21.12.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 336/1

(1)

Perussopimuksen 43 artiklan 3 kohdan mukaisesti neuvosto hyväksyy komission ehdotuksesta kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

(2)

Elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa 20 päivänä joulukuuta 2002 annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 (1) edellytetään sellaisten toimenpiteiden vahvistamista, jotka koskevat vesialueille pääsyä ja vesiluonnonvarojen käyttöoikeutta sekä kestävän kalastustoiminnan harjoittamista, ottaen huomioon käytettävissä olevat tieteelliset, tekniset ja taloudelliset lausunnot sekä erityisesti tieteellis-teknis-taloudellisen kalastuskomitean (STECF) laatimat kertomukset.

(3)

Neuvoston tehtävänä on hyväksyä kutakin kalastusta tai kalastusryhmää koskevien kalastusmahdollisuuksien vahvistamiseen ja jakamiseen liittyviä toimenpiteitä sekä tarvittaessa tiettyjä niihin toiminnallisesti liittyviä edellytyksiä. Kalastusmahdollisuudet olisi jaettava jäsenvaltioiden kesken siten, että varmistetaan kunkin jäsenvaltion kalastustoiminnan suhteellinen vakaus kunkin kannan tai kalastuksen osalta ja ottaen asianmukaisesti huomioon asetuksessa (EY) N:o 2371/2002 vahvistetut yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteet.

(4)

Suurimmat sallitut saaliit (TACit) olisi vahvistettava saatavilla olevien tieteellisten lausuntojen perusteella siten, että otetaan huomioon biologiset ja sosioekonomiset näkökohdat sekä varmistetaan eri kalastussektorien välinen oikeudenmukainen kohtelu ja otetaan huomioon kannanotot, jotka on tuotu esiin sidosryhmien, erityisesti neuvoa-antavan kalatalous- ja vesiviljelykomitean ja asianomaisten alueellisten neuvoa-antavien toimikuntien kuulemisissa.

(5)

Kalastusmahdollisuuksien olisi oltava kansainvälisten sopimusten ja periaatteiden mukaisia. Tällaisia ovat muiden muassa Yhdistyneiden kansakuntien vuoden 1995 sopimus hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämisestä ja hoidosta (2) sekä YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön vuonna 2008 laatimissa, valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevissa kansainvälisissä suuntaviivoissa vahvistetut yksityiskohtaiset hoitoperiaatteet, joissa todetaan erityisesti, että sääntelystä päättävän olisi oltava erityisen varovainen silloin, kun saatu tieto on epävarmaa, epäluotettavaa tai puutteellista. Riittävien tieteellisten tietojen puutetta ei saisi käyttää syynä säilyttämis- ja hoitotoimenpiteiden siirtämiselle tai toteuttamatta jättämiselle.

(6)

Viimeisimmät tieteelliset lausunnot, jotka on saatu Kansainväliseltä merentutkimusneuvostolta (ICES) (3) ja tieteellis-teknis-taloudelliselta kalastuskomitealta (STCF) (4), osoittavat, että useimpien syvänmeren lajien kalastus ei ole kestävällä pohjalla ja että näiden kantojen kalastusmahdollisuuksia olisi kantojen kestävyyden turvaamiseksi vähennettävä, kunnes niiden kokojen todetaan kehittyvän myönteiseen suuntaan. ICESin lausunnossa todetaan myös, että keltaroussin kohdennettua kalastusta ei olisi lainkaan sallittava.

(7)

Syvänmeren haiden tärkeimpien kaupallisten lajien katsotaan romahtaneen, minkä vuoksi niiden kohdennettua kalastusta ei saisi harjoittaa. Sivusaaliiden purkamista ei olisi sallittava lainkaan ennen kuin väistämättömien sivusaaliiden määrä saadaan todettua valikoivuuteen liittyvien hankkeiden ja muiden teknisten toimenpiteiden avulla.

(8)

Syvänmeren kantojen kalastukseen sovellettavista kalastusmahdollisuuksien saamista koskevista erityisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä edellytyksistä 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2347/2002 (5) liitteessä I lueteltujen syvänmeren lajien kalastusmahdollisuuksista päätetään kahden vuoden välein. Poikkeuksen muodostavat kuitenkin kultakuorekannat ja tylppäpyrstömolvan pääasiallinen kalastus, joita koskevat kalastusmahdollisuudet riippuvat Norjan kanssa vuosittain käytävistä neuvotteluista. Näiden kantojen kalastusmahdollisuudet olisi siten vahvistettava toisessa asiaan liittyvässä kalastusmahdollisuuksien vahvistamisesta annettavassa vuosittaisessa asetuksessa.

(9)

TACien ja kiintiöiden vuosittaiseen hallinnoimiseen liittyvien lisäedellytysten käyttöönottamisesta 6 päivänä toukokuuta 1996 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/96 (6) mukaisesti on määriteltävä kannat, joihin sovelletaan mainitussa asetuksessa tarkoitettuja eri toimenpiteitä.

(10)

Unionin kalastajien toimeentulon turvaamiseksi on tärkeää avata nämä kalastukset 1 päivänä tammikuuta 2011,

a)

’EU:n aluksella’ jonkin jäsenvaltion lipun alla purjehtivaa ja unionissa rekisteröityä kalastusalusta;

b)

’EU:n vesillä’ jäsenvaltioiden suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan kuuluvia vesialueita, lukuun ottamatta perussopimuksen liitteessä II mainittujen alueiden lähivesiä;

c)

’suurimmalla sallitulla saaliilla’ (TAC) määrää, joka voidaan pyytää ja purkaa kustakin kannasta vuosittain;

d)

’kiintiöllä’ unionille, jäsenvaltiolle tai kolmannelle maalle TACista myönnettyä osuutta;

e)

’kansainvälisillä vesialueilla’ vesiä, jotka eivät kuulu minkään valtion suvereniteettiin tai lainkäyttövaltaan.

a)

alueita, jotka on määritelty ICESin (Kansainvälisen merentutkimusneuvoston) alueita siten kuin ne määritellään Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 218/2009 (7);

b)

CECAFin (Itäinen Keski-Atlantti tai FAO:n pääasiallinen kalastusalue 34) alueita siten kuin ne määritellään muualla kuin Koillis-Atlantilla kalastavien jäsenvaltioiden nimellissaaliiden määriä koskevien tilastojen toimittamisesta 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 216/2009 (8).

a)

asetuksen (EY) N:o 2371/2002 20 artiklan 5 kohdan mukaisesti tehtävät vaihdot;

b)

yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen 20 päivänä marraskuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 (9) 37 artiklan tai yhteisön kalastusaluksille myönnettävistä luvista kalastustoiminnan harjoittamiseksi yhteisön vesien ulkopuolella ja kolmansien maiden alusten pääsystä yhteisön vesille 29 päivänä syyskuuta 2008 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 (10) 10 artiklan 4 kohdan mukaisesti tehtävät vähennykset ja uudelleen jakamiset;

c)

asetuksen (EY) N:o 847/96 3 artiklan nojalla sallitut saaliiden lisäpurkamiset;

d)

asetuksen (EY) N:o 847/96 4 artiklan nojalla pidätettävät määrät;

e)

asetuksen (EY) N:o 1224/2009 105 ja 107 artiklan mukaisesti tehtävät vähennykset.