(1)

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 120 ja 121 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on harjoitettava talouspolitiikkaansa niin, että ne myötävaikuttavat unionin tavoitteiden toteuttamiseen neuvoston laatimat laajat suuntaviivat huomioon ottaen. SEUT 148 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot toteuttavat työllisyyspolitiikkaa, jossa otetaan huomioon neuvoston vahvistamat työllisyyttä koskevat suuntaviivat. Sen vuoksi jäsenvaltioiden talouspolitiikan yhteensovittaminen on yhteistä etua koskeva asia.

(2)

SEUT 175 artiklassa edellytetään muun muassa, että jäsenvaltioiden on sovitettava talouspolitiikkaansa yhteen siten, että saavutetaan SEUT 174 artiklassa vahvistetut taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet.

(3)

Covid-19:n leviäminen alkuvuodesta 2020 on muuttanut unionin ja maailman taloudellisia ja sosiaalisia näkymiä vuosiksi eteenpäin. Unionissa on kriisin johdosta noussut esiin uusia painopisteitä, joiden keskiössä ovat erityisesti elpyminen ja palautumis- ja kestokyky. Nämä painopisteet edellyttävät unionilta kiireellisiä ja koordinoituja toimia, jotta voidaan selvitä jäsenvaltioille aiheutuneista taloudellisista, sosiaalisista ja terveyteen liittyvistä seurauksista ja lieventää sosiaalisia ja taloudellisia jälkivaikutuksia. Covid-19-kriisin taloudelliset seuraukset ovat koetelleet erityisen ankarasti naisia. Covid-19-kriisi samoin kuin aiempi talous- ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että vahvoihin ja kestäviin taloudellisiin ja sosiaalisiin rakenteisiin perustuvien terveiden ja palautumiskykyisten talouksien ja rahoitusjärjestelmien luominen auttaa jäsenvaltioita reagoimaan häiriöihin tehokkaammin ja toipumaan niistä nopeammin. Niin ikään on käynyt selväksi, että terveydenhuoltojärjestelmien, keskeisten julkisten palvelujen ja tehokkaiden sosiaalisen suojelun mekanismien on tarpeen olla varautuneita. Sen vuoksi kasvua vauhdittavat, kestävät, älykkäät ja sosiaalisesti vastuulliset uudistukset ja investoinnit, terve finanssipolitiikka ja laadukkaiden työpaikkojen luominen, joilla vastataan uusiin haasteisiin, korjataan talouden rakenteellisia heikkouksia ja vahvistetaan talouden palautumis- ja kestokykyä, ovat olennaisen tärkeitä, jotta talous ja yhteiskunta saadaan takaisin kestävälle elpymisuralle ja jotta voidaan kaventaa taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja unionissa. Näin olisi tehtävä kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi ja perusoikeuksia koskevien asiaankuuluvien periaatteiden mukaisesti.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2017/825 (4) perustettiin kaudeksi 2017–2020 rakenneuudistusten tukiohjelma, jonka talousarvio oli hyväksymishetkenä 142 800 000 euroa. Rakenneuudistusten tukiohjelman perustamisen tavoitteena oli parantaa jäsenvaltioiden valmiuksia valmistella ja toteuttaa kasvua ylläpitäviä hallinnollisia ja rakenteellisia uudistuksia, myös auttamalla unionin rahastojen tehokkaassa ja tuloksellisessa käytössä. Komissio antaa jäsenvaltion pyynnöstä rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknistä tukea, joka voi kattaa useita eri politiikanaloja. Tämän asetuksen tarkoituksena on jatkaa kyseistä ohjelmaa, johon jäsenvaltiot ovat olleet tyytyväisiä, ja sisällyttää siihen asiaankuuluvat mukautukset.

(5)

Jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet rakenneuudistusten tukiohjelman mukaista teknistä tukea yhä enemmän. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi perustettava teknisen tuen väline, jotta jäsenvaltioiden tukemista uudistusten toteuttamisessa voitaisiin jatkaa ja lisätä, jäljempänä ’väline’.

(6)

Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jossa yksilöidään haasteet ja kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan näiden painopisteiden toteuttamista. Jäsenvaltiot laativat myös omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan näitä eurooppalaisen ohjausjakson painopisteitä. Kyseiset strategiat esitetään vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten painopisteiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista tai unionin rahoitusta. Lisäksi niiden avulla olisi varmistettava unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja maksimoitava sen taloudellisen tuen lisäarvo, jota saadaan erityisesti unionin rakenne- ja koheesiorahastojen puitteissa tukemista ohjelmista ja muista ohjelmista. Väline tuottaisi selkeää lisäarvoa vastattaessa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä yksilöityihin haasteisiin, koska sillä autetaan jäsenvaltioita parantamaan valmiuksiaan panna tehokkaasti täytäntöön niille annetut maakohtaiset suositukset.

(7)

Välineessä otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma unionin kasvustrategiana sekä Pariisin ilmastosopimuksen täytäntöönpanoa ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista koskevien unionin sitoumusten muuntaminen käytännön toimiksi, ja sillä edistetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanoa, ilmastotoimien valtavirtaistamista ja yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden sekä tavoitteen, jonka mukaan 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista suunnataan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuodesta 2024 alkaen ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, tukemiseen. Asiaan liittyvät toimet olisi määriteltävä välineen valmistelu- ja toteutusvaiheessa, ja niitä olisi arvioitava uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä. Välineen avulla olisi käsiteltävä myös laajempia ympäristöön liittyviä ja sosiaalisia haasteita unionissa, mukaan lukien luonnonpääoman suojelu, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä kiertotalouden ja energiasiirtymän tukeminen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman mukaisesti. Välineestä olisi lisäksi tuettava digitaalista muutosta ja edistettävä digitaalisten sisämarkkinoiden luomista.

(8)

Välineen yleistavoitteena olisi oltava unionin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden edistäminen tukemalla jäsenvaltioiden pyrkimyksiä toteuttaa uudistuksia. Tämä on tarpeen, jotta voidaan kannustaa julkisiin ja yksityisiin investointeihin, tukea kestävää ja oikeudenmukaista taloudellista ja sosiaalista elpymistä ja lähentymistä, saavuttaa palautumis- ja kestokyky, vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta, edistää sukupuolten tasa-arvoa, lisätä kilpailukykyä, vastata tehokkaasti maakohtaisissa suosituksissa yksilöityihin haasteisiin ja panna unionin oikeus täytäntöön. Tämä on tarpeen myös, jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä lujittaa institutionaalisia ja hallinnollisia valmiuksiaan ja oikeudellista kehystään, myös alue- ja paikallistasolla, ja niiden pyrkimyksiä toteuttaa toimintapoliittiset tavoitteet sosiaalisesti osallistavien vihreän siirtymän ja digitaalisen muutoksen edistämiseksi Pariisin ilmastosopimuksen, unionin vuoden 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden sekä ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti.

(9)

Välineen erityistavoitteisiin olisi kuuluttava kansallisten viranomaisten auttaminen niiden pyrkimyksissä suunnitella, kehittää ja toteuttaa uudistuksia sekä laatia, muuttaa, panna täytäntöön ja tarkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/241 (5) mukaisia elpymis- ja palautumissuunnitelmia, myös hyvien käytäntöjen, asianmukaisten prosessien ja menettelyjen vaihdon, tapauksen mukaan sidosryhmien osallistumisen sekä tuloksellisemman ja tehokkaamman henkilöstöhallinnon avulla.

(10)

Jotta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa suunnittelemaan, kehittämään ja toteuttamaan uudistuksia kaikilla talouden ja yhteiskunnan avainaloilla, komission olisi jatkossakin annettava jäsenvaltion pyynnöstä teknistä tukea monilla eri politiikanaloilla, jotka liittyvät muun muassa julkiseen varain- ja omaisuudenhoitoon, institutionaalisiin ja hallinnollisiin uudistuksiin, oikeuslaitoksen uudistukseen, liiketoimintaympäristöön, rahoitussektoriin ja finanssiosaamisen parantamiseen, tuote-, palvelu- ja työmarkkinoihin, koulutukseen, sukupuolten tasa-arvoon, kestävään kehitykseen, kansanterveyteen, hyvinvointi- ja sosiaalihuoltopalveluihin sekä varhaista havaitsemista ja koordinoituja reagointia koskeviin valmiuksiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä toimiin, joilla edistetään vihreää siirtymää ja digitaalista muutosta. Välineestä olisi tuettava myös valmistautumista euroalueen jäsenyyteen.

(11)

Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien etenemissuunnitelma uusien omien varojen käyttöönottamiseksi, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (6) mukaisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi myönnettävä vuotuiset määrärahat vuosittaisessa talousarviomenettelyssä monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa ja ottaen huomioon välinettä koskevan kysynnän.

(12)

Jotta voidaan täyttää välineen mukaiset lisätarpeet, jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus siirtää välineen talousarvioon yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastojen ohjelmoituja varoja ja siirtää takaisin sitomattomia varoja Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa ja Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä annettavan asetuksen mukaisesti. Siirretyt varat olisi toteutettava välineen sääntöjen mukaisesti ja käytettävä yksinomaan asianomaisen jäsenvaltion hyväksi. Komission olisi annettava kyseiselle jäsenvaltiolle palautetta siirrettyjen varojen käytöstä.

(13)

Jotta voidaan täyttää välineen mukaiset lisätarpeet, jäsenvaltion olisi voitava pyytää teknistä lisätukea ja sen olisi maksettava tällaiseen lisätukeen liittyvät kustannukset. Tällaiset maksut olisivat ulkoisia käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (7), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti, ja ne olisi käytettävä yksinomaan kyseisen jäsenvaltion hyväksi.

(14)

Teknistä tukea olisi myönnettävä pyynnöstä jäsenvaltioiden omasta aloitteestaan käynnistämien uudistusten, talouden ohjausprosessien yhteydessä toteutettavien uudistusten, erityisesti sellaisten, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön maakohtaiset suositukset tai unionin oikeuden täytäntöönpanoon liittyvät toimet, sekä talouden sopeutusohjelmien toteuttamiseen liittyvien uudistusten toteuttamiseksi. Välineestä olisi myös annettava teknistä tukea asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimiseen, muuttamiseen, täytäntöönpanoon ja tarkistamiseen.

(15)

Rakenneuudistusten tukiohjelman sääntöjen ja jo olemassa olevien käytäntöjen mukaisesti teknistä tukea koskevien pyyntöjen esittämistä varten olisi otettava käyttöön kevyt menettely. Tästä syystä jäsenvaltioiden olisi toimitettava pyyntönsä viimeistään 31 päivänä lokakuuta, jollei uusissa erillisissä menettelyissä pyyntöjen esittämistä varten toisin yksilöidä. Jäsenvaltioiden esittämien pyyntöjen analysointia varten olisi vahvistettava tarkoituksenmukaiset arviointiperusteet, joissa noudatetaan yleisiä tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita. Arviointiperusteiden olisi perustuttava ongelmien kiireellisyyteen, vakavuuteen ja laajuuteen sekä niillä politiikanaloilla määriteltyihin tukitarpeisiin, joille teknistä tukea haetaan. Komission olisi järjestettävä uusia erillisiä menettelyjä pyyntöjen esittämistä varten vastatakseen jäsenvaltioiden erityisiin uusiin tarpeisiin, mukaan lukien ja ensi sijassa asetuksen (EU) 2021/241 mukaisten elpymis- ja palautumissuunnitelmien laatimista, muuttamista, täytäntöönpanoa ja tarkistamista varten.

(16)

Jäsenvaltioiden olisi ennen teknisen tuen pyytämistä voitava tarvittaessa kuulla asiaankuuluvia sidosryhmiä, kuten paikallis- ja alueviranomaisia, työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskuntaa, kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

(17)

Lisäksi olisi tarkennettava niiden yhteistyö- ja tukisuunnitelmien sisältö, joissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus teknisen tuen antamista jäsenvaltioille koskevista toimenpiteistä. Siksi suunnitelluissa teknisen tuen toimenpiteissä ja niihin liittyvässä arvioidussa kokonaisrahoitusosuudessa olisi otettava huomioon unionin rahastoista tai unionin ohjelmista rahoitettavat toimet ja toiminnot.

(18)

Vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden nimissä sekä unionin toimien näkyvyyden varmistamiseksi komission olisi toimitettava yhteistyö- ja tukisuunnitelmat tietyin, arkaluonteisten tietojen suojeluun liittyvin ehdoin yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komission olisi voitava toteuttaa viestintätoimia. Komission olisi julkaistava verkkosivustollaan luettelo hyväksytyistä teknistä tukea koskevista pyynnöistä.

(19)

Jotta voitaisiin varmistaa suurempi avoimuus kansalliseen päätöksentekoprosessiin annettavan teknisen panoksen yhteydessä, komission olisi perustettava yksi ainoa julkinen sähköinen tietorekisteri, jonka kautta sen olisi voitava sovellettavien sääntöjen mukaisesti ja asianomaisia jäsenvaltioita kuultuaan asettaa saataville tukikelpoisten toimien yhteydessä laadittuja lopullisia selvityksiä tai raportteja. Jäsenvaltioiden olisi yleiseen etuunsa liittyvien arkaluonteisten ja luottamuksellisten tietojen suojelemiseksi voitava perustelluissa tapauksissa pyytää, että komissio ei luovuta kyseisiä asiakirjoja ennen jäsenvaltioiden ennalta antamaa suostumusta.

(20)

Välineen täytäntöönpanosta, erityisesti hallintotavoista, teknisen tuen toimenpiteiden rahoitusmuodoista ja työohjelmien sisällöstä, olisi annettava säännökset, jotka olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä. Koska on tärkeää tukea uudistusten jatkamiseen ja toteuttamiseen liittyviä kansallisten viranomaisten toimia, avustuksiin on tarpeen soveltaa yhteisrahoitusosuutta, joka on enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista. Jotta teknistä tukea voidaan kiireellisessä tapauksessa antaa nopeasti, olisi säädettävä erityistoimenpiteiden käyttöönotosta rajoitetuksi ajaksi. Siksi välineen työohjelmassa olisi varattava pieni määrä talousarviosta, enintään 30 prosenttia vuosittaisista määrärahoista, erityistoimenpiteitä varten.

(21)

Jotta voidaan varmistaa varojen tehokas ja johdonmukainen kohdentaminen unionin talousarviosta ja noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatetta, tämän asetuksen mukaisten toimien olisi oltava yhdenmukaisia käynnissä olevien unionin ohjelmien kanssa ja täydennettävä niitä. Päällekkäisen rahoituksen myöntämistä samoihin menoihin olisi kuitenkin vältettävä. Toiston ja päällekkäisten toimien välttämiseksi komission ja kansallisten viranomaisten olisi erityisesti varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden, myös teknisen avun rahoituksen, välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergia.

(22)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (8) 22 ja 23 kohdan nojalla välinettä olisi arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen samalla erityisesti jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta ja ylisääntelyä. Kyseisiin vaatimuksiin olisi tarvittaessa sisällyttävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan välineen käytännön vaikutuksia.

(23)

Komission olisi annettava yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Välineen tavoitteiden saavuttamisen, sen varojen käytön tuloksellisuuden ja sen lisäarvon tarkastelemiseksi olisi lisäksi toteutettava riippumaton väliarviointi. Tässä yhteydessä Euroopan parlamentin olisi voitava kutsua komissio Euroopan parlamentin asiasta vastaavaan valiokuntaan keskustelemaan vuosikertomuksesta ja välineen täytäntöönpanosta. Lisäksi olisi toteutettava riippumaton jälkiarviointi, jossa olisi tarkasteltava myös välineen pitkäaikaisia vaikutuksia.

(24)

Teknisen tuen toteuttamista varten olisi vahvistettava työohjelmat. Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt vahvistetaan varainhoitoasetuksessa. Niissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(25)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (9) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (10), (Euratom, EY) N:o 2185/96 (11) ja (EU) 2017/1939 (12) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (13) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(26)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(27)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa sellaisten tukitoimenpiteiden jatkamiseen tai muuttamiseen, jotka komissio hyväksyy asetuksen (EU) 2017/825 tai muun kyseiseen tukeen sovellettavan unionin säädöksen perusteella viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. Asetuksen (EU) 2017/825 nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden olisi sen vuoksi pysyttävä voimassa. Sitä varten olisi annettava siirtymäsäännös.

(28)

Tässä asetuksessa säädettyjen toimenpiteiden pikaisen soveltamisen varmistamiseksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,