Sillä perustetaan unionin elimeksi Eurojust-yksikkö, jonka tehtävänä on edistää, parantaa ja tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välistä koordinointia oikeudellisissa rikosasioissa.
Päätöstä on muutettu kahdesti:
- Päätöksellä 2003/659/YOS pyrittiin saattamaan Eurojust unionin elimiin ja virastoihin sovellettavien talousarvio- ja rahoitussääntöjen mukaiseksi ja
- Päätöksellä 2009/426/YOS pyrittiin parantamaan Eurojustin keinoja torjua vakavaa rikollisuutta.
Vuonna 2018 hyväksyttiin asetus (EU) 2018/1727 (ks. tiivistelmä asiakirjasta Eurojust (uudistus)). Se kumoaa ja korvaa päätöksen 2002/187/YOS 12 päivästä joulukuuta 2019 alkaen.

TÄRKEIMMÄT KOHDAT

Eurojustin kokoonpano, toimivalta ja tehtävät

Tällä päätöksellä perustetaan Eurojust unionin elimeksi, jolla on oikeushenkilöllisyys.
Kukin jäsenvaltio lähettää Eurojustin toimipaikkaan Haagiin kansallisen jäsenen, joka on syyttäjä, tuomari tai poliisi (jonka toimivalta vastaa syyttäjän tai tuomarin toimivaltaa). Näitä kansallisia jäseniä avustaa yksi tai useampi henkilö. Heihin sovelletaan heidät nimittäneen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä.
Muutospäätöksessä 2009/426/YOS vahvistetaan toimikauden pituudeksi vähintään neljä vuotta, mikä voidaan uusia. Jäsenvaltio päättää, minkälaisen oikeudellisen toimivallan se antaa kansalliselle jäsenelleen. Kansallisilla jäsenillä on kuitenkin oltava vähintään joitakin tavanomaisia valtuuksia sekä muita toimivaltaisen kansallisen viranomaisen suostumuksella tai kiireellisissä tapauksissa käytettäviä valtuuksia, jotka määritellään päätöksessä.
Kun kyseessä ovat (vähintään kahta jäsenvaltiota koskevat) vakavaan rikolliseen toimintaan liittyvät tutkinta- ja syytetoimet, Eurojustilla on valtuudet
- edistää toimien koordinointia asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välillä
- helpottaa oikeudellista yhteistyötä koskevien pyyntöjen ja päätösten täytäntöönpanoa.
Eurojustin toimivalta käsittää ne rikollisuuden lajit ja rikokset, joiden osalta Euroopan poliisivirasto (Europol) on kulloinkin toimivaltainen.
Muutospäätöksessä 2009/426/YOS säädetään vaatimuksesta perustaa päivystävän koordinaation järjestelmä, johon kuuluu yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta. Edustaja voi olla kansallinen jäsen, hänen varajäsenensä tai avustaja, jolla on oikeus toimia kansallisen jäsenen sijaisena ja jonka on voitava toimia joka päivä ympärivuorokautisesti, jotta Eurojust voi toteuttaa toimiaan kaiken aikaa.
Eurojust voi suorittaa tehtävänsä yhden tai useamman asianomaisen kansallisen jäsenen välityksellä taikka kollegiona. Eurojust voi pyytää asianomaisia jäsenvaltioita harkitsemaan
- aloittavatko ne tutkinnan tai syytetoimet
- perustavatko ne yhteisen tutkintaryhmän.
Muutospäätöksellä 2009/426/YOS Eurojustin kollegio sai oikeuden antaa ei-sitovia lausuntoja tapauksissa, joissa
- kaksi tai useampi kansallinen jäsen eivät pysty ratkaisemaan toimivaltaa koskevia ristiriitoja
- toimivaltaiset viranomaiset ilmoittavat oikeudelliseen yhteistyöhön liittyvistä toistuvista hylkäämisistä tai vaikeuksista.
Euroopan komissio osallistuu täysimääräisesti Eurojustin työhön ja sopii yhteistyön käytännön järjestelyistä yhdessä Eurojustin kanssa.
Muutospäätöksen 2009/426/YOS mukaisesti kunkin jäsenvaltion on
- nimitettävä yksi tai useampi kansallinen yhteyshenkilö Eurojustia varten
- perustettava Eurojustin kansallinen koordinointijärjestelmä seuraavien henkilöiden toiminnan koordinoimiseksi:
  - Eurojustin kansalliset yhteyshenkilöt
  - Eurojustin terrorismiasioiden kansallinen yhteyshenkilö
  - Euroopan oikeudellisen verkoston kansalliset yhteyshenkilöt ja verkoston yhteysviranomaiset
  - yhteisten tutkintaryhmien verkoston kansalliset jäsenet tai yhteysviranomaiset ja
  - sotarikoksia, varallisuuden takaisin hankintaa ja korruptiota koskevien verkostojen edustajat.
Tähän päätökseen sisältyy Eurojustin organisaatiota ja toimintaa, kuten sihteeristöä, hallinnollisen johtajan nimittämistä ja toimikautta, henkilöstön asemaa ja kielijärjestelyjä, koskevia sääntöjä.

Henkilötiedot

Eurojust käsittelee tavoitteidensa saavuttamiseksi henkilötietoja. Tätä varten se noudattaa yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä 28. tammikuuta 1981 allekirjoitetun Euroopan neuvoston yleissopimuksen periaatteita.
Eurojust saa käsitellä ainoastaan henkilötietoja, jotka koskevat
- henkilöitä, joiden osalta on käynnistetty rikostutkinta tai syytetoimet rikoksesta, jonka osalta Europolilla on toimivalta
- uhreiksi tai todistajiksi katsottavia henkilöitä tutkinnassa tai syytetoimissa.
Käsiteltäviä tietotyyppejä ovat henkilöllisyyttä koskevat tiedot (sukunimi, etunimi, syntymäpaikka ja -aika, kansallisuus, yhteystiedot, ammatti, sosiaaliturvanumero ja henkilöasiakirjat) ja epäiltyjen rikosten laatua koskevat tiedot (rikosoikeudellinen määrittely, tekopaikka ja -aika sekä tutkinnan edistyminen). Muutospäätöksellä 2009/426/YOS lisättiin käsiteltävien tietotyyppien luetteloon DNA-tunnisteet, valokuvat ja sormenjäljet.
Päätöksellä 2009/426/YOS otettiin käyttöön muutos, jolla varmistetaan, että henkilötietoihin on pääsy ainoastaan kansallisilla jäsenillä ja heidän varajäsenillään ja avustajillaan, Eurojustin kansallisiin koordinointijärjestelmiin osallistuvilla henkilöillä, joilla on yhteys Eurojustin asianhallintajärjestelmään sekä Eurojustin valtuutetuilla työntekijöillä. Kaikkia asianomaisia koskee salassapitovelvollisuus, joka jatkuu myös Eurojustin kanssa toteutettavan toiminnan päätyttyä.
Eurojustissa on erityinen tietosuojavaltuutettu, jonka tehtävänä on varmistaa tietojen käsittelyn lainmukaisuus ja toimitettujen ja vastaanotettujen tietojen turvallinen kirjaaminen.

Suhde muihin elimiin

Tehtäviensä suorittamiseksi Eurojust ylläpitää Euroopan oikeudelliseen verkostoon tiiviitä työskentelysuhteita. Muutospäätös 2009/426/YOS laajensi nämä suhteet kattamaan Europolin, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Euroopan raja- ja merivartiolaitoksen ja EU:n tiedustelukeskuksen. Eurojust voi neuvoston suostumuksella tehdä tietojen vaihtoa koskevia sopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden, kansainvälisten elinten ja Kansainvälisen poliisijärjestön (Interpol) kanssa sekä koordinoida oikeudellista yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

Kertomukset

Eurojustin toiminnasta ja rikollisuuden tilasta EU:ssa tiedotetaan määräajoin neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Neuvostolle osoittamassaan vuosikertomuksessa Eurojust voi tehdä ehdotuksia oikeudellisen yhteistyön parantamiseksi rikosasioissa.

MISTÄ ALKAEN PÄÄTÖSTÄ SOVELLETAAN?

Päätöstä 2002/187/YOS on sovellettu 6. maaliskuuta 2002 alkaen.
Muutospäätöstä 2003/659/YOS on sovellettu 1. lokakuuta 2003 alkaen.
Muutospäätöstä 2009/426/YOS on sovellettu 4. kesäkuuta 2009 alkaen.

TAUSTAA

Lisätietoja:

Eurojustin historia (Eurojust)

ASIAKIRJA

Neuvoston päätös 2002/187/YOS, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Eurojust-yksikön perustamisesta vakavan rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi (EYVL L 63, 6.3.2002, s. 1–13)

Päätökseen 2002/187/YOS tehdyt peräkkäiset muutokset on sisällytetty alkuperäiseen tekstiin. Konsolidoitu toisinto on tarkoitettu ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.

MUU ASIAAN LIITTYVÄ ASIAKIRJA

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1727, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virastosta (Eurojust) ja neuvoston päätöksen 2002/187/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 138–183)

Viimeisin päivitys: 17.04.2019

Top

All