EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 62009TN0148

Asia T-148/09: Kanne 9.4.2009 — Trelleborg AB v. Euroopan yhteisöjen komissio

EUVL C 141, 20.6.2009, p. 52–53 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

20.6.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 141/52


Kanne 9.4.2009 — Trelleborg AB v. Euroopan yhteisöjen komissio

(Asia T-148/09)

2009/C 141/107

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Kantaja: Trelleborg AB (Trelleborg, Ruotsi) (edustaja: Barrister J. Joshua ja lakimies E. Aliende Rodríguez)

Vastaaja: Euroopan yhteisöjen komissio

Vaatimukset

riidanalaisen päätöksen 1 artikla on kumottava siltä osin kuin se koskee kantajaa ja joka tapauksessa siltä osin kuin siinä katsotaan kantajan syyllistyneen mihinkään rikkomiseen ennen 21.6.1999

kantajalle 2 artiklassa määrättyä sakkoa on alennettava päätökseen sisältyvien ilmeisten virheiden oikaisemiseksi

komissio on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kantaja vaatii EY 81 artiklan ja ETA-sopimuksen 53 artiklan mukaisesta menettelystä 28.1.2009 tehdyn komission päätöksen K (2008) 428 (lopullinen) (Asia COMP/39406 — merellä käytettävät letkut) kumoamista siltä osin kuin siinä katsotaan kantajan osallistuneen Euroopan talousalueella merellä käytettävien letkujen markkinoilla yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun rikkomiseen, joka perustui tarjousten myöntämiseen, hintojen vahvistamiseen, kiintiöiden vahvistamiseen, myyntiehtojen vahvistamiseen, markkinoiden maantieteelliseen jakamiseen ja hintoja, myyntimääriä ja hankintoja koskevien arkaluontoisten tietojen vaihtoon. Kantaja vaatii lisäksi kantajille määrätyn sakon alentamista.

Kantaja esittää vaatimustensa tueksi kaksi perustetta.

Se toteaa ensiksi, että komissiolla ei ole ajallista toimivaltaa määrätä sakkoja 21.6.1999 edeltäviltä ajanjaksoilta asetuksen N:o 1/2003 25 artiklan 1 kohdan nojalla ja väittää, että komissio teki ilmeisen tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevan virheen todetessaan, että kantaja oli syyllistynyt yhtenä kokonaisuutena pidettävään jatkettuun rikkomiseen.

Kantaja väittää toiseksi, että komissiolla ei ole oikeutettua intressiä todeta rikkomisen olemassaoloa ensimmäisen ajanjakson osalta, joka päättyi toukokuussa 1997.


Top