32002R1386

Komission asetus (EY) N:o 1386/2002,

annettu 29 päivänä heinäkuuta 2002,

neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä koheesiorahastosta myönnettävään tukeen liittyvien hallinto- ja valvontajärjestelmien ja rahoitusoikaisumenettelyn osalta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen,

ottaa huomioon koheesiorahastosta 16 päivänä toukokuuta 1994 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1164/94(1), sellaisena kuin se on muutettuna asetuksilla (EY) N:o 1264/1999 ja (EY) N:o 1265/1999(2), ja erityisesti sen 12 artiklan 4 kohdan ja liitteessä II olevan H artiklan 4 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 1 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että koheesiorahaston varat käytetään tehokkaasti, säännönmukaisesti ja moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti.

(2) Tästä syystä jäsenvaltioiden on tarpeen antaa riittävät ohjeet niiden elinten tehtävien hoitamista varten, jotka vastaavat hankkeiden täytäntöönpanosta, menojen todentamisesta sekä koheesiorahaston toimien yleisestä hallinnosta ja yhteensovittamisesta asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(3) Jäsenvaltioiden on asetuksen (EY) N:o 1164/94 mukaan toimittava yhteistyössä komission kanssa sen varmistamiseksi, että niillä on toimivat hallinto- ja valvontajärjestelmät, sekä avustettava komissiota kaikin tarvittavin tavoin tarkastusten tekemisessä, mukaan lukien otantaan perustuvat tarkastukset.

(4) Niiden menojen, joista esitetään maksupyyntöjä koheesiorahastolle, todentamiskäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi olisi vahvistettava todistusten sisältö ja täsmennettävä niiden perusteena olevien tietojen luonne ja laatu.

(5) Jotta komissio pystyisi tekemään asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tarkastukset, jäsenvaltioiden olisi toimitettava sille pyynnöstä tiedot, joita hankkeiden toteuttamisesta ja koheesiorahaston toimien yleisestä hallinnosta ja yhteensovittamisesta vastaavien elinten on kerättävä mainitun asetuksen hallinto-, seuranta- ja arviointivaatimusten täyttämiseksi. On tarpeen säätää tällaisten tietojen sisällöstä sekä atk-tiedostojen muodosta ja tiedonsiirtokeinoista, kun tiedot toimitetaan sähköisesti. Komission olisi varmistettava, että tietokoneelle ja muulla tavoin tallennetut tiedot säilytetään luottamuksellisina ja suojattuina.

(6) Tämä asetus ei rajoita komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi 11 päivänä marraskuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(3) säännöksien soveltamista.

(7) Tämä asetus ei rajoita koheesiorahaston rahoituksen yhteydessä esiintyvistä epäsäännönmukaisuuksista ja perusteettomasti maksettujen summien takaisinperinnästä sekä tätä alaa koskevan tiedotusjärjestelmän perustamisesta 26 päivänä heinäkuuta 1994 annetun komission asetuksen (EY) N:o 1831/94(4) säännöksien soveltamista.

(8) Olisi vahvistettava yksityiskohtaiset säännöt asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevassa H artiklassa säädetyn menettelyn soveltamisesta, mukaan lukien aiheettomasti maksettujen määrien takaisinperinnän ja komissiolle palauttamisen sekä perittävien viivästyskorkojen osalta,

ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

Asiasisältö ja soveltamisala

1 artikla

Tässä asetuksessa vahvistetaan asetuksen (EY) N:o 1164/94 soveltamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt mainitun asetuksen 3 artiklassa säädettyihin tukikelpoisiin toimiin tammikuun 1 päivän 2000 jälkeen alun perin koheesiorahastosta, jäljempänä "rahasto", myönnettävän tuen hallinto- ja valvontajärjestelmien ja rahoitusoikaisumenettelyn osalta.

II LUKU

Hallinto- ja valvontajärjestelmät

2 artikla

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riittävät ohjeet rahaston varojen moitteettoman hoidon edellyttämien hallinto- ja valvontajärjestelmien järjestämiseksi yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden ja sääntöjen mukaisesti annetaan seuraaville elimille ja viranomaisille:

a) asetuksen (EY) N:o 1164/94 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti hankkeiden täytäntöönpanosta vastaavat yksiköt, jäljempänä "täytäntöönpanevat elimet";

b) viranomaiset tai yksiköt, jotka vastaavat menojen, joista on esitetty maksupyyntöjä asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja sen liitteessä II olevan D artiklan 4 kohdan mukaisesti, todentamisesta, mukaan lukien, jos ne eroavat edellä mainituista, viranomaiset tai yksiköt, jotka on nimetty mainitun asetuksen liitteessä II olevan D artiklan 1 kohdan mukaisesti, jäljempänä "maksuviranomaiset";

c) rahaston toimien yleisestä hallinnosta ja yhteensovittamisesta asianomaisessa jäsenvaltiossa vastaavat viranomaiset, jäljempänä "hallintoviranomaiset";

d) julkiset tai yksityiset elimet taikka yksiköt, jotka toimivat hallinto- tai maksuviranomaisen vastuulla taikka hoitavat näille viranomaisille kuuluvia tehtäviä suhteessa täytäntöönpaneviin elimiin, jäljempänä "välittävät elimet".

Erityisesti ohjeiden on autettava näitä viranomaisia ja elimiä laatimaan tarvittavat järjestelmät ei ainoastaan riittävän varmuuden hankkimiseksi yhteisön tukitoimia koskevien maksatushakemusten virheettömyydestä, asianmukaisuudesta ja tukikelpoisuudesta vaan myös varmistamaan, että hankkeet toteutetaan asiaa koskevan päätöksen edellytysten ja näille hankkeille asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

2. Tässä asetuksessa "täytäntöönpaneviin elimiin" kuuluvat, milloin täytäntöönpaneva elin ei ole lopullinen tuensaaja, elimet ja yritykset, jotka toimiluvanhaltijoina, toimeksisaajina tai muussa suhteessa osallistuvat hankkeen toteuttamiseen.

3. Tässä asetuksessa "hankkeella" tarkoitetaan, jollei toisin täsmennetä, jokaista yksittäistä hanketta, hankkeen vaihetta tai hankekokonaisuutta asetuksen (EY) N:o 1164/94 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti taikka jokaista toimenpidettä mainitun asetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti, joka on mainitun asetuksen 10 artiklan 6 kohdan nojalla tehdyn päätöksen, jäljempänä "myöntävä päätös" kohteena.

3 artikla

Hallinto- ja maksuviranomaisten, välittävien elinten ja täytäntöönpanevien elinten hallinto- ja valvontajärjestelmissä on suhteellisuusperiaatteen mukaisesti suhteessa hallinnoidun tuen kokoon säädettävä:

a) tehtävien selkeästä määrityksestä, selkeästä jaosta ja moitteettoman hallinnon varmistamiseksi tarvittavasta riittävästä erottelusta asianomaisessa organisaatiossa;

b) tehokkaista järjestelmistä sen varmistamiseksi, että tehtävät hoidetaan tyydyttävällä tavalla;

c) välittävien elinten osalta selvityksen antamisesta vastuussa olevalle viranomaiselle tehtävien hoitamisesta ja siinä käytetyistä keinoista.

4 artikla

1. Edellä 3 artiklassa tarkoitetuissa hallinto- ja valvontajärjestelmissä on oltava menettelyt, joilla varmennetaan aiheutuneiden menojen paikkansapitävyys ja hankkeen toteuttaminen valmisteluvaiheesta rahoitetun investoinnin toiminnan alkamiseen saakka sekä myöntävässä päätöksessä vahvistettujen edellytyksien ja hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti, sekä varmistetaan yhdenmukaisuus sovellettavien kansallisten ja yhteisön sääntöjen kanssa, erityisesti menojen tukikelpoisuudesta rahastosta, ympäristönsuojelusta, liikenteestä, Euroopan laajuisista verkoista, kilpailusta sekä julkisista hankinnoista.

Varmennusten on sisällettävä kaikki sekä taloudelliset, tekniset että hallinnolliset näkökohdat, joista myönnettyjen varojen tehokas käyttö riippuu.

2. Menettelyissä on vaadittava, että hankkeiden paikan päällä tapahtuva varmentaminen kirjataan. Kirjaamisten on osoitettava tehty työ, varmennusten tulokset ja poikkeavuuksien suhteen toteutetut toimenpiteet. Jos jotkin fyysiset tai hallinnolliset varmennukset eivät ole kattavia vaan ne perustuvat otokseen töitä tai suoritteita, kirjaamisissa on yksilöitävä valitut työt ja suoritteet ja kuvattava otantamenetelmä.

5 artikla

1. Jäsenvaltioiden on tammikuun 1 päivän 2000 jälkeen ensiksi hyväksyttyjen hankkeiden osalta ilmoitettava komissiolle kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta rahastosta rahoitetuista toimista vastuussa olevia hallinto- ja maksuviranomaisia sekä välittäviä elimiä koskevat järjestelyt, näissä viranomaisissa ja elimissä käyttöön otetut hallinto- ja valvontajärjestelmät ja 2 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen ohjeiden mukaisesti näihin järjestelmiin suunnitellut parannukset.

2. Tiedonannossa on oltava jokaisesta hallinto- ja maksuviranomaisesta sekä välittävästä elimestä seuraavat tiedot:

a) niille annetut tehtävät;

b) tehtävien jako eri osastojen kesken tai sisällä, mukaan lukien jako hallinto- ja maksuviranomaisen välillä, jos se on sama elin;

c) menettelyt, joilla suoritetut työt tarkastetaan ja hyväksytään, joilla maksatushakemukset otetaan vastaan, tarkastetaan ja todetaan päteviksi ja joilla maksut tuensaajille hyväksytään, suoritetaan ja merkitään kirjanpitoon;

d) säännökset hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastamisesta.

3. Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltion kanssa, että 1 ja 2 kohdan mukaisesti ilmoitetut hallinto- ja valvontajärjestelmät vastaavat asetuksen (EY) N:o 1164/94 ja tämän asetuksen vaatimuksia, ja ilmoittaa rahaston toiminnan tarkastusten avoimuutta ja perustamissopimuksen 274 artiklan mukaisten komission velvollisuuksien täyttämistä haittaavista tekijöistä. Järjestelmien toiminta tarkastetaan säännöllisesti.

6 artikla

1. Hallinto- ja valvontajärjestelmissä on varmistettava riittävä jäljitysketju.

2. Jäljitysketjua pidetään riittävänä, jos se mahdollistaa:

a) sen tarkistamisen, että komissiolle todennetut kokonaismäärät vastaavat yksittäisiä kulutositteita ja selventäviä asiakirjoja eri hallinnon ja täytäntöönpanevien elimien tasoilla;

b) käytettävissä olevien yhteisön ja kansallisten varojen jaon ja siirtojen todentamisen;

c) hankkeen toteuttamisesta annettujen tietojen oikeellisuuden tarkastamisen myöntävän päätöksen edellytyksiin ja hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin nähden.

3. Liitteessä I on suuntaa antava kuvaus riittävän jäljitysketjun tietoja koskevista vaatimuksista.

4. Hallintoviranomaisen on varmistauduttava,

a) että on menettelyt sen varmistamiseksi, että kyseisen hankkeen perusteella suoritettuihin yksittäisiin menoihin ja maksuihin, toteutettuihin töihin ja niitä koskeviin tarkastuksiin liittyvät ja riittävän jäljitysketjun edellyttämät asiakirjat säilytetään asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan G artiklan 3 kohdan ja tämän asetuksen liitteen I vaatimusten mukaisesti;

b) että niitä säilyttävästä elimestä ja elimen sijainnista pidetään rekisteriä;

c) että asiakirjat ovat sellaisten henkilöiden ja elinten saatavissa, joilla tavallisesti on oikeus tarkastaa tällaiset asiakirjat.

5. Edellä 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja henkilöitä ja elimiä ovat:

a) maksatushakemuksia käsittelevän hallinto- ja maksuviranomaisen, välittävien elinten ja täytäntöönpanevien elinten henkilöstö;

b) hallinto- ja valvontajärjestelmien tarkastuksia tekevät yksiköt;

c) asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja sen liitteessä II olevan D artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisten väli- ja loppumaksujen maksupyyntöjen todentamisesta vastaava maksuviranomaisen henkilö tai yksikkö ja 12 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisen lausuman antava henkilö tai yksikkö; ja

d) kansallisten tarkastuselinten ja yhteisön toimeksiannon saaneet virkamiehet.

Nämä henkilöt tai elimet voivat vaatia, että heille toimitetaan otteet tai jäljennökset 4 kohdassa tarkoitetuista asiakirjoista tai kirjanpitoaineistosta.

7 artikla

Maksuviranomaisen on pidettävä kirjaa takaisin perittävästä yhteisön tuesta, joka on jo maksettu, ja varmistettava, että takaisinperintä tapahtuu ilman perusteetonta viivytystä. Kun tuki on peritty takaisin, maksuviranomaisen on palautettava takaisin perityn sääntöjenvastaisen maksun määrä viivästyskorkoineen vähentämällä kyseiset määrät komissiolle esitettävästä seuraavasta menoilmoituksesta ja maksupyynnöstä kyseisen hankkeen osalta. Jos tämä ei riitä, komissio voi vaatia, että ylittävä määrä maksetaan takaisin.

Maksuviranomaisen on toimitettava komissiolle vuosittain asetuksen (EY) N:o 1831/94 mukaisesti neljännen neljännesvuosittain toimitettavan takaisinperittäviä määriä koskevan kertomuksen liitteenä selvitys kyseisenä päivänä takaisinperittävänä olevista määristä takaisinperintämenettelyn aloitusvuoden mukaan eriteltyinä.

III LUKU

Menojen todentaminen

8 artikla

1. Maksuviranomaisessa työskentelevän henkilön tai maksuviranomaisen osaston, joka on toiminnallisesti riippumaton kaikista menojen hyväksymisestä vastaavista yksiköistä, on laadittava asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 1 kohdan d alakohdassa ja sen liitteessä II olevan D artiklan 2 kohdan d alakohdan neljännessä luetelmakohdassa mainittuihin väli- ja loppumaksuihin liittyvät todistukset liitteessä II olevan mallin mukaisesti.

2. Ennen menoilmoituksen todentamista maksuviranomaisen on varmistettava, että seuraavat edellytykset täyttyvät:

a) hallintoviranomainen, välittävät elimet ja täytäntöönpaneva elin ovat noudattaneet asetusta (EY) N:o 1164/94, ja erityisesti sen 12 artiklan 1 kohdan c ja e alakohtaa ja sen liitteessä II olevan D artiklan 2 kohdan b ja d alakohtaa sekä huomioineet myöntävän päätöksen edellytykset;

b) menoilmoitus käsittää ainoastaan menot, jotka

i) ovat myöntävässä päätöksessä asetetun tukikelpoisuusajan kuluessa tosiasiallisesti aiheutuneet ja ovat todennettavissa kuitteihin liitetyillä laskuilla tai vastaavasti todistusvoimaisilla kirjanpitotositteilla;

ii) liittyvät töihin, joita ei ollut oleellisesti suoritettu loppuun tukihakemuksen jättämisen ajankohtana;

iii) ovat perusteltuja myöntävässä päätöksessä vahvistettujen edellytysten ja hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaiseen hankkeen edistymiseen tai päätökseen saamiseen nähden.

3. Jotta valvontajärjestelmän ja jäljitysketjun riittävyys voidaan aina ottaa huomioon ennen menoilmoituksen esittämistä komissiolle, hallintoviranomaisen on varmistettava, että maksuviranomaiselle ilmoitetaan hallintoviranomaisen, välittävien elinten ja täytäntöönpanevan elimen käyttämistä menettelyistä

a) todentamaan esitettyjen menojen paikkansapitävyys ja hankkeen toteuttaminen asiaa koskevassa myöntävässä päätöksessä vahvistettujen edellytysten ja hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti;

b) varmistamaan yhdenmukaisuus sovellettavien sääntöjen kanssa;

c) pitämään yllä jäljitysketjua.

4. Jos hallinto- tai maksuviranomainen on sama elin tai hallinto- ja maksuviranomainen kuuluvat samaan elimeen, kyseisen elimen on varmistettava, että sovelletaan menettelyjä, jotka täyttävät 2 ja 3 kohdassa säädettyjä vaatimuksia vastaavat valvontavaatimukset.

IV LUKU

Otantatarkastukset

9 artikla

1. Jäsenvaltiot järjestävät asianmukaisen otantaperiaatteen mukaisia hankkeita koskevia tarkastuksia, joiden tarkoituksena on erityisesti:

a) toiminnassa olevien hallinto- ja valvontajärjestelmien tehokkuuden todentaminen;

b) eri tasoilla tehtyjen menoilmoitusten valikoiva todentaminen riskianalyysin perusteella.

2. Kauteen 2000-2006 kohdistuviin tarkastuksiin on sisällyttävä vähintään 15 prosenttia kyseisellä kaudella alun perin hyväksytyissä hankkeissa toteutuneista tukikelpoisista menoista. Tätä prosenttiosuutta voidaan vähentää suhteessa ennen tämän asetuksen voimaantuloa aiheutuneisiin menoihin. Tarkastusten on perustuttava 3 kohdan vaatimukset huomioon ottaen edustavaan otokseen hyväksytyistä suoritteista.

Jäsenvaltioiden on pyrittävä kohdistamaan tarkastusten suorittaminen tasaisesti kyseessä olevalle ajanjaksolle. Niiden on varmistettava asianmukainen tehtävien erottelu näiden hankkeita koskevien tarkastusten ja täytäntöönpanon tai maksumenettelyjen välillä.

3. Valittaessa otosta tarkastusten kohteeksi joutuvista suoritteista otetaan huomioon seuraavat seikat:

a) tarve tarkastaa asianmukainen valikoima erityyppisiä ja -kokoisia hankkeita;

b) kaikki kansallisten tai yhteisön tarkastusten yhteydessä havaitut riskitekijät;

c) tarve varmistaa, että tarkastukset kattavat riittävästi eri tyyppiset hankkeiden hallintoon ja toteuttamiseen osallistuvat elimet samoin kuin molemmat toiminta-alat (liikenne ja ympäristö).

10 artikla

Näillä tarkastuksilla jäsenvaltioiden on pyrittävä todentamaan seuraavat tekijät:

a) hallinto- ja valvontajärjestelmien soveltaminen ja tehokkuus käytännössä;

b) hankkeen toteuttaminen myöntävässä päätöksessä vahvistettuja edellytyksiä ja hankkeelle asetettuja tavoitteita noudattaen;

c) riittävän laajan kirjanpitoaineiston osalta kirjanpidon ja sitä vastaavien tositeasiakirjojen vastaavuus, jotka ovat välittävien elimien tai täytäntöönpanevan elimen hallussa;

d) riittävä jäljitysketju;

e) riittävän monen menokohdan osalta, että esitetyt menot vastaavat laadultaan ja ajoitukseltaan yhteisön vaatimuksia, hankkeen hyväksyttyjä eritelmiä ja tosiasiallisesti suoritettuja töitä;

f) se, että asianmukainen kansallinen rahoitusosuus on tosiasiallisesti annettu käyttöön; ja

g) yhteisrahoitetut hankkeet on toteutettu asetuksen (EY) N:o 1164/94 8 artiklassa edellytettyjen yhteisön sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

11 artikla

Tarkastuksissa on todettava, ovatko havaitut ongelmat luonteeltaan järjestelmällisiä ja liittyykö niihin muita saman täytäntöönpanevan elimen suorittamia tai asianomaisen jäsenvaltion hallinnoimia toimia koskeva riski. Tarkastuksissa on todettava myös tällaisten tilanteiden syyt ja mahdollisesti vaadittavien lisätutkimusten ja tarpeellisten korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tarve.

12 artikla

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan G artiklan 1 kohdan mukaisesti kunkin vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä ja ensimmäisen kerran 30 päivään kesäkuuta 2003 mennessä tämän asetuksen 9, 10 ja 11 artiklan soveltamisesta edellisen kalenterivuoden aikana liittäen mukaan 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoitettujen hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvausten tarvittavat laajennukset ja päivitykset.

V LUKU

Lausuma hankkeen päättyessä

13 artikla

Asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaisen lausuman antamiseen hankkeen päättyessä nimetyn henkilön tai yksikön on oltava toiminnassaan riippumaton:

a) hallintoviranomaisesta, täytäntöönpanevasta elimestä ja välittävistä elimistä;

b) 8 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen todistusten laatimisesta vastaavasta maksuviranomaisen osastosta tai henkilöstä.

Nimetyn henkilön tai yksikön on tehtävä tutkimus kansainvälisesti hyväksyttyjen tilintarkastussääntöjen mukaan. Täytäntöönpanevan elimen, hallinto- ja maksuviranomaisen ja välittävien elinten on annettava nimetylle henkilölle tai yksikölle kaikki pyydetyt tiedot ja oikeus tutustua lausuman laatimiseen tarvittaviin kirjanpitotietoihin ja tositeasiakirjoihin.

14 artikla

Lausumien on perustuttava hallinto- ja valvontajärjestelmien, aikaisemmin tehtyjen tarkastusten tulosten ja tarvittaessa suoritteista valitun lisäotoksen tutkimukseen sekä asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan F artiklan 4 kohdan mukaisesti laadittuun loppukertomukseen. Lausuman antavan henkilön tai yksikön on tehtävä kaikki tarpeelliset tiedustelut saadakseen kohtuullisen varmuuden siitä, että todennettu menoilmoitus on virheetön, että siihen liittyvät suoritteet ovat laillisia ja säännönmukaisia ja että hanke on toteutettu myöntävän päätöksen edellytysten ja hankkeelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Lausumat on laadittava liitteessä III olevan suuntaa antavan mallin perusteella ja niihin on liitettävä kertomus, jossa on kaikki lausuman perusteena olevat olennaiset tiedot, mukaan lukien yhteenveto kaikista kansallisten ja yhteisön elinten suorittamien tarkastusten tuloksista, joihin lausunnon antajalla on ollut mahdollisuus tutustua.

15 artikla

Jos hallintoon tai valvontatoimintaan liittyvistä merkittävistä heikkouksista taikka havaittujen väärinkäytösten suuresta toistuvuudesta tai hankkeen moitteettoman toteuttamiseen liittyvistä epäilyistä johtuen ei ole mahdollista antaa myönteistä yleislausumaa loppumaksua koskevasta pyynnöstä ja lopullisesta menoilmoituksesta, lausumassa on viitattava näihin olosuhteisiin ja arvioitava ongelman laajuus ja sen taloudelliset vaikutukset.

Tällaisessa tapauksessa komissio voi pyytää lisätarkastuksen suorittamista väärinkäytösten toteamiseksi ja oikaisemiseksi erikseen määriteltynä ajanjaksona.

VI LUKU

Säilytettävien ja komissiolle pyynnöstä toimitettavien kirjanpitotietojen muoto ja sisältö

16 artikla

1. Niiden hankkeita koskevien kirjanpitotietojen, joihin viitataan liitteessä I, on mahdollisuuksien mukaan oltava sähköisessä muodossa. Tällaiset tiedot on annettava erityisestä pyynnöstä komission käyttöön asiakirjatarkastuksia ja paikan päällä tehtäviä tarkastuksia varten, rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan F artiklan 4 kohdassa säädettyä vuosikertomusten ilmoitusvaatimusta.

2. Komissio sopii kunkin jäsenvaltion kanssa 1 kohdassa tarkoitettujen sähköisessä muodossa toimitettavien tietojen sisällöstä, millä tavoin tiedot toimitetaan ja kuinka pitkä aika tarvittavien tietokonejärjestelmien kehittämiseen tarvitaan. Tiedon laajuus, jota voidaan pyytää, ja suositellut tekniset eritelmät atk-tiedostojen siirtämiseksi komissiolle esitetään liitteissä IV ja V.

3. Jäsenvaltioiden on komission kirjallisesta pyynnöstä toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot komissiolle 10 työpäivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Komissio ja jäsenvaltio voivat sopia muusta määräajasta, erityisesti jos tietoja ei ole saatavissa sähköisessä muodossa.

4. Komissio varmistaa, että jäsenvaltioiden sille toimittamat tiedot tai sen paikalla tehtävien tarkastusten yhteydessä keräämät tiedot säilytetään luottamuksellisina ja suojattuina perustamissopimuksen 287 artiklan mukaisesti.

5. Jollei kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu, komission virkamiehillä on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin, jotka on laadittu tämän asetuksen mukaisesti joko tarkastuksia koskemaan tai niiden perusteella, sekä kaikkiin säilytettäviin tietoihin, mukaan lukien tietokonejärjestelmiin tallennetut tiedot.

VII LUKU

Rahoitusoikaisut

17 artikla

1. Päätettäessä yksittäisiin tai järjestelmällisiin väärinkäytöksiin liittyvästä, asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 2 kohdan mukaisten komission suorittamien rahoitusoikaisujen määrästä oikaisujen määrä arvioidaan, jos se on mahdollista ja toteutettavissa, yksittäisten tositeaineistojen perusteella, saman suuruisina kuin rahastosta väärin perustein korvatut menot, suhteellisuusperiaate huomioon ottaen.

2. Jos väärinkäytöksen aiheuttamien taloudellisten seuraamusten täsmällinen määrittely ei ole mahdollista tai toteutettavissa tai jos olisi kohtuutonta peruuttaa kyseessä olevat menot kokonaan ja komissio sen vuoksi perustaa rahoitusoikaisunsa ekstrapolaatioon tai kiinteään määrään:

a) ekstrapolaation tapauksessa se käyttää edustavaa otosta suoritteita, joilla on samankaltaiset ominaisuudet;

b) kiinteän määrän tapauksessa se arvioi sääntöjen rikkomisen oleellisuuden sekä todettuun väärinkäytökseen johtaneiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä ilmenneiden puutteiden laajuuden ja taloudelliset seuraukset.

3. Kun komissio perustaa kantansa muiden kuin omien yksiköidensä tilintarkastajien toteamiin seikkoihin, se tekee omat johtopäätöksensä niiden varainhoidollisista seurauksista tarkasteltuaan asianomaisen jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 1164/94 12 artiklan 1 ja 2 kohdan ja mainitun asetuksen liitteessä II olevan G artiklan 1 kohdan mukaan toteuttamia toimenpiteitä, asetuksen (EY) N:o 1831/94 mukaisesti toimitettuja selvityksiä ja jäsenvaltioiden mahdollisesti antamia vastineita.

18 artikla

1. Määräaika, jonka kuluessa asianomainen jäsenvaltio voi vastata asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaiseen pyyntöön toimittaa huomautukset, on kaksi kuukautta, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa voidaan sopia komission kanssa pitemmästä määräajasta.

2. Kun komissio ehdottaa rahoitusoikaisua ekstrapolaation tai kiinteän määrän perusteella, jäsenvaltiolle on annettava tilaisuus kyseisiä tositeaineistoja tutkimalla osoittaa, että väärinkäytös ei tosiasiassa ollut niin laaja kuin komissio arvioi. Sovittuaan asiasta komission kanssa jäsenvaltio voi rajoittaa tämän tutkimuksen laajuutta asianmukaiseen tositeaineiston osaan tai otokseen.

Tähän varattu aika saa lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia olla korkeintaan toiset kaksi kuukautta 1 kohdassa mainitun kahden kuukauden määräajan kuluttua. Tämän tutkimuksen tulokset tutkitaan asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa määritellyllä tavalla. Komissio ottaa huomioon kaikki jäsenvaltion määräaikojen kuluessa toimittamat todisteet.

3. Jos jäsenvaltio ei hyväksy komission huomioita ja asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukainen tapaaminen toteutuu, kolmen kuukauden määräaika, jonka kuluessa komissio voi tehdä päätöksen H artiklan 2 kohdan mukaisesti, alkaa tapaamisen päivästä.

19 artikla

Tapauksissa, joissa komissio on keskeyttänyt maksatuksen asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan G artiklan 2 kohdan mukaisesti, komissio ja asianomainen jäsenvaltio pyrkivät sopimukseen tämän asetuksen 18 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainitun menettelyn ja määräaikojen mukaisesti. Jollei sopimukseen päästä, sovelletaan 18 artiklan 3 kohtaa.

20 artikla

1. Kaikki komissiolle asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 3 kohdan perusteella suoritettavat maksut on suoritettava Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavan varainhoitoasetuksen mukaisesti laaditussa perintämääräyksessä vahvistettuna määräaikana. Tämä määräajan viimeinen päivä on määräyksen antamista seuraavan toisen kuukauden viimeinen päivä.

2. Takaisinmaksun viivästyessä on aina maksettava viivästyskorkoa, joka alkaa 1 kohdassa tarkoitettuna määräajan viimeisenä päivänä ja päättyy tosiasiallisena maksupäivänä. Viivästyskoron korkokanta on puolitoista prosenttia korkeampi kuin korkokanta, jota Euroopan keskuspankki soveltaa pääasiallisesti jälleen- rahoitukseensa ensimmäisenä työpäivänä sitä kuukautta, jossa on määräajan viimeinen päivä.

3. Asetuksen (EY) N:o 1164/94 liitteessä II olevan H artiklan 2 kohdan mukainen rahoitusoikaisu ei rajoita mainitun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan h alakohdan mukaista jäsenvaltion velvoitetta periä varat takaisin.

4. Jos varoja on väärinkäytöksen vuoksi perittävä takaisin, jäsenvaltion toimivaltainen yksikkö tai elin aloittaa takaisinperinnän ja ilmoittaa siitä täytäntöönpanevalle elimelle sekä hallinto- ja maksuviranomaiselle.

VIII LUKU

Yleiset säännökset ja loppusäännökset

21 artikla

Tämän asetuksen säännökset eivät ei estä jäsenvaltioita soveltamasta tiukempia kansallisia sääntöjä.

22 artikla

Tämä asetus ei rajoita jäsenvaltioiden velvollisuuksia niiden hankkeiden osalta, jotka on ensiksi ennen 1 päivää tammikuuta 2000 hyväksytty, varmistaa, että hankkeet asianmukaisesti toteutetaan, sääntöjenvastaisuudet estetään ja toimenpiteisiin ryhdytään niitä vastaan ja peritään takaisin sääntöjenvastaisuuden tai tuottamuksen johdosta menetetyt määrät.

23 artikla

Tämä asetus tulee voimaan seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 29 päivänä heinäkuuta 2002.

Komission puolesta

Michel Barnier

Komission jäsen

(1) EYVL L 130, 25.5.1994, s. 1.

(2) EYVL L 161, 26.6.1999, s. 57 ja 62.

(3) EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

(4) EYVL L 191, 27.7.1994, s. 9.

LIITE I

SUUNTAA ANTAVA KUVAUS RIITTÄVÄN JÄLJITYSKETJUN TIETOVAATIMUKSISTA

(6 artikla)

Kunkin hankkeen, mukaan lukien kuhunkin hankeryhmään sisältyvän yksittäisen hankkeen, osalta 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu jäljitysketju on riittävä seuraavissa tapauksissa:

1. Asianmukaisella hallintotasolla pidettävään kirjanpitoon sisältyy yksityiskohtaiset tiedot kussakin yhteisrahoitettavassa hankkeessa täytäntöönpanevalle elimelle tai, kun viimeksi mainittu ei ole lopullisia tuensaajia, elimille tai yrityksille, jotka toimiluvanhaltijoina, toimeksisaajina tai muussa suhteessa osallistuvat hankkeen toteuttamiseen, tosiasiallisesti aiheutuneista menoista. Kirjanpidosta käy ilmi kirjanpidon kirjaamispäivä, jokaisen menokohdan määrä, tositeasiakirjojen luonne sekä maksupäivämäärä ja -tapa. Sen liitteenä on tarvittavat asiakirjoihin perustuvat todisteet (esimerkiksi laskut).

2. Yhteisrahoitettavaan hankkeeseen vain osittain liittyvien menojen osalta on osoitettava, että menot jakautuvat asianmukaisesti yhteisrahoitettavan ja muiden hankkeiden välillä. Sama koskee myös sellaisia menoja, jotka ovat tukikelpoisia tiettyyn määrään asti tai suhteessa muihin kustannuksiin.

3. Hankkeen tekniset eritelmät ja rahoitussuunnitelmat, hankkeen edistymistä koskevat kertomukset sekä tarjouskilpailuja ja sopimusten tekemistä koskevat asiakirjat ja kertomukset tarkastuksista, joilla hankkeen toteuttamista varmennetaan 4 artiklan mukaisesti, on lisäksi pidettävä saatavilla asianmukaisella hallintotasolla.

4. Ilmoitettaessa maksuviranomaiselle yhteisrahoitettavasta hankkeesta tosiasiallisesti aiheutuneita menoja 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on koottava menoluokittain eriteltyyn, kaikki yksittäiset menot kattavaan menoselvitykseen. Nämä yksityiskohtaiset menoselvitykset toimivat maksuviranomaisen kirjanpitotietojen tositeasiakirjoina ja ne ovat perustana komissiolle esitettävien menoilmoitusten valmistelussa.

5. Tapauksissa, joissa täytäntöönpanevan elimen tai hankkeen toteuttamiseen osallistuvien elinten tai yritysten ja maksuviranomaisen välillä toimii yksi tai useampi välittävä elin, jokainen välittävä elin velvoittaa oman vastuualueensa alempien tasojen elimet esittämään eritellyt menoselvitykset käytettäviksi tositeasiakirjoina sen omissa kirjanpitotiedoissa, joista se esittää ylemmällä tasolla olevalle elimelle vähintään kyseisestä hankkeesta aiheutuneiden menojen kokonaismäärän.

6. Tapauksissa, joissa kirjanpitotiedot siirretään atk-muodossa, kaikki asianomaiset viranomaiset ja elimet saavat riittävät tiedot alemmalta tasolta kirjanpitotietojensa ja ylemmälle tasolle esitettävien määrien perusteeksi, millä varmistetaan riittävä jäljitysketju komissiolle esitetyistä todennettujen menojen kokonaismääristä yksittäisiin menokohtiin ja tositeasiakirjoihin täytäntöönpanevan elimen ja hankkeen toteuttamiseen osallistuvien elinten ja yritysten tasolle.

LIITE II

>PIC FILE= "L_2002201FI.001202.TIF">

>PIC FILE= "L_2002201FI.001301.TIF">

>PIC FILE= "L_2002201FI.001401.TIF">

Lisäys menoilmoitukseen: edellisen menoilmoituksen jälkeen takaisin perityt määrät, jotka sisältyvät tähän menoilmoitukseen

>PIC FILE= "L_2002201FI.001502.TIF">

>PIC FILE= "L_2002201FI.001601.TIF">

LIITE III

>PIC FILE= "L_2002201FI.001702.TIF">

>PIC FILE= "L_2002201FI.001801.TIF">

LIITE IV

>PIC FILE= "L_2002201FI.001902.TIF">

>PIC FILE= "L_2002201FI.002001.TIF">

>PIC FILE= "L_2002201FI.002101.TIF">

LIITE V

SUOSITELTAVAT TEKNISET ERITELMÄT RAKENNERAHASTOJA KOSKEVIEN ATK-TIEDOSTOJEN LÄHETTÄMISEKSI KOMISSIOLLE

1 VÄLINEET

Useimpia nykyään käytettyjä välineitä voidaan käyttää komission kanssa ennakolta tehtävän sopimuksen mukaan. Seuraava suositeltavien välineiden lista ei ole kattava.

1.1 Sähköiset tallenteet

- 1,4 Mb 3,5" levyke (DOS/Windows)

Tiedot voidaan lähettää myös ZIP-muodossa.

- DAT-kasetti

4 mm DDS-1 (90 m)

- CD-ROM (WORM)

1.2 Sähköinen tiedostojen siirto

- Suora lähetys sähköpostitse

enintään 5 Mb:n tiedostot

Tiedot voidaan lähettää myös ZIP-muodossa.

- Siirto FTP-muodossa

Tiedot voidaan lähettää myös ZIP-muodossa.

2 SUOSITELTAVA JÄSENMAIDEN ATK-JÄRJESTELMISTÄ POIMITTAVIEN TIEDOSTOJEN YHDISTÄMISTÄ KOSKEVA STANDARDI

Atk-tiedostostandardilla on oltava seuraavat ominaisuudet:

1) Jokaisen tietueen alussa on oltava kolmekirjaiminen koodi tietueen sisältämän tiedon tunnistamista varten. Tietueiden kaksi päätyyppiä ovat seuraavat:

1 a) Hanketietueet, joiden koodi on "PRJ" ja jotka sisältävät yleistietoja hankkeesta. Tietueeseen tallennettavat tiedot (kentät 1-30) kuvataan liitteessä IV olevan 1 kohdan A alakohdassa.

1 b) Menotietueet, joiden koodi on "PAY" ja jotka sisältävät yksityiskohtaiset tiedot hankkeeseen liittyvistä menoista. Tietueeseen tallennettavat tiedot (kentät 31-64) kuvataan liitteessä IV olevan 1 kohdan A alakohdassa.

2) Hanketta koskevia "PRJ"-tietueita seuraavat välittömästi useat "PAY"-tietueet, joissa on tiedot hankkeeseen liittyvistä menoista, tai "PRJ"- ja "PAY"-tietueet voidaan toimittaa omina tiedostoinaan.

3) Kenttien erotinmerkki on puolipiste (";"). Kaksi peräkkäistä puolipistettä ilmoittaa, että kenttä on tyhjä.

4) Tietueiden pituus vaihtelee. Jokainen tietue päättyy "CR LF" tai "Carriage Return - Line Feed" (heksadesimaalin "0D 0A").

5) Käytettävä koodi: ASCII.

6) Numeeriset kentät:

a) Desimaalierotin: "."

b) Tarvittaessa merkit "+" tai "-" äärimmäisenä vasemmalla, välittömästi ennen lukuja.

c) Desimaalien kiinteä määrä.

d) Kentissä ei välilyöntejä; ei tuhaterottimia.

7) Päivämääräkentät: "PPKKVVVV" (päivä 2 merkkiä, kuukausi 2 merkkiä, vuosi 4 merkkiä).

8) Tekstidata ei saa olla lainausmerkkien sisällä (" "). Puolipiste-erotinta (";") ei saa käyttää tekstidatassa.

9) Kaikki kentät: ei välilyöntiä kentän alkuun tai loppuun.

10) Nämä säännöt täyttävät tiedostot näyttävät seuraavanlaisilta (esimerkki):

PRJ;2001E16COE001;Dublin Region Waste Water Treatment Scheme - Stage V;29122000;Department of Finance;Dublin Corporation;...

PAY; 2001E16COE001;Dublin Region Waste Water Treatment Scheme - Stage V;1234;10000000;8000000;80 %;...

11) Kreikasta tulevissa tiedostoissa on käytettävä ELOT-928- tai ISO 8859-7 -merkistöä.

3. ASIAKIRJAT

Jokaisen tiedoston mukana on oltava seuraavat tarkistussummat:

1) tietueiden määrä;

2) yhteissumma;

3) kyseisen hankkeen välisummien yhteissumma.

Kaikkien niiden kenttien osalta, joissa on käytetty koodeja, on annettava koodien selitykset.

Kyseiseen hankkeeseen liittyvien atk-tiedoston tietueiden yhteissumman on vastattava komissiolle esitettyjä maksupyyntöjä tiedustelussa määriteltynä ajanjaksona. Kaikki erot on perusteltava liitteenä olevassa huomautuksessa.