32001D0163

Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 163/2001/EY,

tehty 19 päivänä tammikuuta 2001,

Euroopan audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien ammattilaisten koulutusohjelman täytäntöönpanosta (Media-koulutus) (2001-2005)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 150 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon komission ehdotuksen(1),

ottavat huomioon talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat perustamissopimuksen 251 artiklassa määrättyä menettelyä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Komissio järjesti Birminghamissa 6-8 päivänä huhtikuuta 1998 yhteistyössä silloisen puheenjohtajavaltion kanssa audiovisuaalialan eurooppalaisen konferenssin "Digitaaliajan haasteet ja mahdollisuudet". Kuulemismenettelyssä korostettiin audiovisuaalialan tehostettua koulutusohjelmaa, joka keskittyy kaikkiin uusiin digitaaliajan näkökohtiin. Neuvosto pani istunnossaan 28 päivänä toukokuuta 1998 merkille mainitun konferenssin loppupäätelmät ja toivoi uusien yksityiskohtaisten toimenpiteiden kehittämistä vahvan ja kilpailukykyisen ohjelmatuotannon edistämiseksi.

(2) Audiovisuaalialan politiikkaa käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän 26 päivänä lokakuuta 1998 antamassa kertomuksessa "Digitaaliaika ja Euroopan audiovisuaalialan politiikka" todetaan, että tässä yhteydessä olisi aiheellista tehostaa sekä peruskoulutusta että täydennyskoulutusta audiovisuaalialalla.

(3) Silloisen puheenjohtajavaltion yhteistyössä komission kanssa Helsingissä 10 ja 11 päivänä syyskuuta 1999 järjestämän audiovisuaalialan foorumin "Eurooppalainen sisältö digitaalivuosituhannelle" pääaiheita olivat Euroopan audiovisuaalialan sisällön tuottamiseen, levitykseen ja saatavuuteen liittyvät haasteet.

(4) Silloisen puheenjohtajavaltion yhteistyössä komission kanssa Portossa 10 ja 11 päivänä huhtikuuta 2000 järjestämän seminaarin "Koulutus uudella vuosituhannella" päätelmissä korostettiin, että koulutusalaan on panostettava Euroopan audiovisuaalialan teollisuuden kasvun ja toivottavan kansainvälistymisen helpottamiseksi.

(5) Euroopan parlamentille ja neuvostolle annetussa komission tiedonannossa "Audiovisuaalipolitiikka: tuleva toiminta" komissio toteaa, että digitaaliajalla on merkittävä vaikutus audiovisuaalialan työllisyyteen.

(6) Vihreässä kirjassa televiestinnän, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan lähentymisestä sekä sen vaikutuksista sääntelyyn todetaan, että uudet palvelut luovat uusia työpaikkoja. Sopeutuminen uusille markkinoille edellyttää uuden teknologian käyttöön koulutettua henkilöstöä. Komission vihreästä kirjasta järjestämässä julkisessa kuulemisessa kävi ilmeiseksi, että on tarvetta markkinoiden vaatimuksia vastaavalle ammatilliselle erityiskoulutukselle.

(7) Vihreästä kirjasta järjestettyä julkista kuulemista koskevissa päätelmissään 27 päivältä syyskuuta 1999(5) neuvosto kehotti komissiota ottamaan huomioon kuulemisen tulokset, kun se laatii ehdotuksia toimenpiteistä Euroopan audiovisuaalialan vahvistamiseksi, multimedia-ala mukaan lukien.

(8) Luxemburgissa 20 ja 21 päivänä marraskuuta 1997 pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa tunnustettiin, että jatkuvalla koulutuksella ja ammatillisella koulutuksella saattaa olla merkittävä vaikutus jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkaan, sillä niillä lisätään pätevyyttä, sopeutumiskykyä ja yrittäjyyttä sekä edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia.

(9) Tarkoituksenmukaisen, erityisesti tietoyhteiskunnassa käytettävää uutta teknologiaa koskevan koulutuksen merkitystä korostettiin myös 24 päivänä maaliskuuta 2000 Lissabonissa pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmissä.

(10) Eurooppa-neuvostolle antamassaan kertomuksessa työllisyysmahdollisuuksista tietoyhteiskunnassa komissio toteaa, että uusien audiovisuaalisten palvelujen alalla on merkittävät mahdollisuudet uusien työpaikkojen luomiseen.

(11) Tämän johdosta olisi helpotettava Euroopan audiovisuaaliseen teollisuuteen kohdistuvien investointien kehittymistä ja kehotettava jäsenvaltioita edistämään eri tavoin uusien työpaikkojen luomista.

(12) Komissio on pannut täytäntöön neuvoston päätöksellä 90/685/ETY(6) hyväksytyn toimintaohjelman Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehityksen edistämiseksi (Media) (1991-1995), johon sisältyy muun muassa audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimivien henkilöiden ammattitaidon parantamiseksi toteutettavien koulutustoimien tukeminen.

(13) Euroopan audiovisuaalisen teollisuuden kehitystä ja vahvistamista koskeva yhteisön strategia vahvistettiin neuvoston päätöksellä 95/563/EY(7) hyväksytyn Media II -ohjelman puitteissa sekä neuvoston päätöksellä 95/564/EY(8). Strategian jatkaminen olisi mainitusta ohjelmasta saatujen kokemusten perusteella varmistettava ottaen huomioon saadut tulokset.

(14) Komission kertomuksessa Media II -ohjelman (1996-2000) puitteissa saaduista tuloksista ajalta 1. tammikuuta 1996 - 30. kesäkuuta 1998 todetaan, että ohjelmassa noudatetaan periaatetta, jonka mukaan yhteisön määrärahat ovat toissijaisia suhteessa kansallisiin määrärahoihin, sillä Media II -ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla toimenpiteillä täydennetään perinteisesti kansallisten järjestelmien vastuualueeseen kuuluvia tehtäviä.

(15) Komissio on tiedonannossaan "Työllisyyttä tukeva yhteisön politiikka" todennut, että Media II -ohjelmalla on myönteinen vaikutus audiovisuaalialan työllisyyteen.

(16) Perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan mukaisesti on tarpeen ottaa huomioon audiovisuaalialan kulttuuriset näkökohdat. Siten olisi huolehdittava, että Euroopan kulttuurien monimuotoisuus tulee esille ohjelmaan osallistumisessa.

(17) Eurooppalaisten audiovisuaalialan hankkeiden edistämiseksi komissio tutkii mahdollisuutta täydentää rahoitusta erityisesti Europe-toimintasuunnitelman puitteissa muiden yhteisön rahoitusvälineiden kuten Euroopan investointipankin (EIP) ja Euroopan investointirahaston (EIR) välineiden sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 182/1999/EY(9) hyväksytyn Euroopan yhteisön tutkimusta, teknologista kehittämistä ja esittelyä tarkoittavia toimia koskevan viidennen puiteohjelman kautta. Audiovisuaalialan ammattilaisille tiedotetaan yhteisön puitteissa saatavilla olevista eri tukimuodoista.

(18) Audiovisuaalialan eurooppalaisten markkinoiden syntyminen edellyttää ammattitaitoa, joka on mukautettu markkinoiden uusiin ulottuvuuksiin erityisesti audiovisuaalialan talous-, rahoitus- ja kaupallisessa hallinnossa sekä uuden teknologian hyödyntämiseen ohjelmien luomis-, kehittely-, tuotanto-, jakelu- ja markkinointivaiheessa sekä ohjelmien lähetystoiminnassa.

(19) Alan ammattilaisille olisi tarjottava pätevyys, joka antaa heille edellytykset hyödyntää täysimääräisesti audiovisuaalisten ohjelmien markkinoiden eurooppalaista ja kansainvälistä ulottuvuutta, sekä rohkaistava heitä kehittämään markkinoiden vaatimuksia vastaavia hankkeita.

(20) Erityisesti olisi tuettava henkisen omaisuuden alaan kuuluviin oikeuksiin liittyvää erityiskoulutusta tekijänoikeuksien alalla, mukaan lukien sitä koskevat yhteisön säännökset sekä audiovisuaalisten tuotteiden markkinointia koskevaa erityiskoulutusta, jolloin erityistä huomiota kiinnitetään uuteen teknologiaan levitys- ja markkinointivälineenä.

(21) Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen on yhteisön politiikan perusperiaatteita, ja se on otettava huomioon pantaessa tätä ohjelmaa täytäntöön.

(22) Ammattilaisten koulutukseen olisi otettava mukaan tarvittava taloudellinen, oikeudellinen, tekninen ja liiketaloudellinen sisältö; näiden alojen nopean kehityksen takia tarvitaan elinikäistä koulutusta.

(23) Uuden teknologian alan koulutusta olisi korostettava, jotta voitaisiin varmistaa, että ammattilaiset hallitsevat sen, ja siten parantaa audiovisuaalialan yritysten kilpailukykyä.

(24) Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti olisi edistettävä ammatillisten koulutuskeskusten verkottumista tietotaidon ja hyvien toimintatapojen vaihdon helpottamiseksi kansainvälisessä ympäristössä.

(25) Ammatillisen koulutuksen tukemisessa olisi otettava huomioon rakenteelliset tavoitteet, kuten luomisen, tuotannon, markkinoinnin ja levityksen mahdollisuuksien kehittäminen sellaisissa maissa tai sellaisilla alueilla, joiden audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ovat vähäiset ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä, sekä riippumattoman eurooppalaisen tuotanto- ja levitysalan sekä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittäminen.

(26) Toissijaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen mukaisesti ja koska jäsenvaltiot eivät voi huolehtia siitä, että ammatillisen koulutuspolitiikan täytäntöönpanoon liittyvän ehdotetun toimenpiteen tavoitteet saavutetaan, ottaen huomioon erityisesti koulutuslaitosten välille luotavat valtioiden rajat ylittävät kumppanuudet, on tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet toteutettava yhteisön tasolla. Tässä päätöksessä ei ylitetä sitä, mikä on näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(27) Kaikkien tämän ohjelman puitteissa toteutettavien toimenpiteiden tavoitteena on kansainvälinen yhteistyö, joka tuo lisäarvoa jäsenvaltioissa kehitetyille toimenpiteille edellä mainitun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti.

(28) Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat, ne EFTA-valtiot, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, Kypros, Malta ja Turkki voivat osallistua yhteisön ohjelmiin lisämäärärahojen perusteella ja näiden maiden kanssa sovittavia menettelyjä noudattaen. Ne Euroopan maat, jotka ovat rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuolia, kuuluvat Euroopan audiovisuaalialueeseen ja voivat siten halutessaan, talousarvioon liittyvät seikat tai audiovisuaalialan teollisuuden muut painoalueet huomioon ottaen, osallistua ohjelmaan tai rajoitettuun yhteistyöhön lisämäärärahojen perusteella ja asianomaisten osapuolten välisissä sopimuksissa sovittavia menettelyjä noudattaen.

(29) Ennen yhteisön ulkopuolisten Euroopan maiden ottamista mukaan ohjelmaan olisi tutkittava, missä määrin näiden maiden lainsäädäntö vastaa yhteisön lainsäädäntöä, erityisesti teletoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 3 päivänä lokakuuta 1989 annettua neuvoston direktiiviä 89/552/ETY(10).

(30) Euroopan ammatillisten koulutuslaitosten ja kolmansien maiden vastaavien koulutuslaitosten yhteiseen etuun perustuvalla yhteistyöllä voidaan saada lisäarvoa Euroopan audiovisuaaliselle teollisuudelle. Kolmansien maiden mukaantulo parantaa myös Euroopan kulttuurien monimuotoisuuden tuntemusta ja edistää yhteisten demokraattisten arvojen leviämistä. Yhteistyötä kehitetään lisämäärärahojen perusteella ja asianomaisten osapuolten välisissä sopimuksissa sovittavia menettelyjä noudattaen.

(31) Yhteisön toimien antaman lisäarvon vahvistamiseksi on tarpeen taata tämän päätöksen mukaisesti toteutettavien toimien ja muiden yhteisön toimien välinen johdonmukaisuus ja täydentävyys kaikilla tasoilla. Ohjelmassa vahvistettuja toimenpiteitä on suotavaa sovittaa yhteen kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston, toteuttamien toimenpiteiden kanssa.

(32) Lissabonin Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti neuvoston ja komission olisi laadittava vuoden 2000 loppuun mennessä selvitys EIP:n ja EIR:n rahoitusvälineiden meneillään olevasta tarkistuksesta, jonka tavoitteena on suunnata rahoitusta uudelleen yritysten perustamisen sekä korkean teknologian yritysten ja mikroyritysten tukemiseen ja muihin EIP:n tai EIR:n ehdottamiin riskipääomaa tai takausjärjestelyjä koskeviin aloitteisiin. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota myös audiovisuaalialaan ja erityisesti koulutusohjelmiin.

(33) Tällä päätöksellä vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, jotka 6 päivänä toukokuuta 1999 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) 33 kohdan mukaisesti ovat ensisijainen ohje budjettivallan käyttäjälle vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(34) Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(12) mukaisesti,

PÄÄTTÄVÄT SEURAAVAA:

1 artikla

Ohjelman perustaminen

Perustetaan ammatillinen koulutusohjelma, Media-koulutus, jäljempänä "ohjelma", 1 päivästä tammikuuta 2001 31 päivään joulukuuta 2005 ulottuvalle kaudelle.

Ohjelman tarkoituksena on antaa pääasiassa ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla audiovisuaalisessa ohjelmatuotannossa toimiville eurooppalaisille ammattilaisille tarvittava pätevyys, jotta he voivat täysimääräisesti hyödyntää markkinoiden eurooppalaista ja kansainvälistä ulottuvuutta sekä uutta teknologiaa.

2 artikla

Ohjelman tavoitteet

1. Ohjelman tavoitteet ovat seuraavat:

a) Vastata alan teollisuuden tarpeisiin ja edistää sen kilpailukykyä parantamalla audiovisuaalialan ammattilaisten täydennyskoulutusta niin, että he saavat tarvittavat tiedot ja taidot kilpailukykyisten tuotteiden valmistamiseen Euroopan markkinoilla ja muilla markkinoilla, erityisesti seuraavilla aloilla:

- uuden teknologian ja erityisesti digitaalitekniikan soveltaminen kaupalliselta ja taiteelliselta lisäarvoltaan huomattavien audiovisuaalisten ohjelmien tuottamisessa ja levityksessä,

- talous-, rahoitus- ja kaupallinen hallinto, mukaan lukien audiovisuaalisten ohjelmien tuotantoa ja levitystä koskevat oikeussäännöt ja rahoitustekniikka,

- käsikirjoitusten laadinta- ja kerrontatekniikat, uudentyyppisten audiovisuaalisten ohjelmien kehittämistekniikat mukaan lukien.

Erityistä huomiota kiinnitetään suorakäyttö(on-line-)tekniikan kehityksen tarjoamiin mahdollisuuksiin etäopetukselle ja pedagogisille uudistuksille.

Koulutuksessa rohkaistaan audiovisuaalisen teollisuuden eri toimijoiden kuten käsikirjoittajien, ohjaajien ja tuottajien välistä yhteistyötä.

Myös tietyille ammatillista peruskoulutusta koskeville aloitteille, joissa alan teollisuus on suoraan mukana, kuten master-tutkinnoille, voidaan poikkeuksellisesti myöntää rahoitusta tapauksissa, joissa muuta yhteisön tukea ei ole saatavilla, sekä sellaisilla aloilla, joita kansalliset tukitoimenpiteet eivät koske.

b) Edistää yhteistyötä sekä osaamisen ja hyvien toimintatapojen vaihtoa luomalla verkostoja koulutusalalla toimivien osapuolten välille, joita ovat koulutuslaitokset, alan ammattilaiset ja yritykset, sekä kehittämällä kouluttajien koulutusta.

Erityisesti tuetaan verkostojen asteittaista perustamista audiovisuaalisen koulutuksen ja kouluttajien täydennyskoulutuksen alalla.

2. Edellä 1 kohdan a alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa ja b alakohdassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi on kiinnitettävä erityistä huomiota sellaisten maiden tai alueiden erityistarpeisiin, joilla on vähäiset tuotantomahdollisuudet ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä, sekä riippumattoman eurooppalaisen tuotanto- ja levitysalan sekä erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kehittämiseen.

3. Edellä 1 kohdassa määritellyt tavoitteet toteutetaan liitteessä vahvistettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.

3 artikla

Yhteensovittaminen

Nykyistä tehokkaamman yhteensovittamisen saavuttamiseksi komissio valvoo, että ohjelmassa tarkoitettujen koulutustoimenpiteiden ja neuvoston päätöksen 2000/821/EY(13) nojalla perustetun Media Plus -ohjelman kehityshankkeiden välille syntyy yhteistyötä.

4 artikla

Rahoitusta koskevat määräykset ja ehdot

1. Yhteisön tuensaajien, jotka osallistuvat liitteessä määriteltyjen toimien toteuttamiseen, on rahoitettava itse huomattava osa niiden kustannuksista. Yhteisön rahoitusosuus voi olla enintään 50 prosenttia toimintakustannuksista. Liitteessä nimenomaisesti vahvistetuissa tapauksissa tämä prosentuaalinen osuus voi kuitenkin olla aina 60 prosenttia toimintakustannuksista.

2. Yhteisön tuensaajien on varmistettava, että periaatteessa suurin osa koulutustoimeen osallistujista, jotka ovat ohjelmaan osallistuvien valtioiden kansalaisia, on muun kuin tuensaajan maan kansalaisia. Tässä tarkoituksessa voidaan eri kielialueilta tulevien ammattilaisten osallistumista edistävä tuki sisällyttää yhteisöltä koulutustoimenpiteelle saatavaan rahoitukseen.

3. Komissio varmistaa, että vuosittain käytettävissä olevista varoista varataan uusille toimille mahdollisuuksien mukaan riittävä osuus, josta päätetään 6 artiklan 2 kohdassa vahvistetun menettelyn mukaisesti.

4. Yhteisön rahoitus määritellään kunkin suunnitteilla olevan hankkeen kustannusten ja luonteen mukaisesti.

5. Tämän ohjelman täytäntöönpanon edellyttämät rahoituspuitteet 1 artiklassa tarkoitettuna kautena ovat 50 miljoonaa euroa.

6. Budjettivallan käyttäjä hyväksyy kutakin varainhoitovuotta varten käytettävissä olevat määrärahat rahoitusnäkymien mukaisesti.

5 artikla

Ohjelman täytäntöönpano

1. Komissio vastaa ohjelman täytäntöönpanosta.

2. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, jäljempänä mainittuja seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua hallintomenettelyä noudattaen:

a) liitteessä kuvattuja toimia koskevat yleiset suuntaviivat;

b) hakemuspyyntöjen sisältö sekä hankkeiden valintaperusteiden ja -menettelyjen määrittely;

c) vuosittain käytettävissä olevista varoista uusille toimille osoitettava asianmukainen prosentuaalinen osuus;

d) toimien seurantaa ja arviointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt;

e) esitykset yhteisön määrärahoiksi, jotka ylittävät tuensaajaa kohden 200000 euroa vuodessa. Tätä määrää voidaan tarkistaa saatujen kokemusten perusteella.

3. Tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi tarvittavista, muita seikkoja koskevista toimenpiteistä päätetään 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Tätä menettelyä sovelletaan myös teknisen avun toimistojen lopullisessa valinnassa.

4. Teknisestä avusta säädetään varainhoitoasetuksen mukaisesti annetuissa säännöksissä.

5. Komissio antaa säännöllisin väliajoin ja hyvissä ajoin Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja ohjelman täytäntöönpanosta ja erityisesti käytettävissä olevien varojen käytöstä.

6 artikla

Komitea

1. Komissiota avustaa komitea.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 4 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

Päätöksen 1999/468/EY 4 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määräaika vahvistetaan kahdeksi kuukaudeksi.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa säädettyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

4. Komitea vahvistaa työjärjestyksensä.

7 artikla

Yhdenmukaisuus ja täydentävyys

Komissio varmistaa tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, että tämän ohjelman täytäntöönpano ja yhteisön muut asiaan liittyvät koulutukseen ja audiovisuaalialaan vaikuttavat politiikat, ohjelmat ja toimet ovat kaikilta osiltaan yhdenmukaisia ja toisiaan täydentäviä.

Komissio huolehtii erityisesti tämän ohjelman sekä muiden ammatillista peruskoulutusta ja täydennyskoulutusta koskevien yhteisön ohjelmien sekä Euroopan sosiaalirahaston toimien välisestä yhteensovittamisesta mainitusta rahastosta annetun asetuksen mukaisesti.

Komissio varmistaa, että tämän ohjelman sekä yhteisön kolmansien maiden ja toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyössä toteuttamien koulutuksen ja audiovisuaalialan ohjelmien ja toimien välillä on toimiva yhteys.

8 artikla

Kolmansien maiden mahdollisuus osallistua ohjelmaan

1. Ohjelmaan voivat osallistua Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneet maat näiden maiden kanssa tehdyissä tai tehtävissä assosiaatiosopimuksissa tai yhteisön ohjelmiin osallistumista koskevissa assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjoissa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

2. Kypros, Malta, Turkki ja ne EFTA-valtiot, jotka ovat ETA-sopimuksen osapuolia, voivat osallistua ohjelmaan lisämäärärahojen perusteella näiden maiden kanssa sovittavia menettelyjä noudattaen.

3. Muut kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut, rajat ylittäviä televisiolähetyksiä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen osapuolina olevat maat voivat osallistua ohjelmaan lisämäärärahojen perusteella asianomaisten osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa määrättävien edellytysten mukaisesti.

4. Ennen 1, 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten kolmansien maiden ottamista mukaan ohjelmaan on tutkittava, missä määrin näiden maiden lainsäädäntö vastaa yhteisön lainsäädäntöä, mukaan lukien neuvoston direktiivin 89/552/ETY 6 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan säännökset.

5. Ohjelmaan voivat yhteistyökumppaneina osallistua myös muut kolmannet maat lisämäärärahojen perusteella ja jakamalla kustannukset asianomaisten osapuolten välillä tehtävissä sopimuksissa määrättäviä menettelyjä noudattaen. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut eurooppalaiset kolmannet maat, jotka eivät halua osallistua ohjelmaan täysimääräisesti, voivat päästä mukaan yhteistyöhön tässä kohdassa asetettujen edellytysten mukaisesti.

9 artikla

Seuranta ja arviointi

1. Komissio varmistaa, että tässä päätöksessä tarkoitetuista toimista suoritetaan ennakkoarviointi, seuranta ja jälkiarviointi, sekä huolehtii ohjelman ja sen täytäntöönpanon avoimuudesta.

2. Valittujen tuensaajien on toimitettava komissiolle vuosikertomus.

3. Hankkeiden toteuttamisen päätyttyä komissio arvioi niiden toteutustapaa sekä vaikutusta selvittääkseen, onko alun perin asetetut tavoitteet saavutettu.

4. Komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen ohjelman vaikutuksista ja tehokkuudesta kahden täytäntöönpanovuoden aikana saavutettujen tulosten perusteella. Kertomus sisältää eri tulosindikaattoreita kuten työllisyysvaikutus.

Kertomukseen liitetään tarvittaessa ehdotukset ohjelman tarkistamisesta.

5. Ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä komissio esittää Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle yksityiskohtaisen kertomuksen ohjelman täytäntöönpanosta ja tuloksista.

Komission kertomuksessa otetaan erityisesti huomioon yhteisön taloudellisen tuen kautta saavutettu lisäarvo, tuen mahdolliset työllisyysvaikutukset sekä 3 ja 7 artiklassa mainitut yhteensovittamistoimenpiteet.

10 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Tehty Brysselissä 19 päivänä tammikuuta 2001.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

N. Fontaine

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

B. Ringholm

(1) EYVL C 150, 30.5.2000, s. 59.

(2) EYVL C 168, 16.6.2000, s. 8.

(3) EYVL C 317, 6.11.2000, s. 60.

(4) Euroopan parlamentin lausunto, annettu 6. heinäkuuta 2000 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), neuvoston yhteinen kanta, vahvistettu 23. marraskuuta 2000 (EYVL C 375, 28.12.2000, s. 44) ja Euroopan parlamentin päätös, tehty 13. joulukuuta 2000.

(5) EYVL C 283, 6.10.1999, s. 1.

(6) EYVL L 380, 31.12.1990, s. 37.

(7) EYVL L 321, 30.12.1995, s. 25.

(8) EYVL L 321, 30.12.1995, s. 33.

(9) EYVL L 26, 1.2.1999, s. 1.

(10) EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23, direktiivi sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 97/36/EY (EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60).

(11) EYVL C 172, 18.6.1999, s. 1.

(12) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.

(13) 20 päivänä joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös 2000/821/EY eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja edistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus - Kehittäminen, levitys ja edistäminen) (2001-2005) (EYVL 336, 30.12.2000, s. 82; oikaisu: EYVL L 13, 17.1.2001, s. 34).

LIITE

1. TOTEUTETTAVAT TOIMET

Ohjelman tarkoituksena on jäsenvaltioiden suorittamia toimia tukien ja täydentäen tehdä alan ammattilaisille mahdolliseksi mukautua erityisesti Euroopan audiovisuaalialan markkinoihin. Tähän pyritään edistämällä ammatillista koulutusta seuraavilla aloilla:

- uusi teknologia, eurooppalaisen elokuva- ja audiovisuaalisen perinnön säilyttäminen ja hyödyntäminen mukaan luettuna,

- talous-, rahoitus- ja kaupallinen hallinto, mihin kuuluvat oikeudelliset säännöt, levitys ja markkinointi sekä

- käsikirjoitusten laatiminen ja uusien ohjelmatyyppien kehittäminen.

Koulutustoimissa otetaan huomioon teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat oikeudelliset puitteet ja erityisesti alaa koskevat yhteisön normit.

Tuettavat koulutustoimet suunnataan audiovisuaalisen teollisuuden ja radiotoiminnan ammattilaisille.

Ohjelma rohkaisee ehdotettujen toimien alalla suoritettavaan audiovisuaalialan eri toimijoiden, kuten käsikirjoittajien, ohjaajien ja tuottajien, entistä tiiviimpään yhteistyöhön hankkeiden laadun ja kaupallisen menestyksen parantamiseksi.

1.1 Uutta teknologiaa koskeva koulutus

Koulutuksen tarkoituksena on kehittää alan ammattilaisten kykyä käyttää pitkälle kehitettyä tuotanto- ja levitystekniikkaa erityisesti animaation, tietokonegrafiikan, multimedian ja interaktiivisten ohjelmien alalla, mukaan lukien jälkikäsittelytekniikka eurooppalaisten teosten rajat ylittävän levittämisen helpottamiseksi.

Ehdotetut toimet ovat seuraavat:

- audiovisuaalialan uutta teknologiaa koskevien opintokokonaisuuksien kehittämisen ja ajanmukaistamisen edistäminen jäsenvaltioiden toimenpiteitä täydentäen,

- koulutustoimien verkottuminen, kouluttajien ja alan ammattilaisten vaihtojen helpottaminen apurahoja myöntämällä, järjestämällä harjoittelujaksoja muissa jäsenvaltioissa toimivissa yrityksissä, edistämällä kouluttajien koulutusta ja etäopetusta sekä vaihtoa ja kumppanuuksia sellaisten maiden ja alueiden välillä, joilla on vähäiset audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä.

1.2 Talous-, rahoitus- ja kaupallista hallintoa koskeva koulutus

Koulutuksen tarkoituksena on kehittää alan ammattilaisten kykyä ymmärtää ja hyödyntää eurooppalaista ulottuvuutta audiovisuaalisten ohjelmien kehittämisessä, tuotannossa, markkinoinnissa ja levityksessä.

Ehdotetut toimet ovat seuraavat:

- hallintoa koskevien opintokokonaisuuksien kehittämisen ja ajanmukaistamisen edistäminen jäsenvaltioiden toimenpiteitä täydentäen ja eurooppalaista ulottuvuutta korostaen,

- koulutustoimien verkottaminen, kouluttajien ja alan ammattilaisten vaihtojen helpottaminen apurahoja myöntämällä, järjestämällä harjoittelujaksoja muissa jäsenvaltioissa toimivissa yrityksissä, edistämällä kouluttajien koulutusta ja etäopetusta sekä vaihtoa ja kumppanuuksia sellaisten maiden ja alueiden välillä, joilla on vähäiset audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä.

1.3 Käsikirjoitusten laatimistekniikat

Koulutus on suunnattu kokeneille käsikirjoittajille ja ohjaajille, ja sen tarkoituksena on parantaa heidän valmiuksiaan kehittää perinteiseen ja interaktiiviseen kirjoittamiseen sekä kerrontaan perustuvia menetelmiä kaikkien audiovisuaalisten ohjelmatyyppien osalta.

Ehdotetut toimet ovat seuraavat:

- kohdeyleisöjen tunnistamiseen liittyvien opintokokonaisuuksien kehittämisen ja ajanmukaistamisen, kansainväliselle yleisölle suunnattujen, korkeatasoiseen tuotantoon pyrkivien käsikirjoitusten toimittamisen ja kehittämisen sekä käsikirjoittajan, ohjaajan, tuottajan ja levittäjän välisten suhteiden edistäminen,

- koulutustoimien verkottaminen, kouluttajien ja alan ammattilaisten vaihtojen helpottaminen apurahoja myöntämällä, järjestämällä harjoittelujaksoja muissa jäsenvaltioissa toimivissa yrityksissä, edistämällä kouluttajien koulutusta ja etäopetusta sekä vaihtoa ja kumppanuuksia sellaisten maiden ja alueiden välillä, joilla on vähäiset audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä.

1.4 Koulutustoimien verkosto

Tavoitteena on rohkaista ohjelman mukaista tukea saavia edunsaajia tehostamaan toteuttamiensa, täydennyskoulutusta koskevien toimien välistä yhteensovittamista eurooppalaisia verkostoja perustamalla.

1.5 Ammatillista peruskoulutusta koskevat toimet

Sellaisiin ammatillisen peruskoulutuksen alan toimiin, joihin ei ole käytettävissä muuta yhteisön tai jäsenvaltioiden rahoitusta, voidaan poikkeuksellisesti myöntää tukea erityisesti master-tutkintoihin, joilla on yhteys alan tuotantoon kumppanuuksien ja/tai harjoittelujen kautta.

2. TÄYTÄNTÖÖNPANOMENETTELY

2.1 Toimintatapa

Ohjelman toteuttamiseksi komissio, jota 6 artiklassa tarkoitettu komitea avustaa, toimii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. Komissio kuulee myös muita asianomaisia osapuolia. Se pitää huolen siitä, että ohjelmaan osallistuvien alan ammattilaisten jakauma kuvastaa tasapuolisesti Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta.

Komissio rohkaisee opintokokonaisuuksien suunnittelijoita kehittämään toimiaan yhteistyössä koulutuslaitosten, alan ammattilaisten ja yritysten kanssa.

Komissio huolehtii, että opintokokonaisuuksien suunnittelijat tekevät kaikkensa kunnioittaakseen 4 artiklan 2 kohdassa esitettyä periaatetta ja, jos erityiset syyt oikeuttavat poikkeamaan tästä periaatteesta, koulutuksen yhteisöllisen lisäarvon varmistamisesta.

Komissio varmistaa, että koulutuslaitoksissa on saatavilla kielipalveluja erityisesti käsikirjoitusten laatimistekniikoiden alalla.

Komissio helpottaa erityisesti niiden harjoittelijoiden osallistumista, jotka tulevat maista ja alueilta, joilla on vähäiset tuotantomahdollisuudet ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä.

2.2 Yhteisön rahoitusosuus

Yhteisön rahoitusosuus, joka on yleensä enintään 50 prosenttia kokonaiskustannuksista, on osa julkisten ja/tai yksityisten kumppanien kanssa toteutettavaa yhteistä rahoitusta. Osuutta voidaan nostaa 60 prosenttiin sellaisten koulutustoimien kohdalla, jotka toteutetaan maissa tai alueilla, joilla on vähäiset audiovisuaalialan tuotantomahdollisuudet ja/tai jotka ovat kielialueeltaan tai pinta-alaltaan pieniä.

Yhteisön rahoitustukea myönnetään ohjelman mukaisiin hankkeisiin pääsääntöisesti enintään kolmen vuoden ajan ja edellyttäen, että saavutettua edistystä arvioidaan säännöllisin väliajoin.

Määriteltäessä kullekin tämän liitteen 1 kohdassa säädetylle toimien tyypille myönnettävää rahoitusta noudatetaan 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

Yhteisön rahoituksesta annettujen sääntöjen mukaisesti ja 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen komissio laatii rahoitusta koskevan säännöstön asettaakseen rahoitukselle ylärajan kutakin täydennyskoulutustointa ja koulutettua alan ammattilaista kohti.

Opintokokonaisuuksien suunnittelijat ja koulutuslaitokset valitaan hakemuspyyntöjen perusteella.

Komissio varmistaa mahdollisuuksien mukaan, että vuosittain käytettävissä olevista varoista myönnetään asianmukainen prosentuaalinen osuus uusille toimille.

2.3 Soveltaminen

2.3.1 Komissio vastaa ohjelman täytäntöönpanosta 6 artiklassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti. Se toimii yhteistyössä sellaisten konsulttien ja teknisen avun toimistojen kanssa, jotka valitaan tarjouspyyntömenettelyllä niiden alakohtaisen asiantuntemuksen, Media II -ohjelmasta saatujen kokemusten tai muiden asiaa koskevien kokemusten perusteella. Tekninen apu rahoitetaan ohjelman talousarviosta. Komissio voi 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti solmia kumppanuuksia myös erityiselinten, mukaan lukien muilla eurooppalaisilla aloitteilla perustettujen erityiselinten, kuten Audiovisuaalisen Eurekan, Eurimages-rahaston ja Euroopan Audiovisuaalisen Observatorion kanssa toteuttaakseen yhteisiä toimia, jotka vastaavat ohjelman koulutustavoitteita. Komissio vastaa ohjelman tuensaajien lopullisesta valinnasta ja päättää myönnettävästä rahoitustuesta 5 artiklan mukaisesti.

Komissio ilmoittaa päätöstensä perustelut yhteisön tuen hakijoille ja huolehtii ohjelman täytäntöönpanon avoimuudesta.

Tuensaajat huolehtivat yhteisön antaman tuen julkistamisesta.

Komissio ottaa tuettavien toimien valinnassa 2 artiklan 2 kohdassa säädettyjen ensisijaisten tavoitteiden lisäksi huomioon erityisesti seuraavat perusteet:

- koulutuslaitosten, alan ammattilaisten ja yritysten väliset kumppanuudet,

- toimen innovatiivisuus,

- toimen kerrannaisvaikutukset (mukaan luettuna tulosten hyödynnettävyys esimerkiksi käsikirjojen muodossa),

- toimen kustannustehokkuus, ja

- muiden kansallisten tai yhteisön tukien saatavuus.

Ohjelman toteutuksen ja erityisesti ohjelmasta rahoitusta saavien hankkeiden arvioinnin varmistamiseksi sekä verkottumisen varmistamiseksi komissio huolehtii siitä, että se hyödyntää audiovisuaalialan arvostamien asiantuntijoiden pätevyyttä koulutuksen, kehittämisen, tuotannon, levityksen, myynninedistämisen sekä oikeuksien hallinnan alalla erityisesti uudessa digitaalisessa ympäristössä.

Käyttämiensä konsulttien ja asiantuntijoiden riippumattomuuden varmistamiseksi komissio vahvistaa säännökset siitä, että nämä henkilöryhmät eivät voi osallistua ohjelmassa tarkoitettuihin hakemuspyyntöihin.

2.3.2 Komissio tiedottaa asianmukaisilla toimilla ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista ja huolehtii sen esille tuomisesta. Lisäksi komissio tiedottaa yhtenäisesti Internetin kautta kaikista yhteisön audiovisuaalialan politiikan puitteissa saatavilla olevista tukimuodoista.

Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat tarvittavat toimenpiteet erityisesti Media-desk-yhteyspisteiden ja tiedotuspisteiden verkostojen toimintaa jatkamalla sekä valvomalla niiden asiantuntemuksen vahvistamista

- tiedottaakseen audiovisuaalialan ammattilaisille yhteisön politiikan puitteissa saatavilla olevista tukimuodoista,

- huolehtiakseen ohjelmasta tiedottamisesta ja sen esillä pitämisestä,

- rohkaistakseen alan ammattilaisia osallistumaan mahdollisimman laajasti ohjelman mukaisiin toimiin,

- avustaakseen alan ammattilaisia hakemuspyyntöjen johdosta esitettävien hankkeittensa teossa,

- edistääkseen alan ammattilaisten rajat ylittävää yhteistyötä,

- huolehtiakseen yhteydestä jäsenvaltioiden eri tukea antaviin elimiin, jotta tämän ohjelman mukaiset toimet olisivat kansallisia tukitoimenpiteitä täydentäviä.