Choose the experimental features you want to try

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32019R1022

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1022, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta

PE/32/2019/REV/1

EUVL L 172, 26.6.2019, p. 1–17 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force: This act has been changed. Current consolidated version: 14/08/2019

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2019/1022/oj

26.6.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 172/1


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2019/1022,

annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019,

läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Joulukuun 10 päivänä 1982 tehdyssä Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, jossa unioni on sopimuspuolena, määrätään luonnonvarojen säilyttämistä koskevista velvoitteista, mukaan lukien velvoite pitää hyödynnettävät kannat sellaisilla tasoilla, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto (MSY), tai palauttaa ne tällaisille tasoille.

(2)

New Yorkissa vuonna 2015 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa unioni ja sen jäsenvaltiot sitoutuivat sääntelemään vuoteen 2020 mennessä tehokkaasti pyyntiä ja lopettamaan liikakalastuksen, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen sekä vahingolliset kalastuskäytännöt ja panemaan täytäntöön tieteeseen perustuvia hoitosuunnitelmia kalakantojen elvyttämiseksi mahdollisimman nopeasti vähintään sellaisille tasoille, joilla voidaan saavuttaa näiden kantojen biologisten ominaisuuksien mukainen kestävä enimmäistuotto.

(3)

Maltassa 30 päivänä maaliskuuta 2017 järjestetyn ministerikokouksen julkilausumassa (MedFish4Ever) (3) luodaan uusi kehys kalastuksen hallinnalle Välimerellä ja esitetään viisi konkreettista toimea sisältävä työohjelma seuraaville kymmenelle vuodelle. Yksi sitoumuksista on laatia monivuotisia suunnitelmia.

(4)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (4) vahvistetaan yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, säännöt unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. YKP:n olisi edistettävä meriympäristön suojelua, kaikkien kaupallisesti hyödynnettävien lajien kestävää hoitoa ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä.

(5)

YKP:n tavoitteena on muun muassa varmistaa, että kalastus ja vesiviljely ovat ympäristön, yhteiskunnan ja talouden kannalta kestäviä pitkällä aikavälillä, soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja ottaa kalastuksenhoidossa käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa. Lisäksi YKP edistää kohtuullisen elintason saavuttamista kalastusalalla, myös pienimuotoisen kalastuksen ja rannikkokalastuksen aloilla. Näiden tavoitteiden saavuttaminen parantaa myös elintarvikkeiden saatavuutta ja tuo työllisyyteen liittyviä etuja.

(6)

Jotta YKP:n tavoitteet voitaisiin saavuttaa, olisi hyväksyttävä useita säilyttämistoimenpiteitä, kuten monivuotiset suunnitelmat, tekniset toimenpiteet sekä suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vahvistaminen ja jakaminen.

(7)

Monivuotisten suunnitelmien olisi perustuttava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan mukaisesti tieteellisiin, teknisiin ja taloudellisiin lausuntoihin. Tässä asetuksessa vahvistettuun monivuotiseen suunnitelmaan, jäljempänä ’suunnitelma’, olisi kyseisten säännösten mukaisesti sisällyttävä tavoitteita, määrällisiä tavoitteita selvine aikarajoineen, säilyttämisen viitearvoja, suojatoimenpiteitä ja teknisiä toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on tahattomien saaliiden välttäminen ja vähentäminen.

(8)

”Parhaita käytettävissä olevia tieteellisiä lausuntoja” olisi tulkittava siten, että niillä tarkoitetaan julkisesti saatavilla olevia tieteellisiä lausuntoja, joiden tukena on uusimpia tieteellisiä tietoja ja menetelmiä ja jotka on joko antanut tai arvioinut unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustettu riippumaton tieteellinen elin.

(9)

Komission olisi saatava suunnitelman soveltamisalaan kuuluvista kannoista parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot. Tätä varten sen olisi kuultava erityisesti tieteellis-teknis-taloudellista kalastuskomiteaa (STECF). Komission olisi erityisesti saatava julkisesti käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot, mukaan lukien lausunnot sekakalastuksesta, joissa otetaan huomioon suunnitelma ja esitetään FMSY-arvon vaihteluvälit ja säilyttämisen viitearvot (BPA ja BLIM).

(10)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1967/2006 (5) vahvistetaan Välimeren kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskeva hoitokehys ja edellytetään kalastuksenhoitosuunnitelmien hyväksymistä kalastuksissa, jota harjoitetaan trooliverkoilla, aluksesta vedettävillä nuotilla, rannalta vedettävillä nuotilla, saartopyydyksillä ja pohjaharoilla jäsenvaltioiden aluevesillä.

(11)

Ranska, Italia ja Espanja ovat hyväksyneet asetuksen (EY) N:o 1967/2006 mukaiset hoitosuunnitelmat. Nämä suunnitelmat eivät kuitenkaan ole keskenään johdonmukaisia eikä niissä oteta huomioon kaikkia pyydyksiä, joilla pohjakalakantoja pyydetään, eikä sitä, että tietyt kannat ja kalastuslaivastot sijaitsevat hajallaan. Lisäksi suunnitelmat ovat osoittautuneet tehottomiksi YKP:n tavoitteiden täyttämisessä. Jäsenvaltiot ja sidosryhmät ovat ilmaisseet kannattavansa asianomaisia kantoja koskevan monivuotisen suunnitelman laatimista ja toteuttamista unionin tasolla.

(12)

STECF on osoittanut, että monien läntisen Välimeren pohjakalakantojen hyödyntäminen ylittää tuntuvasti kestävän enimmäistuoton saavuttamiseksi vaaditut tasot.

(13)

Sen vuoksi on aiheellista vahvistaa suunnitelma pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten läntisellä Välimerellä.

(14)

Suunnitelmassa olisi otettava huomioon kalastuksen monilajinen luonne ja pyydettävien kantojen eli kummeliturskan (Merluccius merluccius), rusotäplämullon (Mullus barbatus), syvänmerenkatkaravun (Parapenaeus longirostris), keisarihummerin (Nephrops norvegicus), Aristeus antennatus -katkaravun ja Aristaeomorpha foliacea -katkaravun välinen vuorovaikutus. Siinä olisi otettava huomioon myös pohjakalojen kalastuksessa saaliiksi saadut sivusaalislajit sekä pohjakalakannat, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoja. Suunnitelmaa olisi sovellettava pohjakalojen kalastukseen (erityisesti trooliverkkoihin, pohjaverkkoihin, mertoihin ja pitkäsiimoihin), jota harjoitetaan unionin vesillä tai jota unionin kalastusalukset harjoittavat unionin vesien ulkopuolella läntisellä Välimerellä.

(15)

Jos virkistyskalastuksesta aiheutuvalla kuolevuudella on merkittävä vaikutus asianomaisiin kantoihin, neuvoston olisi voitava asettaa syrjimättömiä rajoituksia virkistyskalastajille. Tällaisia rajoituksia asettaessaan neuvoston olisi sovellettava avoimia ja objektiivisia perusteita. Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa toteutettava tarvittavat ja oikeasuhteiset toimenpiteet seurantaa ja tietojenkeruuta varten, jotta virkistyskalastuksen tosiasiallisia saalistasoja voitaisiin arvioida luotettavasti. Lisäksi virkistyskalastuksessa olisi oltava mahdollista toteuttaa teknisiä säilyttämistoimenpiteitä.

(16)

Suunnitelman maantieteellisen soveltamisalan olisi perustuttava parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa esitettyyn kantojen maantieteelliseen jakautumiseen. Suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista saatetaan joutua muuttamaan tieteellisen tiedon parantuessa. Komissiolle olisi sen vuoksi siirrettävä valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla tarkistetaan suunnitelmassa esitettyä kantojen maantieteellistä jakautumista, jos tieteellisten lausuntojen mukaan asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos.

(17)

Suunnitelmalla olisi pyrittävä edistämään YKP:n tavoitteiden saavuttamista, erityisesti kestävän enimmäistuoton saavuttamista ja säilyttämistä kohdekantojen osalta, purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa säilyttämisen vähimmäisviitekokojen alaisten pohjakalakantojen ja pohjakalojen kalastuksessa saaliiksi saatujen pelagisten sivusaaliiden osalta ja kalastustoiminnasta riippuvaisten tahojen kohtuullisen elintason turvaamista, ottaen huomioon rannikkokalastus ja sosioekonomiset näkökohdat. Suunnitelmassa olisi otettava käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa kalastuksenhoitoon, jotta kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin voitaisiin minimoida. Suunnitelman olisi oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY (6) mukaisen tavoitteen sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/147/EY (7) ja neuvoston direktiivissä 92/43/ETY (8) säädettyjen tavoitteiden kanssa.

(18)

On aiheellista vahvistaa kalastuskuolevuustavoite (F), joka vastaa kestävän enimmäistuoton (MSY) saavuttamisen ja ylläpitämisen tavoitetta, niiden arvojen vaihteluväleinä, jotka mahdollistavat kestävän enimmäistuoton (FMSY) saavuttamisen. Nämä parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin perustuvat vaihteluvälit ovat tarpeen, jotta voidaan joustavasti ottaa huomioon tieteellisten lausuntojen kehitys, edistää purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa ja ottaa huomioon sekakalastusten ominaispiirteet. Suunnitelman perusteella kyseiset vaihteluvälit on johdettu niin, että pitkän aikavälin tuottoon aiheutuu enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Lisäksi FMSY-arvon vaihteluvälin yläraja on asetettu niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta biomassan rajaviitearvoa (BLIM) pienemmäksi on enintään viisi prosenttia.

(19)

Suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vahvistamiseksi FMSY-arvon vaihteluvälit olisi esitettävä normaalikäyttöä varten ja, jos asianomaisten kantojen tilan katsotaan olevan hyvä, olisi voitava vahvistaa suurin sallittu pyyntiponnistus haavoittuvimman kannan osalta FMSY-arvon vaihteluvälien yläpuolelle vain, jos se on tieteellisten lausuntojen perusteella tarpeen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi sekakalastuksessa, lajien sisäisestä tai niiden välisestä vuorovaikutuksesta kannalle aiheutuvan haitan välttämiseksi tai suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vuotuisten vaihtelujen rajoittamiseksi. Kyseisiä FMSY-arvon vaihteluvälejä noudattava kalastuskuolevuustavoite olisi mahdollisuuksien mukaan saavutettava asteittain vuoteen 2020 mennessä ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025.

(20)

Niiden kantojen osalta, joille kestävän enimmäistuoton tavoitteet ovat saatavilla, sekä suojatoimenpiteiden soveltamiseksi on tarpeen vahvistaa säilyttämisen viitearvot, jotka ilmaistaan varovertailupisteinä (BPA) ja rajaviitearvoina (BLIM).

(21)

Olisi säädettävä asianmukaisista suojatoimenpiteistä sen varmistamiseksi, että tavoitteet täyttyvät, ja käynnistettävä tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä, muun muassa jos kannat laskevat säilyttämisen viitearvojen alapuolelle. Korjaaviin toimenpiteisiin olisi sisällyttävä kiireellisiä toimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaisesti, suurin sallittu pyyntiponnistus ja muita erityisiä säilyttämistoimenpiteitä.

(22)

Jotta voidaan varmistaa läpinäkyvä pääsy kalastukseen sekä kalastuskuolevuustavoitteen saavuttaminen, olisi vahvistettava unionin pyyntiponnistusjärjestelmä trooleille, jotka ovat tärkeimmät käytetyt pyydykset läntisen Välimeren pohjakalakantojen hyödyntämisessä. Tätä varten on aiheellista määrittää pyyntiponnistusryhmät, jotta neuvosto voi vuosittain vahvistaa suurimman sallitun pyyntiponnistuksen ilmaistuna kalastuspäivien lukumääränä. Tarvittaessa pyyntiponnistusjärjestelmän piiriin olisi sisällytettävä muita pyydyksiä.

(23)

Koska monien läntisen Välimeren pohjakalakantojen tilanne on huolestuttava ja jotta voitaisiin vähentää nykyistä korkeaa kalastuskuolevuutta, pyyntiponnistusjärjestelmässä pyyntiponnistusta olisi vähennettävä merkittävästi suunnitelman viiden ensimmäisen täytäntöönpanovuoden aikana.

(24)

Jäsenvaltioiden olisi toteutettava erityistoimenpiteitä varmistaakseen, että pyyntiponnistusjärjestelmä on tehokas ja toimiva, ottamalla käyttöön menetelmä pyyntiponnistuskiintiöiden jakamiseksi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklan mukaisesti, laatimalla alusluettelo, myöntämällä kalastusluvat sekä kirjaamalla ja toimittamalla pyyntiponnistustiedot.

(25)

Suunnitelman tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa säädettyjen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden olisi voitava edistää osallistavia hoitojärjestelmiä paikallistasolla.

(26)

Jotta suojeltaisiin kasvualueita ja herkkiä luontotyyppejä ja suojattaisiin pienimuotoista kalastusta, rannikkoalueet olisi yleisesti ottaen varattava valikoivampaan kalastukseen. Suunnitelmassa olisi sen vuoksi kiellettävä troolauksen harjoittaminen kuuden meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella, lukuun ottamatta alueita, jotka ovat syvemmällä kuin 100 metrin syvyyskäyrä, kolmen kuukauden ajan vuosittain. Olisi oltava mahdollista vahvistaa muita kieltoalueita, jos sillä voidaan varmistaa vähintään 20 prosentin vähennys nuorten kummeliturskien saaliissa.

(27)

Pohjakalakantojen osalta olisi toteutettava myös muita säilyttämistoimenpiteitä. Erityisesti on aiheellista asettaa tieteellisten lausuntojen perusteella muitakin kalastuskieltoja alueilla, joilla on paljon kutevia yksilöitä, vakavassa vaarassa olevan täysikasvuisen kummeliturskan suojelemiseksi.

(28)

Ennalta varautuvaa lähestymistapaa olisi sovellettava sivusaaliskantoihin sekä pohjakalakantoihin, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoja. Olisi toteutettava erityisiä säilyttämistoimenpiteitä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti, jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että korjaavat toimenpiteet ovat tarpeen.

(29)

Suunnitelmaan olisi sisällytettävä ylimääräisiä teknisiä säilyttämistoimenpiteitä, jotka hyväksytään delegoiduilla säädöksillä. Tämä on tarpeen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti pohjakalakantojen säilyttämiseksi ja valikoivuuden parantamiseksi.

(30)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdassa säädetyn purkamisvelvoitteen noudattamiseksi suunnitelmassa olisi määrättävä ylimääräisistä hoitotoimenpiteistä, jotka olisi täsmennettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti.

(31)

Jotta suunnitelmaa voidaan mukauttaa ajoissa tekniikan ja tieteen kehitykseen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti, jotka koskevat tämän asetuksen täydentämistä korjaavilla toimenpiteillä ja teknisillä säilyttämistoimenpiteillä, purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön ja suunnitelman tiettyjen osien muuttamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (9) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(32)

Olisi vahvistettava määräaika jäsenvaltioiden, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, yhteisten suositusten toimittamiselle, kuten asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 edellytetään.

(33)

Jotta voidaan arvioida edistymistä kohti kestävää enimmäistuottoa, suunnitelmassa olisi sallittava asianomaisten kantojen ja mahdollisuuksien mukaan sivusaaliskantojen säännöllinen tieteellinen seuranta.

(34)

Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti komission olisi säännöllisesti arvioitava tämän asetuksen asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Tällaisen arvioinnin olisi noudatettava suunnitelmalle määräajoin tehtyä tieteellisiin lausuntoihin perustuvaa arviointia, jonka STECF tekee viimeistään 17 päivänä heinäkuuta 2024 ja sen jälkeen aina kolmen vuoden välein, ja pohjauduttava siihen. Kyseinen ajanjakso mahdollistaa purkamisvelvoitteen täysimääräisen täytäntöönpanon ja alueellistettujen toimenpiteiden hyväksymisen ja toteutuksen sekä vaikutusten näkymisen kannoissa ja kalastuksessa.

(35)

Oikeusvarmuuden takaamiseksi on aiheellista selventää, että suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjä väliaikaista lopettamista koskevia toimenpiteitä voidaan pitää tukikelpoisina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 508/2014 (10) nojalla.

(36)

Jotta laivaston kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevan suurimman sallitun pyyntiponnistuksen välillä saavutettaisiin tasapaino, kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen myönnettävää Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tukea olisi oltava saatavissa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa epätasapainoisissa laivaston osissa. Sen vuoksi asetusta (EU) N:o 508/2014 olisi muutettava tämän mukaisesti.

(37)

Ennen kuin suunnitelma laadittiin, arvioitiin sen todennäköiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(38)

Ottaen huomioon, että suurin sallittu pyyntiponnistus vahvistetaan kullekin kalenterivuodelle, pyyntiponnistusjärjestelmän säännöksiä olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2020. Ympäristöön liittyvä, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioon ottaen säännöksiä, jotka liittyvät FMSY-arvon vaihteluväleihin ja BPA-arvoa alempia kantoja koskeviin suojatoimenpiteisiin, olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2025,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.   Tässä asetuksessa vahvistetaan monivuotinen suunnitelma, jäljempänä ’suunnitelma’, pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten läntisellä Välimerellä.

2.   Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin kantoihin:

a)

Aristeus antennatus -katkarapu GFCM:n osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7;

b)

syvänmerenkatkarapu (Parapenaeus longirostris) GFCM:n osa-alueilla 1, 5, 6 ja 9-10-11;

c)

Aristaeomorpha foliacea -katkarapu GFCM:n osa-alueilla 9-10-11;

d)

kummeliturska (Merluccius merluccius) GFCM:n osa-alueilla 1-5-6-7 ja 9-10-11;

e)

keisarihummeri (Nephrops norvegicus) GFCM:n osa-alueilla 5, 6, 9 ja 11;

f)

rusotäplämullo (Mullus barbatus) GFCM:n osa-alueilla 1, 5, 6, 7, 9, 10 ja 11.

3.   Tätä asetusta sovelletaan myös läntisellä Välimerellä saatuihin sivusaaliskantojen saaliisiin, jotka saadaan kalastettaessa 2 kohdassa lueteltuja kantoja. Sitä sovelletaan myös muihin pohjakalakantoihin, jotka pyydetään läntisellä Välimerellä mutta joista ei ole tarpeeksi tietoja saatavilla.

4.   Tätä asetusta sovelletaan kaupalliseen kalastukseen, jossa saadaan saaliiksi 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja pohjakalakantoja, kun kalastetaan unionin vesillä tai kun unionin kalastusalukset kalastavat unionin vesien ulkopuolella läntisellä Välimerellä.

5.   Tässä asetuksessa täsmennetään myös yksityiskohtaiset säännöt purkamisvelvoitteen panemiseksi täytäntöön unionin vesillä läntisellä Välimerellä kaikkien niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan nojalla ja jotka pyydetään pohjakalojen kalastuksessa.

6.   Tässä asetuksessa säädetään läntisellä Välimerellä kaikkiin kantoihin sovellettavista teknisistä toimenpiteistä, jotka esitetään 13 artiklassa.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (11) 4 artiklassa ja asetuksen (EY) N:o 1967/2006 2 artiklassa vahvistettujen määritelmien lisäksi seuraavia määritelmiä:

1)

’läntisellä Välimerellä’ tarkoitetaan GFCM:n maantieteellisiä osa-alueita 1 (pohjoinen Alboráninmeri), 2 (Isla de Alborán), 5 (Baleaarit), 6 (Pohjois-Espanja), 7 (Lioninlahti), 8 (Korsika), 9 (Ligurianmeri ja pohjoinen Tyrrhenanmeri), 10 (eteläinen Tyrrhenanmeri) ja 11 (Sardinia), sellaisena kuin ne määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1343/2011 (12) liitteessä I;

2)

’asianomaisilla kannoilla’ tarkoitetaan 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja kantoja;

3)

’haavoittuvimmalla kannalla’ tarkoitetaan kantaa, jonka edeltävän vuoden kalastuskuolevuus on suurimman sallitun pyyntiponnistuksen vahvistamishetkellä kauimpana FMSY-pistearvosta, joka on määritetty parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa;

4)

’FMSY-arvon vaihteluvälillä’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen tieteellisissä lausunnoissa esitettyä arvojen vaihteluväliä, jonka sisällä kaikki kalastuskuolevuustasot johtavat kestävään enimmäistuottoon (MSY) pitkällä aikavälillä tietyn kalastuskäytännön huomioon ottaen ja nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa vaikuttamatta merkittävästi asianomaisten kantojen lisääntymisprosessiin. Vaihteluväli on johdettu niin, että siitä aiheutuu pitkän aikavälin tuottoon enintään viiden prosentin vähennys kestävään enimmäistuottoon verrattuna. Sen yläraja on asetettu niin, että todennäköisyys kannan alenemisesta rajaviitearvoa (BLIM) pienemmäksi on enintään viisi prosenttia;

5)

’FMSY-pistearvolla’ tarkoitetaan sitä kalastuskuolevuusarvoa, jonka kalastuskäytäntö huomioon ottaen ja nykyisissä keskimääräisissä ympäristöolosuhteissa arvioidaan tuottavan pitkän aikavälin enimmäistuoton;

6)

’MSY FLOWER -arvolla’ tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin alinta arvoa;

7)

’MSY FUPPER -arvolla’ tarkoitetaan FMSY-arvon vaihteluvälin ylintä arvoa;

8)

’FMSY-arvon ala-arvoilla’ tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen MSY FLOWER -arvosta FMSY -pistearvoon saakka;

9)

’FMSY-arvon yläarvoilla’ tarkoitetaan vaihteluväliä, joka sisältää arvot alkaen FMSY-pistearvosta MSY FUPPER -arvoon saakka;

10)

’BLIM-arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen tieteellisissä lausunnoissa esitettyä, kutukannan biomassana ilmaistua rajaviitearvoa, jonka alittuessa lisääntymiskyky saattaa alentua;

11)

’BPA-arvolla’ tarkoitetaan parhaissa käytettävissä olevissa tieteellisissä lausunnoissa ja erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen tieteellisissä lausunnoissa esitettyä, kutukannan biomassana ilmaistua varovertailupistettä, jolla varmistetaan, että kutukannan biomassalla on alle viiden prosentin todennäköisyys olla alle BLIM-arvon;

12)

’pyyntiponnistusryhmällä’ tarkoitetaan jäsenvaltion laivaston hallinnollista yksikköä, jolle asetetaan suurin sallittu pyyntiponnistus;

13)

’kantaryhmällä’ tarkoitetaan liitteessä I esitettyjä yhdessä pyydettävien kantojen ryhmiä;

14)

’kalastuspäivällä’ tarkoitetaan mitä tahansa yhtäjaksoista 24 tunnin jaksoa, jonka aikana alus on läntisellä Välimerellä ja poissa satamasta, tai sellaisen ajanjakson osaa.

3 artikla

Tavoitteet

1.   Suunnitelman on perustuttava pyyntiponnistusjärjestelmään ja sillä pyritään edistämään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa lueteltujen YKP:n tavoitteiden saavuttamista, erityisesti soveltamalla ennalta varautuvaa lähestymistapaa kalastuksenhoitoon, ja varmistamaan, että meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan sellaisia tasoja suuremmiksi, joilla voidaan saavuttaa kestävä enimmäistuotto, ja pidetään tällaisilla tasoilla.

2.   Suunnitelmalla edistetään saaliiden poisheittämisen lopettamista välttämällä ja vähentämällä mahdollisimman pitkälti tahattomia saaliita sekä edistetään asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa säädetyn purkamisvelvoitteen täytäntöönpanoa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien, unionin lainsäädännön mukaisten säilyttämisen vähimmäisviitekokojen alaisten lajien osalta.

3.   Suunnitelmassa otetaan käyttöön ekosysteemilähtöinen toimintatapa kalastuksenhoitoon sen varmistamiseksi, että kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin minimoidaan. Sen on oltava linjassa unionin ympäristölainsäädännön ja erityisesti ympäristön hyvän tilan saavuttamista vuoteen 2020 mennessä koskevan, direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn tavoitteen kanssa.

4.   Suunnitelmalla pyritään erityisesti

a)

varmistamaan, että direktiivin 2008/56/EY liitteessä I säädetyt kuvaajassa 3 esitetyt olosuhteet toteutuvat;

b)

edistämään muiden direktiivin 2008/56/EY liitteessä I esitettyjen asiaankuuluvien kuvaajien toteutumista suhteessa siihen, missä määrin kalastus vaikuttaa kuvaajien toteutumiseen; ja

c)

edistämään direktiivin 2009/147/EY 4 ja 5 artiklassa ja direktiivin 92/43/ETY 6 ja 12 artiklassa asetettujen tavoitteiden saavuttamista, erityisesti haavoittuviin elinympäristöihin ja suojeltuihin lajeihin kohdistuvien kalastustoiminnan kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.

5.   Suunnitelman mukaiset toimenpiteet on toteutettava parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella.

II LUKU

PÄÄMÄÄRÄT, SÄILYTTÄMISEN VIITEARVOT JA SUOJATOIMENPITEET

4 artikla

Päämäärät

1.   Edellä 2 artiklassa esitetyn määritelmän mukaisia FMSY-arvon vaihteluvälejä noudattava kalastuskuolevuustavoite on mahdollisuuksien mukaan saavutettava asianomaisten kantojen osalta asteittain vuoteen 2020 mennessä ja viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025, ja sen jälkeen kalastuskuolevuustavoite on säilytettävä FMSY-arvon vaihteluvälien sisällä.

2.   Suunnitelmaan perustuvat FMSY-arvon vaihteluvälit on pyydettävä erityisesti STECF:ltä tai vastaavalta unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä.

3.   Kun neuvosto vahvistaa suurimman sallitun pyyntiponnistuksen, se vahvistaa tämän pyyntiponnistuksen asetuksen (EU) N:o 1380/2013 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti kullekin pyyntiponnistusryhmälle haavoittuvimman kannan osalta sillä hetkellä käytettävissä olevan FMSY-arvon vaihteluvälin sisällä.

4.   Sen estämättä, mitä 1 ja 3 kohdassa säädetään, suurin sallittu pyyntiponnistus voidaan vahvistaa tasolle, joka on alhaisempi kuin FMSY-arvon vaihteluvälit.

5.   Sen estämättä, mitä 1 ja 3 kohdassa säädetään, suurin sallittu pyyntiponnistus voidaan vahvistaa haavoittuvimman kannan osalta sillä hetkellä käytettävissä olevan FMSY-arvon vaihteluvälin yläpuolelle edellyttäen, että kaikki asianomaiset kannat ovat BPA-arvon yläpuolella,

a)

jos se on parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi, kun kyse on sekakalastuksesta;

b)

jos se on parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen tai tieteellisen näytön perusteella tarpeen lajien sisäisestä tai niiden välisestä vuorovaikutuksesta kannalle aiheutuvan vakavan haitan välttämiseksi; tai

c)

jotta suurimmassa sallitussa pyyntiponnistuksessa peräkkäisinä vuosina esiintyvät vaihtelut saadaan rajoitettua enintään 20 prosenttiin.

6.   Jos FMSY-arvon vaihteluvälejä ei voida määrittää jonkin 1 artiklan 2 kohdassa luetellun kannan osalta, koska tieteellisiä tietoja ei ole riittävästi, asianomaista kantaa hoidetaan 12 artiklan mukaisesti, kunnes FMSY-arvon vaihteluvälit ovat käytettävissä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5 artikla

Säilyttämisen viitearvot

Jäljempänä olevan 6 artiklan soveltamiseksi seuraavat säilyttämisen viitearvot on suunnitelman perusteella pyydettävä erityisesti STECF:ltä tai vastaavalta unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetulta riippumattomalta tieteelliseltä elimeltä:

a)

kutukannan biomassana ilmaistut varovertailupisteet (BPA); ja

b)

kutukannan biomassana ilmaistut rajaviitearvot (BLIM).

6 artikla

Suojatoimenpiteet

1.   Jos tieteellisten lausuntojen mukaan jossakin asianomaisista kannoista kutukannan biomassa on BPA-arvoa alhaisempi, on toteutettava kaikki asianmukaiset korjaavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että asianomaiset kannat palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavan tason yläpuolelle. Sen estämättä, mitä 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, suurin sallittu pyyntiponnistus on erityisesti vahvistettava tasoille, jotka vastaavat haavoittuvimman kannan FMSY-arvon vaihteluvälien mukaiselle tasolle alennettua kalastuskuolevuutta, ottaen huomioon biomassan vähentyminen.

2.   Jos tieteellisten lausuntojen mukaan jossakin asianomaisista kannoista kutukannan biomassa on BLIM-arvoa pienempi, on toteutettava korjaavia lisätoimenpiteitä sen varmistamiseksi, että asianomaiset kannat palautetaan nopeasti kestävän enimmäistuoton mahdollistavan tason yläpuolelle. Sen estämättä, mitä 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, tällaisiin korjaaviin toimenpiteisiin voi kuulua erityisesti kohdennetun kalastuksen keskeyttäminen asianomaisten kantojen osalta sekä suurimman sallitun pyyntiponnistuksen asianmukainen vähentäminen.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettuihin korjaaviin toimenpiteisiin voivat kuulua

a)

tämän asetuksen 7, 8 ja 11–14 artiklan mukaiset toimenpiteet; ja

b)

asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 ja 13 artiklan mukaiset kiireelliset toimenpiteet.

4.   Tässä artiklassa tarkoitetut toimenpiteet on valittava sen tilanteen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden, jossa kutukannan biomassa on 5 artiklassa tarkoitettuja tasoja pienempi, mukaisesti.

III LUKU

PYYNTIPONNISTUS

7 artikla

Pyyntiponnistusjärjestelmä

1.   Pyyntiponnistusjärjestelmää sovelletaan kaikkiin liitteessä I määritellyillä alueilla ja määritellyissä kantaryhmissä ja pituusluokissa trooleilla pyytäviin aluksiin.

2.   Neuvosto vahvistaa vuosittain tieteellisten lausuntojen perusteella ja 4 artiklan mukaisesti kullekin pyyntiponnistusryhmälle suurimman sallitun pyyntiponnistuksen jäsenvaltioittain.

3.   Edellä olevan 3 artiklan 1 kohdasta poiketen ja sen estämättä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, suunnitelman ensimmäisinä viitenä täytäntöönpanovuonna toimitaan seuraavasti:

a)

suunnitelman ensimmäisenä täytäntöönpanovuonna suurinta sallittua pyyntiponnistusta on vähennettävä 10 prosenttia perustasoon verrattuna lukuun ottamatta maantieteellisiä osa-alueita, joilla pyyntiponnistusta on jo vähennetty yli 20 prosenttia perustasoa koskevan jakson aikana;

b)

suunnitelman toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä täytäntöönpanovuonna suurinta sallittua pyyntiponnistusta on vähennettävä enintään 30 prosenttia kyseisen kauden aikana. Pyyntiponnistuksen vähennystä voidaan täydentää millä tahansa asiaankuuluvilla teknisillä tai muilla unionin oikeuden mukaisesti toteutetuilla säilyttämistoimenpiteillä, jotta FMSY voidaan saavuttaa viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2025.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun perustason laskee kukin jäsenvaltio kunkin pyyntiponnistusryhmän tai maantieteellisen osa-alueen osalta keskimääräisenä pyyntiponnistuksena, joka ilmaistaan kalastuspäivien lukumääränä 1 päivän tammikuuta 2015 ja 31 päivän joulukuuta 2017 välisenä aikana ja siinä otetaan huomioon ainoastaan ne alukset, jotka kalastivat kyseisellä kaudella aktiivisesti.

5.   Jos parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot osoittavat, että tietystä kannasta saadaan merkittäviä saaliita muilla pyydyksillä kuin trooleilla, tällaisille pyydyksille voidaan vahvistaa suurin sallittu pyyntiponnistus asianomaisten tieteellisten lausuntojen perusteella.

8 artikla

Virkistyskalastus

1.   Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että virkistyskalastuksella on merkittävä vaikutus jonkin 1 artiklan 2 kohdassa luetellun kannan kalastuskuolevuuteen, neuvosto voi asettaa virkistyskalastajille syrjimättömiä rajoituksia.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja rajoituksia asettaessaan neuvosto soveltaa avoimia ja objektiivisia perusteita, mukaan lukien ympäristöön liittyvät, sosiaaliset ja taloudelliset perusteet. Käytettäviä perusteita voivat olla erityisesti virkistyskalastuksen vaikutus ympäristöön, kyseisen toiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja sen panos rannikkoalueiden talouteen.

3.   Jäsenvaltioiden on tapauksen mukaan toteutettava tarvittavat ja oikeasuhteiset toimenpiteet seurantaa ja tietojenkeruuta varten, jotta virkistyskalastuksen tosiasiallisia saalistasoja voitaisiin arvioida luotettavasti.

9 artikla

Jäsenvaltioiden velvoitteet

1.   Jäsenvaltioiden on hallinnoitava suurinta sallittua pyyntiponnistusta asetuksen (EY) N:o 1224/2009 26–34 artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti.

2.   Kunkin jäsenvaltion on päätettävä menetelmästä, jolla suurin sallittu pyyntiponnistus jaetaan sen lipun alla purjehtiville yksittäisille aluksille tai alusten ryhmille asetuksen (EU) N:o 1380/2013 17 artiklassa säädettyjen perusteiden mukaisesti.

3.   Jäsenvaltio voi muuttaa pyyntiponnistustensa jakoa siirtämällä kalastuspäiviä pyyntiponnistusryhmältä toiselle samalla maantieteellisellä alueella, edellyttäen että se soveltaa sellaista muuntokerrointa, jota parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot tukevat. Vaihdetut kalastuspäivät ja muuntokerroin on asetettava komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville viipymättä ja viimeistään kymmenen työpäivän kuluttua.

4.   Jos jäsenvaltio sallii lippunsa alla purjehtivien alusten kalastaa trooleilla, sen on varmistettava, että tällaista kalastusta harjoitetaan enintään 15 tuntia kunakin kalastuspäivänä viitenä kalastuspäivänä viikossa tai vastaavissa määrin.

Jäsenvaltiot voivat myöntää poikkeuksen, jonka kesto on enintään 18 tuntia kalastuspäivää kohden, ottaakseen huomioon satamasta pyyntialueelle siirtymiseen kuluvan ajan. Tällaisista poikkeuksista on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä.

5.   Sen estämättä, mitä 3 kohdassa säädetään, silloin kun alus kalastaa kahta eri kantaryhmää yhden kalastuspäivän aikana, kyseiselle alukselle kummankin kantaryhmän osalta myönnetystä suurimmasta sallitusta pyyntiponnistuksesta on vähennettävä puoli kalastuspäivää.

6.   Kunkin jäsenvaltion on myönnettävä lippunsa alla purjehtiville ja asianomaisia kantoja kalastaville aluksille kalastusluvat liitteessä I tarkoitetuille alueille asetuksen (EY) N:o 1224/2009 7 artiklan mukaisesti.

7.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei 6 kohdan mukaisesti myönnettyjä kalastuslupia vastaavaa, bruttotonneina (GT) ja kilowatteina (kW) ilmaistua kokonaiskapasiteettia lisätä suunnitelman soveltamiskaudella.

8.   Kunkin jäsenvaltion on laadittava luettelo aluksista, joilla on 6 kohdan mukaisesti myönnetty kalastuslupa, pidettävä luettelo ajan tasalla ja saatettava se komission ja muiden jäsenvaltioiden käyttöön. Jäsenvaltioiden on toimitettava luettelonsa ensimmäisen kerran kolmen kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ja sen jälkeen viimeistään kunkin vuoden 30 päivänä marraskuuta.

9.   Jäsenvaltioiden on seurattava pyyntiponnistusjärjestelmäänsä ja varmistettava, ettei 7 artiklassa tarkoitettu suurin sallittu pyyntiponnistus ylitä asetettuja rajoja.

10.   Jäsenvaltiot voivat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 3 artiklassa vahvistettujen hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti edistää paikallistasolla osallistavia hoitojärjestelmiä suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

10 artikla

Tietojen toimittaminen

1.   Jäsenvaltioiden on kerättävä ja toimitettava pyyntiponnistustiedot komissiolle asetuksen (EY) N:o 1224/2009 33 artiklan ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 404/2011 (13) 146 c, 146 d ja 146 e artiklan mukaisesti.

2.   Pyyntiponnistustiedot on koottava yhteen kuukausikohtaisesti, ja niiden on sisällettävä liitteessä II vahvistetut tiedot. Yhdistettyjen tietojen on noudatettava XML-skeemamäärittelyä, joka perustuu standardiin UN/CEFACT P1000-12.

3.   Jäsenvaltioiden on toimitettava 1 kohdassa tarkoitetut pyyntiponnistustiedot komissiolle ennen kunkin kuukauden 15 päivää.

IV LUKU

TEKNISET SÄILYTTÄMISTOIMENPITEET

11 artikla

Kalastuskieltoalueet

1.   Sen lisäksi, mitä asetuksen (EY) N:o 1967/2006 13 artiklassa säädetään, troolien käyttö läntisellä Välimerellä kielletään kuuden meripeninkulman päähän rannikosta ulottuvalla alueella, lukuun ottamatta alueita, jotka ovat syvemmällä kuin 100 metrin syvyyskäyrä, kolmen kuukauden ajan vuosittain ja tarvittaessa peräkkäisinä kuukausina, parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella. Kukin jäsenvaltio määrittää tämän kolmen kuukauden vuosittaisen kalastuskiellon, ja sitä sovelletaan parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella määritetyn tarkoituksenmukaisimman kauden aikana. Tämä kausi on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä.

2.   Edellä olevasta 1 kohdasta poiketen ja jos se on perusteltua maantieteellisistä erityissyistä, joita ovat esimerkiksi mannerjalustan kapeus tai pitkät etäisyydet kalastusalueille, jäsenvaltiot voivat perustaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella muita kalastuskieltoalueita, edellyttäen että saavutetaan vähintään 20 prosentin vähennys nuorten kummeliturskien saaliista kullakin maantieteellisellä osa-alueella. Tällaisesta poikkeuksesta on ilmoitettava komissiolle ja muille asianomaisille jäsenvaltioille viipymättä.

3.   Asianomaisten jäsenvaltioiden on perustettava viimeistään 17 päivänä heinäkuuta 2021 ja parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella muita kalastuskieltoalueita, jos on näyttöä nuorten, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen suuresta määrästä tai pohjakalakantojen kutualueista, erityisesti asianomaisten kantojen osalta.

4.   Erityisesti STECF:n tai vastaavan unionin tai kansainvälisellä tasolla tunnustetun riippumattoman tieteellisen elimen on arvioitava 3 kohdan mukaisesti perustettuja muita kalastuskieltoalueita. Jos tästä arvioinnista ilmenee, että kyseiset kalastuskieltoalueet eivät ole tavoitteidensa mukaisia, jäsenvaltioiden on tarkasteltava näitä kalastuskieltoalueita uudelleen kyseisten suositusten perusteella.

5.   Jos tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetut kalastuskieltoalueet vaikuttavat useiden jäsenvaltioiden kalastusaluksiin, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 8 artiklan ja tämän asetuksen 18 artiklan mukaisesti ja parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella kyseisten kalastuskieltoalueiden perustamiseksi.

12 artikla

Sivusaaliskantojen ja sellaisten pohjakalakantojen kalastuksenhoito, joista ei ole saatavilla riittävästi tietoja

1.   Tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kantojen hoidossa on noudatettava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklan 1 kohdan 8 alakohdassa määriteltyä kalastuksenhoidon ennalta varautuvaa lähestymistapaa.

2.   Edellä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kantojen hoitotoimenpiteet, erityisesti tekniset säilyttämistoimenpiteet, esimerkiksi ne, jotka luetellaan 13 artiklassa, on vahvistettava ottaen huomioon parhaat käytettävissä olevat tieteelliset lausunnot.

13 artikla

Erityiset säilyttämistoimenpiteet

1.   Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla seuraavat tekniset säilyttämistoimenpiteet:

a)

pyydysten ominaisuuksien eritelmät ja pyydysten käyttöä koskevat säännöt valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

b)

pyydysten muutosten tai lisälaitteiden eritelmät valikoivuuden varmistamiseksi tai parantamiseksi, tahattomien saaliiden vähentämiseksi tai ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

c)

tiettyjen pyydysten käytön ja kalastustoiminnan rajoittaminen tai kieltäminen tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina kutevien kalojen, säilyttämisen vähimmäisviitekokoa pienempien kalojen tai muiden kalalajien kuin kohdelajien suojelemiseksi taikka ekosysteemiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi;

d)

säilyttämisen vähimmäisviitekokojen vahvistaminen kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien kantojen osalta nuorten meren eliöiden suojelun varmistamiseksi; ja

e)

virkistyskalastusta koskevat toimenpiteet.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetuilla toimenpiteillä edistetään 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamista.

V LUKU

PURKAMISVELVOITE

14 artikla

Purkamisvelvoitetta koskevat säännökset

Kaikkien läntisen Välimeren niiden lajien kantojen osalta, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 1 kohdan nojalla, ja pelagisten lajien tahattomien saaliiden osalta kalastuksissa, joissa pyydetään tämän asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa lueteltuja kantoja, joihin sovelletaan purkamisvelvoitetta, siirretään komissiolle valta antaa jäsenvaltioita kuultuaan tämän asetuksen 18 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi erittelemällä kyseistä velvoitetta koskevat yksityiskohdat asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklan 5 kohdan a–e alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

VI LUKU

ALUEELLISTAMINEN

15 artikla

Alueellinen yhteistyö

1.   Tämän asetuksen 11–14 artiklassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1–6 kohtaa.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi jäsenvaltiot, joilla on välitön kalastuksenhoitoetu, voivat toimittaa yhteisiä suosituksia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 18 artiklan 1 kohdan mukaisesti:

a)

ensimmäisen kerran viimeistään kahdentoista kuukauden kuluttua 16 päivästä heinäkuuta 2019 ja sen jälkeen vähintään kahdentoista kuukauden kuluttua suunnitelman kunkin arvioinnin esittämisestä tämän asetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

b)

viimeistään 1 päivänä heinäkuuta toimenpiteiden soveltamisvuotta edeltävänä vuonna; ja/tai

c)

milloin tahansa ne katsovat sen tarpeelliseksi, erityisesti tapauksissa, joissa minkä tahansa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvan kannan tilanteessa tapahtuu äkillinen muutos.

3.   Tämän asetuksen 11–14 artiklan nojalla annetut valtuudet eivät rajoita komissiolle muiden unionin oikeuden määräysten ja säännösten, asetus (EU) N:o 1380/2013 mukaan lukien, nojalla annettujen valtuuksien soveltamista.

VII LUKU

MUUTOKSET JA SEURANTA

16 artikla

Suunnitelman muutokset

1.   Jos tieteelliset lausunnot osoittavat, että asianomaisten kantojen maantieteellisessä jakautumisessa on tapahtunut muutos, siirretään komissiolle valta antaa 18 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen muuttamiseksi mukauttamalla 1 artiklan 2 kohdassa ja liitteessä I täsmennettyjä alueita todetun muutoksen huomioon ottamiseksi.

2.   Jos komissio katsoo tieteellisten lausuntojen perusteella, että asianomaisista kannoista laadittua luetteloa on tarpeen muuttaa, komissio voi tehdä ehdotuksen kyseisen luettelon muuttamiseksi.

17 artikla

Suunnitelman seuranta ja arviointi

1.   Asetuksen (EU) N:o 1380/2013 50 artiklassa säädettyä vuosikertomusta varten määrällisiin indikaattoreihin on sisällytettävä vuotuiset arviot FMSY-arvon ylittävästä nykyisestä kalastuskuolevuudesta (F/FMSY-arvo), kutukannan biomassasta (SSB) ja asianomaisia kantoja koskevista sosioekonomisista indikaattoreista sekä, jos mahdollista, sivusaaliskannoista. Arvioita voidaan täydentää muilla indikaattoreilla tieteellisten lausuntojen perusteella.

2.   Komissio antaa viimeistään 17 päivänä heinäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen suunnitelman tuloksista ja vaikutuksista asianomaisiin kantoihin ja näitä kantoja hyödyntäviin kalastuksiin, erityisesti 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisen osalta.

VIII LUKU

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

18 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 16 päivästä heinäkuuta 2019 viiden vuoden ajaksi 11–14 ja 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 11–14 ja 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevan 11–14 ja 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

IX LUKU

EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTO

19 artikla

Euroopan meri- ja kalatalousrahaston tuki

Suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksytyt väliaikaista lopettamista koskevat toimenpiteet katsotaan kalastustoiminnan väliaikaiseksi lopettamiseksi asetuksen (EU) N:o 508/2014 33 artiklan 1 kohdan a ja c alakohtaa sovellettaessa.

20 artikla

Asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttaminen Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevien tiettyjen sääntöjen osalta

Muutetaan asetuksen (EU) N:o 508/2014 34 artikla seuraavasti:

1)

Korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Tämän artiklan nojalla tukea voidaan myöntää 31 päivään joulukuuta 2017 asti, paitsi jos pysyvää lopettamista koskevat toimenpiteet toteutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/1022 (*1) vahvistetun, pohjakalakantojen säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä varten läntisellä Välimerellä laaditun monivuotisen suunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/1022, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, läntisen Välimeren pohjakalakantoja hyödyntäviä kalastuksia koskevasta monivuotisesta suunnitelmasta ja asetuksen (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta (EUVL L 172, 26.6.2019, s. 1).”"

2)

Lisätään kohta seuraavasti:

”4 a.   Asetuksen (EU) 2019/1022 tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettuihin pysyvää lopettamista koskeviin toimenpiteisiin liittyviin menoihin voidaan myöntää EMKR:n tukea kyseisen asetuksen tultua voimaan.”

X LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

21 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Ympäristöön liittyvä, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys huomioon ottaen 4 artiklaa ja 6 artiklan 1 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2025.

Edellä olevaa 7 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 20 päivänä kesäkuuta 2019.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

A. TAJANI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

G. CIAMBA


(1)  EUVL C 367, 10.10.2018, s. 103.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 6. kesäkuuta 2019.

(3)  Maltassa järjestetyn ministerikokouksen julkilausuma (MedFish4Ever). Välimeren kalastuksen kestävyyttä käsitellyt ministerikokous (Malta, 30 päivänä maaliskuuta 2017).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).

(8)  Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(9)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1).

(11)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, unionin valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1343/2011, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, eräistä kalastusta koskevista säännöksistä GFCM:n (Välimeren yleisen kalastuskomission) sopimusalueella ja kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 muuttamisesta (EUVL L 347, 30.12.2011, s. 44).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 404/2011, annettu 8 päivänä huhtikuuta 2011, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 112, 30.4.2011, s. 1).


LIITE I

Pyyntiponnistusjärjestelmä

(7 artiklassa tarkoitettu)

Pyyntiponnistusryhmät määritellään seuraavasti:

A)

Rusotäplämulloa, kummeliturskaa, syvänmerenkatkarapua ja keisarihummeria mannerjalustalla ja mannerrinteen yläreunalla pyytävät troolit

Pyydystyyppi

Maantieteellinen alue

Kantaryhmät

Alusten suurin pituus

Pyyntiponnistusryhmän koodi

Troolit

(TBB, OTB, PTB, TBN, TBS, TB, OTM, PTM, TMS, TM, OTT, OT, PT, TX, OTP, TSP)

GFCM:n osa-alueet 1-2-5-6-7

Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 1-5-6-7; syvänmeren-katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5 ja 6; ja keisarihummeri maantieteellisillä osa-alueilla 5 ja 6.

< 12 m

EFF1/MED1_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF1/MED1_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF1/MED1_TR3

≥ 24 m

EFF1/MED1_TR4

GFCM:n osa-alueet 8-9-10-11

Rusotäplämullo maantieteellisillä osa-alueilla 9, 10 ja 11; kummeliturska maantieteellisillä osa-alueilla 9-10-11; syvänmeren-katkarapu maantieteellisillä osa-alueilla 9-10-11; ja keisarihummeri maantieteellisillä osa-alueilla 9 ja 10.

< 12 m

EFF1/MED2_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF1/MED2_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF1/MED2_TR3

≥ 24 m

EFF1/MED1_TR4

B)

Katkarapuja (Aristeus antennatus) ja (Aristaeomorpha foliacea) syvissä vesissä pyytävät troolit

Pyydystyyppi

Maantieteellinen alue

Kantaryhmät

Alusten suurin pituus

Pyyntiponnistusryhmän koodi

Troolit

(TBB, OTB, PTB, TBN, TBS, TB, OTM, PTM, TMS, TM, OTT, OT, PT, TX, OTP, TSP)

GFCM:n osa-alueet 1-2-5-6-7

Katkarapu (Aristeus antennatus) maantieteellisillä osa-alueilla 1, 5, 6 ja 7.

< 12 m

EFF2/MED1_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF2/MED1_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF2/MED1_TR3

≥ 24 m

EFF2/MED1_TR4

GFCM:n osa-alueet 8-9-10-11

Katkarapu (Aristaeomorpha foliacea) maantieteellisillä osa-alueilla 9, 10 ja 11.

< 12 m

EFF2/MED2_TR1

≥ 12 m ja < 18 m

EFF2/MED2_TR2

≥ 18 m ja < 24 m

EFF2/MED2_TR3

≥ 24 m

EFF2/MED1_TR4


LIITE II

Luettelo pyyntiponnistustiedoista

(10 artiklassa tarkoitettu)

Tiedot

Määrittely ja huomautukset

1)

Jäsenvaltio

Raportoivan lippujäsenvaltion 3-kirjaiminen ISO-koodi

2)

Pyyntiponnistusryhmä

Liitteessä I määritelty pyyntiponnistusryhmän koodi

3)

Pyyntiponnistuskausi

Raportoidun kuukauden alkamis- ja päättymispäivä

4)

Pyyntiponnistusilmoitus

Kalastuspäivien kokonaismäärä


Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteinen lausuma

Euroopan parlamentti ja neuvosto aikovat peruuttaa valtuutukset hyväksyä teknisiä toimenpiteitä delegoiduilla säädöksillä tämän asetuksen 13 artiklan mukaisesti, kun ne hyväksyvät uuden teknisiä toimenpiteitä koskevan asetuksen, johon sisältyy valtuutus, joka kattaa samat toimenpiteet.


Top