaltio voi vahvistaa pysyvän nurmen osuuden ja viiteosuuden kansallisella, alueellisella, aluetta pienemmällä tasolla taikka tilaryhmän tai tilan tasolla.
Jos pysyvän nurmen ala kuitenkin pysyy tiettynä vuotena absoluuttisesti 0,5 prosentin rajoissa 1 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti vahvistetusta pysyvän nurmen alasta, 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettu velvollisuus katsotaan täytetyksi.
VI OSASTO
LOPPUSÄÄNNÖKSET
49 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
LIITE I
3 artiklassa tarkoitettu unionin menetelmä hamppulajikkeiden tarkastamiseksi ja hamppulajikkeiden delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuuden määrittämiseksi
1. Soveltamisala
Tässä liitteessä esitetyn menetelmän tarkoituksena on määrittää hamppulajikkeiden (Cannabis sativa L.) delta-9-tetrahydrokannabinolipitoisuus, jäljempänä ”THC-pitoisuus”. Menetelmässä sovelletaan tapauksen mukaan käytäntöä A tai B, joita kuvaillaan tässä liitteessä.
Menetelmä perustuu THC-pitoisuuden kvantitatiiviseen määritykseen kaasukromatografialla (GC) sen jälkeen, kun näytettä on uutettu soveltuvalla liuottimella.
1.1 Käytäntö A
Käytäntöä A on käytettävä hampun tuotantoa koskevissa tarkastuksissa silloin kun vuosittain paikalla tehtävien tarkastusten otokset kattavat vähintään 30 prosenttia asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti hampuntuotantoon ilmoitetuista aloista.
1.2 Käytäntö B
Käytäntöä B on käytettävä silloin kun jäsenvaltio ottaa käyttöön hampun viljelyn ennakkohyväksyntäjärjestelmän ja paikalla tehtävien tarkastusten vähimmäistaso kattaa vähintään 20 prosenttia asetuksen (EU) 2021/2115 4 artiklan 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti hampuntuotantoon ilmoitetuista aloista.
2. Näytteenotto
2.1 Näytteenottoedellytykset
Näytteet on kerättävä päiväsaikaan järjestelmällisesti siten, että lohkosta saadaan edustava näyte; näytteitä ei kuitenkaan kerätä lohkon reunoilta.
2.1.1 Käytäntö A
Tietyn hamppulajikkeen viljelmässä kerätään kustakin valitusta kasvista vähintään 30 senttimetrin mittainen osa, jossa on vähintään yksi emikukinto. Näytteet on kerättävä ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan päättymisestä.
Jäsenvaltio voi sallia, että näyte otetaan ennen kuin kukinnan alkamisesta on kulunut 20 päivää, jos kunkin viljellyn lajikkeen osalta otetaan muita edustavia näytteitä ensimmäisen kohdan mukaisesti ajanjaksona, joka alkaa 20 päivän kuluttua kukinnan alkamisesta ja päättyy 10 päivän kuluttua kukinnan päättymisestä.
Jos hamppua viljellään kerääjäkasvina, eikä emikukintoja ole, kasvinvarresta kerätään ylin 30 senttimetriä. Tällöin näytteet on otettava juuri ennen kasvukauden loppua, kun lehdet alkavat kellastua, mutta kuitenkin ennen kuin hallojen ennustetaan alkavan.
2.1.2 Käytäntö B
Tietyn hamppulajikkeen viljelmässä kerätään kustakin valitusta kasvista sen yläkolmannes. Näytteet on kerättävä 10 päivän kuluessa kukinnan päättymisestä, tai jos kyseessä on kerääjäkasvina viljelty hamppu, eikä emikukintoja ole, juuri ennen kasvukauden loppua, kun lehdet alkavat kellastua, mutta kuitenkin ennen kuin hallojen ennustetaan alkavan. Jos kyseessä on kaksikotinen lajike, näytteeseen on kerättävä ainoastaan emikasveja.
2.2 Otoksen koko
Käytäntö A: Näytteeseen kerätään kustakin lohkosta kasvinosat 50 kasvista.
Käytäntö B: Näytteeseen kerätään kustakin lohkosta kasvinosat 200 kasvista.
Näytteet pakataan väljästi kangas- tai paperipussiin ja lähetettävä määrityslaboratorioon.
Jäsenvaltio voi säätää, että tarkistusmääritystä varten kerätään toinen näyte, jonka tuottaja tai määrityksestä vastaava laitos säilyttää.
2.3 Näytteen kuivaus ja varastointi
Näytteiden kuivaaminen aloitetaan mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 48 tunnin kuluessa millä tahansa menetelmällä, jossa lämpötila on alle 70 °C.
Näytteitä kuivataan kunnes niiden paino on vakio ja kosteuspitoisuus 8–13 prosenttia.
Kuivatut näytteet säilytetään väljästi pimeässä ja alle 25 °C:n lämpötilassa.
3. THC-pitoisuuden määrittäminen
3.1 Testinäytteen esikäsittely
Kuivatuista näytteistä irrotetaan varret ja yli 2 mm:n kokoiset siemenet.
Kuivatut näytteet jauhetaan puolikarkeaksi jauheeksi (seula, jossa on 1 mm:n reiät).
Jauhetta voidaan säilyttää enintään 10 viikkoa kuivassa, pimeässä ja alle 25 °C:n lämpötilassa.
3.2 Reagenssit ja uuttoliuos
3.3 THC:n uuttaminen
100 mg jauhettua määritysnäytettä punnitaan sentrifugiputkeen, ja lisätään 5 ml uuttoliuosta, joka sisältää sisäistä standardia.
Näyte upotetaan ultraäänihauteeseen ja jätetään sinne 20 minuutiksi. Näytettä sentrifugoidaan viiden minuutin ajan 3 000 kierrosta minuutissa, ja sen jälkeen otetaan THC-supernatantti talteen. Liuos injektoidaan kromatografiin ja suoritetaan kvantitatiivinen määritys.
3.4 Kaasukromatografia
Välineistö
Kalibrointiasteikot
Käytännössä A vähintään 3 astetta ja käytännössä B vähintään 5 astetta, joihin on sisällyttävä 0,04 ja 0,50 mg/ml THC:tä uuttoliuoksessa.
Koeolosuhteet
Seuraavat olosuhteet ovat esimerkkejä a alakohdassa mainitulle kolonnille:
Injektiotilavuus: 1 μl.
4. Tulokset
Tulos ilmoitetaan kahden desimaalin tarkkuudella grammoina THC:tä 100 grammassa vakiopainoon kuivattua analyysinäytettä. Tuloksen sallittu mittapoikkeama on 0,03 grammaa 100 grammassa.
LIITE II
22 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu tukeen kelpaamattomien menolajien luettelo
I OSA
Hedelmä- ja vihannesalalla, mehiläishoitoalalla, humala-alalla, oliiviöljyn ja syötäväksi tarkoitettujen oliivien alalla sekä asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan f alakohdassa tarkoitetuilla muilla aloilla
1. Yleiset tuotantokustannukset ja erityisesti sienirihmastojen, siementen ja ei-monivuotisten kasvien (ei edes varmennettujen) kustannukset; kasvinsuojelutuotteet (mukaan lukien integroituun torjuntaan käytettävä materiaali); lannoitteet ja muut tuotantopanokset; keräys- ja kuljetuskustannukset (sisäiset ja ulkoiset); varastointikustannukset; pakkaamiskustannukset (mukaan lukien pakkausten käyttö ja käsittely), myös osana uusia prosesseja; toimintakustannukset (erityisesti sähkö, polttoaine ja huolto).
2. Sellaisten lainojen takaisinmaksu, jotka on otettu ennen toimintaohjelman alkua aloitettua interventiota varten.
3. Rakentamattoman maan hankinta siltä osin kuin se ylittää 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista.
4. Investoinnit kuljetusvälineisiin, joita mehiläishoitoalan tuensaaja käyttää tai joita tuottajaorganisaatio käyttää kaupan pitämiseen tai jakeluun.
5. Vuokrattujen hyödykkeiden käyttökustannukset.
6. Leasing-sopimuksiin liittyvät menot (verot, korko, vakuutusmaksut jne.) ja käyttökustannukset.
7. Tässä luettelossa tukeen kelpaamattomiksi mainittuihin toimiin tai menoihin liittyvät alihankinta- tai ulkoistamissopimukset.
8. Kansalliset tai alueelliset verot tai veronluonteiset maksut.
9. Lainojen korot, paitsi jos suoritus tapahtuu muuna kuin takaisinmaksettavana suorana tukena.
10. Sijoitukset yritysten osakkuuksiin tai pääomaan, jos sijoitus on taloudellinen sijoitus.
11. Muiden osapuolten kuin tuensaajan, tuottajaorganisaation tai sen jäsenen, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai sen tuottajajäsenen tai 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevan tytäryhtiön tai tytäryhtiöketjun yksikön tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä olevan osuuskunnan kustannukset.
12. Edellä 11 artiklassa tarkoitetut interventiot, jotka toteutetaan muualla kuin tuottajaorganisaation, tuottajaorganisaatioiden yhteenliittymän tai niiden tuottajajäsenten tai 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa olevan tytäryhtiön tai tytäryhtiöketjun yksikön tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä olevan osuuskunnan tiloilla ja/tai toimitiloissa.
13. Investoinnit, jotka tuensaaja tai tuottajaorganisaatio on ulkoistanut unionin ulkopuolelle tai toteuttaa unionin ulkopuolella, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2021/2115 47 artiklan 1 kohdan f alakohdassa tarkoitettua menekinedistämiseen, tiedotukseen ja kaupan pitämiseen liittyvää ►C1 interventiotyyppiä ◄ .
II OSA
Viinialalla
1. Viinitarhan päivittäinen hoito
2. Suojaaminen riistaeläinten, lintujen tai raekuurojen varalta
3. Tuuliaitojen ja -muurien rakentaminen
4. Ajoväylät ja hissit
5. Traktoreiden tai millaisten tahansa kuljetusajoneuvojen hankinta
6. Saastuneiden viinitarhojen raivaus ja tulonmenetykset terveyteen tai kasvien terveyteen liittyvistä syistä tehdyn pakollisen raivauksen jälkeen.
LIITE III
22 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tukikelpoisten menolajien luettelo
Erityiskustannukset, jotka johtuvat seuraavista:
Erityiskustannuksilla tarkoitetaan lisäkustannuksia, jotka lasketaan perinteisten kustannusten ja tosiasiallisesti aiheutuneiden tuotantokustannusten välisenä erotuksena, ja tulonmenetyksiä, jotka aiheutuvat jostakin toimesta, lukuun ottamatta lisätuloja ja kustannussäästöjä.
Eläinlääkinnälliset tuotteet, joita käytetään mehiläispesiä vaivaaviin tuholaisiin ja mehiläisiä vahingoittaviin tauteihin.
Mehiläispesien lisäämiseen ja mehiläisten jalostamiseen liittyvät kustannukset.
Koneiden ja laitteiden hankinta hunajantuotannon ja -keruun parantamiseksi.
Toimintaohjelmien tai asiaankuuluvien ►C1 interventioiden ◄ täytäntöönpanoon liittyvät hallinto- ja henkilöstökustannukset, mukaan lukien raportit, tutkimukset, kirjanpitoon ja tilienhoitoon liittyvät kustannukset sekä palkkoihin liittyvät pakolliset maksut, jos niistä vastaa suoraan tuensaaja, 31 artiklan 7 kohdassa tarkoitetussa tilanteessa oleva tytäryritys tai tytäryhtiöketjun yksikkö tai, jäsenvaltion suostumuksella, tuottajaorganisaation jäsenenä oleva osuuskunta.
Rakentamattoman maan hankinta, jos hankinta on tarpeen toimintaohjelmaan kuuluvan investoinnin suorittamiseksi, edellyttäen että se maksaa vähemmän kuin 10 prosenttia kyseisen toimen tukikelpoisista kokonaismenoista. Poikkeuksellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan vahvistaa korkeampi määrä ympäristön suojelua koskeviin toimiin.
Aineellisen omaisuuden hankinta tai leasing-vuokraus sen nettomarkkina-arvon rajoissa, mukaan lukien käytetty aineellinen omaisuus, jos sitä ei ole hankittu unionin tai kansallisella tuella hankintaan tai leasing-vuokrausta edeltäneiden viiden vuoden aikana.
Aineellisen omaisuuden vuokraus hankinnan vaihtoehtona taloudellisesti perustelluissa tapauksissa, jos jäsenvaltio hyväksyy vuokrauksen.
Asetuksen (EU) 2021/2115 42 artiklan a, d, e ja f alakohdassa tarkoitetuilla aloilla investoinnit kuljetusajoneuvoihin, jos tuottajaorganisaatio perustelee jäsenvaltiolle asianmukaisesti, että asianomaista kuljetusajoneuvoa käytetään sisäiseen kuljetukseen tuottajaorganisaation tiloissa; ja kylmäkuljetus- tai säätöilmakuljetuslaitteeseen liittyviin ajoneuvojen lisälaitteisiin tehtävät investoinnit.
Sijoitukset yritysten osakkuuksiin tai pääomaan, jos sijoituksella edistetään suoraan toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamista.
LIITE IV
25 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tuotepakkauksiin tehtävät merkinnät
LIITE V
26 artiklan 1 kohdassa ja 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut markkinoiltapoistoille myönnettävän tuen enimmäismäärät
Tuotteet |
Enimmäistuki (EUR/100 kg) |
|
Ilmaisjakelu |
Muu käyttötarkoitus |
|
Kukkakaalit |
21,05 |
15,79 |
Tomaatit (1.6.–31.10.) |
7,25 |
7,25 |
Tomaatit (1.11.–31.5.) |
33,96 |
25,48 |
Omenat |
24,16 |
18,11 |
Viinirypäleet |
53,52 |
40,14 |
Aprikoosit |
64,18 |
48,14 |
Nektariinit |
37,82 |
28,37 |
Persikat |
37,32 |
27,99 |
Päärynät |
33,96 |
25,47 |
Munakoisot |
31,2 |
23,41 |
Melonit |
48,1 |
36,07 |
Vesimelonit |
9,76 |
7,31 |
Appelsiinit |
21,00 |
21,00 |
Mandariinit |
25,82 |
19,50 |
Klementiinit |
32,38 |
24,28 |
Satsumat |
25,56 |
19,50 |
Sitruunat |
29,98 |
22,48 |
LIITE VI
29 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut markkinoilta poistettuja tuotteita koskevat vähimmäisvaatimukset
1. Tuotteiden on oltava
2. Tuotteiden on oltava soveltuvia kaupan pitämistä ja kulutusta varten sekä riittävän kehittyneitä ja riittävän kypsiä niiden tavanomaiset ominaisuudet huomioon ottaen.
3. Tuotteiden on oltava tapauksen mukaan lajikkeelle, kauppamuodolle tai laadulle ominaisia.
LIITE VII
33 artiklassa tarkoitetut kauppakunnostuskustannukset
Tuote |
Lajittelu-ja pakkauskustannukset (euroa/tonni) |
Omenat |
187,70 |
Päärynät |
159,60 |
Appelsiinit |
240,80 |
Klementiinit |
296,60 |
Persikat |
175,10 |
Nektariinit |
205,80 |
Vesimelonit |
167,00 |
Kukkakaalit |
169,10 |
Muut tuotteet |
201,10 |
( 1 ) Neuvoston direktiivi 2002/53/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, viljelykasvilajien yleisestä lajikeluettelosta (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 1).
( 2 ) Neuvoston direktiivi 2002/57/EY, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, öljy- ja kuitukasvien siementen pitämisestä kaupan (EYVL L 193, 20.7.2002, s. 74).
( 3 ) Komission direktiivi 2008/62/EY, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2008, tietyistä poikkeuksista sellaisten viljelykasvien maatiaiskantojen ja -lajikkeiden hyväksymiseksi, jotka ovat luonnostaan sopeutuneet paikallisiin ja alueellisiin olosuhteisiin ja joita uhkaa geneettinen köyhtyminen, sekä kyseisten maatiaiskantojen ja -lajikkeiden siementen ja siemenperunoiden pitämiseksi kaupan (EUVL L 162, 21.6.2008, s. 13).
( 4 ) Komission suositus, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
( 5 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
( 6 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/741, annettu 25 päivänä toukokuuta 2020, veden uudelleenkäytön vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 177, 5.6.2020, s. 32).
( 7 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 821/2014, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 soveltamissäännöistä ohjelman rahoitusosuuksien siirtämisen ja hallinnon yksityiskohtaisten järjestelyjen, rahoitusvälineistä toimitettavien tietojen, toimien tiedotus-, viestintä- ja näkyvyystoimenpiteiden teknisten ominaisuuksien sekä datan tallennus- ja säilyttämisjärjestelmän osalta (EUVL L 223, 29.7.2014, s. 7).
( 8 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/2031, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, kasvintuhoojien vastaisista suojatoimenpiteistä, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 652/2014 ja (EU) N:o 1143/2014 muuttamisesta sekä neuvoston direktiivien 69/464/ETY, 74/647/ETY, 93/85/ETY, 98/57/EY, 2000/29/EY, 2006/91/EY ja 2007/33/EY kumoamisesta (EUVL L 317, 23.11.2016, s. 4).
( 9 ) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 543/2011, annettu 7 päivänä kesäkuuta 2011, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1234/2007 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta (EUVL L 157, 15.6.2011, s. 1).
( 10 ) Komission delegoitu asetus (EU) 2017/891, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 täydentämisestä hedelmä- ja vihannesalan sekä hedelmä- ja vihannesjalostealan osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä mainituilla aloilla sovellettavien seuraamusten osalta ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 543/2011 muuttamisesta (EUVL L 138, 25.5.2017, s. 4).
( 11 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1).
( 12 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1012, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, puhdasrotuisten jalostuseläinten, risteytettyjen jalostussikojen ja niiden sukusolujen ja alkioiden jalostuksessa, kaupassa ja unioniin tulossa sovellettavista jalostus- ja polveutumisedellytyksistä ja asetuksen (EU) N:o 652/2014, neuvoston direktiivien 89/608/ETY ja 90/425/ETY muuttamisesta sekä tiettyjen eläinjalostusta koskevien säädösten kumoamisesta (’eläinjalostusasetus’) (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 66).
( 13 ) EUVL C 341, 16.12.2010, s. 5.
( 14 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549).
( 15 ) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 täydentämisestä yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän sekä suoriin tukiin, maaseudun kehittämistukeen ja täydentäviin ehtoihin sovellettavien maksujen epäämis- ja perumisedellytysten sekä hallinnollisten seuraamusten osalta (EUVL L 181, 20.6.2014, s. 48).
( 16 ) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/2116, annettu 2 päivänä joulukuuta 2021, yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta sekä asetuksen (EU) N:o 1306/2013 kumoamisesta (EUVL L 435, 6.12.2021, s. 187).