(1)

Unionin koheesiopolitiikkaa koskevalla sääntelykehyksellä vuosiksi 2021–2027 seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa edistetään unionin sitoumuksia panna täytäntöön ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytty Pariisin ilmastosopimus (5), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, jolla pyritään rajaamaan maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet keskittämällä unionin rahoitus vihreisiin tavoitteisiin. Tällä asetuksella olisi pantava täytäntöön yksi prioriteeteista, joka esitetään 11 päivänä joulukuuta 2019 annetussa komission tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” ja se muodostaa osan Kestävä Eurooppa -investointiohjelmaa, josta myönnetään oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin nojalla koheesiopolitiikan puitteissa kohdennettua rahoitusta, jolla on tarkoitus käsitellä niitä sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristökustannuksia, joita aiheutuu ilmastoneutraaliin kiertotalouteen siirtymisestä, kun mahdolliset kasvihuonekaasupäästöt kompensoidaan vastaavalla hiilen sitomisella.

(2)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin kiertotalouteen on yksi unionin tärkeimmistä poliittisista tavoitteista. Eurooppa-neuvosto vahvisti 12 päivänä joulukuuta 2019 tavoitteen ilmastoneutraalista unionista vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjuminen hyödyttää kaikkia pitkällä aikavälillä ja tarjoaa mahdollisuuksia ja haasteita kaikille keskipitkällä aikavälillä, mutta kaikki alueet ja jäsenvaltiot eivät aloita siirtymää samoista lähtökohdista eikä niillä ole samoja toimintavalmiuksia. Jotkin ovat edistyneempiä kuin toiset, ja siirtymällä on laajoja sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia niillä alueilla, joilla nojaudutaan energiankäytössä voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin – etenkin kivi- ja ruskohiileen, turpeeseen ja öljyliuskeeseen – tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teollisuuteen. Tällaisissa tilanteissa riskinä on eritahtinen siirtymä unionissa ilmastotoimien alalla mutta myös kasvavat erot alueiden välillä, mikä on haitallista sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteiden kannalta.

(3)

Jotta siirtymä onnistuisi ja olisi yhteiskunnallisesti hyväksyttävä kaikkien kannalta, sen on oltava oikeudenmukainen ja osallistava. Sen vuoksi unionin, jäsenvaltioiden ja niiden alueiden on otettava huomioon siirtymän sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristövaikutukset alusta lähtien ja otettava käyttöön kaikki mahdolliset välineet haitallisten vaikutusten lieventämiseksi. Unionin talousarviolla on tässä merkittävä tehtävä.

(4)

Kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja Kestävä Eurooppa -investointiohjelmassa esitetään, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismilla olisi täydennettävä muita toimia, joita toteutetaan seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen nojalla vuosina 2021–2027. Sen avulla olisi käsiteltävä yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ympäristövaikutuksia, joita aiheutuu erityisesti prosessin vaikutuspiiriin kuuluville työntekijöille unionin siirtymisestä ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, yhdistämällä alueellisella tasolla unionin talousarvion menot ilmastotavoitteisiin ja sosiaalisiin tavoitteisiin ja pitämällä tavoitteena korkeita sosiaalisia ja ympäristönormeja.

(5)

Tällä asetuksella olisi perustettava oikeudenmukaisen siirtymän rahasto (Just Transition Fund), jäljempänä ’JTF-rahasto’, joka on yksi koheesiopolitiikan puitteissa toteutetun oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin pilareista. JTF-rahaston tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia tukemalla alueita ja työntekijöitä, joihin siirtymä vaikuttaa eniten, ja edistää tasapainoista sosioekonomista siirtymää. JTF-rahaston ainoan erityistavoitteen mukaisesti JTF-rahastosta tuetuilla toimilla olisi lievennettävä suoraan siirtymän vaikutusta vähentämällä kielteisiä vaikutuksia työllisyyteen ja rahoittamalla paikallisen talouden monipuolistamista ja nykyaikaistamista. JTF-rahaston ainoa erityistavoite on vahvistettu samalla tasolla ja lueteltu yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1060 (6) 4 artiklassa esitettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden kanssa.

(6)

Kun otetaan huomioon Euroopan vihreän kehityksen ohjelma unionin kestävän kasvun strategiana ja ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten mukaisesti, JTF-rahastolla on tarkoitus edistää ilmastotoimien valtavirtaistamista ja ympäristökestävyyttä sekä yleistavoitetta, jonka mukaan 30 prosenttia unionin talousarviomenoista osoitetaan ilmastotavoitteiden tukemiseen sekä yleistä pyrkimystä tavoitteen, jonka mukaan 7,5 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen vuotuisista menoista suunnataan luonnon monimuotoisuutta koskeviin tavoitteisiin vuodesta 2024 alkaen ja 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastotavoitteiden ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden väliset nykyiset päällekkäisyydet, tukemiseen. Varat JTF-rahaston omista määrärahoista ovat täydentäviä niiden investointien lisäksi, jotka tarvitaan, jotta saavutetaan yleinen 30 prosentin tavoitetaso unionin talousarviomenoista ilmastotavoitteiden edistämiseksi. Kyseisillä määrärahoilla olisi edistettävä tämän tavoitteen täysimääräistä saavuttamista yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1058 (7) perustetun Euroopan aluekehitysrahaston, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1057 (8) perustetun Euroopan sosiaalirahasto plussan, jäljempänä ’ESR+’, vapaaehtoisesti siirrettävien varojen kanssa. Tässä yhteydessä JTF-rahastosta olisi tuettava toimia, jotka ovat unionin ilmasto- ja ympäristönormien ja prioriteettien mukaisia eivätkä aiheuta merkittävää haittaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (9) 17 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille ja joilla varmistetaan siirtymä vähähiiliseen talouteen edettäessä kohti ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä.

(7)

JTF-varoilla olisi täydennettävä koheesiopolitiikan puitteissa käytettävissä olevia varoja.

(8)

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen on haaste kaikille jäsenvaltioille. Se on erityisen vaativaa niille jäsenvaltioille, joissa nojaudutaan tai on viime aikoihin asti nojauduttu voimakkaasti fossiilisiin polttoaineisiin tai kasvihuonekaasuvaltaiseen teolliseen toimintaan, joka on poistettava vaiheittain käytöstä tai jota on mukautettava ilmastoneutraaliin talouuteen siirtymisen vuoksi, ja jolla ei ole varoja tähän. JTF-rahaston olisi näin ollen katettava kaikki jäsenvaltiot, mutta rahoituksen jakamisessa olisi keskityttävä alueisiin, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, ja kyseisessä jakamisessa olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden valmiudet rahoittaa investointeja, jotka tarvitaan ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä selviytymiseksi.

(9)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseiset säännöt on määritelty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046 (10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, ja niissä vahvistetaan erityisesti menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä hallinnointia, rahoitusvälineitä, talousarviotakuita, rahoitusapua ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(10)

JTF-rahaston varojen saatavuus olisi niiden tehokkaan käytön varmistamiseksi rajattava niin, että jäsenvaltiot, jotka eivät ole vielä sitoutuneet panemaan täytäntöön tavoitetta saavuttaa Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukainen ilmastoneutraali unioni vuoteen 2050 mennessä, voivat saada JTF-rahastosta enintään 50 prosenttia jäsenvaltiokohtaisista määrärahoista; loput 50 prosenttia voidaan ottaa käyttöön ohjelmatyötä varten, kun tällainen sitoumus hyväksytään. Jos minä tahansa vuonna vuodesta 2022 alkaen jäsenvaltio ei ole vuoden 31 päivään joulukuuta mennessä sitoutunut panemaan täytäntöön tavoitetta ilmastoneutraalin unionin saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä, olisi kyseistä vuotta edeltävän vuoden talousarviositoumus oikeudenmukaisuuden ja jäsenvaltioiden yhtäläisen kohtelun varmistamiseksi vapautettava kokonaisuudessaan seuraavana vuonna.

(11)

Neuvoston asetuksen (EU) 2020/2094 (11) mukaisesti ja siinä kohdennettujen määrärahojen rajoissa olisi toteutettava JTF-rahaston mukaisia elpymis- ja palautumistoimenpiteitä, jotta covid-19-kriisin ennennäkemättömiä vaikutuksia voidaan lievittää. Tällaisia lisävaroja käytettäessä olisi varmistettava kyseisessä asetuksessa säädettyjen määräaikojen noudattaminen.

(12)

Tässä asetuksessa olisi yksilöitävä investointityypit, joiden menoja voitaisiin tukea JTF-rahastosta. Kaikessa tuetussa toiminnassa olisi noudatettava täysimääräisesti unionin ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalisia sitoumuksia ja prioriteetteja. Investointien luetteloon olisi sisällytettävä ne, joilla tuetaan paikallista taloutta edistämällä niiden sisäsyntyistä kasvupotentiaalia asianomaisten älykkään erikoistumisen strategioiden mukaisesti, kuten tapauksen mukaan kestävän matkailun avulla. Investointien on oltava kestäviä pitkällä aikavälillä, ottaen huomioon kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteet. Rahoitetuilla hankkeilla olisi edistettävä siirtymistä kestävään, ilmastoneutraaliin kiertotalouteen, mukaan luettuna toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään resurssitehokkuutta. Jätteenpolttoa ei olisi tuettava, sillä se kuuluu kiertotalouden mukaisen jätehierarkian alempaan osaan. JTF-rahastosta tuettujen toimenpiteiden täytäntöönpanoa edistävien konsultointipalvelujen olisi myös oltava tukikelpoisia. Laitosalueiden luonnontilaan palauttamista sekä vihreän infrastruktuurin ja vesihuollon kehittämistä olisi voitava tukea maansaneeraushankkeen osana. JTF-rahastosta olisi energiatehokkuustoimenpiteitä tuettaessa voitava tukea investointeja, joilla esimerkiksi edistetään energiaköyhyyden vähentämistä pääasiassa parantamalla asuntokannan energiatehokkuutta. JTF-rahastosta olisi voitava tukea myös innovatiivisten varastointiteknologioiden kehittämistä.

(13)

Jotta voidaan suojella kansalaisia, joihin ilmastosiirtymä vaikuttaa eniten, JTF-rahastosta olisi katettava myös vaikutusten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden ammattitaidon parantaminen ja uusien taitojen hankkiminen, koulutus mukaan luettuna, riippumatta siitä, ovatko he edelleen työssä vai menettäneet työpaikkansa siirtymän vuoksi. JTF-rahaston olisi pyrittävä auttamaan heitä sopeutumaan uusiin työllisyysmahdollisuuksiin. JTF-rahaston olisi myös tarjottava työnhakijoille kaikenlaisia sopivia tukimuotoja, kuten työnhakuneuvontaa ja heidän aktiivisen työmarkkinoille integroitumisensa edistämistä. Kaikille työnhakijoille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa alueellista oikeudenmukaista siirtymää koskevan suunnitelman kattamalla alueella olevilla toimialoilla, joihin siirtymä vaikuttaa, olisi voitava myöntää tukea JTF-rahastosta, vaikka irtisanotut työntekijät eivät asu alueella. Olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota kansalaisiin, joita uhkaa energiaköyhyys, erityisesti toteutettaessa energiatehokkuustoimenpiteitä sosiaalisen asuntotuotannon asuntojen parantamiseksi.

(14)

Toimien tukeminen olisi sallittava koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden alalla, myös lasten- ja vanhusten hoitopalveluihin tarkoitetun sosiaalisen infrastruktuurin ja koulutuskeskusten osalta, edellyttäen, että kyseiset toimet on asianmukaisesti perusteltu alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa. Yhteisöpohjaisen hoidon edistämisen periaate olisi säilytettävä vanhustenhoidossa. Kyseisten alojen sosiaalipalvelut ja julkiset palvelut voisivat täydentää investointiyhdistelmän. Kyseisen alojen kaikki tuet olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa, ja niiden olisi oltava Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin tavoitteiden mukaisia.

(15)

Ilmastoneutraaliin talouteen siirryttäessä olisi edistettävä sukupuolten tasa-arvoa naisten erityistilanteen ja roolin ottamiseksi huomioon. Naisten osallistumisella työmarkkinoille ja yrittäjyydellä sekä samapalkkaisuudella on suuri merkitys yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisessa. JTF-rahaston olisi myös kiinnitettävä erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, jotka kärsivät kohtuuttomasti siirtymän haitallisista vaikutuksista, esimerkiksi alentuneesti työkykyisiin työntekijöihin. Kaivosyhteisöjen identiteetti on säilytettävä ja aiempien ja tulevien yhteisöjen jatkuvuus on turvattava. Tässä yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden kaivostoiminnan aineelliseen ja aineettomaan perintöön, kulttuuri mukaan luettuna.

(16)

Jotta parannettaisiin siirtymän vaikutuksista kärsivien alueiden talouden monipuolistamista, JTF-rahastosta olisi annettava tukea yrityksille ja talouden toimijoille muun muassa tukemalla mikroyrityksiin ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (12), jäljempänä ’pk-yritykset’, tehtäviä tuotannollisia investointeja. Tuotannollisten investointien olisi katsottava tarkoittavan yritysten kiinteään pääomaan tai aineettomaan omaisuuteen tavaroiden ja palvelujen tuottamiseksi tehtävää investointia, joka siten edistää pääoman bruttomuodostusta ja työllisyyttä. Muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviä tuotannollisia investointeja olisi tuettava vain, jos ne ovat tarpeen siirtymästä johtuvien työpaikkojen menetysten lieventämiseksi luomalla tai suojaamalla merkittävä määrä työpaikkoja eivätkä ne johda tuotannon siirtämiseen tai ole seurausta siitä. Investoinnit olemassa oleviin tuotantolaitoksiin, mukaan luettuna unionin päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluviin tuotantolaitoksiin, olisi sallittava, jos ne edistävät siirtymistä ilmastoneutraaliin unionin talouteen vuoteen 2050 mennessä ja alittavat merkittävästi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY (13) mukaiset ilmaisjaon laskemiseen käytettävät vertailuarvot ja jos niiden tuloksena säilytetään merkittävä määrä työpaikkoja. Tällaiset investoinnit olisi perusteltava asianmukaisesti alueellisessa oikeudenmukaista siirtymää koskevassa suunnitelmassa. Sisämarkkinoiden ja koheesiopolitiikan yhtenäisyyden suojaamiseksi yrityksille myönnettävän tuen olisi oltava SEUT 107 ja 108 artiklaan sisältyvien unionin valtiontukisääntöjen mukaista, ja erityisesti tuki muihin yrityksiin kuin pk-yrityksiin tehtäviin tuotannollisiin investointeihin olisi rajattava yrityksiin, jotka sijaitsevat SEUT 107 artiklan 3 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitetuilla tukialueilla.

(17)

Jotta voitaisiin tarjota joustavuutta JTF-varojen kohdentamiseen Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen puitteissa, olisi oltava mahdollista laatia itsenäinen JTF-ohjelma tai kohdentaa JTF-varat yhteen tai useampaan toimintalinjaan ohjelmassa, jota tuetaan EAKR:sta, ESR+:sta tai koheesiorahastosta. Asetuksen (EU) 2021/1060 mukaisesti JTF-varoja voitaisiin vahvistaa vapaaehtoiselta pohjalta täydentävällä rahoituksella EAKR:sta ja ESR+:sta. Tällaisessa tapauksessa EAKR:sta ja ESR+:sta siirrettävien määrien olisi oltava johdonmukaisia alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa vahvistettujen toimien tyypin kanssa.

(18)

JTF-tuen edellytyksenä olisi oltava siirtymäprosessin tosiasiallinen toteuttaminen tietyllä alueella, jotta saavutetaan ilmastoneutraali talous. Jäsenvaltioiden olisi laadittava työmarkkinaosapuolten välisessä vuoropuhelussa sekä yhteistyössä asianomaisten sidosryhmien kanssa asetuksen (EU) 2021/1060 kumppanuutta koskevaa asiaan kuuluvaa säännöstä noudattaen ja komission tuella alueelliset oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, joissa esitetään siirtymäprosessi yksityiskohtaisesti ja jotka ovat johdonmukaisia yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien kanssa. Komission olisi tätä varten perustettava siirtymävaiheessa olevien kivihiilialueiden foorumiin pohjautuva oikeudenmukaista siirtymää käsittelevä foorumi, joka mahdollistaa kahden- ja monenvälisen kokemusten vaihdon hankitusta tietämyksestä ja hyvistä käytännöistä kaikilla toiminta-aloilla, joihin vaikutukset kohdistuvat. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kunnat ja kaupungit osallistuvat JTF-rahaston varojen täytäntöönpanoon ja että niiden tarpeet otetaan huomioon tässä yhteydessä.

(19)

Alueellisissa oikeudenmukaista siirtymää koskevissa suunnitelmissa olisi yksilöitävä alueet, joihin kohdistuu eniten kielteisiä vaikutuksia ja joihin JTF-tuki olisi keskitettävä, ja kuvattava toteutettavat toimet vuotta 2030 koskevat unionin energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja ilmastoneutraalin unionin talouden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä, erityisesti siltä osin kuin kyseessä on fossiilisten polttoaineiden tuotantoon liittyvien laitosten tai muun kasvihuonekaasuvaltaisen toiminnan muuntaminen tai lopettaminen. Nämä alueet olisi määriteltävä tarkasti, ja niiden olisi vastattava yhteisen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistön 3-tason, jäljempänä ’NUTS 3 -tason alueet’, alueita, sellaisena kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 (14), tai oltava osa niitä. Suunnitelmissa olisi esitettävä yksityiskohtaisesti näiden alueiden haasteet ja tarpeet ottaen huomioon väestökadon riski ja yksilöitävä työpaikkojen luomiseksi suunnitelman edunsaajien tasolla tarvittavien toimien tyyppi siten, että varmistetaan sellaisen ilmastonmuutosta kestävän taloudellisen toiminnan johdonmukainen kehittäminen, joka on myös ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden mukaista. Tällaisia alueita yksilöitäessä olisi kiinnitettävä huomiota erityisesti saarten, saaristoalueiden ja syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, sillä niiden maantieteelliset ja sosioekonomiset ominaispiirteet saattavat edellyttää erilaista lähestymistapaa ilmastoneutraaliin talouteen siirtymistä koskevan prosessin tukemiseksi. Vain alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien mukaisesti tehtyjen investointien olisi voitava saada taloudellista tukea JTF-rahastosta. Alueellisten oikeudenmukaista siirtymää koskevien suunnitelmien olisi oltava osa komission hyväksymiä ohjelmia, jotka saavat tapauksen mukaan tukea EAKR:sta, ESR+:sta, koheesiorahastosta tai JTF-rahastosta.

(20)

JTF-varojen tulossuuntautuneisuuden vahvistamiseksi komission olisi voitava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti soveltaa rahoitusoikaisuja, jos JTF-rahaston erityistavoitteen osalta vahvistetut tavoitteet ovat merkittävässä määrin jääneet saavuttamatta.

(21)

Asianmukaisen rahoituskehyksen laatimiseksi JTF-rahastoa varten komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa vahvistaa käytettävissä olevien määrärahojen vuosijakauma jäsenvaltioittain.

(22)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on tukea ihmisiä, taloutta ja ympäristöä alueilla, joihin kohdistuu taloudellisia ja sosiaalisia muutoksia hiilineutraaliin talouteen siirtymisen vuoksi, kun otetaan huomioon eri alueiden väliset kehityserot ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyys sekä jäsenvaltioiden ja alueiden taloudellisten resurssien rajallisuus ja toisaalta tarve yhtenäiseen täytäntöönpanokehykseen, joka kattaa useita yhteistyössä hallinnoitavia unionin rahastoja, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(23)

Jotta tämä asetus voitaisiin hyväksyä ohjelmakauden alkamisen jälkeen, ottaa huomioon tarve panna JTF- rahasto täytäntöön koordinoidusti ja yhdenmukaisesti sekä varmistaa nopea täytäntöönpano, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,